FI66562C - Tryckningsapparat - Google Patents

Description

_ __ . PATENTTIJULKAISU x r r s o VIST" [C] i11) PATE N TS K Rl FT 6 6562 (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 B 41 J 1/24 (21) Patenttihakemus— Patentanstikning 229/74 V τ -> (22) Hakemispäivä — Ansökningsdag 28.01.74 (23) Alkupäivä — Giltlghetsdag 28 0 1 74 SUOMI—FINLAND (41) Tullut julkiseksi — Blivlc offentllg ^ gy y^ <piv (44) Nähtäväkslpanon ja kuul.julkalsun pvm.— V**v Ansökan utlagd oeh utl.skriften publicerad 31 .07-84 (45) Patentti myönnetty — Patent meddelat 12.11.84

Patentti- ja rekisterihallitus

Patent-och registerstyrelsen (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus — Begärd priorltet 30.01 .73 USA(US) 328066 (73) Kroy Inc., The Prentice-Ha11 Corporation System, Inc., W-2200 First National Bank B1 dg., St. Paul, Minnesota 55101, USA(US) (72) Gary R. Bluem, Minneapolis, Minnesota, Ronald W. Millman, Bloomington, Minnesota, USA(US) (74) Oy Heinänen Ab (54) Painolaite - Tryckningsapparat

Esillä olevan keksinnöri kohteena on painolaite, joka käsittää pai-nokohdan, kirjoitusta taltioivan nauhan, värinauhan, kirjakesar-jan, joka käsittää joukon kohollaan olevia kirjakkeita, joista kukin on valinnan mukaan asetettavissa painokohtaan siten, että kir-jake sijaitsee painamis1 injassa, elimet painamis1 injassa olevan kirjakkeen kuvan välittämiseksi mainitulle kirjoitusta taltioivalle nauhalle, elimet kirjoitusta taltioivan nauhan ohjaamiseksi painamislinjassa olevan kirjakkeen ja painokohdan välitse ja siirtämiseksi painokohdan suhteen aina sen jälkeen, kun linjassa olevan kirjakkeen kuva on muodostettu nauhalle, sekä elimet painokohtaan asetetun kirjakkeen saattamiseksi tarkasti painamis 1 injaan, jotka elimet käsittävät painokohtaan liitetyn suippenevan kohdis-tuselimen sekä toisen, kirjakesarjaan liitetyn ja sen mukana liikkuvan kohdistuselimen, joka on järjestetty kytkeytymään ensinmainittuun kohdistuselimeen kirjakkeen tarkan kohdistuksen aikaansaamiseksi .

Tähän saakka on teknillisten piirustusten ja sentapaisten varustaminen teksteillä tapahtunut käsitekstauksena joko vapaalla kädellä tai käyttämällä mekaanisia tekstausvälineitä kuten sellaisia, jotka tunnetaan tavaramerkillä "LeROY" ja joiden valmistaja on Kuef- 2 66562 fel & Esser Company, Morristown, New Jersey, USA. Koska tällaisen tekstauksen tulee olla tasaista ja korkealaatuista, tarvitaan sen aikaansaamiseksi luonol1isesti erittäin ammattitaitoisia piirtäjiä. Tämän johdosta tavalliset menetelmät ovat erittäin kalliita ei ainoastaan ammattitaitoisten piirtäjien tarpeen johdosta vaan myös sen johdosta, että tällainen tekstaus joko vapaalla kädellä tai käyttämällä tekstauslaitteita on erittäin aikaavievää· Tämän johdosta on ollut todellista tarvetta painolaitteesta, jota voidaan käyttää teknillisten piirustusten varustamiseen korkealaatuisilla teksteillä ja sentapaisilla ja jota voi suhteellisen ammattitaidotonkin työntekijä käyttää.

Vaikkakin aikaisemmin on tehty yrityksiä tällaisten painolaittei-den kehittämiseksi, nämä yritykset eivät ole olleet riittävän tyy-. dyttäviä. Jotta tulokset olisivat tarpeeksi tyydyttäviä, täytyy tällaisella laitteella voida varustaa tekstitettävä pinta suoraan tekstauksella tai sillä täytyy voida varustaa tekstillä sellainen etiketti, joka voidaan nopeasti ja helposti kiinnittää tekstitettävälle pinnalle haluttuun kohtaan. Lisäksi tällaisen tekstin täytyy olla korkealaatuista tekstiä, jossa jokaisen kirjainmerkin tulee olla sopivan välimatkan päässä viereisestä kirjaimesta, jolloin on otettava huomioon eri kirjainten painatuksessa vaatimat erisuuruiset tilat. Lisäksi tällaisella laitteella täytyy olla mahdollista aikaansaada sellaista korkealaatuista tekstiä, joka on ehjää ja yhtenäistä huolimatta tekstissä olevien eri kirjainten vaatimista erilaisista pinta-aloista.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on muodostaa painolaite, jossa tunnettujen laitteiden epäkohdat on vältetty ja jolla edellämainitut, painettava tekstin laatua koskevat vaatimukset pystytään täyttämään. Tunnusomaista keksinnön mukaiselle painolait-teelle on se, että kirjakesarja on laakeroitu akselille niin, että se pääsee pyörimään vapaasti akselin ympäri ja että sitä voidaan estettömästi pyörittää käsin, että kohdistuselimet on järjestetty kytkeytymään toisiinsa ainoastaan painamisvaiheen yhteydessä niin, että ne eivät estä kirjakesarjan vapaata pyörimistä, kytkeytymis-liikkeen tapahtuessa suunnassa, joka on olennaisesti kohtisuorassa kirjakesarjan tasoon nähden, ja että elimet, joilla kirjake saatetaan tarkasti painamislinjaan, käsittävät kirjakesarjan pidäkkeen, joka ulottuu painamislinjassa kirjakesarjan päälle niin, että se 3 66562 estää kirjakesarjan liikkumista kohdistuselinten toisiinsa kytkeytymisen johdosta.

Aikaisemmin tunnettuihin painolaitteisiin ja vastaaviin laitteisiin verrattuna on tämän keksinnön mukaisella laitteella se etu, että se soveltuu erittäin hyvin teknillisten piirustusten ja sentapaisten tekstittämiseen. Tekstitys voidaan sillä suorittaa nopeasti ja helposti suhteellisen ammattitaidottoman työntekijän toimesta, jolloin tekstissä olevat kirjainmerkit ovat oikeiden välimatkojen päässä toisistaan ja korkealaatuisia. Lisäksi on keksinnöllä aikaansaatu sellaista tyyppiä oleva painolaite, jossa on kirjoitusta taltioiva nauha ja värinauha, joista kumpaakin ohjataan sopivilla elimillä mäntälaitteen ja useita kohollaan olevia kirjakkeita käsittävän kirjakesarjan jonkin valitun kirjakkeen välissä siten, että kun mäntälaite aktivoidaan, männän pää tulee pakotetuksi kohollaan olevaa kirjaketta kohti, joka on samassa linjassa männän pään kanssa, ja tämän kirjakkeen kuva siirtyy värinauhalta kirjoitusta taltioivalle nauhalle.

Lisäksi on tämän keksinnön mukainen painolaite varustettu elimillä, jotka käsittävät kirjakkeen tuntoelimen ja jousen säätöelimen sen voiman vaihtelemiseksi, joka pakottaa männän pään sen kohdalla olevaa kohokirjaketta vastaan, suhteessa painettavan kirjakkeen pinta-alaan. Siinä on myös elimet, jotka käsittävät ainakin yhden kohdistustapin ja vastaavan kohdistuselimen kohokekirjakkeen sopivaksi suuntaamiseksi ennen painatusta ja tämän kirjakkeen oikean suuntaamisen varmistamiseksi ennen moottorin käynnistämistä ja ennen painatusvaiheen aloittamista. Lisäksi siinä on elimet, jotka käsittävät nokkapyörälaitteen ja erilaisia siihen liittyviä elimiä, vipuja ja jousia painettujen kirjakkeiden sijoittamiseksi sopivalla tavalla välimatkojen päähän toisistaan ottamalla huomioon eri kirjakkeiden painamisessa tarvittavien tilojen erot, ja kirjoitusta taltioivan nauhan ja värinauhan syöttämiseksi sopivalla tavalla kunkin painatusvaiheen aikana, jotta kirjaimet saataisiin toisistaan sopivalla tavalla erilleen ja jotta kirjainten keskinäiset välimatkat olisivat suuruudeltaan oikeat, sekä paina-tusvoiman vaihtelemiseksi suhteessa painettavan kirjaimen pinta-alaan. Kirjoitusta taltioiva nauha, joka on tarkoitettu käytettäväksi tässä laitteessa, on selkäpuoleltaan sidosaineella varustettu läpikuultava painatusalusta, joka sen jälkeen, kun sille on 4 66562 painettu sopiva kirjainten yhdistelmä, poistetaan laitteesta, sen liimapintaa suojaava kerros irroitetaan ja se sijoitetaan haluttuun kohtaan tekstillä varustettavalle pinnalle. Kun tämä on tapahtunut, tekstitetty pinta voidaan kopioida tavalliseen tapaan ilman, että olisi todettavissa mitään havaittavaa eroa ammattitaitoisen piirtäjän vapaalla kädellä laatiman tekstin ja esillä olevan keksinnön mukaisella laitteella aikaansaadun tekstin välillä.

Täten on esillä olevan keksinnön eräänä tarkoituksena aikaansaada sellainen painolaite, jota voidaan käyttää teknillisten piirustusten ja sentapaisten tekstittämiseen tavalla, joka vastaa ammattitaitoisen piirtäjän työtä.

Esillä olevan keksinnön eräänä toisena tarkoituksena on aikaansaada sellainen painolaite, jota suhteellisen ammattitaidoton työntekijä voi käyttää.

Edelleen on esillä olevan keksinnön tarkoituksena aikaansaada sellainen painolaite, jolla on mahdollista valmistaa korkealaatuista tekstausta, jonka kirjainten välimatkan ovat oikeat ja jollaista tähän saakka on pystynyt valmistamaan ainoastaan ammattitaitoinen pi irtäjä.

Vielä on keksinnön tarkoituksena aikaansaada sellainen painolaite, jossa on elimet sen voiman vaihtelemiseksi, jolla männänpäätä pakotetaan kohti sen kohdalla olevaa kohokekirjaketta, suhteessa painettavan kirjaimen pinta-alaan.

Sen lisäksi on esillä olevan keksinnön tarkoituksena aikaansaada elimet painettavaksi tarkoitetun kirjaimen siirtämiseksi oikealle kohdalle ja painatusvaiheen aika m-sen es täm i seka i , ennen kuin tällainen oikea sijotuskohta on saavutettu.

Tänän lisäksi on esillä olevan keksinnön tarkoituksena aikaansaada elimet värinauhan siirtämiseksi paintusvaiheen aikana ja elimet kirjoitusta taltioivan nauhan siirtämiseksi painatusvaiheen aikana.

Eräänä muuna keksinnön tarkoituksena on edelleen aikaansaada sellainen painolaire, jossa on elimet painettujen kirjainten välimat- 5 66562 kojen vaihtelemiseksi ottamalla huomioon se painatusta varten tarvittava tila, jota kukin kirjain vaatii.

Nämä ja keksinnön muut tarkoitukset käyvät selville keksinnön erään edullisen suoritusmuodon seuraavassa esitetystä selostuksesta, piirustuksista ja lopussa olevista patenttivaatimuksista.

Kuvio 1 esittää ulkopuolisesta ja perspektiivisesti tämän keksinnön mukaista painolaitetta.

Kuvio 2 esittää painolaitetta perspektiivisesti ylhäältä päin katsottuna .

Kuvio 3 esittää osiinsa hajoitettuna tämän keksinnön mukaisen laitteen sisäosia.

Kuvio 4 esittää ylhäältä päin katsottuna muun muassa kirjoitusta taltioivan nauhan kulkua laitteen kautta ja elimiä nauhan siirtämiseksi painovaiheen aikana.

Kuvio 5 esittää muun muassa värinauhan kulkua laitteen kautta ja niitä elimiä, jotka liikuttavat värinauhaa painatusvaiheen aikana.

Kuvio 6 esittää suuremmassa mittakaavassa ja osittain leikattuna elimiä, jotka siirtävät kirjoitusta taltioivaa nauhaa eteenpäin.

Kuvio 7 esittää suuremmassa mittakaavasssa elimiä, jotka aikaansaavat kirjainten kiinnityksen.

Kuvio 8 esittää suuremmassa mittakaavassa ja osittain leikattuna osaa elimistä, jotka muuttavat sitä voimaa, joka aikaansaadaan männän pään liikkeen kohti nostetussa asennossa olevaa kirjaketta, suhteessa painettavan kirjakkeen pinta-alaan.

Kuvio 9 esittää tasokuvana nokkapyörän yhtä sivua.

Kuvio 10 esittää etukuvana nokkapyörää.

6 66562

Kuvio 11 esittää suuremmassa mittakaavassa ja osittain leikattuna elimiä, jotka aikaansaavat painatusvaiheen ja varmistavat nostetun kirjakkeen sopivan sijoituksen ennen painamista.

Kuvio 12 esittää kirjakesarjaa ylhäältä päin katsottuna.

Kuvio 13 esittää kirjakesarjaa sivulta päin ja osittain leikattuna .

Kuvio 14 esittää osittain leikattuna mäntälaitetta ja osaa elimistä, jotka vaihtelevat sitä voimaa, joka siirtää männän pään kohti kohotettua kirjaketta.

Kuvio 15 esittää mäntälaitetta osittain leikattuna.

Kuvioiden 1 ja 2 mukaan kuuluu tämän keksinnön mukaiseen paino-laitteeseen ulkokotelo 8, joka peittää laitteen rungon, jota ei ole erikseen esitetty mutta joka ulottuu laitteen läpi ja tukee koteloa 8 ja eri vipuja, luistoja, jousia ja muita laitteen osia, kuten seuraavassa selostetaan.

Kirjakesarja 36, joka on yksityiskohtaisesti esitetty kuvioissa 12 ja 13 on sijoitettu kotelon 8, kuten kuviossa on esitetty, elimillä, jotka sallivat kirjakesarjan 36 vapaan heilahtamisen tai pyörimisen keskiakselin 13 ympäri, joka ulottuu ylöspäin kotelon 10 pinnasta. Kuten kuvioissa 12 ja 13 on esitetty, joukko kohoke-kirjakkeita 27 sijaitsee tämän kirjakesarjan 36 alapinnalla lähellä sen kehää siten, että kun kirjakesarjaa 36 pyöritetään akselin 13 ympäri, kirjakkeet 27 siirtyvät painatuskohtaan (kuviot 1 ja 2), joka sijaitsee välittömästi mäntälaitteen yläpuolella. Kirja-kesarjan pidin 9 on tarkoitettu suorittamaan rajoitettua luisto-maista liikettä suhteessa koteloon 8, joka sijaitsee sillä tavoin, että osa pitimestä 9 ulottuu kirjakesarjan 36 kehän yli painatus-kohdan 55 alueelle, jossa se toimii elimenä, jota vastaan kirjakesarja 36 voi tukeutua kiertovaiheen aikana rajoittaman männänosan liikettä ylöspäin kohti kirjakesarjan 36 alareunaa ja rajoittamaan kirjakesarjan liikettä suhteessa suuntauselimiin, joita selostetaan seuraavassa.

Kirjoitusta taltioiva nauha eli painonauha ja värinauha ovat tar- 7 66562 koitetut liikkumaan painatuskohdan 55 ohi suorassa kulmassa toisiinsa nähden kirjakesarjan 36 alapuolella ja kohollaan olevan kirjakkeen ja mäntälaitteen välissä siten, että kun mäntä pääsee irti ja siirtyy ylöspäin kohti kirjakesarjaa 36, kohollaan olevan kirjakkeen kuva siirtyy värinauhalta kirjoitusta taltioivalle nauhalle. On siis huomattava, että kirjoitusta taltioiva nauha kulkee kirjakesarjan 36 keskuksen ohi sen liikkuessa ja painatus suoritetaan kirjakesarjan 36 keskiviivan kohtaan. Kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty, kotelo 8 sisältää joukon ulkopuolisia painonappeja ja valintapyöriä, joilla voidaan säätää painolaitteen toimintaa. Tässä tarkoituksessa painatusnappi 28 aikaansaa kirjoitusta taltioivan nauhan siirtymisen sopivanpituisen matkan peräkkäisten sanojen välillä, jolloin kirjainten välin valitsijapyörä 63 toimii siten, että se määrää nauhan sen siirtymämatkan pituuden, jonka se siirtyy kunkin painetun kirjaimen välillä. Tällöin aikaansaa syöttönappi 94 nauhan siirtymisen, kun halutaan suhteellisen pitkää siirtymämatkaa, minkä lisäksi se sallii nauhan poikki-leikkautumisen sopivalla kohdalla. Tällöin toimii kirjainten yhdisty snappi 142 siten, että se aikaansaa kirjoitusta taltioivan nauhan fysikaalisen siirtoliikkeen taaksepäin tietynpituisen matkan sopivien välimatkojen aikaansaamiseksi kirjainten tiettyjä yhdistelmiä varten ja kirjainten välien tasoittamisen, kun taas kir-jakesarjan välien valitsija 124 toimii sopivan nauhavälin aikaansaamiseksi ja kirjainten välin aikaansaamiseksi kunkin erilaisen kirjakesarjän kirjakkeiden kokoa vastaavalla tavalla ja paino nappi 83 toimii valmiin nauhan eli tekstinauhan leikkaamiseksi pois laitteesta silloin, kun sitä toivotaan.

Painolaitteen sisäosat voidaan nähdä parhaiten kuvasta 3. Kuten siinä on esitetty, käyttää laitetta moottori 10, jossa on akseli 12, jolle on asennettu suuntaa vaihtava kytkin 11, joka mm. aikaansaa kytkimen kiertymisen ja täten siihen kiinnitetyn nokkapyö-rän 14 siirtymisen vain yhteen suuntaan. Moottori 10 on tavallinen kehyskotelomoottori, joka erään edullisen suoritusmuodon mukaan on mallinumero PF 4515U121, joita toimittaa toiminimi Merkle-Korff Gear Co., Franklin Park, Illinois, USA. Kuvioissa kytkin 11 on asennettu akselille 12 ja se toimii yhdessä yksinkertaisen kiertokytkinlaitteen 15 kanssa nokkapyörän 14 pyörivänä runkona painatusvaiheen aikana. Kuten tarkemmin käy selville selityksestä ja muista kuvioista, on nokkapyörässä 14 neljä nokkapintaa, jotka 8 66562 yhden ainoan kierroksen aikana kiertävät mäntä laitetta 49, elimet kirjoitusta taltioivan nauhan siirtämiseksi eteenpäin ja elimet värinauhan siirtämiseksi sekä painettavien kirjainten sijoittamiseksi oikeille kohdille. Yksinkertainen kiertokytkin 15 on suunnilleen lieriömäinen elin, joka on sijoitettu kytkimen 11 ja nok-kapyörän 14 väliin ja siinä on elimet, joiden tarkoituksena on rajoittaa nokkapyörän 14 liikettä ja täten myös moottorin 10 liikettä siten, että se suorittaa yhden ainoan kierroksen painatusvaiheen aikana.

Salpa 16 on samaa kappaletta kytkimen 15 kanssa ja se on suunnattu ulospäin siitä siten, että se tulee tartuntaan pidätyslaitteen 19 pidennetyn osan 18 yhden pään kanssa. Kuten kuviossa on esitetty, elin 18 on toisesta päästään kaksihaarainen, jotta se pääsisi toiminnalliseen tartuntaan pidätinlaitteen varren 20 ja pidätinlait-teen varren liittimen 21 kanssa ja se on kiertyvästi laakeroitu päistään laakerikohtaan laitteen rungossa. Elimen 18 pää on järjestetty olemaan tartunnassa salvan 16 kanssa ja siinä on kolo 25^ joka on tarkoitettu olemaan yhteistoiminnassa salvan 16 kanssa, ja varsiosa 24, joka on tarkoitettu vaikuttamaan salpaan 16 kytkimen 15 pyörimisliikkeen rajoittamiseksi ja täten myös koko nokkapyörän 14 liikkeen rajoittamiseksi.

Pidättimen varren liitin 21, joka on jäykästi kiinnitetty pidätti-men varteen 20, käsittää poikittaisen tapin 26, joka on järjestetty kiinnittämään elimen 18 haarukkaosat toisiinsa varren 20 suhteellisen liikkeen siirtämiseksi elimeen 18, millä aikaansaadaan elimen 18 kiertyminen laakerissaan 22. Pidättimen varsi 20 on suunnattu ylöspäin liittimestä 21 kannattimen 29 toisen pään lävitse ja se on liitetty painonappiin 28 yläpäästään. Kannatin 29 on laakeroitu laitteen kehykseen laakerikohdassa 30 ja sen toinen pää on toiminnallisesti liitetty pidätinlaitteessa 19 varren 20 edestapaisen liikkeen siirtämiseksi kahteen kohdistustappiin eli päätv lukintatappiin 31, 31. Varren 20 edestakainen liike siirre tään kannattimeen 29 levykkeen 32 välityksellä, joka on kiinnitetty jäykästi varteen 20 välittömästi sen kohdan yläpuolelle, jossa varsi 20 kulkee kannattimessa 29 olevan pitkänomaisen aukon lävitse. Kun painonappia 28 painetaan alas, kiertyy kannatin 29 vasta-päivään laakerissa 30, mikä on seurauksena levykkeen 32 tartunnasta. On huomattavaa, että varressa 29 olevan aukon täytyy olla pitkänomainen, jotta se kompensoisi kannattimen 29 kiertoliikkeen s 66562 ja varren 20 edestakaisen liikkeen.

Kannattimen 29 toinen pää on jäykästi liitetty kannatuselimeen 34, joka kannattaa kahta ylöspäin suunnattua kohdistustappia 31, 31. Kuten kuviossa 11 on esitetty, kaksi tappia 31, 31 ovat yläpääs- tään kartiomaiset ja tarkoitetut kiinnittämään vastaavat kartio-maiset kolot 35, jotka ovat kirjakesarjan 36 alapinnalla ja sijoitetut sopivalla tavalla siten, että painettava kirjain tulee sijoitetuksi oikeaan kohtaan, jolloin myös kirjakesarja 36 tulee painatuskierron aikana nyt pysytetyksi oikella paikallaan. Tapit 31, 31 ulottuvat kahden tavallisen jousielimen 38, 38 lävitse, jotka koskettavat osaa laitteen kehyksestä 39 ja jotka toimivat vaikuttamalla jatkuvasti kannatuselimeen 34 ja täten tappeihin 31, 31 alaspäin kuviossa 11 esitetyn mukaisesti. Tämä elimeen 34 ja täten kannattimeen 29 vaikuttava voima vastustaa painatusnapin 28 voimaa (kuvio 3). Mikrokytkin, joka on esitetty kuviossa 11, viittausnumero 40, on varustettu kytkine1 ime 11ä 41, joka on liitetty kannatuselimeen 34 sillä tavoin, että kannattimen 34 ja tappien 31, 31 liike ylöspäin vastaaviin koloihin 35 aktivoi kytkimen 40, joka puolestaan käynnistää moottorin 10 (kuvio 3). On huomattava, että kytkin 40 on asetettu sillä tavoin, että se aktivoituu ainoastaan, kun tapit 31, 31 ovat täysin siirtyneet koloihin 35. Tämä varmistaa kirjakesarjan 36 sopivan aseman painatusvaiheen alkaessa. Jos esimerkiksi kirjakesarja 36 on käsin asetettu sellaiseen asentoon, että tapit 31, 31 koskettavat kirjakesarjan 36 sellaista osaa, joka on kolojen 35 välissä, kytkin 40 ja täten myös moottori 10 (kuvio 3) eivät aktivoidu, kun paintusnappia 28 painetaan alaspäin, koska tapit 31, 31 eivät ole liikkuneet sellaista matkaa, joka olisi riittävä tällaisen aktivoitumisen aikaansaamiseksi. Jos kirjakesarja 36 on sellaisessa asennossa, että tapit 31, 31 huolimatta siitä, että ne eivät ole täysin oikeilla paikoillaan, sijaitsevat siten, että niiden ylemmät kartiomaiset päät sijaitsevat millä tahansa kohdalla kolossa 35, sopiva paikoilleen sijoittaminen tapahtuu tuloksena siitä paikoi1leensiirtovaikutuk-sesta, joka syntyy tappien 31, 31 yläosien kartiomaisten pintojen ja niitä vastaavien kolojen 35 kesken, kun tapit 31, 31 siirtyvät ylöspäin. Jos esimerkiksi kirjakesarja, joka on esitetty kuviossa 11, siirtyisi vahingossa hieman liian paljon oikealle, aikaansaisi tappien 31. 31 liike ylöspäin paintusnapin 28 alaspäin painamisen vaikutuksesta sen, että kirjakesarja 35 kiertäisi vapaasti hieman ίο 6 6 5 6 2 vasemmalle, millä aikaansaataisiin sen asettuminen sopivaan kohtaan ennen painatusvaiheen alkamista. On Huomattava, että kirja-kesarjan pidin 9, joka esitetään selvimmin kuvioissa 1, 2 ja 14, on varustettu osalla, joka ulottuu kirjakesarjan 36 reunan ohi ja estää kirjakesarjan 36 liikkeen ylöspäin sekä sallii edellämainitun kii1ausvaikutuksen tapahtumisen. Täten voidaan todeta, että edellä selostetuilla elimillä aikaansaadaan painettavan kirjak-keen sopiva sijoittautuminen ja varmistetaan tällainen sopiva sijoittautuminen painatusvaiheen alkaessa.

Kuviosta 3 yleensä ja erityisesti kuvioista 4, 5, 9 ja 10 voidaan todeta, että nokkapyörässä 14 on neljä nokkapintaan 42, 45, 48 ja 50, jotka aikaansaavat tämän keksinnön mukaisen laitteen käymisen pyörän 14 yhden kierroksen aikana. Ensiksi nokkapinta 42, joka on parhaiten esitetty kuvioissa 3 ja 4, sijaitsee laitteen 14 ulkokehällä ja toimii käyttämällä nauhasiirtomekanismia. Toiseksi nokkapinta 45, joka on parhaiten esitetty kuvioissa 3, 5 ja 10, sijaitsee laitteen 14 toisella pinnalla ja käyttää värinauhan siir-tomekanismia, joka on esitetty yleisesti kuviossa 5 viittausnume-rolla 61. Kolmanneksi nokkapinta 48, jonka sisäpinta on esitetty parhaiten kuvioissa 3, 9, 14, 15, käyttää mäntälaitetta 49. Kunkin tällaisen pinnan ja sen käyttämien osien toiminta on selostet- . tu lähemmin myöhemmin tässä selityksessä.

Lopuksi nokkapinta 50, joka on parhaiten esitetty kuvioissa 3 ja 4, käsittää osittaisen lieriöpinnan ja toimii pidätinlaitteen 19 lukitsemiseksi sekä myös kirjakesarjan kohdistustappien 31, 31 lukitsemiseksi painatusvaiheen aikana. Esimerkiksi painettaessa painatuspainonappia 28 alaspäin, pidättimen varsi 20 ja liitin 21 siirtyvät alaspäin aikaansaaden elimen 18 kiertymisen varressaan 22, jolloin varsi 24 irtoaa salvasti 16.

Samanaikaisesti varren 20 liike aikaansaa renkaan 32 tarttumisen kannattimeen 29 ja sen pyörimisen laakerissa 30, mikä aiheuttaa tappien 31, 31 liikkeen ylöspäin koloihin 35 ja myöskin kytkimen 40 aktivoitumisen (kuvio 4), jolloin painatusvaihe alkaa. Kytkimen 40 aktivoituminen puolestaan aikaansaa moottorin 10 käynnistymisen ja kytkimen 11 ja nokkapyörän pyörimisen myötäpäivään kuten kuviossa on esitetty. Kun nokkapyörä 14 ja täten myös nokkapinta 50 pyörivät, ulkopinta 50 tulee tartuntaan elimen 18 osan 51 kans- 665 6 2 sa sekä aikaansaa sen, että pidätin 19 ja varsi 24 avaavat tapit 31, 31, jotka sijaitsevat koloissa 35 (kuv. 11). Kun nokkapyörä 14 on kiertänyt riittävästi siten, että osittain lieriömäinen pinta 50 kulkee kohdan 51 ohitse, elin 18 alkaa liikkua myötäpäivään seurauksena voimasta, joka kohdistuu elimeen 34 jousien 38, 38 vaikutuksesta, mikä puolestaan aikaansaa varren 24 siirtymisen salpaan 16, minkä johdosta kytkimen 15 ja nokkapyörän 14 enempi liikkuminen pysähtyy. On huomattava, että kytkin 15, sen lisäksi että siinä on elimet laitteen 14 liikkumisen rajoittamiseksi yhteen ainoaan kierrokseen käsittää myös sisäpuoliset jousielimet laitteen 14 jarruttamiseksi äkillisen pysähtymisen estämistä varten, kun varsi 24 tarttuu salpaan 16.

Yleisesti kuviosta 3 ja erityisesti kuviosta 4 selviää, miten kirjoitusta taltioiva nauha eli painatusnauha 52, siirretään nauha-rullalta 54 sellaisten elinten kautta, jotka siirtävät nauhaa painatus-kohtaan 55 ja sen ohi. Kuten kuviossa on esitetty, painatuskohta 55 sijaitsee välittömästi mäntälaitteen 49 yläpuolella ja tekee mahdolliseksi halutun kirjakkeen painatuksen nauhalle 52 mäntä-laitteen 49 ja kirjakesarjan 36 yhteistoiminnan vaikutuksesta seu-raavassa esitettävällä tavalla. Painatusnaiiharulla 54 on asennettu pysyvästi hylsyn 58 keskuskaralle 56, jota kannattaa laitteen runko, jolloin nauha 52 pääsee siirtymään vapaasti rullalta 54.

Elimet, jotka ovat tarkoitetut painatusnauhan 52 syöttämistä varten, käsittävät kaksinkertaisen siirtonostimen 59, joka on kierrettävällä tavalla sijoitettu suhteessa laitteen runkoon varren 60 avulla. Siirtonostimen 59 toinen varsi toimii telan 61 pyörivänä kannattimena, joka tela on tarkoitettu olemaan pyörivällä tavalla kosketuksessa nokkapyörän pinnan 42 kanssa. Nostimen 59 toinen varsi on kiinnitetty jousielimellä 62 laitteen kehykseen, millä aikaansaadaan nostimen 59 jatkuva kiertäminen myötäpäivään ja telan 61 kiertyminen pinnan 42 vaikutusta vastaan. Siirtonostimen 59 kolmas varsi on liitetty liitoselimellä 64 kulmavipue1 imen 65 toiseen varteen. Liitoselin 64 ulottuu nostimen 59 kolmannen varren pään lävitse ja pidennettyyn rakoon 66, joka on muodostettu kulmavipuun 65 liikkeen siirtämiseksi nostimesta 59 kulmavipuun 65. Kulmavipu 65 on varmistettu jousikytkimellä 69, joka puolestaan on asennettu akselille 68 tavalla, joka sallii kytkimen 9 vapaan kiertoliikkeen ja täten myös kulmavivun 65 liikkeen varren 68 ympäri myötäpäivään, mutta joka tarttuu akseliin 68 ja aikaansaa 12 66562 kytkimen 69, kulmavivun 65 ja akselin 68 kiertymisen yhdessä, kun kulmavipu 65 liikkuu vastapäivään.

Kuten kuviosta 6 parhaiten havaitaan, käyttöpyörä 70 on asennettu akselille 68 aikaansaamaan sen kanssa kiertoliike ja joutopyörä 71 on sijoitettu välittömästi käyttöpyörän 70 yläpuolelle riittävän lähelle sitä, jotta kirjoitusta taltioiva nauha 52, joka kulkee telojen 70 ja 71 välitse, siirtyisi suuntaan, joka on merkitty käyttöpyörän 70 vastapäiväisenä liikkeenä. Kuminen "0"-rengas 72 on sijoitettu uraan, joka on telan 70 kehällä, jotta se auttaisi tarttumista nauhan 52 ja syöttäisi sitä eteenpäin. Kirjainten vä-limatkavipu 74 on liitetty kulmavivun 65 toiseen varteen nauhan vaihtelevaksi syöttämiseksi painatusvaiheen aikana. Kuten kuviossa on esitetty, välimatkavivussa 74 on eteenpäin suunnattu osa 75, joka on tarkoitettu olemaan kosketuksessa nokan 76 kanssa, joka on muodostettu kirjainten välimatkarenkaaseen 77 (kuvio 12), joka liittyy kirjakesarjaan 36, kulmavivun 65 vastapäiväisen liikkeen rajoittamiseksi ja täten samalla käyttöpyörän 70 liikuttamiseksi. Tämä puolestaan rajoittaa kirjoitusta taltioivan nauhan 52 liikettä kunkin painatusvaiheen aikana. Tällä järjestelyllä saadaan aikaan elimet nauhan 52 vaihtelevaksi syöttämiseksi riippuen siitä kirjaimesta, jota kulloinkin painetaan. Esimerkiksi kuvion 12 mukaan kirjakesarjan 36 alasivuun kuuluu kirjakkeiden välirengas 77, jossa on joukko nokkia 76, jotka ovat kooltaan erilaisia, kirjoitusta taltioivan nauhan syötön säätämiseksi painettavan kirjaimen laadusta riippuen. On huomattava, että nokan 76 olennainen koko ja täten välirnatkavivun 74 sallittava liike eteenpäin kunkin tietyn kirjakepainamisen aikana riippuu painettavan kirjaimen laadusta. Esimerkiksi nokan 76 ne koot, jotka liittyvät kumpaankin kirjaimista "I" ja "W", ovat erilaisia, koska kirjain "I" ottaa vähemmän painatus ti laa kuin kirjan "W", minkä johdosta nauhan siirtyminen painettaessa kirjainta "I" on pienempi. Täten nokka 76 on kirjainta "I" varten sellainen, että se sallii vähäisemmän varren 74 liikkeen eteenpäin kuin kirjainta "W" varten, millä aikaansaadaan se, että nauha siirtyy eteenpäin pienemmän matkan. Täten edellämainitut elimet aikaansaavat sen, että painettavat kirjaimet tulevat sopivan välimatkan päähän toisistaan riippuen siitä paina-tustilan tarpeesta, mitä kukin kirjain vaatii.

Kuvioihin 3, 4 ja 5 viitaten kirjoitusta taltioivan nauhan 52 13 66562 siirtoelimien toimintaa voidaan selostaa seuraavasti: sen jälkeen kun painatuspainonappia 28 on painettu alaspäin, varsi 24 irtoaa salvasta 16 ja nokkapyörälaite 14 pyörii myötäpäivään moottorin 10 vaikutuksesta. Jousen 68 jousivoimavaikutuksesta pyörä Cl pyörii pintaa 42 myöten nokkapyörän 14 pyörimisen aikana. Kun elin 14 alkaa pyöriä, pinnan 42 muoto on sellainen, että se aikaansaa nostimen 59 liikkeen vastapäivään, mikä aiheuttaa kulmavivun 65 myö-täpäiväisen liikkeen ja kirjainten välimatkavarren 74 liikkeen taaksepäin. Tämän liikkeen aikana varsi 68 ja käyttöpyörä 70 eivät pyöri, koska kytkimen 69 asento vastaa vartta 68. On huomattava, että painatusvaiheen tämän osan aikana sätettäinen välimatka varren 12 ja pinnan 42 sen kohdan välillä, johon tela 61 koskettaa, kasvaa tai pysyy vakiona. Jos tätä tilannetta ei saavuteta, nauha 52 alkaa liikkua ennen painatusvaiheen painatusosaa. Painatusvaiheen ennalta valitussa kohdassa mäntälaite 49 irtoaa ja painettavan kirjakkeen kuva siirtyy kirjoitusta taltioivalle nauhalle 52. Tämän jälkeen pinta 42 siinä kohdassa, jota tela 61 koskettaa, on sellainen että säteettäinen välimatka varren 12 ja tämän kohdan välillä vähenee, mikä sallii vivun 59 myötäpäiväisen liikkeen, kulmavivun 65 vastapäiväisen liikkeen ja välimatkavarren 74 liikkeen eteenpäin kosketukseen nokan 76 kanssa. Tämä liike aikaansaa myös akselin 68 ja käyttöpyörän 70 vastapäiväisen liikkeen ja nauhan 52 etenemisen. Vaikkakin pinnalla 42 voi olla useita erilaisia toimivia muotoja, on välttämätöntä, että säteet-täiset välimatkat pinnan 42 sen osan, joka on kosketuksessa telaan 61, ja varren 12 välillä ennen painatusvaihetta tai sen aikana eivät koskaan vähene, koska tämä voisi aikaansaada kirjoitusta taltioivan nauhan 52 etenemisen, ennenkuin painatusvaihe tapahtuu, mistä olisi seurauksena huonolaatuinen tai virheellisen välimatkan päässä oleva kirjain.

Kuten kuviossa 3 on vielä esitetty, on laitteessa epäkeskisen akselin 53 muotoiset elimet perättäisten kirjainten välimatkojen säätämiseksi. Kuten kuvioista 3 ja 4 sekä nauhan siirtämiseksi tarkoitettujen elinten selostuksesta käy ilmi, ne matkat, jotka nauhaa 52 syötetään painettavien kirjainten välillä riippuvat mm. sen akselin 60, jonka ympäri elin 59 pyörii asemasta pintaan 42 nähden. Kuta suurempi esimerkiksi akselin 60 välimatka on pinnasta 42 sitä pienempi on vastapäiväinen liike elimen 14 kierron aikana, minkä johdosta sitä pienempi on myös nauhan 52 etenemislii- 14 6 6 5 6 2 ke. Samalla tavoin sijoitettaessa akseli 60 lähemmän pintaa 42 on seurauksena suurempi elimen 59 kiertoliike painatusvaiheen aikana ja täten myös suurempi nauhan etenemisliike. Koska epäkeskisen akselin 53 toinen pää kannattaa elintä 59 ja toinen pää on kiinnitetty laitteen runkoon, akselin 60, jonka ympäri elin 59 pyörii, asentoa suhteessa nokkapyörän pintaan 42 voidaan vaihella akselia 53 kiertämällä. Kuten edellä on korostettu, tämä kierto muuttaa nauhan etenemistä vierekkäisten kirjainten välillä. Akselin 53 kiertoon liittyy kirjainten valitsijapyörän 63 käsin tapahtuva kierto, joka pyörä on toiminnallisesti liitetty akseliin 53 hammaspyörien 57a ja 57b välityksellä.

Kuviossa 3 esitettyyn akseliin 68 liittyvät elimet kirjoitusta taltioivan nauhan 52 (kuv. 4) siirtämiseksi siten, että aikaansaadaan sopiva sanaväli. Tällaisiin elimiin kuuluu sanavälivipu 78, joka on vapaasti pyörivä toisesta päästään akselin 68 ympäri ja toisesta päästään pidäke-elimen 79 ja vipuvarren 80 toisen pään välissä. Varsi 80 on laakeroidulla tavalla liitetty toisesta päästään laitteen runkoon ja yhdistetty sen päiden välissä sanavä-lipainonappiin 82, joka on asennettu laitteen runkoon. Vaikkakaan piirustuksissa ei ole erityisesti esitetty, on vipuvarressa 80 ol-kaosa, joka on tarkoitettu olemaan tartunnassa ohjauskytkimen 85 sen osan 84 kanssa, joka pyörittää kytkintä 85 vastapäiväiseen suuntaan painettaessa sanavälipainonappia 82. Kytkin 85 on tavallinen suuntakytkin, joka on asennettu akselille 68 tavalla, joka aikaansaa kytkimen 85 vapaan pyörimisen akselilla 68 myötäpäivään, mutta joka tarttuu akseliin 68 ja pyörittää sitä sen kanssa, kun kytkin 85 pyörii vastapäivään. Täten painonapin 82 painaminen alaspäin ja sen vaikutuksesta tapahtuva varren 78 liike alaspäin sekä kytkimen 85 liike vastapäivään aikaansaavat varren 68 jakäyt-töpyörän 70 pyörimisliikkeen vastapäivään, minkä johdosta kirjoitusta taltioiva nauha siirtyy eteenpäin. Kuten voidaan havaita, se matka, jonka nauha 52 siirtyy eteenpäin, riippuu suoraan varren 78 sallitusta liikkeestä alaspäin kohti pystysuoraa pidäkettä 79. Tätä tarkoitusta varten laitteessa on elimet, joitä selostetaan seuraavassa ja joiden tarkoituksena on pidäkkeen 79 pystysuoran aseman automaattisen säätö suhteessa pienettävien kirjakkeiden kokoon, millä aikaansaadaan erikokoisten kirjainten kysymyksessä ollen sopiva sanaväli.

Kuvion 3 mukaan liittyy akseliin 68 ja kytkimeen 85 myös elimet 15 6 65 6 2 kirjoitusta taltioivan nauhan 52 (kuvio 4) siirtämiseksi siinä tapauksessa, että halutaan nauhan suhteellisen pitkää, siirtomatkaa kuten esimerkiksi silloin, kun sanayhdistelmän painatus on suoritettu, ja nauha halutaan siirrettäväksi poikkileikkaamista ja laitteesta poistamista varten. Näihin elimiin kuuluu hammaspyörä-segmentti 86, joka on laakeroitu laitteen keskellä olevaan laakeriin 88 ja jossa on useita hammaspyörän hampaita 89, jotka ovat järjestetyt olemaan yhteistoiminnassa vastaavan hammaspyörän 90 kanssa, joka on muodostettu kytkimeen 85. Sijoitettuna hammaspyö-räsegmentin 86 alaosaa vastaan on välike-elimen 91 toinen pää, joka on asennettu kehykseen laakerilla 92 ja joka on liitetty toisesta päästään nauhan syöttöpainonappiin 94. Painettaessa painonappia 94 elin 91 liikkuu kohti laakeria 92 aikaansaaden segmentin 86 siirtoliikkeen ylöspäin ja kytkimen 85 vastaavan vastapäiväisen kiertoliikkeen. Kuten aikaisemmin on selostettu, kytkimen tällainen liike aikaansaa myös varren 68 ja käyttöpyörän 70 vastapäiväisen liikkeen ja kierjoitusta taltioivan nauhan 52 etenemisliikkeen. Jousielin 97 on kiinnitetty hammaspyöräsegmenttiin esitetyllä tavalla siten, että se aikaansaa segmentin 86 liikkeen alaspäin ja painonapin 94 painamisliikettä vastaan. Tämä aikaansaa myös kytkimen 85 liikkeen myötäpäivään vastaan varren 78 olkausta (ei esitetty) ja aikaansaa täten varren 78 liikkeen ylöspäin varren 80 päätä vastaan.

Kuvioisia 3 ja 5 selviää, että värinauha 96 tulee syötetyksi tavalliselta nauharullalta 98 painatuskohtaan 55 suorassa kulmassa kirjoitusta taltioivan nauhan 52 suhteen ja kulkee edelleen niiden elinten kautta, jotka syöttävät tätä nauhaa, ja kelautuu lopuksi vastaanottorullalle 99. Vaikkakaan piirustuksissa ei ole tätä erityisesti esitetty, vastaanottorulla 99 käy tavallisen sykroni-moottorin avulla, kuten sellaisen, jonka nimitys on Model No. GL33RA-46 valmistaja Hansen Manufacturing Company of Princeton, Indiana, USA.

Elimet värinauhan 96 syöttämiseksi painatusvaiheen aikana käsittävät nauhan syöttövarsilaitteen 100, joka on laakeroidulla tavalla asennettu laitteen kehykseen laakerikohdassa 101 ja jossa on kaksi vartta 102 ja 104, jotka ovat samaa kappaletta sen kanssa ja ulottuvat siitä ulospäin. Rulla 105 on kiertyvällä tavalla kiinnitetty varren 102 toiseen päähän siten, että se on tartunnassa 16 66562 nokkapyörän pintaan 45, joka on nokkapyörälaittee3sa 14. Kuten kuviossa on esitetty, pinta 45 on sellainen, että laitteen 14 pyöriminen aikaansaa varren 100 edestakaisen liikkeen laakerissa 101 tuloksena pinnan 45 ja rullan 105 välisestä kosketuksesta. Varren 104 pää on toiminnallisesti yhdistetty kytkinvarteen 106 sopivalla liitoselimellä 108 edestakaisen liikkeen siirtämiseksi varresta 100 varteen 106. Myös liitettynä varteen 104 on jousielin 107, joka vaikuttaa koko siirtovarsiyhdistelmään 100 kiertämällä sitä vastapäiväiseen suuntaan laakerissa 101. Kytkinvarren 106 kanssa samaa kappaletta on tavallinen suuntauskytkin 109, joka on samanlainen kuin kytkin 85, jota käytetään krijoitusta taltioivan nauhan siirtoelimissä (kuviot 3 ja 4). Kytkin 109 on asennettu akselille 110 tavalla, joka on sellainen, että se on vapaasti liikkuva akselin 110 suhteen, kun sitä kierretään vastapäiväiseen suuntaan, mutta sellainen, että se tarttuu akseliin 110 ja kiertää sitä ja värinauhan käyttöpyörää 111 sen kanssa, kun se pyörii myötäpäiväi-seen suuntaan. Samalla tavoin kuin käyttöpyörässä 70 on myös käyttöpyörässä 111 "0"-rengas 112, joka sijaitsee sen kehällä olevassa urassa, joka yhdessä pyörän 114 kanssa aikaansaa värinauhan 96 siirtymisen suuntaan, joka vastaa pyörän 111 myötäpäiväistä kiertoliikettä. Kun painatusvaihe alkaa, pinnan 45 asema on sellainen, että sen kosketus rullaan 105 aikaansaa varren 100 myötä-päiväisen kierron laakerissa 101. Tämän liikkeen aikana kytkin 109 ja kytkinvarsi 106 liikkuvat vastapäiväiseen suuntaan. Männän irtoamista seuraten pinnan 45 sen osan, joka vaikuttaa rullaan 105, asema on sellainen, että se sallii varren ICO liikkumisen vastapäiväiseen suuntaan, kcska jousi 107 aiheuttaa tällä tavoin pyörän 111 myötapaiväisen kierron ja nauhan 95 etenemisen. Samalla tavoin kuin nokkapyörän pinnalla 42 voi myös pinnalla 45 olla erilaisia toiminnallisia ja vaihtoehtoisia asentoja. Kuitenkin on välttämätöntä, että pinta 45 on sellainen, että ennen männän irtoamista ja sen aikana vartta estetään suorittamasta vastapäiväistä kiertoliikettä. Näissä olosuhteissa ei tapahdu, että nauha 96 etenisi todellisen painatusvaiheen aikana, mistä olisi seurauksena laadultaan huono tulos ja mahdollinen nauhan 96 vahingoittuminen. On myös huomattava, että parhaiden mahdollisten tulosten aikaansaamiseksi pintojen 42 ja 45 asema ja niiden suhde niitä vastaaviin toiminnallisiin elimiin on sellainen, että värinauha etenee hieman kohti kirjoitusta taltioivaa nauhaa. Koska värinauha 96 on hvyin notkea verrattuna kirjoitusta taltioivaan nauhaan 52 (kuvio 17 66562 4), viimeksimainitun liike ennen värinauhan liikettä voi aiheuttaa värinauhan rypistymisen, mistä olisi seurauksena kirjoitusta taltioivan nauhan likaantuminen. Kun värinauha liikkuu ensin aikaansaa kuitenkin värinauhan jännitys sen , että se irtoaa vapaasti kirjoitusta taltioivasta nauhasta. On huomattava, että kirjoitusta taltioiva nauha 52 (kuvio 4) on selkäpuoleltaan päällystetty sidosaineella ja rakenteeltaan suhteellisen jäykkä, minkä johdosta se voi vastaanottaa kirjaimen kuvan värinauhalta 96 (kuvio 5), kun viimeksimainittu sijoitetaan kirjakesarjan kohollaan olevan kirjakkeen ja mäntälaitteen väliin ja kun mäntälaitteen männänpää-tä suunnataan kohti kohollaan olevaa kirjaketta seuraavassa selostetulla tavalla.

Varren 100 yläpäästä pistää esiin kara 116, joka on tarkoitettu vaikuttamaan särmikkääseen p/sähdyselimeen, joka rajoittaa varren 100 vastapäiväistä liikettä ja täten myös värinauhan etenemisliikettä. Pysähdyselin 118 mudostaa värinauhan syöttöluistin 119 säädön yläosan, joka luisti on liukpvalla tavalla yhdistetty laitteen runkoon ja johon jousi elin 121 vaikuttaa alaspäin, joka elin on liitetty kehyksen ja luistin 119 väliin. Kuten kuviossa on esitetty, luisti 119 käsittää pitkänomaisen aukon 120, joka yhdessä värinauhan välin säätövarren 122 kanssa sallii luistin 119 pystysuoran aseman säädön. Tämä säätö puolestaan säätää sen määrän, jolla värinauha syötetään eteenpäin varren 100 kiertyessä myötäpäivään. Kuten piirustuksesta käy selville, luistin 119 säätö alaspäin sallii varren ICO myötapaiväisen liikkeen jatkumisen, kun taas luistin 119 säätö ylöspäin vähentää tätä sallittua liikettä. Pysähdyselin 79, joka rajoittaa sanavälivivun 78 alaspäin suunnatun laakeroidun liikkeen, on liitetty luistin 119 yläosaan. Täten luistin 119 pystysuoran aseman säätö säätää myös pidättimen 79 pystysuoraa asemaa, millä tavoin kirjoitusta taltioivan nauhan eteneminen vaihtelee painettaessa sanavälipainonappia 82.

Kuten kuviossa 3 on esitetty, säätövarsi 122 on pidennetty varsi, jonka toinen pää ulottuu luistin 119 aukon 120 lävitse ja jonka toinen pää on toiminnallisesti liitetty kirjakesarjan valitsija-pyörään 124. Pyörä 124 on asennettu akselille 125, joka on laakeroitu molemmista päistään sopivalla tavalla laitteen runkoon. Hammaspyörä 126 on samoin asennettu akselille 125 ja sisältää joukon hampaita, jotka ovat järjestetyt olemaan yhteistoiminnassa 18 6 65 6 2 hammastangon 28 kanssa, joka on samaa kappaletta kuin säätövarsi 122. Tämän järjestelyn avulla pyörän 124 pyöriminen ja täten myös varren 125 sekä hammaspyörän 126 pyöriminen aiheuttaa varren 122 vaakasuoran siirtymisen. On huomattava, että varsi 122 on liukuvalla tavalla asennettu laitteen runkoon sopivien elimien avulla, jotta tällainen liike olisi mahdollinen.

Varren 122 pää, joka ulottuu aukon 120 lävitse, käsittää yleensä viiston pinnan, josa on joukko askelia eli välitasoja 129, joiden tarkoituksena on olla kosketuksissa aukon 120 yläpäähän luistin 119 kannattamiseksi ja jousen 121 alaspäin suunnatun voiman vastustamiseksi. Tangon 122 vinouden johdosta luistin 119 pystysuora asema riippuu tangon 122 vaakasuorasta asemasta. Jos esimerkiksi tanko 122 liikkuu kuvion 3 mukaan vasemmalle seurauksena pyörän 124 myötäpäiväisestä kierrosta, luisti 119 liikkuu ylöspäin seurauksena aukon 120 yläpään ja tangon 122 pään viiston pinnan kosketuksesta toisiinsa. Portaat 129 viistossa pinnassa sallivat tietyn pystysuoran asennon luistille, jotta se aikaansaisi pyörän 124 tietyn aseman. Kuten edellä on mainittu, tällainen pystysuora luistin 119 asetus säätää värinauhan syötön määrää ja sanaväli-etäisyyttä kirjoitusta taltioivan nauhan kunkin painamisvaiheen välissä. Pyörään 124 kuuluu erilaisia numeroasetuksia, jotka vastaavat painettavien kirjasinten erilaisia kokoja sallien sen; että . laitteen käyttäjä voi sopivalla tavalla asettaa vaiitsijapyörän siten, että aikaansaadaan oikea värinauhan asetus ja sanaväliasetuk-set.

Kuvioista 3 ja 7 käyvät selville elimet, joiden tarkoituksena on kompensoida kirjainten asema toistensa suhteen. Ne on merkitty yleisellä viittausnumerolla 130. Tässä yhteydessä kirjasinten aseman lukinta toistensa suhteen tarkoittaa tiettyjä yhdistelmä-mahdollisuuksia vierekkäisten kirjainten asemalle toistensa suhteen riippuen niiden kulloisestakin laadusta. Tällaisen asetuksen johdosta vaaditaan välimatkan asetusta näiden kirjainyhdistelmien tekemiseksi ulkonäöltään tyydyttäviksi. Jos esimerkiksi kirjaimet "A" ja "V" tai kirjaimet "A" ja "W" painetaan vierekkäin ilman tällaista säätöä, tällaisten kirjainten välimatkat tulevat näyttämään suuremmilta kuin muiden kirjainten välimatkat, mikä johtuu näiden kirjainten tyypillisestä muodosta. Tämän seikan kompensoimiseksi on laitteessa elimet 130, joiden tarkoituksena on liikut- 13 66562 taa kirjoitusta taltioivaaa nauhaa 52 (kuvio 4) taaksepäin sopivassa määrin välimatkan näennäisen eron kompensoimiseksi.

Kuviosta 7 käy yksityiskohtaisesti selville, että elimiin 130 kuuluu ensimmäinen kääntyvä elin 131, joka on kiertyvästi kiinnitetty alapäätä lähellä laitteen runkoon laakerikohdassa 132. Elimen 131 yläpää on liitetty laitteen runkoon liikkuvalla laakerilla 134. Toinen pidennetty elin eli liitin 135 on laakeroidusti liitetty toisesta päästään elimeen 131 laakerilla 134 ja se on toisesta päästään liitetty elimen 131 väliosaan liitostapi1la 136 sellaisella tavalla, joka sallii liittimen 135 rajoitetun kiertoliikkeen suhteessa elimeen 131 laakerissa 134. Tällaisen liikkeen rajoitus liittyy pidennettyyn rakoon, joka on näytetty katkoviivalla 138 elimessä 131. Kummankin elimen 131 ja 135 yläpäät ovat liitetyt siihen kiinni ja nauhan johteet 139 ja 140 vastaavasti ovat tarkoitetut ohjaamaan nauhan 52 etenemisliikettä. Kun lisäksi kirjainten asetus toistensa suhteen on tarpeen, johteet 139 ja 140 ovat tarkoitetut vaikuttamaan nauhaan 52 ja siirtämään sitä oikealle kuten kuviossa 7 on esitetty, jotta tällainen kirjainten aseman suhteitus toisiinsa nähden kompensoitaisiin.

Elimiin 131 ja 135 liittyvät elimet, jotka aikaansaavat näiden elimien liikkeen. Ne käsittävät kirjainten suhteitusluistin 141, joka on luistavalla tavalla liitetty laitteen runkoon sopivilla luistielimillä ja joka on järjestetty pystysuoraan edestakaista liikettä suorittamaan suhteessa kirjainten suhteituspainonapin 142 painamiseen ja irroittamiseen. Painonapin 142 liike siirtyy luis-tiin 141 liitoselimen 144 välityksellä, joka on laakeroitu laitteen runkoon laakerikohdassa 145. Luisti in 141 kuuluu pitkänomainen, diagonaalisesti sijaitseva rako 146, jonka kautta tappi 136 ulottuu rakoon, joka on sijoitettu siten, että luistin 141 pystysuora liike aiheuttaa elimen 135 kiertoliikkeen laakerikohdassa 134. Luistin 141 siirtyessä ylöspäin elin 135 siirtyy vastapäi-väiseen suuntaan laakerissa 134 elimen 131 suhteen seurauksena siitä, että tappi 136 tulee johdetuksi ja pakotetuksi siirtymään oikealle diagonaalisen raon 146 alemman sivun vaikutuksesta. Tämän suhteellisen kiertoliikkeen aikana elimien 131 ja 135 välillä johde 140 siirtyy ylöspäin kohti johdetta 139, kun nauha 52 tulee puristetuksi johteen 140 osan 148 vaikutuksesta ja tulee tällöin osan 148 ja johteen 139 väliseen tartuntaan. Kun tämä on toteutu- 6 6 5 6 2 20 nut, osan 135 asema kiretosuunnassa on sellainen, että luistin 141 jatkuva liike ylöspäin aikaansaa tapin 136 ja raon 138 oikeanpuoleisen pään välisen vaikutuksen siihen, mistä on seurauksena elimen 131 kääntyminen myötäpäivään laakerissaan 132. Elimen 131 tämän jälkimmäisen liikkeen aikana nauha 52, joka on osan 148 ja johteen 139 tartunnassa, siirtyy oikealle, millä aikaansaadaan sopivan välimatkan syntyminen sellaisten tiettyjen kirjainyhdistelmien kesken, joiden suhteen säätö on tarpeen. On huomattava, että kirjainten suhteitussäätö tehdään sen jälkeen, kun ensimmäinen kirjain tällaisessa kirjainyhdistelmässä on painettu, mutta ennen toista kirjainta. Esimerkiksi painettaessa kirjaimia "AV" painetaan painonappia 142 alaspäin ja säätö tulee täten suoritetuksi sen jälkeen, kun kirjain "A" on painettu, mutta ennekuin kirjain "V" on painettu.

Voidaan havaita, että se matka, jonka nauha 52 siirtyy oikealle, riippuu siitä, minkä verran luisti 141 on siirtynyt ylöspäin. Tämä puolestaan riippuu siitä, minkä verran painonappia 142 on siirretty alaspäin. Kuten kuviossa 3 on parhaiten esitetty, painonapin 142 sallittu liike alaspäin riippuu säätöluistin 149 sivut-taisasemasta. Luisti 149 on luistavalla tavalla liitetty laitteen runkoon sopivilla elimillä ja se käsittää viiston pinnan, jonka toisessa päässä on joukko askelia eli kohtia 150, jotka ovat tarkoitetut olemaan kosketuksissa elimen 144 kanssa ja toimimaan elimen 144 kiertoliikkeen rajoittamiseksi laakerikohdassaan 145. Luisti 149 on kytketty kirjakekoon valitsijapyörän 124 kiertoon hammastangon 151 välityksellä, joka on samaa kappaletta luistin 145 kanssa, ja vastaavan hammaspyörän 152 kautta, joka on kiinnitetty akselille 125. Pyöritettäessä vaiitsijapyörää 124 luistin 149 vaakasuora asema ja täten myös elimen 144 sallittava kiertoliike sekä se määrä, jonka nauha 52 (kuvio 11) siirtyy taaksepäin, tulee säädetyksi. Koska värinauhan eteneminen ja sanavälien säätö ohjataan myös pyörällä 124, erilaiset toiminnalliset elimet, joiden vaikutuksesta värinauhan etenemisliike, sanojen väli ja kirjainten suhteistus säädetään, ovat rakennetut siten, että kunkin kirjakekoon asettamiseksi pyörälle 124 aikaansaadaan tällaisten kirjakkeiden sopivat välimatkat ja siirtoliikkeet.

Kuten kuviosta 3 ja lisäksi tarkemmin kuvioista 4, 5 ja 15 käy selville, mäntälaite 49 on sijoitettu välittömästi painatuskohdan 21 66562 55 alapuolelle ja se käsittää lieriömäisen rungon 154, joka ympäröi männän päätä 155, joka on kiinnitetty männän varteen 158, ja jousielimen 156, joka vaikuttaa työntämällä männänpääta 155 ylöspäin. Kuten kuvioista 14 ja 15 käy selville, männänvarsi 158 ulottuu lieriömäisen osan 154 lävitse ja sen alapuolelle sekä käsittää osan 159 sen alapäässä, johon rulla 160 on pyörivästi asennettu. Rulla 160 on tarkoitettu pyörivään kosketukseen sisäisen nokkapinnan 48 kanssa, kuten parhaiten kuvioista 14 ja 9 käy selville.

Jousen 156 toinen pää sijaitsee männänpään 155 pohjapintaan vasten ja toinen pää on jousen tukielimen eli kupin 162 kannattama, joka on sijoitettu välittömästi jousen 156 alapuolelle. Kuppia 162 kannattaa sen alapäästä jousennostaja 165. Painatusvaiheen aikana varsi 158 ja pää 155 siirtyvät alaspäin vastustamaan jousen 156 voimaa tuloksena rullan 160 ja nokkapyöräpinnan 48 välisestä kosketuksesta. Kun nokkapyörälaitteen 14 pyöriminen on sellainen, että rulla 160 saavuttaa pinnan 48 (kuvio 9) kohdan 164, rulla 160 irtoaa ja jousi 156, joka on kokoonpuristettuna pään 155 liikkuessa alaspäin, laajenee ja pakottaa männänpään 155 siirtymään ylöspäin kohti kohollaan olevia kirjakkeita kirjakesarjan 36 alapuolella ja siirtää tällä tavoin kohokirjakkeen kuvan värinauhalta 96 kirjoitusta taltioivalle nauhalle 52, joka sijaitsee välittömästi kohokirjakkeen alapuolella. Kun tämä on toteutunut, painatusvaihe on päättynyt ja mäntälaitteen elimet palaavat asentoon, joka on esitetty kuviossa 14. Kuten kuvioissa 14 ja 15 on esitetty, värinauha 96 ja kirjoitusta taltioiva nauha 52 leikkaavat toisiaan suorassa kulmassa välittömästi kohtokirjakkeen 27 alapuolella, joka on samalla viivalla painatuspään 155 kanssa. On huomattava, että kirjoitusta taltioiva nauha 52 sijaitsee värinauhan 96 alapuolella. Vaikkakin painatuspää 155 voidaan valmistaa erilaisista aineista, on tärkeää, että tämän aineen palautumiskyky on hyvä, jotta aikaisemmin painettujen kirjakkeiden painumat eivät jäisi jäljelle tähän päähän ja että tämä aine on pehmeämpää kuin se aine, josta kirjakesarjan kohokirjakkeet ovat muodostetut, jotta kirjakesarjan kuluisi mahdollisimman vähän. On myös huomattava, että kirjakesarjan pidätin 9 on liukuvalla tavalla asennettu laitteen runkoon, jolloin se osa siitä, joka ulottuu kirjakesarjan 36 kehän yli, vastustaa ja estää kirjakesarjan 36 liikkeen tuloksena siitä, että männänpää 155 tulee pakotetuksi kirjakesarjaa kohti, ja tuloksena siitä, että kohdistustapit 31, 31 (kuvio 11) siirty vät ylöspäin koloihin 35.

22 6 6 5 6 2 Mäntälaitteeseen 49 liittyvät elimet pidätyskupin 162 pystysuoran asennon vaihtelemiseksi kuin myös sen pohjan, jota vastaan jousi-elin 156 nojaa. Kuten seuraavassa on selostettu, tämä muuttaa myös jousen 156 ylöspäin suunnattua voimaa kohti männänpäätä 155, kun männän rulla 160 on irronnut pinnasta 48, ja täten myös sitä voimaa, jolla päätä 155 puristetaan kohti kirjakesarjan 36 koho-kirjakkeita 27. Yleensä tällaiset elimet ovat tarkoitetut muuttamaan sitä voimaa, joka pakottaa pään 155 kohti kirjakesarjaa 36 suhteessa painettavan kirjakkeen kokoon eli pintaan. Täten tai tulevat painetuiksi pienemmällä voimalla kuin esimerkiksi kirjaimet "M" "W". Tällaiset elimet ovat välttämättömät eri kir-jakkeiden yhdenmukaisen painatuksen aikaansaamiseksi.

Elimet sen painatusvoiman aikaansaamiseksi, joka männän päässä 155 kohdistuu kohokirjakkeisiin 27 kirjakesarjassa 36, käsittävät jou-sinostajan 165, jonka toinen pää on samaa kappaletta hammastangon 166 kanssa ja jonka toinen pää ulottuu 1ieriöelimessä 154 olevan pitkänomaisen aukon 168 lävitse sekä vaikuttaa pidätyskupin 162 alaosaan. Tällä järjesteyllä kupin 162 pystysuora asema riippuu nostajan 165 pystysuorasta liikkeestä. Hammastangon 166 kanssa yhteistoiminnassa ja varustettuna hampailla, jotka vastaavat hammastangon 166 hampaita, on hammaspyörä 169, jonka kiertoliike aiheuttaa hammastangon 166 ja nostajan 165 pystysuoran liikkeen. Kuviosta 3 selviävällä tavalla hammaspyörä 169 on asennettu varren 170 toiseen päähän, jonka toinen pää on liitetty hammaspyörään 171. Vartta 170 kannattavat sopivat elimet laitteen kehyksessä. Hammaspyörä 171 on toiminnallisesti liitetty välihammaspyörän 172 avulla hammastankoon 174, joka on järjestetty suorittamaan luisti-maista liikettä laitteen rungossa olevassa sopivassa urassa. Kirjakkeen tuntoelin, joka on tuntokaran 175 muotoinen, on liitetty hammastangon 174 yläosaan, kuten kuviosta 8 käy parhaiten selville, ja se ulottuu laitteen 176 pinnan lävitse siten, että se tulee kosketuksen kirjakesarjän 36 sen osan 178 kanssa, joka on tarkoitettu tulemaan kosketukseen karan 175 kanssa rajoittamaan sen vaakasuoraa liikettä. Tämä karan 175 säädetty sivuttaisliike tuloksena hammastenkojen 174 ja 166 sekä hammaspyörien 172, 171 ja 169 poiminnasta toisiinsa nähden säätää kupin 162 pystysuoraa asemaa 23 66562 ja täten myös sitä voimaa, jolla päätä 155 työnnetään ylöspäin kohti kirjakesarjaa 36 painatusvaiheen aikana. Esimerkiksi jos kuvioiden 14 ja 15 mukaisesti kupin 162 pystysuora asema on lähellä lieriömäisen elimen 154 pohjaa, jousen 156 se voima, joka työntää männänpäätä 155 ylöspäin, kun rulla 160 irtoaa pinnasta 48, on paljon pienempi kuin jos nostajan 162 pystysuora asento on korkeammalla, koska jousi 156 ei tällöin tule puristetuksi yhtä suuressa määrin. On huomattava että osa 178 (kuvio 8) vastaa pai-neensäätörengasta 177 (kuvio 12), joka on sijoitettu kirjakesar-jan 36 alapinnalle, jonka erityinen muoto ja sijainti suhteessa kirjakesarjän kirjakkeisiin on sellainen, että karan 175 liike osaa 178 kohti on kuviosta 8 selviävällä tavalla sellainen, että aikaansaadaan kupin 162 sopiva pystysuora sijainti ja täten sopiva painatusvoima suhteessa painettavan kirjakkeen kokoon elin pinta-alaan. On huomattava, että tämä elin vaihtelee painatusvoimaa siten, että se on yleensä suhteessa painettavan kirjakkeen kokoon. Ihanteellisesti voima voi vaihdella suoraan verrannollisena painettavan kirjakkeen pinta-alaan.

Kuten kuviosta 3 ja tarkemmin muista kuvioista käy selville, on esilläolevan keksinnön mukaisen painolaitteen toiminta seuraava:

Kuviossa 1 ja 2 selviävällä tavalla pyöritetään kirjakesarjaa 36 ensin käsin sen keskustaa kannattavan akselin 13 ympäri, kunnes painettavaksi haluttu kirjake sijaitsee painatuskohdan 55 kohdalla. Vaikkakaan kirjakkeen tarkkaa asetusta painatuskohtaan ei tarvitse aikaansaada tällä käsintapahtuvalla pyörittämisellä, on välttämätöntä, että kirjake on siinä määrin oikealla kohdalla, että kirjakesarjan kohdistustapit 31, 31 tulevat kosketukseen karti-omaisten kolojen 35 kanssa, kuten kuviosta 11 käy selville. Kun haluttu kirjake on sijoitettu tällä tavoin, painetaan painatuspai-nonappia 28, jolloin elin 18 kiertyy pisteen 22 suhteen, jolloin elin 16 irtoaa ja aikaansaa kirjakesarjan kohdistustappien 31, 31 liikkeen ylöspäin siten, että ne tulevat kirjakesarjan 36 alapuolella oleviin kartiomaisiin koloihin (kuvio 11). Kun tapit 31, 31 sijaitsevat täysin koloissa 35, käynnistyy moottori 10 aiheuttaen nokkapyörälaitteen 14 pyörimisen akselin 12 ympäri. Tämän moottorin 10 käynnistyminen aikaansaa painatusvaiheen alkamisen. Painatusvaiheen alussa pinta 42 vaikuttaa pyörään 61 tavalla, joka aikaansaa elimen 59 vastapäiväisen liikkeen akselinsa ympäri. Tämä liike puolestaan aikaansaa kulmavipuelimen 65 myötäpäiväisen liik- 24 665 62 keen akselinsa 68 ympäri. Painatusvaiheen tämän saman alkuosan aikana pinta 45 vaikuttaa rullaan 105 siten, että laite 100 kiertyy myötäpäivään laakerissa 101. Kuten on esitetty, tämä liike aikaansaa varren 106 ja kytkimen 109 vastaavan vastapäiväisen liikkeen. Myös painatusvaiheen tässä alkuosassa pinta 48, kuten kuviossa 9 ja 14 on näytetty, vaikuttaa rullaan 160, joka on kiinnitetty männän varren 158 alapäähän. Kun nokkapyörälaite 14 ja täten pinta 48 pyörivät, pinnan 48 ja rullan 160 välinen kosketus aikaansaa painatuspään 155 liikkeen alaspäin ja jousen 156 kokoon puristumisen.

Kun nokkapyörälaite 14 on pyörähtänyt siihen kohtaan, jossa rulla 160 saavuttaa pinnan 48 kohdan 164 (kuvio 9), mäntälaite irtoaa ja aikaansaa männänpään siirtymisen jousen 156 vaikutuksesta ylöspäin kohokirjaketta kohti kirjakesarjän 35 alapinnalla. Koska kirjoitusta taltioiva nauha ja värinauha sijaitsevat välittömästi koho-kirjakkeen alapuolella, kohollaan olevan kirjakkeen kuva siirtyy värinauhalta kirjoitusta taltioivalle nauhalle. Männänpään 155 siirtyminen kohti kirjakesarjaa 36 on nimeltään painatusvaihe. Painatusvaiheen jälkeen mäntä laitteen 49 elimet palaavat asemaan, joka on esitetty kuviossa 14. Myös painatusvaiheen jälkeen nokka-pyörälaitteen 14 pinnat 42 ja 45 ovat sellaisia, että elimen 59 myötäpäiväinen liike ja laitteen 100 vastapäiväinen liike tulevat mahdolliseksi. Nämä liikkeet puolestaan sallivat kirjoitusta taltioivan nauhan siirtävän pyörän /0 vastapäiväisen liikkeen ja värinauhaa käyttävän pyörän 111 myötäpäiväisen liikkeen vastaavasti. Kuten edellä on selostettu, pyörien 70 ja 111 liike aiheuttaa kirjoitusta taltioivan nauhan ja värinauhan sopivan lähestymisen siten, että nauhat tulevat sijaitsemaan sopivalla tavalla seuraavaa painatusvaihetta varten.

Kuten edellä or. selostettu, esillä olevan keksinnön mukaiseen pai-nolaitteen edulliseen suoritusmuotoon kuuluvat elimet painettavien kirjainten sijoittamiseksi vaihtelevien välimatkojen päähän toisistaan riippuen siitä tilasta, jonka kirjaimet vaativat, elimet nauhan siirtämiseksi taaksepäin tietynpituisen matkan verran kirjainten suhteuttamiseksi toisiinsa tietyissä kirjainyhdistelmissä ja elimet sen voiman vaihelemiseksi, jolla männänpäätä 155 painetaan kohti kohokirjaketta kirjakesarjan alapuolella suorassa suhteessa painettavan kirjakkeen pinta-alaan. Lopuksi siinä on myös 25 6 6 5 6 2 elimet nauhan siirtämiseksi siten, että sanojen välimatkat tulevat sopiviksi, ja elimet edellä mainittujen elimien ja osien säätämiseksi siten, että aikaansaadaan sopivat välimatkat, eteenpäin suunnatut liikkeet, ja taaksepäin suunnatut asetukset riippuen kulloinkin painettavien kirjakkeiden yksilöllisistä pinta-aloista.

Vaikkakin edellä on selostettu keksinnön erästä erityistä suoritusmuotoa, on kuitenkin selvää, että keksinnön erilaiset, käytäntöön soveltuvat suoritusmuodot voivat monin tavoin vaihdella keksinnöllisen ajatuksen puitteissa. Tämän johdosta rajoittavat esillä olevan keksinnön suojapiiriä seuraavassa esitetyt patenttivaatimukset, eikä edellä selostettu keksinnön suoritusesimerkki

Claims (6)

66562 26

1. Painolaite, joka käsittää - painokohdan (55), - kirjoitusta taltioivan nauhan (52), - värinauhan (96), - kirjakesarjan (36), joka käsittää joukon kohollaan olevia kir-jakkeita (27), joista kukin on valinnan mukaan asetettavissa pai-nokohtaan siten, että kirjake sijaitsee painamislinjassa. - elimet (49) painami s 1 injassa olevan kirjakkeen kuvan välittämiseksi mainitulle kirjoitusta taltioivalle nauhalle, - elimet (70-71, 74-77) kirjoitusta taltioivan nauhan ohjaamiseksi painamisiinjassa olevan kirjakkeen ja painokohdan välitse ja siirtämiseksi painokohdan suhteen aina sen jälkeen, kun linjassa olevan kirjakkeen kuva on muodostettu nauhalle, sekä - elimet painokohtaan asetetun kirjakkeen saattamiseksi tarkasti painamislinjaan, jotka elimet käsittävät painokohtaan liitetyn suippenevan kohdistuselimen (31) sekä toisen, kirjakesarjaan liitetyn ja sen mukana liikkuvan kohdistuselimen (35), joka on järjestetty kytkeytymään ensinmainittuun kohdistuselimeen kirjakkeen tarkan kohdistuksen aikaansaamiseksi, tunnettu siitä, että kirjakesarja (36) on laakeroitu akselille (13) niin, että se pääsee pyörimään vapaasti akselin ympäri ja että sitä voidaan esteet-tömästi pyörittää käsin, että kohdistuselimet (31,35) on järjestetty kytkeytymään toisiinsa ainoastaan painamisvaiheen yhteydessä niin, että ne eivät estä kirjakesarjän vapaata pyörimistä, kytkey-tymisliikkeen tapahtuessa suunnassa, joka on olennaisesti kohtisuorassa kirjakesarjän tasoon nähden, ja että elimet, joilla kirjake (27) saatetaan tarkasti painamislinjaan, käsittävät kirjake-sarjän pidäkkeen (9), joka ulottuu painamislinjassa kirjakesarjän päälle niin, että se estää kirjakesarjan liikkumista kohdistus-elinten toisiinsa kytkeytymisen johdosta.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painolaite, tunnettu siitä, että elimiin, joilla kirjake saatetaan painamislinjaan, kuuluu ainakin yksi painokohtaan (55) liitetty kohdistustappi (31), jolla on suippeneva pää, ja että kirjakesarjassa (36) olevan kohdistuelimen muodostaa suippeneva kolo (35), johon 27 66562 kohdistustapin pää on järjestetty työntymään.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen painolaite. tunnet-t u siitä, että kohdistustappi (31) on järjestetty liikkumaan suippenevaa koloa (35) kohti.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen painolaite, tunnet-t u siitä, että laitteeseen kuuluu kytkinelin (40), jonka toiminta käynnistää painamisvaiheen ja joka on yhdistetty kohdistustappiin (31) niin, että kytkinelin toimii ainoastaan kirjakkeen ollessa tarkasti painamislinjassa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen painolaite, tunnet-t u siitä, että painokohtaan on liitetty kaksi kohdistus-tappia (31), jotka sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan ja joista kummallakin on suippeneva pää, ja että kohdistus-tappien päät on järjestetty työntymään kahteen vastaavaan, toisistaan välimatkan päässä sijaitsevaan koloon (35) kir-jakesarjassa (36).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen painolaite, tunnet-t u siitä, että toinen kohdistuselimistä (31,35) on siirrettävissä toista kohti ja kytkettävissä siihen suunnassa, joka on olennaisesti kirjakesarjan (36) pyörimisakselina toimivan varren (13) pituusakselin suuntainen. 28 PATENTKRAV 6 6 5 6 2