FI113043B - Menetelmä selluloosan valkaisemiseksi vetyperoksidilla - Google Patents

Description

113043

Menetelmä selluloosan valkalsemlseksl vetyperoksidilla Tämä keksintö liittyy menetelmään selluloosan val-kaisemiseksi vetyperoksidilla tehtaassa, joka käsittää jä-5 teliemen poltto/kaasutus -laitoksen, vesikaasureformointi-laitoksen, vetyperoksidia tuottavan laitoksen ja valkaisu-laitoksen. Vetyperoksidi valmistetaan selluloosan jätelie-mistä selluloosan jäteliemen osittaisella hapettamisella, jossa valmistetaan vetykaasua sisältävää kaasumaista tuo-10 tetta. Tämä kaasumainen tuote puhdistetaan ja tiivistetään vedyn suhteen, joka puhdistettu vety käytetään kokonaan tai osittain raaka-aineena vetyperoksidin valmistamisessa.

Keksinnön tausta

Nykyisten ja tulevien ympäristövaatimuksien tyydyt-15 tämiseksi sellun valmistuksessa on kehitetty uudenlaisia menetelmiä tai niitä kehitellään sellun lopulliseksi lig-niininpoistoksi ja valkaisemiseksi.

Usean vuosikymmenen ajan selluloosan valkaisuun on käytetty klooria ja klooriyhdisteitä, mutta alati kasvaval-20 la ympäristötietoisuudella ja suuntauksella kohti sellun-valmistusmenetelmän sulkemista yhä suuremmassa määrin, mit-·. * kä tekevät valkaisun jäännöstuotteiden palauttamisen tal- teenottojärjestelmään vaikeammaksi, on ollut se tulos, että : ; nykyään käytetään yhä enemmän valkaisukemikaaleja, jotka 25 eivät sisällä klooria.

• · I .’· Viime vuosina yhä lisääntynyt keittämössä tapahtu- vaa ligniininpoistoa seuraavan alkali sen happivalkaisuvai-heen käyttäminen on vähentänyt merkittävästi valkaisukemi-,, . kaalien käyttämistarvetta lopullisessa valkaisussa. Tästä ' ! 30 huolimatta valkaisukemikaalit aiheuttavat silti huomattavan *’ osan valkaistun sellun tuotantokustannuksista.

Vaihtoehto klooripitoisille valkaisukemikaaleille j on käyttää erilaisia peroksidiyhdisteita, kuten esimerkiksi vetyperoksidia, jota on käytetty teollisessa valkaisussa * » . . 35 tämän vuosisadan alusta lähtien.

' * # * · 2 113043

Kuitenkin sellun valkaisu yksinomaan peroksideja käyttäen ei yleensä ole riittävä täyttämään markkinoiden muun muassa kirkkaudelle asettamat vaatimukset.

Peroksidien käyttämisen yhdessä muiden kloorittomi-5 en valkaisukemikaalien kuten esimerkiksi otsonin kanssa saavuttaa nopeasti jalansijaa ja antaa hyvän sellulaadun sekä valkoisuusasteen että lujuuden suhteen.

Peroksidien, sisältäen sekä epäorgaaniset peroksi-dit, kuten vetyperoksidi ja natriumperoksidi, että orgaani-10 set peroksidit, kuten peretikkahappo, käyttämistä on kokeiltu sellun valkaisun yhteydessä suotuisin tuloksin.

Kuitenkin vetyperoksidi on se yhdiste, jota useimmin käytetään, ja sillä on useita etuja ympäristön kannalta ajateltuna samoin kuin hyvä kaupallinen saatavuus.

15 Kuitenkin vetyperoksidin kustannukset, jotka vas taavat pääosaa valkaisukustannuksista tiettyyn vaikeusasteeseen, ovat tärkeä haittapuoli. Seurauksena tästä peroksideja, huolimatta niiden eduista, on tähän mennessä käytetty ainoastaan pienessä määrin massan valkaisuun ja täl-20 löin yleensä valkaisumenetelmän loppuvaiheissa.

Tämän keksinnön päätarkoitus on parantaa ympäristön ; kannalta edullisen vetyperoksidin käyttämisedellytyksiä pa- ':· perimassan valkaisun yhteydessä. Keksintö kohdistuu mene- telmään selluloosan valkaisemiseksi vetyperoksidilla, jolle | 25 menetelmälle on tunnusomaista se, mitä patenttivaatimukses- ; sa 1 esitetään. Keksinnön avulla on mahdollista tuottaa • · » ’ erittäin edullisella ja jokseenkin yllättävällä tavalla pe- » » · roksideja tuotantolaitoksissa lähtien helposti saatavissa olevista raaka-aineista pääasiassa selluloosan jäteliemien * 30 kaasuttamisella tai osittaisella polttamisella vetykaasun tuottamiseksi, joka on välttämätön vetyperoksidin valmista-• misessa.

* Menetelmä, joka nykyään on vallitsevin vetyperoksidin tuotannossa, on niin sanottu AO-menetelmä tai antra- :t 35 kinonimenetelmä. AO-menetelmässä alkyyliantrakinonia hydra- » » · ’· ’! taan katalyytin läsnä ollessa antamaan vastaavaa hydrokino- 3 113043 nia, joka taas vuorostaan hapetetaan hapella tai ilmalla muodostaen vetyperoksidia. Vetyperoksidi uutetaan vedellä ja kinoni, joka palautuu entiselleen, palautetaan hydraus-vaiheeseen täydentäen näin kierron. Tätä menetelmää on to-5 teutettu kaupallisesti useiden vuosien ajan ja se on nykyään hyvin vakiintunut.

Vetyperoksidin vesiliuoksia on kaupallisesti saatavissa pitoisuuksiin 90 paino-% asti, mutta 35 - 70 %:n vahvuiset liuokset ovat tavallisimpia valkaisun yhteydessä.

10 Lähtöaineet vetyperoksidin tuotannolle ovat vety ja happi tai ilma. Happea käytetään nykyään selluloosateolli-suudessa yhä enenevässä määrin, erityisesti massan lignii-ninpoistoon, ja sitä on näin ollen saatavissa useimmissa tehtaissa. Vetyä ei ole tavallisesti läsnä eikä sitä nyky-15 ään käytetä selluloosateollisuudessa. Vedyn teollista tuotantoa tapahtuu pääasiassa petrokemianisessa teollisuudessa ja alkalimetallikloriditeollisuudessa vedyn pääkäyttö-alueiden ollessa ammoniakin ja metanolin valmistuksessa.

Vetyä tuotetaan tavallisesti erilaisten hiilivety-20 jen, kuten esimerkiksi tervan, nestemäisen bensiinihöyryn tai antrasiitin, kaasuttamisella. Haittapuolena vetykaasun , I tuottamisessa näistä raaka-aineista on, että hiilidioksidi ·;· (CO2) , jota syntyy samanaikaisesti, ei ole peräisin biomas- sapohjaisesta polttoaineesta. Ei-biomassapohjaisesta polt-25 toaineesta peräisin olevan hiilidioksidin kaasuttamisesta • · : ,·, tai polttamisesta syntyvän hiilidioksidipäästön katsotaan ·;·_ muodostavan ei-toivotun lisän ilmakehään, ja se on näin oi- * ·

Ien verotuksen alaista monissa maissa. Periaatteessa kaik- ,, kia vetyä sisältäviä materiaaleja voidaan käyttää vetykaa- • * 30 sun tuottamiseen kaasuttamalla, ja vuodesta 1988 lähtien ·.* muun muassa Suomessa on toiminut kaasutuslaitos tuottaen » ;·*: vetykaasua turpeesta.

Periaatteessa kaikkia kaasutusmenetelmiä voidaan käyttää tuottamaan vetykaasua. Korkein saanto saadaan kaa-’ 35 suttamalla hapen kanssa korkeassa lämpötilassa, mikä johtaa ' Ί synteesikaasuun, joka sisältää pääasiassa vetyä ja hiili- 4 113043 monoksidia. Hiilimonoksidin voidaan antaa reagoida (vaihtua) veden kanssa, jolloin muodostuu vetyä ja hiilidioksidia vesikaasureaktion mukaisesti. Tämä reaktio suoritetaan yhdessä tai useammassa vaihtoreaktorissa, jotka on kytketty 5 sarjaan.

Puun ligniininpoistossa sulfaattiselluloosamenetel-män mukaisesti saadaan vesipitoista jäännöstuotetta, joka sisältää myös orgaanisen jakeen, joka koostuu pääasiassa ligniiniyhdisteistä, hapettuneista hiilihydraateista ja or-10 gaanisesta uutetusta aineksesta, ja epäorgaanisen jakeen, joka sisältää alkalimetallisuoloja. Tavallisesti tämä jään-nöstuote tai mustalipeä, joka on näin ollen biomassapoltto-aine, poltetaan energian ja kemikaalien talteenottamiseksi tunnetun ja vakiintuneen teknologian mukaisesti.

15 Kuitenkin on osoittautunut, että mustalipeän osit tainen polttaminen tai kaasutus voi antaa tärkeitä etuja. Osittaisen polttamisen tai kaasuttamisen menetelmä, joka on erityisen sopiva sovellettaessa tätä keksintöä, on niin sanottu CHEMREC-menetelmä, jota kuvataan muun muassa US-20 patenttijulkaisuissa 4 601 786, 4 808 264 ja SE- patenttijulkaisussa 466 268.

\ Kuitenkin muita kaasutusmenetelmiä, kuten esimer- ·· kiksi kaasuttamista leijupedissä, voidaan myös käyttää so-

MM

; vellettaessa tätä keksintöä.

• · > : 25 Mustalipeän kaasuttamista käytetään jo nykyään kau- • · ; pallisessa mittakaavassa ja sen tärkeyden odotetaan lisään- tyvän. Muita selluloosateollisuudessa esiintyviä jäteliemiä • · » ja ligniinipitoisia materiaaleja, esimerkiksi valkaisulaitoksen poistetiivisteitä, voidaan myös kaasuttaa sopivissa * * ♦ • ·’ 30 laitteistoissa sekä energian että kemikaalien talteenotta- * » miseksi tai vaihtoehtoisesti käyttää vetykaasun tuottami-; | seen tämän keksinnön mukaisesti.

On osoittautunut, että kaasu, joka kehittyy kaasutettaessa näitä raaka-aineita, voidaan taloudellisesti hou-35 kuttelevalla tavalla puhdistaa ja väkevöidä sen vetypitoi- • > · suuden suhteen. Tällä tavalla saatu puhdistettu ja väkevöi- 5 113043 ty vety on erittäin sopivaa lähtöaineeksi vetyperoksidin tuottamisessa johtuen tämän keksinnön päätarkoituksen saavuttamisesta, nimittäin mahdollisuuden luomisesta vetyperoksidin tuottamiseksi tehtaalla.

5 Tämän keksinnön erityisen edullisessa suoritusmuo dossa mustalipeää kaasutetaan reaktorissa lisäten samanaikaisesti happipitoista kaasua, joka koostuu pääasiassa puhtaasta hapesta, mikä johtaa mustalipeän osittaiseen hapettumiseen. Happipitoista kaasua syötetään määrällä, joka 10 vastaa 20 - 70 % happivaatimuksesta, joka on tarpeellinen mustalipeän täydelliseksi hapettamiseksi. Osittainen hapettuminen tai kaasutus suoritetaan lämpötilassa noin 850 °C ja paineessa noin 100 - 2 500 kPa (1 - 25 bar), edullisesti 300 - 1 000 kPa (3 - 10 bar). Kuumaa vetypitoista prosessi-15 kaasua, joka näissä olosuhteissa kohoaa, jäähdytetään suoralla kosketuksella jäähdytysnesteellä, johon nestemäiset orgaaniset natriumyhdisteet liukenevat ja ne erotetaan pois keittokemikaalien valmistamiseksi. Jäähdytetty kaasu läm-mönvaihdetaan ja sen annetaan reagoida vesihöyryn kanssa 20 kolmessa sarjaan kytketyssä vaihtoreaktorissa, joissa hiilimonoksidi ja vesi reagoivat muodostaen vetyä ja hiilidi- • · '· ’ ! oksidia.

» · \· Tämän jälkeen vaihdettu kaasu pestään amiiniliuok- « · « l j" ; sella (esimerkiksi MEA, monoetanoliamiini), mikä johtaa .·. ; 25 hiilidioksidin ja vetysulfidin pitoisuuden kaasussa laskuun : arvoon alle 0,1 %. Synteesikaasu, joka puhdistetaan tällä ·'·.[ tavoin ja joka sisältää pääasiassa vetyä, siirretään teh- * · · taalle vetyperoksidin tuottamista varten.

Toisen suoritusmuodon mukaisesti kaasumainen tuote * ** 30 rikastetaan vedyn suhteen adsorptiomenetelmällä, edullises- • · ti PSA-menetelmällä (painevaihteluadsorptio) . PSA-laitos *:· i toimii pääasiassa vakiolämpötilassa ja kaasun erottuminen ....j perustuu osapaineiden eroihin eri kaasuilla, joihin erotet tavat komponentit adsorboituvat korkeilla käyttöpaineilla * *’ 35 ja korkeilla osapaineilla, ja jotka desorboituvat alhaisil- * · » • * » 6 113043 la käyttöpaineilla kyseisten adsorptioisotermien mukaisesti .

Vetyperoksidia tuotetaan sopivasti antrakinonimene-telmään perustuvassa laitoksessa, jossa menetelmässä työ-5 liuokseen liuenneet antrakinonijohdannaiset alistetaan vuo-rottelevaan hydraukseen ja hapettamiseen.

Tällä tavoin saatu vetyperoksidituote siirretään ja käytetään paperimassan valkaisuun.

Yllä mainittujen etujen lisäksi vetyperoksidin valio mistaminen tällä tavoin perustuu biomassapolttoaineen käyttämiseen raaka-aineena. Tämän lisäksi tulee huomauttaa, että vetyperoksidin valmistaminen tehtaan sisällä on myös energian kannalta edullista sen tosiseikan valossa, että useimmilla tehtailla on energiaylijäämä selluloosan jäte-15 lienten polttamisesta/kaasutttamisesta.

Useantyyppisiä selluloosa- ja ligniinipitoisia raaka-aineita voidaan käyttää vedyn tuottamiseen tämän keksinnön mukaisesti. Erityisen edullisia raaka-aineita ovat sulfaatti-, sulfiitti- ja soodamenetelmän jäteliemet. Kaasu-20 tusta varten liemien kuiva-ainepitoisuuden pitäisi olla niin korkea kuin mahdollista, edullisesti yli 65 %, ja täy- » • sin kuivia liemiä voidaan myös käyttää sovellettaessa tätä keksintöä.

; ; Muita sopivia raaka-aineita ovat erityyppiset val- : 25 kaisulaitoksen poisteet, jotka sisältävät orgaanista ainet- ; ta, kuten esimerkiksi ligniinin happipoiston poisteliemi, | klooria sisältävät valkaisulaitoksen poisteet tai peroksi- * > * di/otsonivalkaisulaitoksen poiste. Kaasutusta varten poisteiden kuiva-ainepitoisuuden pitäisi olla niin korkea kuin 30 mahdollista, ja täysin kuivia tiivisteitä voidaan myös käyttää sovellettaessa tätä keksintöä.

>·· Useimmilla valkaisulaitoksen poistetiivisteillä on alhainen energia-arvo ja joissakin tapauksissa voi näin ollen olla soveliasta käyttää tukipolttoainetta, esimerkiksi * ” 35 maakaasua, kaasutuksen aikana.

* i · * I · * · 7 113043

Alla annetaan kaksi esimerkkiä tämän keksinnön mukaisen menetelmän käyttämisestä.

Esimerkit Esimerkki 1 5 Sulfaattimassalaitoksen komponenttivirtana oleva mustalipeävirta johdetaan kaasuttimeen vedyn tuottamiseksi laitoksen sisällä tapahtuvaa vetyperoksidin tuottamisesta varten.

Saapuessaan kaasuttimeen mustalipeällä, joka on 10 haihdutettu korkeaan kuiva-ainepitoisuuteen, on seuraavat muuttujat:

Virtaus 1 000 kg/h (kuiva-ainetta)

Kuiva-ainepitoisuus 70 % Lämpötila 140 °c

Polttoarvo 14,4 MJ/kg kuiva-ainetta

Puhdasta happea (99 %) lämpötilassa 100 °C syöte-15 tään yhdessä lipeän kanssa kaasuttimen reaktiovyöhykkeelle, jossa lämpötila pidetään arvossa 900 °C lipeän osittaisella hapettamisella. Happivirtaus on 300 Nm3/h. Paine kaasutus-• reaktorissa on noin 600 kPa (6 bar).

Syntyy synteesikaasua, jolla on oleellisesti seu-: ,* 2 0 raava koostumus: 1 r »

» I

: ,*, CO 29,6 % kuivasta kaasusta H2 41,7 % kuivasta kaasusta CH4 0,1 % kuivasta kaasusta • t H2S 0,8 % kuivasta kaasusta » ’t C02 loput ί Kaasu jäähdytetään ja pestään vesipitoisen jäähdy- • tysnesteen suoralla kosketuksella, minkä aikana suurin osa 25 kaasussa olevien rikki- ja natriumyhdisteiden pitoisuuksis- ta poistetaan.

113043 8

Kaasu lämmönvaihdetaan ja muunnetaan kolmessa adiabaattisessa sarjaan kytketyssä vaihtoreaktorissa, joihin lisätään höyryä, ja noin 95 % kaasun hiilimonoksidipitoisuudesta muuttuu vedyksi seuraavan reaktion mukaisesti 5 CO + H20 -+ H2 + CO2 Tämä reaktio suoritetaan katalyytillä, joka sisältää kobolttia, molybdeeniä ja nikkeliä, lämpötilassa 250 °C.

10 Vaihtoreaktion jälkeen kaasu pestään jälleen amii- nipesulla hiilidioksidin poistamiseksi.

Vedyn kokonaispitoisuus saadussa raa'assa vetykaa-sussa on tällöin yli 90 %, ja se vastaa virtausta noin 32 kmol H2 tunnissa.

15 Vaihtoehtoisesti raaka prosessikaasu voidaan toi mittaa PSA-laitokseen (painevaihteluadsorptio) ja väkevöidä puhtauteen yli 99 %.

Puhdas vetykaasu siirretään AO-laitokseen vetyperoksidin tuottamiseksi.

·. ·· 2 0 Vetyperoksidi, joka saadaan (975 kg/h laskettuna :* 100-%:isena liuoksena), siirretään sulfaattimassatehtaan valkaisulaitokseen.

'· · Esimerkki 2 • · , ,·. Sulfaattimassatehdas varustetaan mustalipeän kaasu- 2 5 tuslaitoksella, joka kaasutin on asennettu alentamaan teh- ’ * · taan talteenottokattilan kuormaa. Kaasutuslaitoksen kapasi-,, teetti on noin 10 tonnia kuiva-ainetta tunnissa, mikä antaa I · prosessikaasun tuotannoksi noin 28 000 Nm3/h.

• -

Prosessikaasun komponenttivirta (5 600 Nm /h) ero- *: 30 tetaan prosessikaasun päävirrasta vedyn tuottamiseksi lai- toksen sisällä tapahtuvaa vetyperoksidin tuottamisesta var ten.

• 9 113043

Kaasun koostumus CO 12 % kuivasta kaasusta H2 14 % kuivasta kaasusta C02 15 % kuivasta kaasusta CH4 1 % kuivasta kaasusta H2S 0,5 % kuivasta kaasusta N2 loput

Kaasu puhdistetaan ja lämmönvaihdetaan ja sen jäl-5 keen muunnetaan kolmessa sarjaan kytketyssä vaihtoreakto-rissa, joissa noin 95 % kaasun hiilimonoksidipitoisuudesta muuttuu vedyksi. Näin saatu raaka vetykaasu (50 kmol/h) toimitetaan PSA-laitokseen puhdistettavaksi.

Puhdas vetykaasu siirretään AO-laitokseen vetyper-10 oksidin tuottamiseksi nopeudella noin 1,5 tonnia/tunti.

Tämä keksintö ei rajoitu yllä mainittuihin esimerkkeihin, vaan niitä voidaan muuttaa jäljempänä olevien patenttivaatimusten piirin sisällä. Täten alan taitajalle on selvää, että suhteellisen pieni osa vetykaasusta voidaan 15 saada muusta lähteestä kuin mitä ne, joita kuvattiin ja » · “1 jotka ovat edullisia, esimerkiksi puskurisäiliöstä, jota » · .. : täytetään ulkoisesti tuotettavalla vetykaasulla. Kuitenkin ·,,.· yleisen taloudellisuuden kannalta on suositeltavampaa pitää • · ·, vetyperoksidin puskurisäiliötä.

: : 20 • 1 1 i I * »

Claims (13)

113043

1. Menetelmä selluloosan valkaisemiseksi vetyperoksidilla tehtaassa, joka käsittää jäteliemen polt-5 to/kaasutus -laitoksen, vesikaasureformointilaitoksen, vetyperoksidia tuottavan laitoksen ja valkaisulaitoksen, tunnettu siitä, että - erotetaan jäteliemi tehtaassa tuotetusta massasta - syötetään mainittu liemi mainittuun poltto/kaasutus 10 -laitokseen; osittain hapetetaan tai kaasutetaan mainittu liemi lämpötilassa, joka ylittää 500 °C, jolloin muodostuu kaasu, joka sisältää vetyä ja hiilimonoksidia; - syötetään mainittua kaasua mainittuun reformointi- 15 laitokseen; - reformoidaan mainittu kaasu sen vetypitoisuuden nostamiseksi; - syötetään vetyä mainitussa reformoidussa kaasussa mainittuun laitokseen vetyperoksidin tuottamiseksi; 20. muodostetaan vetyperoksidia mainitusta vedystä; - syötetään mainittua vetyperoksidia mainittuun vai-kaisulaitokseen; * - valkaistaan mainittu massa mainitulla vetyperoksi- : dilla. ! ,· 25

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, • tunnettu siitä, että kaasu myöskin sisältää vetysulfi-dia ja että kun kaasu on reagoinut veden kanssa, siitä poistetaan vetysulfidi, edullisesti amiiniliuoksen avulla.

... 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetel- • 1 t » · 30 mä, tunnettu siitä, että vaihtoreaktiossa muodostunut • · hiilidioksidi poistetaan kaasumaisesta tuotteesta pesemäl-'.“J lä amiiniliuoksella.

*: · *: 4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kaasu puhdistetaan ja rikastetaan *. . 35 vetykaasun suhteen adsorptiomenetelmällä. * · 113043

5. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että selluloosan jäteliemet koostuvat osittain tai kokonaan klooria sisältävistä valkaisulaitoksen poistetiivisteistä.

6. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että selluloosan jäteliemet koostuvat kokonaan tai osittain valkaisulaitokselta tulevista massan ligniinin happipoiston ja/tai loppuvalkaisun poistetiivisteistä.

7. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vetyperoksidi tuotetaan antrakinonimenetelmällä.

8. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että tukipolttoaine hapete- 15 taan kaasutuksen aikana.

9. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun kaasutuslai-toksen reaktorissa ylläpidetään 100 - 2 500kPa:n (1 - 25 bar), edullisesti 300 - 1 000 kPa:n (3 - 10 bar) painetta.

10. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että käytetyt pesunesteet ja/tai jäähdytysnesteet, jotka sisältävät epäorgaanisia * kemikaaleja, jotka ovat käyttökelpoisia valmistettaessa : keittokemikaaleja, kierrätetään kokonaan tai osittain ke- ,· 25 mikaalien massatehtaan talteenottojärjestelmään.

11. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että happea sisältävä kaasu syötetään reaktoriin samanaikaisesti kuin selluloosan jä-. teliemet määränä, joka vastaa 20 - 70 % määrästä, joka on ; 30 tarpeen selluloosan jätelienten täydelliseksi polttamisek si.

: 12. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen j menetelmä, tunnettu siitä, että selluloosan jäteliemet ovat sulfaattimenetelmän jäteliemiä. , 35

13. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen * menetelmä, tunnettu siitä, että selluloosan jäteliemet ovat sooda- tai sulfiittimenetelmän jäteliemiä. 113043