FI67243B - Koknings- och blekningsfoerfarande foer cellulosa - Google Patents

Description

ΚΖ5^Ϊ1 Γ»Ί «« KWULUTUSJULKAISU rn η Λ Ύ Μ α ^ ^ ^ utlAggningsskrift 6 7243 C Fa t ?n 11 nySnnctty 11 02 1935 *·Γ 1¾ Patont meddelat ^-Z-' pi)r.JtVaJ D 2) C H/00 SUOMI—FINLAND (21) 773860 (22) HsInwNpiM—20.12.77 (23) ANwpWvt—GMciflMOtiaf 20.12.77 (41) TaftK |«HUMks< — Bttv* offMOf 23.06.78

Patentti- ja wlditirih>HHM ___________ . . _ _ ' (441 NSwMalfanon )· hmlJiiWfil—i pvm. —

Ftetent» och reghtarttyrriin ' 7 Anniin uri^d od> muurin pebiharaj 31.10.84 (32)(33)(31) iyH***r*e*ollwy*-e^«rt prtoflwt 22.12.76 USA(US) 753656 (71) KemaNord Ab, Box 11020, S-100 61 Stockholm, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Wi Hard A. Ful ler, Grand Island, New York, USA(US) (74) Berggren Oy Ab (54) Selluloosan keitto- ja valkaisumenetelmä -

Koknings- och blekningsförfarande for cellulosa Tämä keksintö koskee valkaistun selluloosakuitumassan valmistusta. Tarkemmin sanoen tämä keksintö koskee menetelmää valkaistun kuitumaisen selluloosamassan valmistamiseksi, jossa menetelmässä eri vaiheissa ja osissa käytetyt ja muodostuneet kemialliset yhdisteet käytetään hyväksi mahdollisimman tehokkaasti mahdollisimman pienin häviöin ja niistä johtuvin saastutuksin ottamalla talteen ja käyttämällä uudelleen tuotteita, jotka aikaisemmin on johdettu jätteenä pois massanvalkaisuprosesseista.

Tavanomaisessa sulfaattiprosessissa raaka selluloosakuitumateriaali, yleensä puuhake keitetään kuumentamalla keittolipeässä, (valkoli-peä), joka sisältää natriumsulfidia ja natriumhydroksidia aktiivisina keittokemikaaleina. Keitto aikaansaa massaa ja käytettyä keit-tolipeää (mustalipeä). Mustalipeä erotetaan massasta pesemällä ruskean paperimassan pesurissa ja massa käytetään syöttöraaka-aineena valkaisulaitoksessa kirkastus- ja puhdistustoimenpiteisiin.

Tämän jälkeen mustalipeä väkevöidään, tavallisesti haihduttamalla ja väkevöity mustalipeä poltetaan pelkistysuunissa sulatteen aikaan- 2 67243 saamiseksi, joka sisältää pääasiassa natriumkarbonaattia ja natrium-sulfidia.

Sulate liuotetaan sitten veteen, jolloin saadaan raaka-soodalipeä, joka voidaan selkeyttää liukenemattomien kiinteiden aineiden poistamiseksi. Soodalipeä kaustisoidaan sitten, tavallisesti CaOrlla natriumkarbonaatin muuttamiseksi natriumhydroksidiksi. Saatu neste on valkolipeä ja se on käyttökelpoista ensimmäisessä keitto-vaiheessa ainakin keittolipeän osan aikaansaamiseksi.

Edellä esitetty toimenpidesarja tai kiertoprosessi on hyvin tunnettu ja siitä käytetään tässä nimitystä keittokattilalipeän kierto.

Valkaisulaitoksen toimintoihin liittyy tavallisesti sarja kirkastus-ja puhdistusvaiheita, jotka voi olla yhdistetty pesuvaiheisiin. Kirkastusvaiheisiin liittyy yleensä valkaisuaineiden, kuten kloorin tai klooridioksidin käyttö. Puhdistusvaiheisiin kuuluvat pesut ja käsittely natriumhydroksidiliuoksella, emäsuutto.

Erityinen valkaisusarja, jolle löytyy käyttöä tämän keksinnön eräässä muodossa käsittää massan alkuvalkaisun vesiliuoksella, joka sisältää klooridioksidia ja klooria, välipesun, emäsuuton, jossa käytetään natriumhydroksidin vesiliuosta, jatkopesun, valkaisun klooridioksidin vesiliuoksella, toisen pesun, uuden emäsuuton käyttäen natriumhydroksidin vesiliuosta, lisäpesun, loppuvalkai-sun klooridioksidiliuoksella ja loppupesun. Nämä ovat niinkutsut-tuja D EDED- tai D/C EDED-toimenpidesarjoja.

v

Yleinen klooridioksidilähde valkaisutoimenpiteelle on klooridiok-sidigeneraattori, joka tuottaa klooridioksidia, tavallisesti klooridioksidin ja kloorin vesiliuoksena pelkistämällä kloraattisuolaa, esim. natriumkloraattia. Tällaiset klooridioksidigeneraattorit käyttävät H2S04-syöttöä, joka reagoi seoksen kanssa, jossa on natriumkloraattia ja jonkin verran natriurakloridia, klooridioksidi-valkaisutuotteen ja natriumsulfaattisivutuotteen (suolakakun) muodostamiseksi.

Tässä keksinnössä käytetään edellä kuvatun kaltaista keittokattila lipeän kiertoa peräkkäin rikkikierron kanssa. Rikkikierrossa käy tetään osaa keittokattilakierron soodalipeästä ja siinä on yhtei- 3 67243 senä keittokattilalipeäkierron uunitus- ja sulatteen liuotusvai-heet. Rikkikierrossa käytetty soodalipeä tyydytetään hiilidioksidilla käyttäen savukaasua, jolloin muodostuu kolme faasia. Yksi on oleellisesti puhtaan rikkivedyn muodostama kaasufaasi. Toinen on natriumbikarbonaatin muodostama kiinteä faasi. Jäljellä oleva faasi on vesipitoinen nestefaasi, joka sisältää soodalipeän liukoiset epäpuhtaudet, etupäässä klorideja. Rikkivetyfaasi konvertoidaan I^SO^rksi hapettamalla ja tuote käytetään syöttöraaka-aineena klooridioksidigeneraattoriin. NaHCO^tn muodostama kiinteä faasi voidaan konvertoida kaustisoimalla, jolloin saadaan suhteellisen puhdasta syöttöraaka-ainetta emäsuuttovaiheita varten valkaisutoimenpi-desarjassa, tai se voidaan uunittaa, jolloin saadaan lisää sulatetta. Vesifaasi,jossa on runsaasti klorideja, on sopivaa käyttää syöttönä klooridioksidigeneraattoriin kloridien lähteeksi tai se voidaan syöttää suolanuuttolaitteeseen, molemmissa tapauksissa kloridien poistamiseksi prosessista.

Klooridioksidigeneraattorin natriumsulfaattisivutuote uunitetaan yhdessä haihdutetun tai väkevöidyn mustalipeän kanssa yhteissulat-teen ja sen jälkeen uuden soodalipeän muodostamiseksi, mikä täydentää rikkikiertoa.

Todetaan, että tämän keksinnön karbonointireaktiot sujuvat seuraavasti; on kuitenkin ymmärrettävä, että reaktiot esitetään ymmärtämisen selventämiseksi eivätkä ole keksintöä rajoittavia, koska on katsottava, että soodalipeä- ja polttokaasureagenssit ovat erittäin epäpuhtaita tuotteita.

Na2S + H20 + C02 -» NaHS + NaHC034

Na2S + 2H20 + C02->2NaHC03i + H2S

Na2S + H2S ->· 2NaHS

Na2C03 + H20 + C02 ->2NaHC03^ Tämä keksintö tarkastelee myös tasapainoitettua paperitehdaspro-sessia, jossa käytetään keittokattila- ja rikkikiertoja peräkkäin.

Tätä keksintöä kuvataan yksityiskohtaisemmin viitaten piirroksiin ja s^J.pstaen niitä.

67243

Kuva 1 on kaavamainen juoksukaavio, joka esittää tyypillistä selluloosatehtaan toimintaa, jossa käytetään keittokattilalipeän kiertoa, valkaisulaitosta ja klooridioksidigeneraattoria valkaisuliuos-ten tuottamiseen.

Kuva 2 on kaavamainen juoksukaavio, joka esittää selluloosatehtaan toimintaa, jossa käytetään keittokattilanesteen kiertoa yhdessä rik-kikierron kanssa ja valkaisulaitosta. Tässä muodossa osaa tuotetusta natriumbikarbonaatista kaustisoidaan ja käytetään valkaisuprosessissa ja karbonointitornista tulevaa poistovirtaa käytetään syöttönä klooridioksidigeneraattoriin.

Seuraavissa kuvauksissa esitetyt kemikaalikulutukset ja -vaatimukset on annettu kiloina, joita vaaditaan tuottamaan yksi tonni ilmakuivaa selluloosaa.

Tarkastellaksemme nyt kuvaa 1 keittokattilalipeän peruskierto esitetään yhdessä klooridioksidigeneraattorin kanssa. Näin ollen kuitumaista selluloosamateriaalia, so. puuhaketta syötetään putkea 10 pitkin keittokattilaan 12, jossa puuhaketta keitetään keitto-lipeän kanssa, jota syötetään putkella 14 ja joka sisältää NaOH:a ja Na2S:a pääkeittokemikaaleina. Sekalaiset häviöt keittokattilas-sa kohoavat n. 11,1 kg:aan Na20-ekvivalenttia, n. 2,0 kg:aan rikkiä ja n. 1,0 kg:aan natriumhydroksidia laskettuna yhdestä tonnista laitoksesta tulevaa ilmakuivaa selluloosatuotetta. Putkella 14 syötetty keittolipeä sisältää n. 130 kg natriumsulfidia, n. 310 kg natriumhydroksidia, n. 3,2 kg natriumsulfaattia, n. 32 kg natrium-karbonaattia, n. 0,05 kg natriumkloridia ja n. 2590 kg vettä.

Saatu massa ja käytetty keittolipeä syötetään putken 15 kautta ja massa pestään ja erotetaan jätekeittolipeästä ruskean paperimassan pesurissa 16. Pesty mutta valkaisematon massa syötetään putkella 20 valkaisulaitokseen 22, jossa massalle suoritetaan sarja valkaisu- ja puhdistustoimenpiteitä, joihin liittyy ainakin yhdessä vaiheessa klooridioksidin käyttö. Nämä toimenpiteet voivat sisältää lisävalkaisu- tai puhdistusvaiheita, joissa käytetään emäsuuttoa, johon natriumhydroksidin vesiliuoksia syötetään putken 26 kautta. Yleensä massa pestään valkaisulaitoksen toiminnan aikana tyypillisesti jokaisen valkaisu- tai emäsuuttovaiheen jälkeen putken 28 kauttarsyötetyllä vedellä. Valkaisulaitoksen pesutoimenpiteistä 67243 tuleva käytetty pesuvesi yhdessä valkaisu- ja emäsuuttovaiheista tulevien käytettyjen kemikaalien kanssa muodostavat putkessa 18 olevan valkaisulaitoksen poistovirran.

Putkessa 18 olevaa valkaisulaitoksen poistovirtaa, joka on mahdollinen tappio ja saastuttaja, voitaisiin harkita lisättäväksi putkessa 36 olevaan käytettyyn keittolipeään; tämä menettely ei kuitenkaan ole mahdollinen, koska huomattavia määriä klorideja lisättäisiin massan keittosysteemiin, jotka aiheuttavat laitteiston kulumista ja koska kloridit eivät reagoi tässä kierrossa, ne kerääntyvät suurina käyttökelvottomien materiaalien määrinä kiertoon. Kuten jäljellä olevissa kuvissa esitetään, tämä keksintö lieventää käyttökelvottomien kloridien kerääntymisen ongelmaa keittokattilalipeän kierrossa ja aikaansaa edelleen natriumbikarbonaattituotteen, joka voidaan helposti konvertoida natriumhydroksidiksi ja palauttaa hyödyllisenä komponenttina joko keittokattilalipeän kiertoon tai valkaiHulaitoksen toimintaan.

Klooridioksidia synnyttävä yksikkö 24 käyttää I^SC^za, NaClO^a ja NaCl:a syöttöraaka-aineena ja tuottaa klooridioksidia, joka syötetään putken 30 kautta valkaisulaitokseen 22. Tyypillisesti n.

11 kg NaCl:a, n. 18,5 kg NaClO^ia ja n. 43 kg H^SO^sa käytetään tuottamaan n. 11,1 kg klooridioksidia ja n. 6,89 kg klooria. Noin 25,5 kg suolakakkua, Na2S0^ muodostuu ja se syötetään putken 32 kautta uuniin 34. Vaikka uuni 34 on varustettu saostimella 36, tapahtuu poistohäviötä n. 1,32 kg Na20-ekvivalenttia, 1,68 kg rikkiä ja n. 0,14 kg NaCl:a.

Jätekeittolipeä syötetään putkella 36 haihduttimeen 38 ja haihdutin-materiaalit syötetään putken 40 kautta uuniin 34. Uunin 34 tuottama sulate syötetään liuotinlaitteeseen 42 soodalipeän tuottamiseksi, jota täydennetään lisäämällä kalsinoitua soodaa n. 52,6 kg määrä ja kaustisoidaan uudelleen uudelleenkaustisointilaitteessa 48. Uudelleen kaustisoitu liuos syötetään putkella 46 keittokattilaan 12, mikä täydentää keittokattilalipeän kierron.

Tarkastellaksemme nyt kuvaa 2 tämä kuva esittää kuvan 1 keittokattilalipeän kiertoa peräkkäin rikkikierron kanssa. Soodalipeää poistetaan määrä, joka sisältää Na2S:a n. 43 kg HjSO^ra vastaavan määrar/ (vaatimus klooridioksidigeneraattorille 24 laskettuna yhdestä 67243 tonnista ilmakuivaa selluloosatehtaan tuotetta) sulatteen liuotus-laitteesta 42 putken 50 kautta ja syötetään esikarbonointisäiliöön 52. Esikarbonointiastiaan tulee C02~kaasun syöttö putken 54 kautta bikarbonaattitornista 56. Esikarbonoitu materiaali syötetään putken 58 kautta H2S:n strippaustorniin 60, johon lisää bikarbonaat-tiliuosta tai -lietettä syötetään putken 62 läpi ja poistettu liuos palautetaan putken 64 kautta bikarbonaattitorniin 56. Oleellisesti puhdasta H2S:ä syötetään kaasumuodossa putken 66 kautta hapetti-meen 68 H^SO^tn tai H^SO^in valmistamiseksi. Näin valmistettu rikkihappo syötetään putken 70 kautta syöttöraaka-aineena klooridioksidi-generaattoriin 24, mikä täydentää rikkikierron.

TarkastelIäksemme nyt yksityiskohtaisemmin bikarbonointitornia 56, joka on erottamaton osa tätä keksintöä, tähän torniin tulee (Χ>2~ lähteenä savukaasua putken 72 kautta, vaikka on ymmärrettävä, että mistä tahansa muusta lähteestä saatua C02:a voidaan käyttää. Kar-bonointireaktio saostaa suhteellisen puhdasta NaHCO^-tuotetta, joka voidaan helposti erottaa dekantoimalla ja kaustisoida uudelleen käsittelemällä CaOtlla, jolloin saadaan oleellisesti puhdasta NaOH-tuotetta käytettäväksi valkaisulaitoksessa 22 tai täydentämään tai tuottamaan lisää keittolipeää. Osaa karbonoidusta tuotteesta käytetään H2S-stripperissä 60 vapauttamaan H2S:ää. Dekantoinnista saatua emäliuosta, pääasiassa klorideja käytetään ainakin osaksi kloridien lähteenä klooridioksidigeneraattorille 24.

Tässä vaiheessa voidaan huomauttaa, että valkaisulaitoksen poisto-virta, erityisesti uuttopoistovirta, joka sisältää suuria määriä klorideja, voidaan nyt palauttaa keittokattilalipeän kiertoon, kun taas kloridit poistetaan rikkikierrossa ja käytetään syöttönä kloori-dioksidigeneraattoriin. Näin ollen uuttopoistovirta palautetaan valkaisulaitoksesta 22 putken 19 kautta ruskean paperimassan pesuriin 16 ja käytetään pesun täydennyksenä.

Savukaasut, jotka syötetään bikarbonointitorniin 56 putken 72 kautta saostimesta 36, sisältävät n. 15 painoprosenttia C02:a. Saapuva CO2 reagoi Na2S:n ja NaCO^m kanssa tuottaen NaHCO^ia. Vaikka bi-karbonointitorni 56 voi toimia paineissa, jotka vaihtelevat normaalipaineesta n.7 ata:an ja lämpötiloissa välillä n. 25-lOO°C, käytännöllisempi alue on normaalipaineesta n. 2 ata:an ja n. 50-80°C. BikaiÄferpintitornin 56 päätuotteet ovat NaHCO^ ja kloridisyöttö- 67243 raaka-aine klooridioksidigeneraattoriin 24. Esikarbonointiastias-sa 52 putkesta 50 tulevaa soodalipeää käsitellään NaHCO^-liuoksella, joka sisältää jonkin verran bikarbonointitornista 56 tulevaa C02i’a. Haluttu reaktio on konvertoida Na2S NaHSiksi vapauttamalla H2S:ä. Tämä käsittely on suositeltavaa suorittaa suljetussa astiassa normaalipaineessa H2S:n muodostamisen ja häviöiden minimoimiseksi. Esikarbonointiastiästä 52 tuleva käsitelty liuos syötetään putken 58 kautta strippauskolonniin 60, jossa seos stripataan käyttäen mieluummin höyryä H2S:n vapauttamiseksi väkevässä ja oleellisesti puhtaassa muodossa. H2S poistetaan liuoksesta mieluummin tasapainota! tyhjöstrippauksella, johon syötetään NaHCOjta sisältävää liuosta putken 62 kautta ja poistetaan Na^O^ra sisältävää liuosta, joka palautetaan bikarbonointitorniin 56 putken 64 kautta. Höyryä on suositeltavaa käyttää strippausaineena, koska väkevän H2S-kaasun talteenotto voidaan suorittaa yksinkertaisesti tiivistämällä höyry höyryn ja H2S:n seoksesta.

Bikarbonointi- ja strippaustoimenpiteet voidaan suorittaa minkä tyyppisellä laitteistolla tahansa, jota tavanomaisesti käytetään kaasuabsorptio- tai strippausprosesseihin. Niinpä täytetyt kolon-nit, pohjakolonnit, spraykolonnit ja jatkuvan nestefaasin kolonnit ovat erittäin sopivia käytettäväksi. Sekoitettua kaasun dispergoin-tilaitteistoa voidaan edullisesti käyttää bikarbonointitornissa.

Vapautunut H2S syötetään putken 66 kautta rikkihappolaitokseen 68, jossa H2S hapetetaan SO^rn tuottamiseksi, joka liuotetaan vesiliuokseen H_S0.-tuotteen saamiseksi.

2 4

Tuotettu H2S0^ syötetään klooridioksidigeneraattoriin 24 syöttö-raaka-aineena. Klooridioksidigeneraattorista 24 sivutuotteena tuotettu suolakakku syötetään putken 32 kautta uuniin 34, jossa se poltetaan yhdessä haihduttimesta 38 saadun haihdutetun jätekeitto-lipeän kanssa.

Keksinnön tässä muodossa ylimääräinen NaHCO^, n. 94,3 kg, syötetään uudelleenkaustisointilaitteeseen 76, joka muuttaa Na^O^tn n.

43 kg:ksi NaOH:a, joka on sopivaa syöttää putken 78 kautta valkaisu-laitokseen 22 ja käyttää massanvalkaisuprosessissa, vaikka vaadittaessa se voidaan käyttää täydentämään tai tuottamaan keittolipeää.

8V?r f 67243

Johtuen häviöistä sulfaattiselluloosatehtaan toiminnan eri vaiheissa tarvitaan lisää lipeää (NaOH) ja joissakin tapauksissa lisää rik-kitäydennystä. Tämä tehdään mahdollisimman suuressa määrin käyttämällä suolakakkua, mutta sen rikkisisällöstä johtuen suolakakkua ei tavallisesti voida täysin käyttää hyväksi ja lisää lipeää on tarpeen hankkia. On huomautettava, että kuvan 2 prosessissa tuotetaan ylimäärin lipeää suolakakusta lisäämättä ylisuuria määriä rikkiä, jota lisätään keittokattilalipeään.

On ymmärrettävä, että tähän keksintöön voidaan tehdä monia muunnoksia, esimerkiksi erilaiset valkaisujärjestelyt tuottavat koostumukseltaan vaihtelevia poistovirtoja, tai muista paperinvalmistustoi-minnoista, joilla on kemikaalivaatimuksia tai sivutuotteita, voidaan huolehtia muuttamalla kyseessäolevaa prosessia.

Taloudellisista tai ympäristötekijöistä voidaan myös huolehtia muunnoksilla, esimerkiksi tämän keksinnön eräässä toimintamuodossa valkaisulaitoksessa 22 käytetään DCEDED massanvalkaisujärjestystä. Kun tätä järjestystä käytetään koko valkaisulaitoksesta tuleva pois-tovirta voidaan palauttaa ruskean paperimassan pesuriin 16, käyttäen täten hyväksi ja eliminoiden kaikki valkaisulaitosprosessista tuleva poistovirta. Haluttaessa suolankiteytin voidaan asentaa bi-karbonointitornin 56 yhteyteen ja ottaa talteen natriumkloridia oleellisesti puhtaassa muodossa.

Seuraavassa taulukossa annetaan vertailukelpoiset kemikaalivaatimukset ja hyvitysjäämät tämän keksinnön prosessille, kun toimitaan kuvan 2 olosuhteissa (sarake A) ja valkaisulaitoksen poistovirran kokonaiskierrätyksellä (sarake B) verrattuna laitokseen, joka toimii normaalilla keittokattilalipeän kierrolla (sarake C). Vaatimukset ja hyvitykset annetaan kg:na kemikaaleja, joita tarvitaan tuottamaan yksi tonni ilmakuivaa selluloosaa.

>ci 67243

Taulukko 1

Vaatimukset A B C

H2S04 - - 17,6

NaC103 43,9 43,9 18,5

NaCl - - 10,9

Na2C03 42,7 52,6 18,5

NaOH - - 43,0

Na2S04 21,2 19,9

Hyvitykset

Na2S04 - - 2,9

NaCl - 17,7

Claims (12)

1. Kokonaisprosessi selluloosan keittämiseksi ja valkaisemi-seksi sekä rikin talteenottamiseksi, tunnettu siitä, että se käsittää yhdistelmänä seuraavat vaiheet: a) keitetään kuitumaista selluloosamateriaalia, b) erotetaan keittovaiheessa muodostunut kuitumassa ja jäte-lipeä, c) haihdutetaan ja poltetaan jätelipeä uunissa sulatteen ja savukaasun muodostamiseksi, d) liuotetaan sulate vihreälipeän muodostamiseksi ja kausti-soidaan osa vihreälipeää käytettäväksi vaiheessa a), e) käsitellään osaa vihreälipeää suljetussa astiassa C02:a sisältävällä NaHCO^-liuoksella NaHSra sisältävän esikarbonoidun liuoksen valmistamiseksi, f) stripataan saatu esikarbonoitu liuos rikkivedyn ja Na2C03~ liuoksen valmistamiseksi, g) käytetään vaiheessa f) saatua Na^O^-liuosta ja C02:a NaHCO.j-liuoksen ja kloridivirran valmistamiseksi, ja käytetään osaa NaHCO^-liuosta syöttönä vaiheeseen e) ja toista osaa NaHCO^-liuosta syöttönä vaiheeseen f), h) hapetetaan ainakin osa rikkivetyä H2S04:n valmistamiseksi, i) käytetään ainakin osaa saatua H2SO^:a syöttönä klooridiok-sidigeneraattorin reagoimaan alkalimetallikloraatin ja alkalime-tallikloridin kanssa C102:n ja alkalimetallisulfaatin valmistamiseksi, ja j) käytetään saatua alkalimetallisulfaattia syöttönä vaiheen c) uuniin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että vaiheesta c) tulevaa savukaasua käytetään C02~lähteenä vaiheessa g).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että ainakin osaa vaiheesta g) saatua kloridivirtaa käytetään hyväksi vaiheen i) klooridioksidigeneraattorissa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että kuitumainen selluloosamateriaali on puu.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä> että alkalimetalli on natrium. 11 67243

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että vaiheesta i) saatua C102~tuotetta käytetään massan valkaisemiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että vaiheesta i) saatu ClC^-tuote on ClC^jn vesiliuos.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että vaihe b) suoritetaan ruskean massan pesurissa ja se käsittää pesun.

9. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että ainakin osa vaiheessa g) valmistettua NaHCO^ra kausti-soidaan uudelleen ja käytetään hyväksi massan valkaisukäsitte-lyssä.

10. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että ainakin osa vaiheessa g) valmistettua NaHCO^a kaus-tisoidaan uudelleen ja käytetään hyväksi keittonesteenä vaiheessa a) .

10 67243

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että vaiheesta g) saatua NaHCO^ia dekantoidaan oleellisesti puhtaan NaHCO^-tuotteen saamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 1 mukainen prosessi, tunnettu siitä, että vaiheesta g) otetaan talteen natriumkloridia. 12 67243