FI67733C - Skarvkonstruktion foer sammanfogning av aendarna av en formeringsvira, pressfilt, torkfilt eller liknande. - Google Patents

Description

Uäsr^ M (hx^^ulutusjulicaisu

1 ' UTLÄGGNINGSSKMFT O / / O O

(51) ICA-Vc^ D 21 F 1/12 SUOMI—FINLAND (21) Ρκ««ΛΛ«^-»^·«ί*«ΛαΛι* 782767 (22) Hakembptlvi—AmBknlnfadag 11.03.78 (23) Alkupaivt —GHtlglratala· 11.09.78 (41) Taitot fulklMlctl — Uhrit offandtg

Patentti- ia rekisterihallitus ' re«»i*r.nM.reu» NIMMInipanon )· kuuL|utiudsaii pvm. —

Patent· och registerstyrelsan ΑμΜομ uthsd oeh uti-tkr#t*n pubUcend 31.01.83 (32)(33)(31) »*rrd««y ettoikeua-Beferd prtoritet 12.09.77 USA(US) 832609 Toteennäytetty-Styrkt (71) Albany International Corp., 1 Sage Road, Menands, New York 1220A, USA(US) (72) Eric R. Romanski, Delmar, New York, William H. Dutt, Rensselaer,

New York, USA(US) (7*0 Leitzinger Oy (5*0 Liitosrakenne muodostusviiran , puristushuovan , kuivaushuovan tai sen tapaisten näiden yhteenliittämiseksi - Skarvkonstruktion för sammanfogning av ändarna av en formeringsvira, pressfilt, tork-f i11 e 11er li knande Tämän keksinnön kohteena on liitosrakenne muodostusviiran, puristus-huovan, kuivaushuovan tai sen tapaisten päiden yhteenliittämiseksi, johon liitosrakenteeseen kuuluu yhteenliitettävistä päistä ulkonevia silmukoita, jotka on sovitettu vuorotellen kudoksen toisen pään silmukoiden kanssa, jolloin liitoslanka on sovitettu pujotettavaksi vuorotellen asetettujen silmukoiden läpi kudoksen päiden siten yhteenliit-tämiseksi.

Kuivaushuopien ja muodostuviirojen liitosrakenteita koskevia julkaisuja, jotka koskevat kysymyksessä olevia teknisiä aloja, on olemassa runsaasti ja niistä mainittakoon esimerkkeinä US-patenttijulkaisut 1.065.991, 3.191.893, 3.478.991, 3.436.041. Yleensä aikaisemmat lii-tosrakenteet eivät ole olleet täysin tyydyttäviä kaikkia tarkoituksia ja sovellutuksia varten. Tämä pätee erityisesti muodostusviirojen, viirapuristuskankaiden tai -huopien sekä kuivaushuopien, jotka on valmistettu polymeerisistä, ei-metallisi3ta langoista, liitosrakentei-siin. Eräs tavallisimmista aikaisemmin tunnetuista liitoksista on nk. "clipper"-sauma. Tällöin pinnehaat puristetaan kudoksen päihin näiden yhteenliittämiseksi. Pinnehaat ovat samanlaisia kuin mitä käytetään 67733 käyttö- ja kuljetushihnoissa nahkahihnojen tekemiseksi päättömiksi. Ongelmana käytettäessä piinehakoja muodostusviirojen ja kuivaushuopien yhteenliittämiseksi on se, että ne ottavat paljon tilaa, jolloin "clipper"-sauma eli pinnehakaliitos tavallisesti tulee paksummaksi kuin yhteenliitetty kudos. Lisäksi pinnehaoilla aikaansaadaan verraten heikko liitos.

Sitä vastoin tämän keksinnön mukainen liitosrakenne on huomattavasti lujempi kuin pinnehakalukitus ja sillä on matalampi profiili, ts. aikaansaadaan ohuempi liitos.

Keksinnön kohteena on liitosrakenne muodostusviiran, kuivaushuovan tai sen tapaisen kudoksen päiden yhteenliittämiseksi. Liitos tunnetaan siitä, että silmukat on muodostettu useiden erillisten, silmukalla varustettujen sokkien avulla, joissa sokissa on aikankin yksi sinikäyrän muotoinen varsi, ja jotka sokat on sovitettu kudoksen yhteen-liittämiseen tarkoitetuissa päissä korvaamaan pitkittäisten lankojen pääteosat ja jotka sokat on ankkuroitu kudoksen päihin siten, että niiden sinikäyrän muotoinen varsi, jonka käyrän muoto sopii yhteen-kudottujen, poikittaisten lankojen poimun kanssa, on kudottu yhteen-liitettävien kudosten päiden poikittaisten lankojen kanssa sillä tavalla, että silmukkavarusteisten sokkien silmukat ulkonevat kudoksen yhteenliitettävistä päistä, joihin sokat on ankkuroitu, minkä lisäksi sokat on sijoitettu kudoksen päihin sillä tavalla, että kun kudoksen päät viedään yhteen, kudoksen toisen pään silmukat tulevat vuorotellen lomittain kudoksen toiseen pään silmukoiden kanssa.

Keksintöä selitetään lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 esittää isometrisesti keksinnön mukaisen liitoksen silmukka-sokkaosaa.

Kuvio 2 esittää päältä nähtyä kudoksen pään osaa, johon päähän on sovitettu kuvion 1 mukaisia silmukkasokkia.

Kuvio 3 esittää kuviosta 2 pitkin viivaa 3-3 otettua leikkausta.

Kuvio 4 esittää päältä nähtynä kuviossa 2 esitettyä kudoksen päätä, joka on liitetty yhteen toisen kudoksen pään kanssa.

67733

Kuvio 5 esittää kuviosta 4 piktin viivaa 5-5 otettua Leikkausta.

Kuviot 6 ja 7 esittävät sivulta nähtynä keksinnön mukaisten liitosten osina olevien silmukkasokkien vaihtoehtoisia sovellutusmuo-toja, jotka silmukkasokat ovat erittäin sopivia kaksikerroksisten kudosten päiden yhteenliittämiseksi.

Kuvio 8 esittää isometrisestä tämän keksinnön mukaisen silmukka-sokan vielä erästä sovellutusmuotoa.

Tämän keksinnön mukaiset erilaiset, seuraavassa selitetyt sovellutus-muodot ymmärretään parhaiten viittaamalla samanaikaisesti oheisten piirustusten kuvioihin 1-7. Kuvio 1 esittää kaksihaaraista ja silmukalla varustettua sokkaa 10, joka on tämän keksinnön mukaisen kudosliitoksen- eli lukon osana. Silmukkasokan 10 voi muodostaa ennalta muodostettu, aaltomainen metallisokka, jonka toisessa päässä on silmukka 14. Sokassa 10 on kaksi yhdensuuntaista, sinikäyrän muotoista haaraa 11 ja 12, jotka muuttuvat silmukaksi 14. Sinikäyrän muotoiset haarat 11 ja 12 on muodostettu yhdenmukaisesti yhteenlii-tettävien kudosten aallotettujen, poikittaisten lankojen kanssa, joiden kanssa sokat on sovitettu sopimaan yhteen, kuten jäljempänä tullaan selittämään yksityiskohtaisesti. Muodostettaessa silmukka-sokkia 10 metallista käytetään sen muotoista puristustyökalua, joka vastaa halutun silmukkasokan poimun eli--aallon muotoa. Se aallon tai poimun muoto, joka annetaan metallisokalle yhdistämiseksi silmukkasokalla varustetun kudoksen pöimun kanssa, aikaansaa poimun kanssa yhteensopivuuden ansiosta ankkuroimisen tai korkea-asteisen kiinnitysvoiman niin pian kuin silmukkasokat 10 on sovitettu liitettävän kudoksen päätereunoihin.

Kuvio 2 esittää päältä nähtynä kudoksen pään 20 osaa, ja kuvioista käy selville, kuinka silmukkasokka 10 on kudottu yhteen kudoksen kanssa yksikerroksiseksi kankaäksi tai verkoksi. Kudoksen muodostaa yksinkertainen palttina, jossa on poikittaiset langat 15 ja pitkittäiset langat 15. Pitkittäisen langan 15a osa on poistettu ja tämä poistettu osa korvattu silmukkasokalla 10a, joka on kudottu sisään sillä tavalla, että sokan sinikäyrän muotoisten haarojen 11 ja 12 alut sopivat yhteen poikittaisten lankojen poimun kanssa. Poikittaisen langan 15b osa on poistettu ja1 korvattu silmukkaBOkalla 10b. Silmukka- 4 67733

Silmukkasokat 10a ja LOb ovat pituudeltaan erilaiset tällä tavalla poimujen aikaansaamien kiinnityskohtien jakamiseksi kudoksen, johon silmukkasokat on sovitettu, lankojen välillä. Tämän ansiosta saadaan lujempi liitos.

Kuvio 3, joka on kuviosta 2 pitkin viivaa 3-3 otettu leikkaus, esittää kuinka sinikäyrän muotoiset haarat'11 ja 12 on kudottu yhteen poikittaisten lankojen 16 kanssa.

Heti kun silmukkasokat 10 on saatettu edellä esitetyllä tavalla liitosta varten tarkoitettuihin kudoksen päihin yhteenliittämiseksl tämän keksinnön mukaisella liitosmenetelmällä, päät voidaan yhdistää, kuten on esitetty kuviossa 4. Tämä kuvio 4 esittää päältä nähtynä kuviossa 2 esitettyä kudoksen päätä 20, joka on liitetty kudoksen vastakkaiseen päähän 21. Kuten kuviosta 4 käy selville, silmukka-sokat 10 sijaitsevat siten, että kun päät 20 ja 21 on viety yhteen, kaikkien sokkien 10 silmukat 14 tulevat olemaan sovitettuina yhteen toistensa kanssa. Sen jälkeen lukituslanka 18 voidaan pujottaa kaikkien sokkien 10 silmukoiden 14 läpi liitoksen aikaansaamiseksi kudoksen päiden 20 ja 21 välille. Tällä tavalla sokat 10a, 10b, 10c, lOd, lOe ja lOf muodostavat yhdessä lukltuslangan 18 kanssa hyvin lujan ja vakavan liitosrakenteen. Tämän keksinnön mukaisen liitosrakenteen muut yksityiskohdat käyvät selville kuviosta 5, joka on kuviosta 4 pitkin viivaa 5-5 otettu leikkaus. Tästä kuviosta käy selville, että liitoksen paksuus ei ylitä kudoksen päiden 20 ja 21 paksuutta. Tämä on toivottavaa ja voidaan aikaansaada silmukoiden tai reikien läpimitan sopivalla valinnalla.

Ammattimiehelle lienee selvää, että monia vaihteluita voidaan tehdä edellä selitettyihin sovellutusmuotoihin poikkeamatta keksinnön ajatuksesta ja ideasta. Niinpä esimerkiksi sokka voidaan valmistaa jostakin hyvin lujasta polymeerimuovista, esimerkiksi nationista, polykarbonaatista tai sen tapaisesta tai palmikoidusta tai punotusta metallista, joka mahdollisesti voidaan käsitellä tai päällystää jollakin polymeerimuovilla, kuten polyamidilla tai sen tapaisella. Myöskin voidaan käyttää muita valmistusaineita. Kuten on esitetty kuviossa 6, voidaan käyttää esimerkiksi silmukkasbkkaa 30, jonka molemmat haarat 32, 34 on taivutettu aallon muotoisesti sillä tavalla, että sokka 30 soveltuu kudottavaksi kaksikerroksiseen kddok-seen, jossa on ylemmät poikittais langat 38 ja alemmat poikittais-langat 39.

' t 67733 s

Kuvio 7 esittää edelleen silmukkasokan 40 erästä vaihtoehtoista sovellutusmuotoa, joka on tarkoitettu käytettäväksi kaksikerroksisessa kudoksessa, tämä on käyrämäinen sillä tavalla, että se tekee mahdolliseksi johtaa haarat 42 ja 44 kudoksen koko paksuuden läpi ja kutoa yhteen niin hyvin ylempien kuin alempien poikittais lankojen 48, 49 kanssa. Haarat 42, 44 muuttuvat silmukaksi 46. Silmukkasokan 40 tämä jälkimmäinen sovellutusmuoto soveltuu käytettäväksi erityisesti kaksikerroksisissa kudoksissa, joiden' päät on liitettävä yhteen, äärimmäisen hyvän lujuuden johdosta, joka aikaansaadaan sen ansiosta, että haarat 42, 44 ulottuvat kudoksen koko paksuuden läpi.

Kuvio 8 esittää isometrisestä silmukkasokkaa 50, joka on valmistettu sopivammin sen laatuisesta polymeerimuovista, jota voidaan ruisku-valaa. Tämän laatuisten lujien muovien esimerkkeinä mainittakoon nailon, polyesterit, polykarbonaatit ja sen tapaiset. Silmukkasokan 50 valmistukseen käytettynä tekniikkana on se, että muovi ruiskuva-letaan käyttäen muoviteollisuudessa yleisesti tunnettuja ruiskuvalu-laitteita. Muovisokan 50 muodostaa aaltomainen varsi 52, joka eroavaisuutena kaksihaaraiseen metallisilmukkasokkaan 10 nähden muodostaa yhtenäisen elimen silmukan 54 kanssa, joka on muodostettu yhdeksi kappaleeksi varren 52 kanssa. Kun sokka 50 ruiskuvaletaan, se ei ole käyrän muotoinen, vaan suora, minkä vuoksi toinen käsittely suoritetaan sokan 50 ruiskuvalun jälkeen. Vartta 52 vedetään ja sen jälkeen se muotoillaan aaltomaiseksi lämpimän metallisen muodostussuulakkeen avulla. On huomattava, että sokan 50 silmukka 54 ei ole pyöreä, vaan se1 on pitkänomainen, joka silmukan muoto syntyy vetomenetelmän aikana. Veto lisää varren 52 lujuutta sen ansiosta, että muoviaineen molekyylit suunnistuvat. Muovivarren 52 pituudella olevat taipumat ja/tai poimut 56 yhdessä kudoksessa, johon silmukalla varustettu sokka 50 sovitetaan, olevien poimujen kanssa aikaansaavat samanmuotoisten poimujen ansiosta ankkuroitumisen tai lujan kiinnityksen heti, kun muovisokat 50 on saatettu paikalleen kudoksen yhteenliitettävissä päissä.

Claims (6)

6 6 7 7 3 3

1. Liitosrakenne muodostusviiran, puristushuovan, kuivaushuovan tai sen tapaisten päiden vhteenliittämiseksi, johon laitosrakenteeseen kuuluu yhteenliitettävistä päistä ulkonevia silmukoita, jotka on sovitettu vuorotellen kudoksen toisen pään silmukoiden kanssa, jolloin liitoslanka on sovitettu pujotettavaksi vuorotellen asetettujen silmukoiden läpi kudoksen päiden siten yhteen-liittämiseksi, tunnettu siitä, että silmukat on muodostettu useiden erillisten, silmukalla varustettujen sokkien avulla, joissa sokissa on ainakin yksi sinikäyrän muotoinen varsi, ja jotka sokat on sovitettu kudoksen vhteenliittämiseen tarkoitetuissa päissä korvaamaan pitkittäisten lankojen pääteosat ja jotka sokat on ankkuroitu kudoksen päihin siten, että niiden sinikäyrän muotoinen varsi, jonka käyrän muoto sopii yhtcenkudottujen, poikittaisten lankojen poimun kanssa, on kudottu yhtcenliitettävien kudoksen päiden poikittaisten lankojen kanssa sillä tavalla, että silmukkavarusteisten sokkien silmukat ulkonevat kudoksen yhteenliitettävistä päistä, joihin sokat on ankkuroitu, minkä lisäksi sokat on sijoitettu kudoksen päihin sillä tavalla, että kun kudoksen päät viedään yhteen, kudoksen toisen pään silmukat tulevat vuorotellen lomittain kudoksen toisen pään silmukoiden kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että silmukoilla varustetut sokat muodostuvat kahdella haaralla varustetuista, metallia olevista silmukkasokista.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, t u n n e t t u siitä, että sokat on tehty yhtenä kappaleena hyvin lujasta, synteettisestä polymeerimuovista.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen liitos, tunnettu siitä, että muovina on nailon, polyesteri tai polykarbonaatti.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen liitos, tunnettu siitä, että sokat on tehty palmikoiduista tai punotuista metallisäikeistä,

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen liitos, t u n n e t t u siitä, että sokat on päällystetty polymeerimuovi11a. (