FI66743C - Dammsugarmunstycke med tvao alternativt anvaendbara verktyg - Google Patents

Description

----"2.1 M „„ KUULUTUSjULKAISU s s η λ -7 jJBTä ^ t11* utlAggningsskrift 6674 3 5¾¾ C «451 ti sysine Ity 15 12 1934 ' * Fatont -ccdelat (51) K»ji/hta.3 a 47 L 9/06 SUOMI—FINLAND 770881 (22) 21.03.77 ' ' (23) AÄnflM—GMtiekWdss 21.03.77 (41) TilkitHkMal—B»vH««OTtat 24.09.77

Patent- och rfiatarrtyral—ι AieBki el^l oQeUtom» pnieini 31.08.84 (32)(33)(31) Pyy4tty fo>k—» »i|M prtartft 23.03.76

Saksan Li ittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2612160.8 (71) Vorwerk 6 Co. Interholding GmbH, Miihlenweg, Postfach 201611, D-5600 Wuppertal 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Eberhard Rother, Wuppertal, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Pölynimurinsuutin, jossa on kaksi vaihtoehtoisesti käytettävää välikappaletta - Dammsugarmunstycke med tvä alternativt användbara verk-tyg

Keksintö kohdistuu pölynimurinsuuttimeen, jossa on kaksi vaihtoehtoisesti käytettävää välikappaletta, litteäsuutin ja har-jasuutin, jolloin harjasuutin on liikutettavissa painamalla aina lähtöasentoonsa palaavaa ohjausnappia pölynimurinsuuttimen sisäpuolella litteäsuuttimen suhteen ja ottaa lukitun, ulosviedyn asennon tai sisäänviedyn asennon, ulosviety asento saavutetaan jousivoimaa vastaan, jolloin harjasuutin muodostuu aluslevystä ja ympärikulkevasta harjakehästä sekä keskeisesti sovitetusta lii-täntänysästä pölynimuria varten ja pölynimurinsuuttimen pesään on sovitettu liitäntänysä toiselle puolelle vaihdevipu sekä toiselle puolelle ohjausvipu, jolloin molemmat on kytketty yhteen ohjaustangolla ja vaihdevivun yläpuolelle on sovitettu aina lähtöasentoonsa palaava ohjausnappi.

Tunnetaan pölynimurinsuuttimia, joissa ohjauselimellä voidaan harjasuutin pölynimurinsuuttimen pesästä sekä saada ulos että 2 66743 myös vetää sisään (saksalainen kuulutusjulkaisu 21 46 316). Tällaisissa pölynimurinsuuttimissa käytetään harjasuuttimen yksittäisten asentojen kiinnittämiseksi niinkutsuttua kulissikytkintä, jonka kytkinlevyyn ohjauselin tarttuu nokalla, ja ohjauselintä pidetään ala-asennossa, jossa se pitää harjasuutinta ulkona olevassa asennossa. Ohjauselin ei siten palaa takaisin lähtöasentoon-sa. Painamalla vielä ohjauselintä viedään ohjauselimen nokkaa niin-kutsutussa kulissikytkimessä viistoa pitkin, puristetaan kulissi-kytkintä akselillaan sivulle ja annetaan harjasuuttimen palata takaisin sisään vedettyyn asentoon.

Tällaisissa pölynimurinsuuttimissa on epäedullista, että harjasuuttimen yksittäisten asentojen kiinnittämiseksi samoin kuin mekaanista toimintaa varten on tarpeen lisärakenne-elementti, nimittäin niinkutsuttu kulissikytkin. Lisäksi on huomattavan epäedullista, että johtuen mekaanisesta järjestelystä sekä myös mekaanisesta toiminnasta, niinkutsutun kulissikytkimen täytyy suorittaa akselillaan kääntöliike, jolle ei valmistusteknisesti voida määrittää toleranssia ja joka voi johtaa porauksen ja akselin välisen epäsuhteen perustella akselin tai myös porauksen rikkoutumiseen .

Lisäksi tällaisessa rakenteessa toimii useita jousia, joiden ominaisuuksia täytyy valvoa jatkuvasti valmistuksen yhteydessä.

Sitä paitsi tunnetaan pölynimurinsuuttimia, joissa samoin voidaan ohjausvivun välityksellä viedä harjasuutin sisään tai ulos (saksalainen hakemusjulkaisu 21 36 452) . Tällaisissa pölynimurinsuuttimissa ohjauselimessä on sulkulaite, joka saattaa kiertosangan välityksellä harjasuuttimen ulkona olevaan tilaan. Lukituslaitteen molemmissa päissä on 180° siirretyt nokat, joita kierretään jokaisessa ohjauselimen liikuttamisessa 90° ja sitten kerran harjasuutin painetaan kiertosangan kautta alas ja kerran harjasuutin vapautetaan. Lukituslaite estää harjakappaletta alas painettaessa kulloinkin nokkien tarkoituksettoman putoamisen takaisin.

Tällöin on osoittautunut hyvin haitalliseksi harjasuutti-men liikuttaminen U-muotoisen kiertosangan välityksellä. Koska kiertosanka kuormittaa harjasuutinta likimain keskeisesti, on kulloinkin yksi harjasuuttimen sivu kiertosangan tukipisteen ympäri käännettävissä pölynimurinsuuttimen sisään, niin että harjasuutin ei voi ottaa stabiilia asemaa sileällä työstettävällä pinnalla .

41 . ·, . . ·· v - · , ,i· 66743

Lisäksi on epäedullista, että tällaisessa rakenteessa johtuneiden voimien jakautuminen on sillä tavoin epäsuotuisa, että nokat tulevat liian suuresti kuormitetuiksi.

Keksinnön tehtävänä on nyt välttämällä edellä mainitut epäkohdat valmistaa pölynimurinsuutin, jossa ensiksikin on harjasuu-tin kiinnitetty ulosvietyyn asentoon ja jossa toiseksi pölynimu-rinsuutinta kuormittavan laitteen painon vaikutusta mekaaniikkaan rajoitetaan edullisesti.

Keksinnön mukaan tämä tehtävä ratkaistaan siten, että vaih-devipu ja ohjausvipu on sovitettu kiertyvästi pohjalevylle ja vaih-devivussa on kaksi kytkinlistäa, jotka toimivat yhdessä laukaisu-(ohjaus-)nappiin sovitettujen kytkinripojen kanssa.

Muut keksinnön mukaisen pölynimurinsuuttimen erityispiirteet ilmenevät patenttivaatimuksista 2...4.

Keksinnöllä saavutetaan edullisella tavalla se, että harja-suuttimella on ulosviedyssä asennossa kytkintankojen päiden kiinnittämisen johdosta leveä tukialusta eikä se enää voi menettää asentoaan. Lisäksi on eduksi, että kytkinelementtien aluslevyyn laakeroinnin johdosta ja niiden pakotetun ympyräliikkeen johdosta ei päätekohtiin synny minkäänlaista uloskääntymistä pölynimu-rinsuutinpesässä, eikä pölynimurinsuutinta kuormittavan laitteen painovoima harjasuuttimen liikuttamista varten ole määräävä.

Seuraavassa on keksinnön eräs sovellutusmuoto kuvattu esimerkinomaisesti. Piirustuksessa esittää: kuvio 1 leikkausta pölynimurinsuutinpesästä harjasuuttimen ollessa vietynä sisään, kuvio 2 leikkausta pölynimurinsuuttimesta harjasuuttimen ollessa ulosvietynä, kuvio 3 kytkinelementtiä, jossa on kaksi pintaa ja kuvio 4 kytkinelementtiä, joka sijaitsee ohjausnapin alapuolella.

Kuvio 1 esittää leikkausta keksinnön mukaisen pölynimurinsuuttimen 32 eräästä sovellutusmuodosta. On nähtävissä molemmat kytkinelementit 3 ja 4, jotka sijaitsevat liitäntänysän 1 molemmin puolin. Molemmat kytkinelementit 3 ja 4 on esitetty kuvioissa 3 ja 4 vielä kerran erikseen. Kytkinelementit 3 ja 4 on laakeroitu kiertyvästi aluslevyn 2 kohtiin 33 ja 34. Voidaan nähdä, et- 66743 tä kytkinelementtien 3 ja 4 vapaat reunat 5 ja 7 on yhdistetty toisiinsa ohjaustangolla 9. Samoin on tehty vapaiden reunojen 6 ja 8 osalta ohjaustangolla 10, tätä ei ole kuitenkaan piirustuksessa esitetty. Aluslevyssä 2 on harjakaistale 35, joka muodostaa harja-suuttimen 22. Harjasuutin 22 on laakeroitu jousille 36 (on esitetty vain yksi jousi 36), jotka tukeutuvat pohjalevyä 37 vasten. Lisäksi on esitetty ohjausnappi 11, jonka sisällä on kytkinrivat 12, 13 ja joustava kytkinkieli 23. (Kytkinripa 13 ei ole näkyvissä). Ohjausnappia 11 ohjaa puristusjousi 37, joka palauttaa sen aina yläasentoon. Kuvio 1 esittää lähtöasentoa harjasuuttimen viemiseksi ulos ja kuviossa 2 esitetty ajankohta, jolloin harjasuutin 22 on juuri viety ulos ohjausnapin 11 puristuksen johdosta. Tapahtumien kulku on seuraava:

Ohjausnapissa 11 olevat kytkinrivat 12 ja 13 painautuvat kytkinelementin 3 kytkinlistoja 14 ja 15 vasten (kuvio 1). Kytkin-ripa 13 ja kytkinlista 15 on jätetty esittämättä. Painamalla alas ohjausnappia 11 kierretään nyt kytkinelementtiä 3 ja samanaikaisesti ohjaustankojen 9, 10 välityksellä myös kytkinelementtiä 4 vastaavasti kiertopisteiden 33 ja 34 ympäri (kuv. 2). Samanaikaisesti suuntautuvat kytkinelementin 4 vapaat reunat 7, 8 ylös ohjaustankojen 9, 10 päiden 16, 17, 18 ja 19 mukana ja menevät jokaisella neljällä sivulla viistettä 20 pitkin, jotka sijaitsevat pesässä 21, päätepisteisiin 38. Päätepisteet 38 ovat kuvasta 1 selvästi havaittavissa. Viisteitä 20 pitkin kulkemisenjohdosta päätepisteisiin 38 saakka viedään harjasuutin 22 ulkona olevaan asentoonsa. Koska aluslevy 2 on laakeroitu jousia 36 vasten, jouset 36 puristavat myös vapaita reunoja 5, 6, 7, 8 ja siten ohjaustankojen 9, 10 päitä 16, 17, 18, 19 päätepisteitä 38 vasten ja pitävät niitä siellä valekiinnitettyinä lujasti. Kytkinelementin 3 kääntöliik-keen yhteydessä kohoaa samanaikaisesti myös irrotusnokka 24 ja asettautuu pinnalla 25 joustavan kytkinkielen 23 sitä puolta vasten, joka tämän vaikutuksesta on taipunut. Jos ohjausnappi 11, sen jälkeen kun harjasuutin 22 on viety ulos, vapautetaan niin se palaa puristusjousen 37 puristuksen vaikutuksesta jälleen alkuperäiseen asentoonsa (piirustuksessa esitetty katkoviivalla). Tällöin kytkinkieli 23 suuntautuu jälleen ylös ja on irrotusno-kan 24 syvennyksen 31 yläpuolella. Jos nyt tulee jälleen harjasuutin saada sisälle, niin painetaan ohjausnappia 11, ja jousta- 66743 va kytkinkieli 23 menee irrotusnokan 23 syvennykseen 31, ei voi siten mennä sivulle, ja puristaa irrotusnokkaa 24 alaspäin. Tämän johdosta saadaan kytkinelementit 3 ja 4 kiertoliikkeeseen ja kytkinelementtien 3, 4 vapaita reunoja 5, 6, 7, 8 liikutetaan ohjaustankojen 9, 10 päillä päätepisteistä 38 viisteen 20 suunnassa. Jousien 36 voiman tukemana, joita jousia vastaan painautuu aluslevy 2, vapaat reunat 5, 6, 7, 8, palaavat viisteitä 20 pitkin alkuperäiseen asentoonsa takaisin ja harjasuutin menee takaisin sisään, jolloin ohjausnappi 11 jälleen palaa takaisin ylös lähtöasentoonsa.

Kuviossa 2 on esitetty kytkinelementin 3 asento ennen ulos-menemistä katkoviivoin. Samanaikaisesti sijaitsee kytkinelementil-lä 4 kaksi toistensa suhteen kulmaan sovitettua pintaa 28, 29, jotka ovat vuorottaisesti kulloinkin kytkinelementin 4 asennon mukaan pesän 21 ikkunan 30 alapuolella. Näille pinnoille 28, 29 voidaan kiinnittää symbolit, jotka ilmoittavat käyttäjälle har-jasuuttimen 22 kulloisenkin asennon.

Kuviot 3 ja 4 esittävät vielä kerran yksittäisiä kytkin-elementtejä 3 ja 4.

Kuvio 3 esittää kytkinelementtiä 3, joka sijaitsee ohjaus-napin 11 alapuolella (kootussa tilassa). Kumpikin kytkinlista 14 ja 15 pääsee napissa alaspainettaessa painautumaan kytkinripoja 12 ja 13 vasten. Lisäksi huomataan ohjaustankoja 9, 10 (ei esitetty) kannattavat vapaat päät sekä irrotusnokka 24. Pinta 25 asettautuu ohjausnappia 11 alas painettaessa joustavaa kytkin-kieltä 23 vasten. Syvennys 31 vastaanottaa harjasuutinta 22 si-säänvietäessä joustavan kytkinkielen 23, jotta tämä ei voi liukua pois ja luiskahtaa pinnalle 25.

Kuviossa 4 on kuvattu kytkinelementti 4. Alaosassa nähdään kiertopiste 34, jolla kytkinelementti 4 on laakeroitu alus-levyyn 2. Aluslevyä 2 ei ole kuvattu, samoin ei toista kiertopis-tettä 34. Vapaat reunat 7 ja 8 ovat samoin nähtävissä, jotka kootussa tilassa kannattavat ohjaustankoja 9 ja 10. Lisäksi on nähtävissä molemmat pinnat 28 ja 29, jotka sijaitsevat ikkunan 30 alapuolella (kootussa tilassa).

Claims (4)

66743 6

1. Pölynimurinsuutin, jossa on kaksi vaihtoehtoisesti käytettävää välikappaletta, litteäsuutin ja harjasuutin, jolloin harjasuutin (22) on liikutettavissa painamalla aina läh-töasentoonsa palaavaa ohjausnappia (11) pölynimurinsuuttimen sisäpuolella litteäsuuttimen suhteen ja ottaa lukitun, ulos viedyn asennon tai sisään viedyn asennon ja ulos viety asento saavutetaan jousivoimaa vastaan, jolloin harjasuutin (22) muodostuu aluslevystä (2) ja ympäri kulkevasta harjakehästä (35) sekä keskeisesti sovitetusta liitäntänysästä (1) pölynimuria varten ja pölynimurinsuuttimen pesään (21) on sovitettu liitäntänysän (1) toiselle puolelle vaihdevipu (3) sekä toiselle puolelle ohjausvipu (4), jolloin molemmat on kytketty yhteen ohjaustangolla (9) ja vaihdevivun (3) yläpuolelle on sovitettu aina lähtöasentoonsa palaava ohjausnappi (11), tunnettu siitä, että vaihdevipu (3) ja ohjausvipu (4) on sovitettu kiertyvästä pohjalevylle (2) ja vaihdevivussa (3) on kaksi kytkinlistaa (14,15), jotka toimivat yhdessä laukaisu- (ohjaus-)nappiin (11) sovitettujen kytkinripojen (12,13) kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pölynimurinsuutin, tunnettu siitä, että pölynimurinsuuttimen pesässä (21) on vaihdevipua (3) ja ohjausvipua (4) vastapäätä, näiden päissä päättyvät viisteet (20).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pölynimurinsuutin, tunnettu siitä, että laukaisunappiin (11) on sovitettu joustava kytkinkieli (23) ja vaihdevivussa (3) on vastapäätä joustavaa kytkinkieltä irrotusnokka (24).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen pölynimurinsuutin, tunnettu siitä, että laukaisunappia (11) vastapäätä olevassa ohjausvivussa (4) on kaksi toisiinsa nähden kulmassa olevaa pintaa (28,29).