FI67083B - Foerfarande foer framstaellning av terapeutiskt anvaendbart -(2-(2-amino-4-tiazolyl)-2-metoxi-iminoacetamido)-3-(4-mety -5-oxo-6-hydroxi-4,5-dihydro-1,2,4-triazin-3-yltio)metyl-3- efem-4-karboxylsyraderivat - Google Patents

Description

fwi KUULUTUSJULKAISU s n n a 1

Vgy W ^UTLAeeNINeSSMIFT 6708 3 C (45) Patentti nyonr.oi.ty 10 Cl 1985 ^ ^ (51) K»Jt/i*.a.3 C 07 D 501/36 SUOH I—FINLAND <M) 783846 Q21 »hfcrniHHM-AwBIwfagrf^ 14.12.78 X / (23) ARapiivt—GIMftwtafag 14.12.78 (41) T«Hm)iftUMksi—BU«roffMdlt 21.06.79

Pifittl· j· rekbfearlhafllttt HKMkMotmm» I· kartMtaiMH _ PM«n«· och reghtontyraban ^ AmMcm t»^dod>28.09.84 (32)(33)(31) Pyr***r mwto·» i»|M >noriw 20.12.77 USA(US) 862318 Toteennäytetty-Styrkt (71) Eli Lilly and Company, 307 East McCarty Street, Indianapolis,

Indiana, USA(US) (72) Allen Samuel Katner, Indianapolis, Indiana, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Menetelmä terapeuttisesti käytettävän 7-/2-(2-amino-4-tiatsolyy1i)-2--metoks i-iminoasetamido/-3~(4-metyyli-5"Okso-6-hydroks i-4,5~d i hydro-"1,2,4-triatsin-3~yylitiojmetyyli-3~kefem-4-karboksyylihappojohdannaisten valmi tarniseksi - Förfarande för framställning av terapeu-tiskt användbart 7~/2-(2-amino-4-t iazoly 1)-2-metoxi-iminoacetamido/--3“(4-metyl~5~oxo-6-hydroxi-4,5~dihydro-1,2,4-triaz inr3~y11 io)metyl--3~cefem-4-karboxy1syraderivat

Keksinnön kohteena on menetelmä terapeuttisesti käytettävän 7-/2-(2-amino-4-tiatsolyyli)-2-metoksi-iminoasetamido/-3-(4-metyy-li-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)metyyli-3-kefem-4-karboksyylihappojohdannaisen valmistamiseksi, jonka kaava on |S II /S\ /Ν·^^ΟΗ A ·—CCONH —· ? · N 7

NH ' Sn/ Il L_w i c-J 1 I

2 « O* \'\S

1 I I

CH-,0 1 J COOR 3 2 67083 jossa R on vety tai alkalimetallikationi. Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että yhdiste jonka kaava on

R XS

7-Ti T

0 *'"NX /R6 11 U 9 9 coor5 jossa R^ on vety, alkalimetallikationi tai karboksisuojaryhmä, on asetoksi, kloori, bromi, jodi tai ryhmä, jonka kaava on

0H

11 I

-s A 111 'TV 0 CH3 ja on amino tai ryhmä, jonka kaava on r—f • — CCONH —

|l IV

R8NH N

! ch3o jossa Rg on vety tai aminosuojaryhmä, saatetaan reagoimaan halutussa järjestyksessä tiolin kanssa, jonka kaava on

/OH

if i HS -\nA o CH3 jolloin R^onmuu kuin kaavan III ryhmä, ja asyloimisaineen kanssa, jonka kaava on 67083 3

f II ^ OH * /•“CC

RgN^ ^ W “ ^ O VI

CH30 ja joka on kloridin, broxnidin tai aktiivisen esterin muodossa, kun R7 on muu kuin kaavan IV ryhmä, aminoauoja- ja karboksisuojaryhmät lohkaistaan ja kaavan I mukainen yhdiste eristetään happona tai al-kalimetallisuolana.

On suoritettu runsaasti tutkimuksia uusien kefalosporiiniyh-disteiden kehittämiseksi ihmisen tulehdussairauksien hoitamiseksi. Aivan viime aikoina on havaittu, että määrätyt kefalosporiinit, joissa on 2-(2-amiriotioatsol-4-yyli)-metoksi-iminoasetamidosubstituentti C-7 asemassa ja substituenttina mm. asetoksimetyyli, karbamoyyliok-simetyyli, (1-metyylitetrasol-5-yylitio)metyyli ja (1,3,4-tiadiat-soli-2-yylitio)-metyyli C-3 asemassa, tehoavat sekä gram-positiivi-siin että gram-negatiivisiin mikro-organismeihin (BE-patenttijulkaisut 852 860, 852 971, 850 662 ja 853 545, DE-hakemusjulkaisu 2 704 712, FR-patenttijulkaisu 2 280 381 ja JP-patenttihakemus no 125 826/1976). FR-patenttijulkaisussa 2 348 218 on kuvattu mm. vastaava kefalosporiinijohdannainen, jonka 3-asemassa on pyridatsinyy-li-substituentti.

Ilmaisulla "karboksisuojaryhmä" tarkoitetaan ryhmää, jolla voidaan suojata kefalosporiinin karboksyylihappofunktio samalla kun suoritetaan reaktioita muissa funktiokohdissa. Tällaisille karboks-yylihapposuojaryhmille on ominaista, että ne voidaan helposti poistaa esim. hydrolyysin tai hydrogenolyysin avulla, jolloin saadaan vastaava karboksyyliryhmä. Esimerkkejä sopivista karboksyylisuoja-ryhmistä ovat tert-butyyli, 1-metyylisykloheksyyli, bentsyyli, 4-metoksibentsyyli, 4-nitrobentsyyli, asetoksimetyyli, 1-asetoksiet-yyli, pivaloyylioksimetyyli, 1-pivaloyylioksietyyli, karboetoksi-oksimetyyli, 1-karboetoksioksietyyli, ftalidyyli, 2-jodietyyli, 2-bromietyyli, bentshydryyli, fenasyyli, 4-halofenasyyli, dimetyyli-allyyli, 2,2,2-trikloorietyyli, metoksimetyyli, tri(C^-c3~alkyyli)-silyyli ja suksinimidometyyli. Muita tunnettuja karboksyylisuojaryh-miä on kuvannut E. Haslam, "Protective Groups in Organic Chemistri", J.F.W. McOmie, ED., Plenum Press, New York, 1973, luku 5. Tällaisten ryhmien luonne ei ole kriittinen, mutta saatavuudesta, käsitte 4 67083 lyn helppoudesta ja muista toivotuista ominaisuuksista johtuen määrätyt karboksyylisuojaryhmät ovat suositeltavia. Karboksyylisuoja-ryhmien suositeltavaan valikoimaan kuuluvat asetoksimetyyli, 1-asetoksietyyli, pivaloyylioksimetyyli, 1-pivaloyylioksietyyli, karboetoksimetyyli, 1-karboksietoksioksietyyli ja ftalidyyli. Toisen suositeltavaan ryhmään bentshydryyli, 4-nitrobentsyyli ja tert.-butyyli.

R:n edustamista ryhmistä suositeltavin on vety. Alkalimetalli-suola on esimerkiksi natrium-, kalium- tai litumsuola. Yhdisteet, joissa R on karboksyylisuojaryhmä, ovat lähinnä vapaiden happojen ja niiden alkalimetallisuolojen välituotteita.

Kaavassa IV Rg on vety tai aminosuojaryhmä. Sanonnalla "ami-nosuojaryhmä" tarkoitetaan ryhmiä, joita voidaan käyttää estämään aminoryhmää reagoimasta samalla kun suoritetaan reaktioita muissa funktiokohdissa. Asiantuntija tuntee useita aminosuojaryhmiä sekä niiden valmistusta ja ominaisuuksia. Esimerkkejä sopivista amino-suojaryhmistä ovat klooriasetyyli, 4-nitrobentsyylioksikarbonyyli, 2,2,2-trikloorietoksikarbonyyli, tert.-butyylioksikarbonyyli, bent-syylioksikarbonyyli ja trityyli. Sopivia ovat tavanomaiset amino-suojaryhmät, joita on kuvannut esim. J.W.Barton, "Protective Groups in Organic Chemistry", J.F.W.McOmie, Ed., Plenum Press, New York, 1973, luku 2. Suositeltavia aminosuojaryhmiä ovat tert.-butyylioksikarbonyyli, bentsyylioksikarbonyyli ja trityyli. Trityyli on suositeltavin.

Kaavan I mukaisen yhdisteen C-7-sivuketjusubstituentti on 2-/2-aminotiatsol-4-yyli/-2-metoksi-iminoasetamidoryhmä. Riippuen metoksi-iminoryhmän konfiguraatiosta viereisen karboksamidofunktion suhteen yhdisteet voivat olla syn-(cis)-isomeerinä tai anti-isomee-rinä. Käsiteltävänä olevassa keksinnössä syn-isomeerit ovat suositeltavia. Syn-konfiguraatio ilmenee alla olevasta osarakenteesta: S-- J- CCONH- nh/^n ^ Il

Z N

Xoch3 5 67083

On huomattava, että käsiteltävänä olevan keksinnön yhdisteet voivat olla tautomeerejä sekä 2-aminotiatsol-4-yyliryhmän kohdalla C-7-sivuketjussa että 1,2,4-triatsin-3-yyliosan kohdalla C-3-ase-massa. Seuraavat osarakenteet kuvaavat kaikkia näitä mahdollisia tautomeerimuotoja:

Kohdassa C-7:

Jl CCONH — ^ CCONH — NH- N ” H ? I 1 CH30 CH3°

Kohdassa C-3: ** 0

/N vj X

N -^ I

-CH,S—ί 1 --- -CH2SJ-NA0 CH3 Käsiteltävänä olevassa keksinnössä yksi piirretty molekyyli-rakenne edustaa myös sen tautomeerisiä muotoja.

Kuten lyhyesti on kuvattu kaavan I yhdisteet valmistetaan kaavan II kefalosporiiniydinyhdisteestä vaiheittain, jolloin asy-loidaan 7-asemassa ja korvataan 3-asemassa. Nämä vaiheet voidaan suorittaa halutussa järjestyksessä. Jos saatavissa on joko kaavan III triatsiinitioliryhmän tai kaavan IV aminotiatsoliryhmän sisältävä lähtöyhdiste, tarvitaan vain asyloimisvaihe tai korvausvaihe kaavan I halutun yhdisteen valmistamiseksi. Yleensä asyloimis- ja korvausvaiheet suoritetaan kefalosporiinikemiassa vakiintunein menetelmin.

Asyloimisvaihe suoritetaan antamalla kaavan II, jossa R? on amino, aminohydrohalogenidi tai aminoryhmä substituenttinaan si-lyyliaminosuojaryhmä, ydinyhdisteen reagoida kaavan VI asyloimis-aineen kanssa. Kaavan II yhdiste voi olla hapon, alkalimetallisuo-lan tai esterin muodossa ko. tarpeesta riippuen. Yhdisteen on tietenkin oltava esterin muodossa, jos Rg on halogeeniatomi. Jos halutaan käyttää kaavan II yhdistettä esterin muodossa R^ voi olla jokin yllä käsitellyistä karboksisuojaryhmistä tai se voi olla silyyliesteri.

6 67083

Silyyliesteriryhmiä on usein kuvattu ja käytetty kefalospo-riiniyhdisteiden synteesin yhteydessä. Ne ovat helposti saatavissa antamalla kefalosporiiniyhdisteen 4-happoryhmän reagoida silyloimis-aineen kanssa, joka sopivasti on silatsaani kuten N-trimetyylisil-yyliasetamidi, trimetyylikloorisilaani, bis-(trimetyylisilyyli)-amiini, trimetyylisilyylimetyyliamiini, N,Ο-bis-(trimetyylisilyyli) -asetamidi, N,O-bis-(trimetyylisilyyli)-trifluoriasetamidi ja N-trimetyylisilyyli-imidatsoli. Silyyliesterit muodostavat haposta ja silyloimisaineesta miedoissa reaktio-olosuhteissa.

Asylointivaihe suoritetaan kaavan II yhdisteillä, joissa ryhmä R^ substituoimaton amino, aminohydrohalogenidi tai silyyli-ryhmällä substituoitu amino. Sopivat silyyliryhmät ovat samat kuin sopiviksi silyylihapposuojaryhmiksi kuvatut. Niinpä mikäli on toivottavaa suorittaa asylointi silyylisuojatulla yhdisteellä on erittäin mukavaa antaa halutun kaavan II kefemytimen happomuodossaan, jossa on substituoimaton amino, reagoida silyloimisaineen kanssa, jolloin muodostuu kaavan II yhdiste, jossa sekä 7-aminoryhmä että 4-happo on suojattu samalla silyyliryhmällä.

Yllä kuvattujen 3-triatsinyylitiometyylikefalosporiinien asy-loinnissa käytetyt kaavan VI 2-Cl-(suojattu)-aminotiatsol-4-yyli7-2-(metoksi)-iminoetikkahapot valmistetaan BE-patenttijulkaisussa no 850 662 kuvattujen menetelmien mukaan. Yleensä iminoetikkahapot johdetaan etyyli-2-asetyyli-2-hydroksi-iminoasetaatista 1) valinnaisesti alkyloimalla hydroksi-iminofunktio, 2) bromaamalla bromilla metyleenikloridissa huoneenlämpötilassa 2-( ot-bromiasetyyli)-2-(metoksi-imino)-asetaatiksi, 3) antamalla reagoida tiourean kanssa etanolivesiliuoksessa etyyli-2-(2-aminotiatsol-4-yyli)-2-(metoksi-imino)-asetaatiksi, 4) suojaamalla 2-aminoryhmä aminosuojaryhmällä ja 5) de-esteröimällä käyttäen emästä katalysaattorina.

Kaavan VI yhdisteen aminoryhmä voidaan olosuhteista riippuen suojata tai jättää suojaamatta. Haluttaessa suojaryhmä tämä valitaan yllä käsitellyistä suojaryhmistä. Tällaiset ryhmät ovat kauan olleet tunnettuja kefalosporiinikemiassa ja yleensä orgaanisessa kemiassa ja ne ovat helposti lisättävissä 2-aminoryhmään tavanomaisin reaktiovaihein.

7 67083

Kaavan VI yhdisteen rakenne on esitetty happomuodossa, mutta todellisuudessa sitä tietenkin käytetään asyloimisaineena muuttamalla ensin happokloridiksi tai -bromidiksi tai aktiovivaksi este-riryhmäksi. Tällaisiini aktivoiviin estereihin kuuluvat esterit, jotka muodostuvat aineiden kanssa, joista tyypillisiä ovat disyklo-heksyylikarbodi-imidi, isobutyyliklorofomiaatti, 2-etoksi-N-etoksi-karbonyyli-1,2-dihydrokinoliini, metyylikloroformiaatti, etyyliklo-roformiaätti, hydroksipentaklorobentseeni, N,N-di-isopropyylikar-bodi-imidi, N-sykloheksyyli-N'-(2-morfolinoetyyli)-karbodi-imidi ja vastaavat, kirjallisuudesta tunnetut aineet. Tällaisia aktivoivia estereitä käytetään laajasti asyloimisreaktioissa ja ne ovat jo kauan olleet tunnettuja.

Asylointi suoritetaan reagoimattomassa orgaanisessa liuotti-messa lämpötilassa noin -20°C ... noin 50°C. Lämpötilat 0°C:sta ympäristölämpötilaan ovat mukavimmat ja suositeltavia. Asylointi-liuotin ei ole lainkaan kriittinen. Usein asetonivesiliuos on erityisen mukava liuotin. Muissa tapauksissa halogerioidut hiilivedyt kuten dikloorimetaani, trikloorietaani, klooribentseeni ja vastaavat ovat yhtä mukavia. Ketonit, mm. metyylietyyliketoni ja metyyli-isobutyyliketoni, ovat yleensä käyttökelpoisia ja samoin ovat eetterit, mm. erityisesti dietyylieetteri ja tetrahydrofuraani. Orgaanisille kemisteille on selvää, että kuten odottaa sopii näissä asy-loinneissa voidaan käyttää kaikkia mm. asylointireaktioissa käytettyjä reagoimattomia orgaanisia liuottimia.

Kun asyloimisaine on halogenidin muodossa reatkioseoksen on sisällettävä vetyhaogenidiakseptoria eli vetyhalogenidia sitovaa ainetta reaktion tehokkuuden parantamiseksi. Vetyhalogenidiaksep-torina voidaan tavalliseen tapaan käyttää yksinkertaisia emäksiä kuten tertiäärisiä amiineja sekä alkalimetallihydroksideja, -karbonaatteja ja -bikarbonaatteja.

Kaavan II yhdisteet, joissa Rg on asetoksi, ovat tietenkin kefalosporiini C:n tunnettuja johdannaisia, jotka ovat helposti johdettavissa fermentoimalla. Kaavan II yhdisteet, joissa on

O

kloori, bromi tai jodi, voidaan valmistaa esim. US-patenttijulkaisun 4 042 585 halogenoimismenetelmän mukaan vastaavista 3-eksome-tyleenikefamyhdisteistä.

8 67083

Kuten on kuvattu kaavan II yhdiste, jossa R^ on muu ryhmä kuin kaavan IV aminotiatsoli, voidaan asyloida joko ennen kaavan III triatsiiniryhmän liittämistä kefalosporiinimolekyylin 3-asemaan tai sen jälkeen. Yleensä on suositeltavaa valmistaa kaavan II yhdin-yhdiste, jossa Rg on kaavan III triatsiiniryhmä, ja asyloida kaavan I yhdisteiden valmistuksen viimeisenä vaiheena. Mutta korvaus-ja asyloimisvaiheiden järjestys ei ole tärkeä ja yhdisteet voidaan tehokkaasti valmistaa molemmilla tavoilla.

Asetoksi-, kloori-, bromi- tai jodiryhmän korvaaminen kaavan II Rg-asemesta suoritetaan kirjallisuusmenetelmien avulla. Kts. esim. BE-patenttijulkaisua 831 787, jossa on esitetty Rg-asetoksi-ryhmän korvaaminen nukleofiilisesti vedessä kaavan III triatsiini-ryhmällä. Tällaiset korvaamiset vedessä suoritetaan lämpötilassa 20°-80°C vesipitoisessa reaktioväliaineessa, joka mieluiten puskuroidaan pH-arvoon 5-8.

Rg-asetoksiryhmien korvaaminen voidaan myös suorittaa erityisesti sellaisilla kaavan II ydinyhdisteillä, jotka ovat happoja ja Rg on vety, yksinkertaisesti saattamalla yhteen kaavan II 3-asetok-simetyyliyhdiste ja kaavan V triatsiininitioli. Sopivimmin tällaiset korvaamiset suoritetaan lämpötilassa 50°-140°C mitä erilaisimmissa liuottimissa kuten aromaattisissa hiilivedyissä, alkaaniha-poissa, alkaanihappojen alkyyliestereissä, nitroaromaateissa, nit-roalifsateissa, nitriileissä ja ketoneissa. Lisätietoja löytyy US-patenttihakemuksesta 862 871, jolle on lukuisissa maissa haettu patentti.

Kaavan III triatsiiniryhmä voidaan myös helposti liittää kaavan II yhdisteen Rg asemaan korvaamalla Rg-haloryhmä. Tällaiset korvaamiset suoritetaan antamalla kaavan V tiolin reagoida ydinyh-disteen kanssa, jossa Rg on halogeeni, reagoimattomissa orgaanisessa liuottimessa kohtalaisessa lämpötilassa, esim. 0°-50°C:ssa. Kuten yllä mainittiin korvaamisessa tarvitaan vain vetyhalogenidia sitova aine suurien saantojen saavuttamiseksi kohtuullisessa ajassa.

| 9 67083

Alla on esimerkki tällaisesta korvaamisesta.

Kaavan III triatsiini voidaan liittää kaavan II ydinyhdis-teeseen, joka on suojatussa tilassa tai jossa on suojaamaton 4-happoryhmä ja 7-aminoryhmä. Korvaaminen voidaan suorittaa halutussa järjestyksessä lukuunottamatta asetoksiryhmän vedetöntä korvaamista, joka kuten yllä mainittiin on suoritettava ytimellä happo-muodossa. Karboksisuojaryhmiä ja aminosuojaryhmiä on käsitelty yllä.

Kaavan I yhdisteiden synteesin viimeisenä vaiheena on R,.-karboksijuojaryhmien ja Rg-aminosuojaryhmien poistaminen, mikäli näitä on käytetty synteesissä. Kuten yllä mainittiin tällaiset ryhmät ovat tavallisia orgaanisessa kemiassa ja voidaan poistaa tavanomaisin menetelmin. Esim. karboksisuojaryhmät kuten bentshydryyli, tert.-butyyli ja 4-metoksibentsyyli ovat helposti poistettavissa käsittelemällä vahvalla hapolla kuen muurahais- tai trifluorietik-kahapolla. Muut karboksisuojaryhmät kuten 2,2,2-trikloorietyyli ovat tunnetusti helposti poistettavissa pelkistämällä esim. sinkillä ja etikkahapolla. Muut tällaiset ryhmät kuten 4-nitrobentsyyli-ryhmä ovat helpoimmin poistettavissa hydraamalla esim. halometalli-katalyytin läsnäollessa.

Silyylikarboksisuojaryhmät ja samoin silyyliaminosuojaryhmät poistetaan hyvin mukavasti hydrolyysin avulla yksikertaisesti saattamalla yhteen suojattu yhdiste ja joko vesi tai alkoholi. Niinpä sekä aminosuojaryhmä että karboksisuojaryhmä voidaan hyvin helposti poistaa yhdessä vaiheessa, kuten molemmat ovat silyyliryhmiä.

Yleensä aminosuojaryhmät poistetaan alan aikaisemmin tuntemin menetelmin. Esim. aminosuojaryhmät kuten trityyli poistetaan helposti saattamalla yhteen vahvan hapon ja erityisesti muurahaishapon kanssa. Muut yleisesti käytetyt aminosuojaryhmät kuten kloo-riasetyyliryhmä poistetaan saattamalla yhteen suojattu yhdiste ja tiourea emäksen läsnäollessa. Yleensä aminosuojaryhmät poistetaan tavanomaisin hydrolyysimeentelmin miedoissa olosuhteissa ja usein näiden ryhmien ja karboksisuojaryhmän poisto voi tapahtua samassa vaiheessa.

Usein on eduksi eristää kaavan I tuote alkalimetallisuolan muodossa. Tällaiset suolat valmistetaan helposti tavalliseen tapaan yksikertaisesti saattamalla yhteen happo ja alkalimetalliemäs kuten natrium-, kalium- tai litiumhydroksidi tai -karbonaatti liuotti-messa kuten asetonin tai alkoholin vesiliuoksessa.

i 10 67083 Käsiteltävänä olevien kefalosporiiniyhdisteiden toisessa suositeltavassa ryhmässä R on vety tai aikaiimetailikationi. Erityisesti nämä käsiteltävänä olevan keksinnön suositeltavimmat ami-nohappokefalosporiinit tehoavat antibiottisesti.

Yhdisteet, joissa R on muu kuin vety, ovat ensisijaisesti käsiteltävänä olevien tehokkaimpien yhdisteiden käyttökelpoisia välituotteita.

Uudet kefalosporiinikarboksyylihapot ja niiden alkalimetal-lisuolat ovat käyttökelpoisia torjuttaessa tulehduksia lämminverisissä imettäväisissä annettaessa ruoansulatuskanavan ulkopuolitse myrkyttöminä annoksina noin 10-500 mg/kg kehonpainoa. Käytettävää annosta voidaan vaihdella lääkärien kefalosporiiniantibiottien annosta tuntemalla tavalla ja se riippuu tekijöistä kuten hoidettavan tulehduksen luonteesta ja ankaruudesta, annon tiheydestä ja kestosta, potilaan yleiskunnosta ja vastaavista tekijöistä.

Yhdisteitä voidaan käyttää mitä erilaisimmissa suun kautta ja ruoansulatuskanavan ulkopuolisen annon muodoissa yksinään tai seoksena muiden aineiden kanssa. Farmaseuttiset koostumukset voivat muodostaa seoksen, jossa on 0,01-99 % kaavan I yhdistettä sekä farmaseuttista kantajaa. Tämä voi olla kiintoaines tai nesteaines, johon yhdisteet on liuotettu, disperoitu tai suspendoitu. Ne voivat olla yksikköannosmuodossa. Kiintokoostumukset voivat olla tabletteina, jauheina, kuivina siirappeina, lääkenappeina, rakeina, kapseleina, pillereinä, peräpuikkoina tai vastaavina kiintovalmistei-na. Nestekoostumuksetvoivat olla ruiskeina, voiteina, dispersioina, hengitettävinä lääkkeinä, suspensioina, liuoksina, emulsioina, siirappeina tai eliksiireinä. Ne voidaan maustaa ja värittää ja tabletit, rakeet ja kapselit voidaan päällystää.

Voidaan käyttää alalla tavanomaisin menetelmin kaikkia tavanomaisia laimentimia (esim. tärkkelystä, sakkaroosia, laktoosia, kal-siumkarbonaattia ja kaoliinia), jatkeaineita (esim. latkoosia, sokeria, suolaa, glysiiniä tärkkelystä, kalsiumkarbonaattia, kalsium-fosfaattia, kaoliinia, bentoniittia, talkkia ja sorbitolia), sideaineita (esim. tärkkelystä, akasiaa, gelatiinia, glukoosia, natrium-alginaattia, traganttia, karboksimetyyliselluloosaa, siirappia, sor- 11 67083 bitolia ja polyvinyylipyrrolidonia), hajotusaineita (esim. tärkkelystä# agaria, karbonaatteja ja natriumlauryylisulfaattia), liu-kastusaineita (esim. steariinihappoa, talkkia, parafiinia, boori-happoa, piidioksidia, natriumbentsoaattia, polyetyleeniglykolia, kaakao-öljyä ja magnesiumstearaattia), emulgoimisaineita (esim. lesitiiniä, sorbitaanimono-oleaattia ja akasiaa), suspendoimisai-neita (esim. sorbitolia, metyyliselluloosaa, glukoosia, sokerisii-rappia, gelatiinia, hydroksietyyliselluloosaa, karboksimetyylisel-luloosaa, alumiinistearaattigeeliä ja hydrattuja rasvoja), liuottimia (esim. vettä, puskuria, maapähkinäöljyä, seesamöljyä ja me-tyylioleaattia), säilöntäaineita (esim. metyyli- tai etyyli-p-hyd-roksibentsoaattia ja sorbiinihappoa), sallittuja väriaineita, makuaineita, liuotusaineita, puskureita, stabiloimisaineita, kipulääkkeitä, dispergoimisaineita, kostutusaineita, hapetuksenestoainei-ta jne., mikäli nämä aineet eivät haittaa yhdisteitä, ja niiden käyttöä.

Suolan muodossa olevat yhdisteet liukenevat veteen ja mukava käyttömuoto on ruiskuttaminen laskimoon, lihakseen tai ihon alle. Yhdisteet voidaan liuottaa ruiskutettaviin vesi- tai öljyliuotti-miin ja saadaan ampullissa oleva liuos. Yleensä pidempiaikainen varastointi on mahdollista tekemällä yhdisteen kiteitä, jauhetta, mikrokiteitä tai lyofilisaattia sisältävä lääkepullovalmiste ja liuottamalla tai suspendoimalla lääke ennen käyttöä mainittuihin ruiskeliuottimiin. Valmiste voi myös sisältää säilöntäainetta.

Tämä menetelmä tarjoaa myös menetelmää ihimisen tai eläimen bakteeritulehdusten hoitamiseksi tai ehkäisemiseksi antamalla ihmiselle tai eläimelle tehokas määrä kaavan I yhdistettä päiväannoksena esim. 10-500 mg/kg kehonpainoa esim. 3-12 tunnin väliajoin. Mieluiten yhdistettä annetaan yllä kuvattuna farmaseuttisena koostumuksena .

Kaavan I yhdisteitä on testattu tyypillisiä gram-positiivisia ja gram-negatiivisa mikro-organismeja vastaan niiden antibioottisen tehoalueen määrittämiseksi. Yhdisteet on havaittu erittäin tehokkaiksi. Seuraavat esimerkkiarvot on esitetty pelkästään auttamaan lukijaa ymmärtämään näiden yhdisteiden laajaa tehoaluetta. Koemenetelmä oli tyypillinen väliaineen vakiolaimennuskoementelmä ja arvot esittävät yhdisteen minimikonsentraatiota (MIC) μg/ml, jonka havaittiin estävän mikro-organismien kasvun.

12 67083

Alla olevassa taulukossa yhdiste A on 7-{2-(2-amino-4-tiat-solyyli)-2-metoksi-iminoasetamido7-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydroksi- 4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)-metyyli-3-kefem-4-karboksyy-lihapon natrlumsuola yhdiste on synisomeeri.

Enterobacter Salno- Serra- Proteus Staph. Streptococcus aerogenes neliä tia morganii aureus sp.

_sp._sp._ A 0,25 0,25 0,25 0,25 2 0,125

Haemophilus Shigella Escherichia Klebsiella _influenza scmnei coli_sg^_ A 0,125 0,25 0,25 0,125

Vertailukokeissa FR-patenttijulkaisun 2 348 218 esimerkin 9 f yhdisteen (B) kanssa saatiin alla olevassa taulukossa esitetyt mini-miestoarvot (ug/ml) agarlaimennuskokeessa. Yhdiste B: Na-7-/"2-(2-amino-4-tiatsolyyli)-2-metoksi-iminoasetamidq/-3-(6-metyyli-1-okso-pyridatsin-3-yyli)tiometyyli-3-kefem-4-karboksylaatin syn-isomeeri.

yhdiste Staph. Staph. Enterobacter. Salmonella Proteus Citro- aureus epider- cloneae 1335 sp. barter V41 midis 265A PR33 CF17 _EP12__ 3 4 32 32 0,5 0,125 16 A 2 16 16 0,25 0,06 8

Seuraavat valmistukset ja esimerkit kuvaavat lähemmin keksintöä. Aminotiatsoliryhmä on niissä syn-isomeeri, jollei muuta ilmoiteta.

Valmistus 1

Lisättiin 20 ml:aan vettä 3,46 g 7-formamiöo-3-asetoksimetyy-li-3-kefem-4-karboksyylihappoa (12,0 mmoolia) ja 2,0 g 3-merkapto- 4-metyyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsiinia (12,55 mmoolia). Muodostunutta seosta sekoitettiin ja lisättiin vähitellen 1-n natriumhydroksidiliuosta, kunnes pH pysyi vakioarvossa 7,0.

i i 67083 13

Muodostunutta seosta sekoitettiin 26 tuntia noin 55°C:ssa. Muodostunut liuos konsentroitiin 20 ml:ksi ja hapotettiin pH-arvoon 1,2 lisäämällä jäähdyttäen 3-n kloorivetyhappoa. Muodostunut sakka eristettiin suodattamalla ja asetettiin välittömästi lasikuvun alle kuivumaan vakuumissa. Kuivattu aines (2,75 g) jauhettiin pistil-lillä huhmarissa ja hierrettiin kolmasti 150 ml:n annoksilla kiehuvaa isopropyylialkoholia. Isopropyylialkoholiliuos haihdutettiin kuiviin ja jäännöstä hierrettiin kahdesti 30 ml:n annoksilla etyyliasetaattia. Liukenematon aines eristettiin suodattamalla, pestiin etyyliasetaatilla, kuivattiin ja saatiin 1,56 g 7-formamido-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1, 2,4-triatsin-3-yylitio)-metyyli-3-kefem-4-karboksyylihappoa.

Valmistus 2

Sekoitettiin 0,74 g valmistuksen 1 tuotetta 12 ml:ssa kuivaa metanolia ja lisättiin 1,5 ml väkevää kloorivetyhappoa, jolloin liukeneminen tapahtui täysin. Lyhyen ajan kuluttua valkoinen kiintoaine alkoi saostua. Sekoitusta jatkettiin 1,7 tuntia valkoisen sakan tehdessä seoksen sakeaksi. Sakka eristettiin suodattamalla ja kuivattiin. Tuote (0,346 g) oli ohutkerroskormatografiän mukaan 7-amino-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)-metyyli-3-kefem-4-karboksyylihappohydrokloridin erittäin puhdas näyte.

Valmistus 3

Suspensioon, jossa oli 3,71 g (10 mmoolia) 7-amino-3-(4-met-yyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)-metyy-li-3-kefem-4-karboksyylihappoa 50 ml:ssa metyleenikloridia ja 50 ml:ssa metanolia lisättiin 1,94 g (10 mmoolia) difenyylidiatsometaa-nia. Reaktioseosta sekoitettiin yli yön huoneenlämpötilassa. Lisättiin vielä 500 mg difenyylidiatsometaania. Kahden tunnin kuluttua reaktioseos suodatettiin ja suodos haihdutettiin vakuumissa öljyksi. Tämä tuote liuotettiin noin 25 ml:aan metyleenikloridia ja muodostunut liuos lisättiin tiputtaen ja sekoittaen heksaaniin. Muodostui vaalean keltaisenruskea amordi kiintoaine. Suodattamalla ja kuivaamalla saatiin 2,8 g (52 %) bentshydryyli-7-amino-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)-metyyli-3-kefem-4-karboksylaattia, NMR (CDCl^) ¢$=3,33 (s, 3, N-CH^) , 3,5 67083 (m, 4, C2~H, C^-H)f 4,86 (q, 2, Cg-H, C^-H), 7,0 (s, 1, bentshyd-ryyli-CH) ja 7,36 (s, 10, ArH).

Esimerkki 1

Liuokseen, jossa oli, 0,55 g (1 mmooli) bentshydryyli-7-ami-no-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)-metyyli-3-kefem-4-karboksylaattia ja 886 mg (2 mmoolia) 2-(2-trityyliamino-4-tiatsolyyli)-2-metoksi-iminoetikkahappoa 15 ml:ssa metyleenikloridia lisättiin 208 g (1 mmooli) disykloheksyy-likarbodi-imidiä. Seosta sekoitettiin kuusi tuntia huoneenlämpö-tilassa ja reaktioseos suodatettiin. Suodos haihdutettiin vakuumissa öljyksi, joka liuotettiin etyyliasetaattiin ja liuosta pestiin peräkkäin laimealla natriumbikarbonaattiliuoksella, vedellä ja ruokasuolaliuoksella. Sitten etyyliasetaattiliuos kuivattiin vedettömän natriumsulfaatin päällä, haihdutettiin kuiviin vakuumissa ja saatiin 800 mg (83 %) bentshydryyli-7-/2-(2-trityyliamino-4-tiatsolyyli)-2-metoksi-iminoasetamido/-3-(4-metyyli-5-okso-6-hyd-roksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)-metyyli-3-karboksy-laattia punaisena, amorfina kiintoaineena, NMR (CDCl^/ DMSO d-6) <S =3,3 (s, 3, N-CH3), 3,7 (s, 2, C2-H) , 4,1 (s, 3, -OCH3) , 5,2 (d, 1, J = 5,0 Hz, Cg-H), 5,8 (q, 1, J = 5,0 ja 8,0 Hz, C?-H), 6,8 (s, 1, tiatsolyyli-C5~H), 7,0 (s, 1, bentshydryyli-CH) ja 7,4 (s, 25, trityyli- ja bentshydryyli-ArH).

Esimerkki 2

Suspendoitiin noin 500 mg yllä olevan esimerkin 1 bentshydr-yyliesterituotetta 10 ml:aan 50 %:sta muurahaishappovesiliuosta ja kuumennettiin viisi minuuttia vesihauteella. Sitten seosta sekoitettiin 45 minuuttia 50°-60°C:ssa sähkölevyllä. Seoksen jäähdyttyä noin 30°C:een se suodatettiin ja suodos haihdutettiin vakuumissa öljymäiseksi jäännökseksi. Hiertämällä jäännöstä etyylialkoholissa ja suodattamalla saatiin vaalean ruskea, amordi kiintoaine, jota pestiin metyleenikloridillä. Saanto oli 161 mg (56 %). Korkeapaine-nestekromatografiän mukaan tuote oli hyvin puhdas 7-/2-(2-amino-4-tiatsolyyli)-2-metoksi-iminoasetamido/-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydrok-si-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)-metyyli-3-kefem-4-karbok-syylihappo, NMR (DMSO d-6) 6= 3,29 (s, 3, N-CH3>, 3,65 (s, 2, C2-H), 3,03 (s, 3, OCH3), 4,10 (q, 2, C3“H), 5,15 (d, 1, J =5,0 Hz,

Cg-H), 5,77 (q, 1, J = 5,0 ja 8,0 Hz, C7~H), 6,73 (s, 1, tiatsolyy-li-Cg-H), 7,20 (s, 2, NH2) ja 9,58 (d, 1, J = 8,0 Hz, sivuketju-NH).

67083

Esimerkki 3

Seosta, jossa oli 84 ml vettä, 42 ml asetonia, 2,42 g natriumbikarbonaattia ja 2,87 g 7-amino-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydr-oksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)-metyyli-3-kefem-4-kar-boksyylihappohydrokloridia, sekoitettiin ja jäähdytettiin jää-eta-nolihauteessa. Kiintoaineiden liuettua lisättiin liuos, jossa oli 2,34 g 2-(2-klooriasetyyliamino-4-taitsolyyli)-2-metoksi-iminoetik-kahappokloridia 42 ml:ssa asetonia. Reaktioseosta sekoitettiin 95 minuuttia jäähdytyshauteessa ja vielä 10 minuuttia jäähdytyshauteen poistamisen jälkeen. Asetoni haihdutettiin kiertohaihduttimessa huoneenlämpötilassa, jäännökseen lisättiin 50 ml etyyliasetaattia ja seos hapotettiin pH-arvoon 2,2 laimealla kloorivetyhapolla. Kiintoaineet eristettiin suodattamalla, pestiin perusteellisesti vedellä, kuivattiin vakuumissa huoneenlämpötilassa ja saatiin 3,76 g esimerkin 2 tuotetta N-klooriasetyylimuodossa. NMR-analyysi-DMSO d-6:ssa osoitti yhden protonisingletin kohdassa & = 7,44 ppm.

C20H19N8°8S3C^:saatu c*· 5,52 % ja laskettu = 5,62 %.

Esimerkki 4

Muutettiin 4,4 g:n osa 2-(2-trityyliamino-4-taitsolyyli)-2-metoksi-iminoetikkahappoa happokloridiksi, joka liuotettiin asetoniin. Asetoniliuos lisättiin jääkylmään suspensioon, jossa oli 3,86 g 7-amino-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitioHnetyyli-3-kefem-4-karboksylaattihydrokloridia ja 4,77 g natriumbisulfiittia 200 ml:ssa asetonia. Lisäyksen päätyttyä jää-haude poistettiin ja reaktioseosta sekoitettiin 20 tuntia. Kiintoaineet eristettiin suodattamalla, liuotettiin etyyliasetaattiin ja pestiin peräkkäin natriumbikarbonaattiliuoksella, 1-n kloorivetyhapolla, vedellä ja ruokasuolaliuoksella. Sitten etyyliasetaattiliuos kuivattiin natriumsulfaatin päällä ja haihdutettiin keltaiseksi öljyksi. Tämä liuotettiin dikloorimetaaniin, suodatettiin ja suodos puhdistettiin valuttamalla silikageelikerroksen läpi. Eluoitiin ensin dikloorimetaanilla ja sitten etyyliasetaatin ja dikloorimetaa-nin 1:9-seoksella. Saatiin kaikkiaan 2,4 g 4-nitrobentsyyli-7-/2-(2-trityyliamino-4-tiatsolyyli)-2-metoksi-iminoasetamido/-3-(4-met-yyli-5-okso-6~hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)-metyy-li-3-kefem-4-karboksylaattia, sp. 140°-146°C.

-4 . . « - · " 1 16 67083

Yllä olevan välituotteen 4-nitrobentsyyliesteriryhmä poistettiin hydraamalla, jolloin saatiin 85 mg vastaavaa happoa 1,5 g:sta yllä olevaa välituotetta. Happo suspendoitiin 5 ml:aan 50 %:sta muurahaishappoa. Suspensiota kuumennettiin lyhyesti vesihauteella 60°-80°C:ssa ja seosta sekoitettiin varovasti 10 minuuttia. Sitten reaktioseos jäähdytettiin ja suodatettiin. Lisäämällä suodokseen vettä saatiin sakka, joka eristettiin suodattamalla. Suodos haihdutettiin vakuumissa keltaiseksi öljyksi, joka liuotettiin muutamaan millilitraan denaturoitua etanolia. Lisättiin dietyylieetteriä, kunnes saostuminen oli päättynut. Suspensio suodatettiin ja saatiin 18 mg tuotetta, joka oli sama kuin esimerkissä 2.

Esimerkki 5

Liuotettiin 30 mg:n osa esimerkin 3 tuotetta 1 ml:aan liuotinta, lisättiin pieni määrä emästä ja sitten 7,3 mg tioureaa. Reaktio-seosta sekoitettiin huoneenlämpötilassa ja reaktioita seurattiin ohutkerroskromatografisesti. Esimerkin 2 tuote tunnistettiin lähes puhtaassa muodossa reaktioaikojen vaihdellessa viidestä 24 tuntiin. Yllä olevassa menetelmässä menestyksellisesti käytetyt liuottimet ja emäkset olivat: a) dimetyyliformamidi plus trietyyliamiini b) dimetyyliformamidi plus natriumasetaatti c) vesi plus natriumkarbonaatti d) pyridiini (ei muuta emästä).

Esimerkki 6

Sekoitettiin ympäristölämpötilassa kuusi tuntia 10 g:n osa 4-nitrobentsyyli-7-/2-(2-trityyliamino-4-tiatsolyyli)-2-metoksi-iminoasetamido/-3-bromimetyyli-3-kefem-4-karboksylaattia 40 ml:ssa dimetyyliformamidia sekä 2,5 g 3-merkapto-4-metyyli-5-osko-6-hydr-oski-4,5-dihydro-1,2,4-triatsiinia. Lisättiin vielä 0,5 g tiolia ja seosta sekoitettiin lisää 16 tuntia. Sitten reaktioseos kaadettiin etyyliasetaatin ja laimean kloorivetyhappovesiliuoksen 1:1-seokseen ja orgaanista kerrosta pestiin peräkkäin laimealla kloorivetyhapol-la, vedellä, laimealla natriumbikarbonaattivesiliuoksella ja ruoka-suolaliuoksella. Orgaaninen kerros eristettiin suodattamalla ja haihdutettiin vakuumissa vaahdoksi. Saanto oli 10,5 g epäpuhdasta tuotetta joka puhdistettiin karomatografioimalla silikageelillä ja saatiin 1,5 g:n osa 5-nitrobentsyyli-7-/2-(2-trityyliamino-4-tiat-solyyli)-2-metoksi-iminoasetamido/-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydroksi- I i 17 67083 4,5-dihydro-1,2,4-triatsin -3-yylitio)-metyyli-3-kefem-4-karbok-sylaattia. Lisättiin 100 mg;n osa yllä olevaa tuotetta 5 ml:aan 50 %:sta muurahaishapon vesiliuosta ja kuumennettiin vesihauteella sekoittaen 10 minuuttia. Sitten seos jäähdytettiin ja suodatettiin ja suodos haihdutettiin vakuumissa öljyksi, öljyä hierrettiin denaturoidussa etanolissa, kiintoaine eristettiin suodattamalla ja saatiin 42 mg esimerkin 2 tuotetta 4-nitrobensyyliesterin muodossa.

Hydraamalla yllä oleva tuote saatiin esimerkin 2 tuote lähes puhtaana.

Esimerkki 7

Asyloitiin pääasiassa kuten esimerkissä 3 sillä erolla, että reaktio tapahtuu ympäristölämpötilassa. Lähtöaineina oli 1,85 g 7-amino-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin- 3- yylitio)-metyyli-3-kefem-4-karboksyylihappoa ja 1,58 g 2-(2-klooriasetyyliamino-4-tiatsolyyli)-2-metoksi-iminoetikkahappoklo-ridia anti-isomeerinä. Saadusta tuotteesta annettiin 1,06 g:n osan reagoida huoneenlämpötilassa tiourean ja natriumbikarbonaatin kanssa esimerkissä 7 kuvatulla tavalla ja saatiin 0,55 g 7-/2-(2-amino- 4- tiatsolyyli)-2-metoksi-iminoasetamido/-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triastin-3-yylitio)-metyyli-3-kefem-4-karboksyylihappoa, joka pääasiassa oli anti-isomeerin muodossa.

Tämä oli helposti tunnistettavissa NMR:n avulla, jolla saatu yksi-protonisingletti osoitti tiatsolirenkaan C-5-protonin olevan kohdassa ά = 7,98 ppm.

Esimerkki 8

Suspendoitiin 1,9 g:n (7 mmoolia) osa 7-aminokefalosporaani-happoa 70 ml:aan kuivaa asetonitriiliä ja lisättiin 7 ml N,0-bis-(trimetyylisilyyli)-asetamidia. Seosta sekoitettiin voimakkaasti, jäähdytettiin sitten jää-asetonihauteessa typpisuojassa ja lisättiin 7 mmoolia 2-(2-trityyliamino-4-tiatsolyyli)-2-metoksi-imino-etikkahappokloridia. Kun reaktioseosta oli sekoitettu 10 minuuttia jäähaude poistettiin ja sekoitusta jatkettiin tunti. Liuos konsentroitiin puoleen tilavuuteen vakuumissa ja kaadettiin 200 ml:aan vettä. Kun oli sekoitettu 15 minuuttia vesiseos hapotettiin pH-arvoon 1,7 20 %:lla kloorivetyhapolla, välituote eristettiin suodattamalla ja saatiin 4,5 g 7-/2-(2-trityyliamino-4-tiatsolyy-li)-2-metoksi-iminoasetamido/-kefalosporaanihappoa.

18 67083

Yllä olevan tuotteen estoryhmät poistettiin muurahaishapolla esimerkissä 2 kuvatulla tavalla ja yhdistettiin 113 mg:n osa siitä, 70 mg 3-merkapto-4-metyyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro- 1,2,4-triatsiinia ja 38 mg natriumbikarbonaatti 6 mlrssa pH 6,4-puskuria. Vesiseoksen pH pidettiin arvossa 6,2 ja seisotettiin 22°C:ssa 22 tuntia. Reaktiota seurattiin ohutkerroskromatografi-sesti ja tuote tunnistettiin saman menetelmän avulla esimerkin 2 tuotteeksi.

Claims (1)

19 67083 Patenttivaatimus Menetelmä terapeuttisesti käytettävän 7-/2“(2-amino-4-tiatsolyyli)-2-metoksi-iminoasetamido7-3-(4-metyyli-5-okso-6-hydroksi-4,5-dihydro-1,2,4-triatsin-3-yylitio)metyyli-3-kefem- 4-karboksyylihappojohdannaisen valmistamiseksi, jonka kaava on Γ >> /S\ • *-cconh -·—T ? li T NH ' Il i_N i e_JJ l 0' \*\S N./sXo CH-,0 t CH, J COOR jossa R on vety tai alkalimetallikationi, tunnettu siitä, että yhdiste jonka kaava on /S. a r l coor5 jossa R^ on vety, alkalimetallikationi tai karboksisuojaryhmä, Rg on asetoksi, kloori, bromi, jodi tai ryhmä, jonka kaava on V0H -8-i 1 III CH3 ja R^ on amino tai ryhmä, jonka kaava on 20 67083 ΐ-J i CCONH— IV RaVHS^ » ch3o ; t jossa Rq on vety tai aminosuojaryhmä, saatetaan reagoimaan halutussa järjestyksessä tiolin kanssa, jonka kaava on /V HS~\A> jolloin R, on muu kuin kaavan III ryhmä, ja asyloimisaineen kanssa, Ό jonka kaava on Γ » N0 VT N N CHgO ja joka on kloridin, bromidin tai aktiivisen esterin muodossa,kun R? on muu kuin kaavan IV ryhmä, aminosuoja- ja karboksisuojaryhmät lohkaistaan ja kaavan I mukainen yhdiste eristetään happona tai alkalimetallisuolana♦ t ' .........: 67083 Förfarande för framställning av terapeutiskt användbart 7-/2-(2-amino-4-tiazolyl)-2-metoxiiminoacetamido7-3-(4-metyl-5-oxo-6-hydroxi. - 4,5-dihydro-1,2,4-triazin-3-yltio)metyl-3-cefem-4-karboxylsyraderivat med formeln Is I. / S\ /N^ OH /V /-CCONH -· · N ✓ nh/^n/ I I | N O" \^V*-V<0 Cil3° COOR CH3 väri R är väte eller en alkalimetallkatjon, känneteck-n a t därav, att man omsätter en förening med formeln /s\ r7 -t-t t s*— N A ° y'V** COOR5 väri R^ är väte, en alkalimetallkatjon eller en karboxiskyddsgrupp, R6 är acetoxi, klor, brom, jod eller en grupp med formeln N ^ V °H H Γ S ~\ /V III 1ST 0 CH3 och R^ är amino eller en grupp med formeln S-· 1 11 * ·—CCONH— RgNH \ / Il IV N ch3°