FI66532C - Elektrisk bastuugn - Google Patents

Description

1 66532 Sähkökiuas

Keksintö kohdistuu sähkökiukaaseen erityisesti laitos-saunoja varten, joka kiuas on jaettu kahteen, erikseen läm-5 niitettävään osaan: kivitilaan ja ilmakanavaan, ja jossa kiukaassa kivitilaan on sijoitettu kiuaskivien lämmityselement-ti ja ilmakanavaan saunanilman lämmityselementti.

Kaikilla tällä hetkellä markkinoilla olevilla sähkö-kiukailla on määrätyissä olosuhteissa yhteinen vika, nimit-10 täin huono löylynantokyky. Tämä vika esiintyy selvimmin suurehkoilla kiukailla ja nimenomaan laitoskäytössä, se on suurissa yleisissä saunoissa ja uimahallisaunoissa.

Kuinka tämä vajavainen löylynantokyky ilmenee ja mistä se johtuu, selvinnee parhaiten seuraamalla, mitä tapahtuu 15 saunaa lämmitettäessä. Esilämmityksen aikana, joka kestää saunasta riippuen 45 min:sta 1 1/2 tuntiin, lämpiää samanaikaisesti sekä kivet että saunan ilma. Kivien lämpötila on korkeimmillaan esilämmityksen päättyessä ja saunatermostaa-tin katkaistessa sähkövirran ensimmäisen kerran. Termostaa-20 tin katkaistessa sähkövirran kiukaalta eivät elementit luonnollisestikaan enää lämmitä kiviä, mutta saunan ilma kiertää kuitenkin edelleen kivien lomitse itse lämmeten mutta samalla jäähdyttäen kiviä. Mitä kauemmin termostaatti on auki asennossa, sen enemmän kivet jäähtyvät. Mikäli saunaa ei !5 käytetä, on sähkövirta kiukaalta katkaistuna pitkähköjä aikoja, jolloin kivet jäähtyvät. Kun termostaatti jälleen yhdistää virran, lämpiävät elementit ja lämmittävät uudelleen saunan ilmaa ja kiviä. Kivet eivät kuitenkaan enää ehdi lämmetä niin paljon, kuin ne välillä ehtivät jäähtyä ja seurauk-0 sena on kivien jatkuva jäähtyminen. Erittäin epäedullinen tilanne on silloin, kun on valittu askelta tehokkaampi kiuas, jotta löyly riittäisi. Tällöin on saunan esilämmitysaika ylitehokkaan kiukaan ansiosta lyhyehkö, ja kivet eivät saavuta sitä lämpötilaa, mitä oikein mitoitettu kiuas antaisi. Ter-5 mostaatti kutsuu myös hyvin lyhyen ajan lämpöä, koska kiuas ylimitoituksen vuoksi nostaa ilman lämpötilan saunassa nopeasti. Tilanne on siis täysin päinvastainen, kuin mikä oli 2 66532 tarkoitus. Kivet pysyvät liian kylminä ja kylmenevät sitä enemmän, mitä pitempään saunaa pidetään lämpimänä.

Todellisuudessa olisikin pitänyt valita askelta pienempi kiuas, jotta löyly olisi riittänyt. Tällöin olisi esi-5 lämmitysaika ollut pitkä, ja kivet olisivat kuumenneet kunnolla ja säilyneet kuumina, koska termostaatti olisi ollut päällä pitkään johtuen lievästi alimitoitetun kiukaan hitaasta saunanilman lämmittämisestä.

Edellä mainituista esimerkeistä ilmenee, että kiukaan 10 löylynantokyky olisi parhaimmillaan silloin, kun kiuas on alimitoitettu ja termostaatti ei katkaise lainkaan sähkövirtaa kiukaalta. Tällöin kivet olisivat ja pysyisivät hyvin kuumina ja kiukaan löylynanto olisi erinomainen. Tämä ei kuitenkaan ole suotavaa, koska saunan esilämmitysaika olisi 15 hyvin pitkä, ja mikäli saunaan tulisi yhtä aikaa suurempi määrä kylpijöitä ja ovea pidettäisiin pitempään auki, ei kiukaassa olisi tehoreserviä lämpötilan pitämiseksi halutun korkuisena, vaan saunan lämpötila laskisi.

Edellä esitetystä siis ilmenee, että saunanilman läm-20 peneminen ja kivien lämpeneminen ovat ikäänkuin vastakkaisia ominaisuuksia. Mitä nopeammin sauna lämpiää, sitä kylmemmik-si jäävät kiukaan kivet ja kääntäen, mitä pitempi on esilämmitysaika, sitä kuumemmat kivet saadaan.

Tämä ilmiö esiintyy yleisimmin suurehkoissa saunoissa, 25 joissa saunomisaika on pitkä. Yksityissaunoissa, siis pie nissä perhesaunoissa, ei tämä asia yleensä ole pulmana, koska niihin mennään kylpemään välittömästi esilämmitysajan päätyttyä, samoin saunomisaika on yleensä lyhyt. Kiukaan ylimitoitusta myöskin harvoin esiintyy pienissä yksityissau-30 noissa.

Keksinnöllä pyritäänkin poistamaan edellä esitetyt haitat rakentamalla kiuas, jossa lämmitetään erikseen saunan-ilma ja erikseen kiuaskivet.

Keksinnölle on tunnusomaista, että kivitilaan on sijoi-35 tettu termostaatti kiuaskivien lämmön säätämiseksi.

Saunanilma lämmitetään siis omalla lämmityselementil-lään, jota ohjaa tavallisesti saunan seinälle sijoitettu ter- 66532 mostaatti. Kivitila on siten rakennettu, että saunanilma mahdollisimman vähän kiertää kivien lomitse.

Mikäli saunan lämpötila syystä tai toisesta ylittäisi sallitun arvon, katkaisee saunan termostaatin tuntoelimen yh-5 teydessä vakiovarusteena oleva lämpösulake tai lämpötilan rajoitin sähkövirran sekä ilma- että kiuaskivien lämmityselemen-teiltä.

Keksintöä kuvataan seuraavassa erään sovellutusesimerkin muodossa piirustukseen viitaten.

10 Kiuas on jaettu kahteen erilliseen osaan: kivitilaan 3 ja ilmakanavaan 7. Kivitilan muodostaa tavallisesti teräs-levystä valmistettu ylhäältä avoin säiliö, jonka pohjaan on kiinnitetty arina eli rosti. Pohjan läpi työntyy kivitilaan kytkentärasiasta 5 lämmityselementti 1, jonka ympärille 15 kiuaskivet tiiviisti sijoitetaan. Lisäksi kivitilaan 3 työntyy kytkentärasiasta 5 pohjan läpi termostaatti 6, joka säätää kiuaskivien lämpötilan.

Saunanilma johdetaan luonnollisen ilmakierron vaikutuksesta alhaalta ilmakanavaan 7, jossa se lämpenee kanavaan 20 sijoitetun lämmityselementin 2 vaikutuksesta ja poistuu ylhäältä sekoittuen muuhun saunanilmaan ja jatkaa sitten kier-toaan toivotun saunomislämpötilan saavuttamiseksi.

Kivitilaan sijoitettu termostaatti pitää kiuaskivien lämpötilan jatkuvasti 450 ... 500°C:n lämpötilassa, joten ki-25 vien korkean lämpötilan ja suuren massan vuoksi löyly riittää keksinnön mukaisessa kiukaassa pitempiaikaisessakin yhtämittaisessa käytössä.