FI66443B - Process foer haemmande av bildning av avlagringar vid uppslutning av cellulosa och behandlingsprocesser av cellulosamassa - Google Patents

Process foer haemmande av bildning av avlagringar vid uppslutning av cellulosa och behandlingsprocesser av cellulosamassa Download PDF

Info

Publication number
FI66443B
FI66443B FI782239A FI782239A FI66443B FI 66443 B FI66443 B FI 66443B FI 782239 A FI782239 A FI 782239A FI 782239 A FI782239 A FI 782239A FI 66443 B FI66443 B FI 66443B
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
aluminum
cations
polyvalent metal
added
process according
Prior art date
Application number
FI782239A
Other languages
English (en)
Swedish (sv)
Other versions
FI782239A (fi
FI66443C (fi
Inventor
Bengt Goeran Hultman
Rolf Cennert Nilsson
Original Assignee
Mo Och Domsjoe Ab
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Mo Och Domsjoe Ab filed Critical Mo Och Domsjoe Ab
Publication of FI782239A publication Critical patent/FI782239A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI66443B publication Critical patent/FI66443B/fi
Publication of FI66443C publication Critical patent/FI66443C/fi

Links

Classifications

    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21CPRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
    • D21C11/00Regeneration of pulp liquors or effluent waste waters
    • D21C11/10Concentrating spent liquor by evaporation
    • D21C11/106Prevention of incrustations on heating surfaces during the concentration, e.g. by elimination of the scale-forming substances contained in the liquors
    • DTEXTILES; PAPER
    • D21PAPER-MAKING; PRODUCTION OF CELLULOSE
    • D21CPRODUCTION OF CELLULOSE BY REMOVING NON-CELLULOSE SUBSTANCES FROM CELLULOSE-CONTAINING MATERIALS; REGENERATION OF PULPING LIQUORS; APPARATUS THEREFOR
    • D21C3/00Pulping cellulose-containing materials
    • D21C3/22Other features of pulping processes
    • D21C3/226Use of compounds avoiding scale formation

Landscapes

  • Paper (AREA)
  • Polysaccharides And Polysaccharide Derivatives (AREA)
  • Management, Administration, Business Operations System, And Electronic Commerce (AREA)
  • Coloring (AREA)

Description

1SSF1 M (mKWULUTUflULRAlSU 66443 lJ ' ' UTLÄ6GNINGSSKKIPT OOH HO ^ ^ (SI) KvJ^/hH.a.3 D 21 C 3/22 SUOMI—FINLAND 782239 (22) Η·Ι»··>φΙΜ—AmBhilnil^ J3.07.78 (23) AM.'aM-GIM'M·*' 13.07.78 (41) Twlht HMmImI—MMt n»iw«| 26.01.79 htitti- )* rekbterthallltlM Hj\ μιμμμ^ μ hwUrifc«>w fJ„ PMwit och mhtiritynliw ' * A—taw <1^«di 29.06.8¾ (32)(33)(31) rrr*«*r**°*~ NWyrt^ 25.07.77
Ruotsi-Sverige(SE) 7708523~1 (71) Mo och Domsjö Aktiebolag, Fack, 891 01 örnsköldsvik, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Bengt Goran Hultman, Domsjö, Rolf Cennert Nilsson, örnsköldsvik,
Ruotsi-Sverige(SE) (7¾) Oy Kolster Ab (51») Menetelmä kerrostumien muodostumisen estämiseksi sellutuksessa ja sellun käsittelyprosesseissa - Process för hämmande av bildning av avlagringar vid uppslutning av cellulosa och behandlingsprocesser av cellulosamassa
Liukenemattomien kerrostumien muodostuminen sellutuksen ja käsittelyprosessien aikana on pitkään tuottanut vakavia vaikeuksia. Tällaiset kerrostumat astioissa ja sellutus- ja käsittelylaitteiden virtauskanavissa häiritsevät virtausta ja vaativat systeemin pysäyttämistä niiden poistamiseksi, mikä tietenkin lisää työtä ja käyttökustannuksia. Ongelma johtuu tiettyjen kerrostumia muodostavien anionien läsnäolosta vesipitoisissa liuoksissa, jotka eivät sisällä ainoastaan sellutus- ja käsittelykernikaaleja, vaan myös liuenneita ja modifioituja orgaanisia aineita, jotka ovat peräisin 1ignoselluloosa-aineesta. Esimerkkejä tällaisista aineista, jotka ovat läsnä anionien muodossa, ovat orgaaniset hapot, kuten oksaalihappo ja/tai muut dikarbonihapot, jotka ovat peräisin selluloosasta hydrnlyysin tai muiden hajoamisreaktioiden 2 66443 vaikutuksesta. Oksaalihappo aiheuttaa vaikser kerrostumisongelman, mikä johtuu sen taipumuksesta kalsiumionien läsnäollessa muodostaa kovia sileitä kalsiumoksalaattikerrostumia, jotka ovat posliinin kaltaisia ulkonäöltään ja yhtä vaikeat poistaa liuottamalla tai mekaanisesti hankaamalla.
Oksaalihappoa muodostuu miltei aina kemiallisissa reaktioissa, jotka tapahtuvat 1ignoselluloosa-aineen seilutuksessa ja valkaisussa. Cellulose Chemistry and Technology 10: 4 471-477 (1976) esittää, että oksaalihappoa muodostuu puun soodasellutusmenetel-mässä sekä myös emäksisessä happisellutuksessa. TAPPI 59:9 118-120 (1976) ja Svensk Papperstidning 79:3 90-94 (1976) esittävät, että oksaalihappoa muodostuu myös puun sulfaatti- ja happi/bikarbonaat-ti-sellutuksessa sekä sellun happi-alkalivalkaisussa. Oksaalihappoa löytyy myös jäteliuoksesta puuhiokkeen peroksidivalkaisusta. Cellulose Chemistry and Technology f):6 607-613 (1974).
Jos käsittely- ja sellutusliuokset ovat happamia, esiintyvät oksalaatti-ionit oksaalihappona ja vetyoksalaattina, jotka ovat vesiliukoisia. Kuitenkin, jos pH on tai tulee emäksiseksi, saostuu liukenemattomia metallioksalaatteja, kuten kalsiumoksalaat-tia liuoksessa läsnäolevista metallikationeista. Kalsiumoksalaatti-saostumat ovat hyvin kovia ja voivat olla vaikeita poistaa niiden muodostuttua, varsinkin niiden vanhennuttua. Usein tarvitaan keittämistä typpihapolla yhdistettynä mekaaniseen hankaukseen tällaisten kerrostumien hajottamiseksi ja liuottamiseksi. Typpihapon käytöstä on seurauksena suurten määrien typpioksideja kehittyminen, samalla kun oksalaatti hajoaa hiilidioksidiksi, mikä aiheuttaa eristysongelman, kuten seuraavat reaktiot osoittavat: 2HN03 + CaC204(S) ->Ca2+ + 2N03 + H2C204 (I) 2HN03 + H2C204 ->2N02T + 2C02f + 2H20 (II)
Typpihappoa on usein käytettävä kuuman väkevän typpihapon muodossa, ja tämä muodostuneitten myrkyllisten typpioksidihöyry-jen lisäksi tekee käsittelyn typpihapolla hyvin vaikeaksi.
On myös ehdotettu, että kerrostumat liuotettaisiin pesemällä kelatoivilla aineilla. Tavallisimmin käytettyjä kelatoivia aineita ovat EDTA (eteenidiamiin itetraetikkahappo), OTPA (dieteeni- 66443 triamiinipentaetikkahappo) ja NTA nitrilotrietikkahappo]. Nämä kelatoimisainoet muodostavat hyvin pysyviä kompleksiyhdisteitä tai -ioneja kalsiumin kanssa, mistä en seurauksena kalsiumin liukeneminen kalsiumoksalaattisaostumasta, ja niin muodoin saostuman hajoaminen. Tällaiset kelatoimisaineet ovat kuitenkin kalliita ja on otettava talteen taloudellisuuden kannalta. Ne ovat ensisijassa käyttökelpoisia poistamaan kerrostumia, jotka jo ovat muodostuneet, koska niitä ei voida lisätä jatkuvasti kerrostumien muodostumisen estämiseksi, niiden kalleuden vuoksi, ja siten niiden käyttö ei ratkaise kerrostumisongelmaa.
On myös tunnettua, että kerrostumat voidaan liuottaa lisäämällä polyfosfaatteja, jotka muodostavat liukoisen ka Isiumpolyfas -faattikompleksin samalla tavalla kuin ka Isiumkelaatit. Pulp and Paper Magazine of Canada 54;3 239-246 (1953). Jos kalsiumin pitoisuus kuitenkin on suuri, tarvitaan hyvin suuria määriä polyfosfaat-teja, mistä aiheutuu liiallisia kustannuksia. Koska polyfosfaatit eivät kuitenkaan tuhoudu soodakattilassa, voidaan polyfosfaatit ottaa talteen kemikaalien talteenotossa ja käyttää uudelleen.
Kemikaalien käyttöä kerrostumien poistamiseksi ei ehdottomasti tarvita. On mahdollista poistaa kerrostumat pelkästään mekaanisin keinoin. Tämä vaatii kuitenkin mekaanisten laitteiden käyttöä kautta koko alueen, joilla kerrostumia muodostuu, ja koska jotkut näistä alueista voivat olla vaikeasti luoksepäästäviä, on mekaanisten menetelmien käyttö rajoitettu. Lisäksi, kun kerrostumat on irrotettu ja hajotettu, ne täytyy pestä ja poistaa, niin että vaadittu puhdistusaika voi olla pitempi kuin käytettäessä kemiallisia menetelmiä tai kemiallisten ja mekaanisten menetelmien yhdistelmiä.
Kerrostumien muodostuminen sellutuslaitteistossa ja käsittelylaitoksissa, erityisesti haihdutuslaitteistossa, on pitkään koettu vakavana ongelmana. Rydholm kiinnittää teoksessa Pulping Processes runsaasti huomiota kerrostumisongelmiin sivuilla 760-776 sulfaatti- ja sulfiitti-sellutusprosessien jäteliemien haihdutuksen yhteydessä, ja suosittelee, että kemiallinen menetelmä typpihappoa käyttäen yhdistettäisiin mekaaniseen puhdistukseen kerrostumien poistamiseksi.
Kerrostumisongelmaa käsittelee myös Ulfsparre Svensk Pappers-tidning’issä 61 Θ03-810 (1950). Ulfsparre havaitsee, että kerros- 4 66443 tuman muodostumisen välttäminen tai ainakin vähentäminen pinnoilla, joita kuumennetaan haihduttamisen aikana, en selluteollisuudessa ensisijaisen tärkeä käytännön ongelma, joka vaatii ratkaisua. Sivulla 804 Ulfsparre toteaa, että muodostuneet kerrostumat täytyy välttämättä jatkuvasti liuottaa tuotantokapasiteetin säilyttämiseksi laitteistossa, ts. vähentämällä tukoksia ja virtaus-supistumia .
Rengfors, Svensk Kemisk Tidsskrift 74:5 236-250 (1962) toteaa, että kerrostumavaikeudet haihdutettaessa natriumsulfiitti-sellutuksen jätelientä ovat yhtä vakavia kuin kalsiumsulfiittisel-lutusliemelle, riippuen tietenkin kalsiumianin määrästä, joka tulee puusta. Samalla tavalla aiheutuu vakavia kerrostumisvaikeuksia magnesium-pohjalla työskentelevissä sulfiittisellutehtaissa.
Käytetyissä valkaisuliuoksissa kalsiumoksalaattikerrostu-mien muodostumisesta aiheutuvat ongelmat voivat olla vakavampia kuin kemiallisissa sellutusprosesseissa, koska valkaisun aikana muodostuu suurempia määriä oksalaatteja kuin sellutuksen aikana. Silloinkin, kun massan valkaisuprosesseista saatujen liuosten kal-siumsisältö ei ole kovin suuri, sisältävät sekä sulfiitti- että sulfaatti-sellutusjäteliemet puusta tullutta kalsiumia, mikä tarkoittaa sitä, että ehdot kalsiumoksalaatin muodostumiseksi täysin täytet-än, kun käytetty valkaisuliuos tuodaan takaisin sellutus-jäteliemivirtaan ennen haihduttamista ja polttamista. Sulfaatti-sellutusmenetelmässä on kaustistamisvaiheesta peräisin oleva kalsium lisäksi myötävaikuttava tekijä.
Saostumisongelmat esiintyvät käytännössä pääasiallisesti pesuosastolla ja haihdutusvaiheessa, koska normaalisti käytetyn valkaisuliuoksen pääosa palautetaan pesuvaiheeseen.
Huolimatta monien työntekijöiden tarkkaavaisuudesta sellu-tuksessa ja sellun käsittelyssä, saostumisongelmaa ei vielä ole ratkaistu, ja sen tähden on ollut välttämätöntä pysäyttää sellutus-ja käsittelylaitteisto säännöllisin väliajoin kerrostumien poistamiseksi kemiallisin ja/tai mekaanisin menetelmin.
Ruotsalaisessa patentissa n:o 367 84Θ ehdotetaan kerrostuman muodostamisen estämiseksi menetelmää, jossa lignoselluloosa-aine esi kuumennetaan ja tehdään emäksiseksi pH 10:een tai sen yli, niin että puussa olevien kalsiumsuolojen liukeneminen sellutuksen ja muun käsittelyn aikana vähenee. Tällä menetelmällä on käytännön 5 66443.
käyttöä sulfaatti- tai neutraalisuIfiittiseilutusprosessien aikalisissä seilutusvaiheissä, eikä missään tapauksessa täysin poista kerrostumisongelmaa.
Tämän keksinnön mukaisesti tarjotaan menetelmä kerrostumien muodostumisen ehkäisemiseksi selluloosa- ja sellun käsittelyprosesseissa, vähentäen siten tarvetta laitteiston pysäyttämiseen puhdistamista varten tai jopa poistaen sen, lisäämällä moniarvoisen metallin yhdiste, joka pystyy muodostamaan liuokseen liukenevia komplekseja ja siten pitämään sakkoja muodostavat anionit liuoksessa sellutus- tai massan käsittelyliuoksessa. Moniarvoisen metallin yhdistettä lisätään määrä, joka pystyy antamaan riittävän määrän kompleksia muodostavaa moniarvoisen metallin kationia liuoksessa, niin että sakkaa muodostavat anionit pysytetään liuoksessa liuokseen liukenevan kompleksin muodossa moniarvoisen metallin kationin kanssa. Samalla kun voidaan käyttää minkä tahansa moniarvoisen metallin, kuten nikkelin, kuparin, koboltin, kadmiumin, sinkin, mangaanin, raudan ja alumiinin kompleksia muodostavia kationeja, ovat edullisia moniarvoisen metallin kationeja alumiini- ja rautakationit. Alumiini on edullisin, kun rautahydroksidin ja/tai rautasulfid in saostumista täytyy välttää. Raudan ja alumiinin yhdisteiden yhdistelmiä voidaan lisätä ja ne ovat monissa tapauksissa varsin edullisia.
Kemiallisissa seilutusprosesseissa muodostuvat kerrostumat aiheuttavat erityisen kiusallisen ongelman ja siten keksinnön menetelmä on erikoisen käyttökelpoinen sellutusprosesseihin ja erityisesti seilutusprosessien kemikaalien talteenottovaiheisiin. Tällaisissa menetelmissä moniarvoisen metallin yhdiste voidaan lisätä seilutusvaiheen jäteliemeen ja se on silloin läsnä kemikaalien talteenottovaiheessa ja voidaan palauttaa talteenotettujen kemikaalien mukana. Siten yhdistettä on läsnä sellutusliemessä sellutuksen aikana ja se voi estää saostumien muodostumisen sellu-tusprosessin kaikkien sellutus- ja talteenottovaiheiden aikana.
Tämä menetelmä on käyttökelpoinen sulfiitti- ja sulfaattisellutus-prosesaeihin sekä myös rikittömiin sellutusmenetelmiin, kuten soo-dakeittoon. Kun menetelmää käytetään sulfiittisellutukseen käyttäen natriumsulfiittipohjaa ja käytettäessä STORA-prosessin mukaista talteenottojärjestelmää, on havaittu olevan erityisen edullista lisätä alumiiniyhdisto moniarvoisen metallin yhdisteeksi. Tästä on Β 66443 seurauksena aluminiumhydrcksidin saostumirer ja tämä voidaan liuottaa emäkseen ja palauttaa sellutusjäteliemeen ennen sen haihduttamista. Tällä tavalla moniarvoisen metallin yhdiste otetaan talteen ja palautetaan keksinnön menetelmään.
Jos moniarvoisen metallin kationeja lisätään hapetettuun viher- tai valkolipeään, vältetään saostumien muodostuminen saadun käytetyn valkaisu 1iuoksen haihdutuksessa, kun tämä siirretään kemikaalien talteenottojärjestelmään ja poltetaan soodakattilassa. Käytetyt vaikaisu1iuokset aiheuttavat sellutehtaissa erikoisia saastutusongelmia, ja tämän seurauksena on tehty paljon ponnisteluja käytettyjen valkaisuliuosten palauttamiseksi kemikaalien talteenottojärjestelmään. Moniarvoisen metallin yhdisteen käyttäminen tekee mahdolliseksi ottaa talteen ja palauttaa kemikaalit käytetyistä vaikaisu1iuoksista ilman että muodostuu saostumia.
Sellutehtaissa, joissa käytetään ai kali-happi -valkaisua, käytetään hapetettua valkolipeää usein alkalilähteen. Kun moniarvoisen metallin kationia, kuten Al^+ lisätään tämän keksinnön mukaisesti alkaliseen happivalkaisu1luokseen ennen sen haihduttamista sisältää valkolipeä alumiinia aluminaatti-ionien muodossa. Hapetetun valkolipeän, joka sisältää aluminaatti-ioneja, lisäämisestä valkaisuvaiheeseen on seurauksena muodostuneen oksalaatti-anionin kompleksoituminen hapetusvaiheessa, mikä estää sakan muodostumisen .
Gn myös mahdollista lisätä moniarvoisen metallin kationei-ta suoraan valkaisuvaiheisiin, joissa muodostuu oksaalihappoa.
Tässä tapauksessa moniarvoisen kationin lisäystä tulisi valvoa niin, että saostumista ei tapahdu.
Piirroksista on: kuva 1 graafinen esitys kalsiumin pitoisuudesta pH:n funktiona esimerkin 1 sulfiittisellutusjäteliemessäj i kuva 2 on graafinen esitys kalsiumin pitoisuudesta pH:n funktiona samassa esimerkin 1 liemessä, johon on keksinnön mukaisesti lisätty aluminiumkationiaj kuva 3 on graafinen esitys esimerkin 2 seilutusjäteliemen kalsiumpitoisuudesta alumiinikationin lisäyksen funktiona; kuva 4 on virtauskaavio, joka esittää koetta, joka suoritettiin jatkuvassa sulfiittisellutusprosessissa käyttäen keksinnön menetelmää; 7 66443 kuva 5 on virtauskaavic, joka esittää su Ifiitti-vuosellu-tusprosessia, käyttäen keksinnön menetelmää} kuva 6 on virtauskaavio, joka esittää sulfaatti-vuosellutus-prosessia käyttäen keksinnön menetelmää; ja kuva 7 on kuvan 4 putkien 6, 7 poikkileikkauskuva sen jälkeen, kun järjestelmää on käytetty yksi päivä esimerkin 3 olosuhteissa .
Sopivia moniarvoisen metallin yhdisteitä, joita voidaan käyttää estämään saostuman muodostuminen keksinnön mukaisesti, ovat hydroksidit, sulfaatit, nitraatit, nitriitit, sulfiitit, fosfaatit, kloridit, asetaatit, formiaatit, tartraatit ja oksidit. Esimerkkejä alumiini-yhdisteistä ovat aluminiumsulfaatti, aluminium-hydroksidi, aluminiumoksidi, aluminiumkloridi ja aluna, kaliumalu-nimiumsulfaatti sekä myös erityyppiset aluminaatit, kuten natrium-ja kaliumaluminaatit.
Esimerkkejä rautayhdisteistä ovat rautasulfaatti, natrium-ferraatti, rautaoksidi, rautahydroksidi ja rautakloridi. Voidaan käyttää raudan sekä ferri- että ferro-yhdisteitä. Alumiiniyhdis-teet ovat edullisia olosuhteissa, joissa voidaan odottaa rautahydroksidien tai -sulfidien saostuvan.
Rauta- ja alumiini-yhdisteiden seokset tarjoavat kummankin edut ja ovat täydentäviä.
Yhdiste voidaan lisätä systeemiin jähmeänä yhdisteenä tai vesipitoisessa liuoksessa tai lietteessä. Tavallisesti pn edullista liuottaa tai dispergoida yhdiste erään liuosta ja sitten sekoittaa tämä liuokseen.
Moniarvoisen metallin kompleksia muodostavan yhdisteen määrä, joka lisätään, on riittävä estämään saostumien muodostuminen kautta koko sellutus- ja sellunkäsittelyprosessin. Määrä väliltä n. 0,001 % - n. 0,1 paino-% kuivasta lignoselluloosa-aineesta (puusta) on yleensä riittävä. Määrän ei tarvitse ylittää 0,15 % ja edullinen määrä on n. 0,002 % - n. 0,05 %.
Moniarvoisen metallin kompleksia muodostava yhdiste, ja erityisesti alumiiniyhdisteet ja rautayhdisteat, kun ne kerran on tuotu sellutus- tai käsittelyjärjestelmään, seuraavat muita epäorgaanisia kemikaaleja talteenottokierrossa ja niin muodoin määrä, joka on lisättävä, on ainoastaan määrä, joka tarvitaan täydentämään hukka talteenottoprosessin kierrossa. Niinpä sopiva moniarvoisen me- 8 66443 tallin pitoisuus voidaan ylläpitää järjestelmässä lisäämällä aika ajoittain pieni määrä yhdistettä, joka tarvitaan korvaamaan hukka prosessin kulun aikana. Moniarvoinen metalli kiertää systeemin läpi ja on läsnä jokaisessa vaiheessa, mistä on seurauksena, että sakan muodostuminen estyy prosessin jokaisessa valheessa ja harvoin on tarpeen pysäyttää systeemi puhdistusta varten.
Niinpä moniarvoisen metallin yhdisteiden lisääminen ket;; innon mukaisesti ei aiheuta tai lisää saastutusta ui kä liioin erikoisia käsittelyvaikeuksia. Lisäksi moni arvo ison metallin yhdisteet, joita voidaan lisätä, ovat halpoja ja helposti saat.ovissa. Siten seurauksena on tuotantokustannusten aleneminen, puhdistus-ongelman poistumisen ansiosta.
Seuraavat esimerkit edustavat, keksijöiden käsityksen mukaan keksinnön edullisia suoritusmuotoja:
Esimerkki 1 tässä esimerkissä kuvataan kuksinnön muni: te Iinan käyttöä su lfittisellutuspros tisseissä.
Ka 1 s iumo ksa laat 1 n 1 iu ka i suu s su J f i i I; t i s e 1J u tu s j at. el i tiineen 80°C:ssa pH-alueella väliltä n. ?. - n. 7 määritettiin käyttäen Domsjössä, Ruotsissa sijaitsevan Dorns j on su Ifi i L L i. tehtaan sulfiit-tijätelientä. Testinöytteet suodatettiin jähmeiden hiukkasten, kuitujen ja samankaltaisen aineen poistamiseksi; sitten lisättiin natriumoksalaattia testinäytteisiin, minkä jälkeen pH asetettiin lisäämällä HC1 tai NaOH haluttuun pH:hon testiä varten. Tasapaino vakiinnutettiin sitten pitämällä lientä yksi tunti 8D°C:sso, minkä jälkeen liuos suodatettiin muodostuneen kalsiumoksalaattisakari poistamiseksi.
Sitten testinäytteeseen lisättiin EDTA (eteen idiamiinitet-raetikkahappoa) ja määritettiin sulfiittisellutusjäteliemen kalsium-pitoisuus. EDTA:n lisäys tehtiin kalsium-EDTA -kompleksien muodostamiseksi ja siten kalsiumoksalaatin enemmän soastumisen estämiseksi. Koska sulfiittisellutusjätelimen oksalaattipitoisuus on verraten alhainen, oli tarpeen lisätä liemeen natriumoksalaattia riittävän väkevyyden saamiseksi tarkkailua varten.
Tulokset testisarjoista kolmella eri natriumoksalaatin lisäyksellä käyvät ilmi seuraavasta taulukosta I ja ne on esitetty kuvassa 1, joka on graafinen esitys kalsiumin pitoisuudesta pH:n funktiona.
9 66443
Taulukko I
pH :na lisätty Ca^+ pH :na lisätty Ca^ + natriumoksalaatti mg/1 natriumoksalaatti mg/1 mg/1 mg/1 2 0 189 5 0 1Θ7 2 125 192 5 125 136 2 185 203 5 185 102 2 660 124 5 660 29 30 187 6 0 187 3 125 149 6 125 153 3 185 127 6 185 116 3 660 21 6 660 35 40 183 7 0 187 4 125 114 7 125 170 4 185 95 7 185 133 4 660 15 7 660 36 Tämä antaa epäsuoran mitan kalsiumoksalaatin liukoisuudelle sulfiittisellutusjäteliemen testinäytteeseen . Lisätyn oksalaatti-määrän ja stökiometrisesti ekvivalenttisen oksalaattimäärän, joka tarvitaan kalsiumoksalaatin saostamiseen, osamäärä on merkitty käyrän oikealle puolelle kuvassa 1.
Esimerkiksi osamäärä 1,6 tarkoittaa, että 660 mg oksalaat-tia/1 on lisätty jäteliemeen siinä alunperin läsnä olevan määrän lisäksi. Jäteliemessä oleva kalsiumsisältö oli n. 200 mg/1 ennen pH:n asettamista.
Kuten kuvan ylimmästä käyrästä, joka edustaa testiä, jossa oksalaattia ei lisätty ollenkaan, käy ilmi, saadaan minimi kalsium-pitoisuus n. pH 4:ssä, mikä osoittaa, että kalsiumoksalaatti on saostunut tässä pH:ssä. Kun pH ylittää 4, nousee kalsiumpitoisuus vähitellen.
Tähän suhteeseen vaikuttavat sulfiittisellutusjäteliemessä läsnä olevat aineet, jotka muodostavat komplekseja kalsiumin kanssa, kuten aldonihapot. Kalsium-aldonihappo -kompleksin muodostuminen on vähäistä sellutusjäteliemen normaalissa pH:ssa, mutta määrä kasvaa pH:n kasvaessa. Sen tähden kalsiumoksalaatin liukoisuus käyrällä täytyy olla minimi annetussa pH:ssa.
10 66443 Näistä testeistä saaduista käyristä käy ilmi, että tämä minimi on n. pH 4:ssä. Tämä sopii yhteen kokemuksen kanssa Domsjön sulfiittitehtaalta, että saostumisongelmat ovat vakavimmat jäte-liemen pH:n ollessa välillä n. 4 - n. 5.
Alumiini-kationin kyky estää kalsiumoksalaattisaostuman muodostuminen tässä sulfiittisellutusjäteliemessä eri pHrissa esitetään seuraavalla testisarjalla, joka on suoritettu käyttäen alumi-niumkloridia alumiini-kationin lähteenä.
Testit suoritettiin samalla tavalla kuin testimenettely edellä, paitsi että lisättiin aluminiumkloridia ja oksalaatti-1i-säys pidettiin muuttumattomana, 1,6-kertaisena oksalaattimäärään nähden, joka on stökiometrisesti samanarvoinen kalsium-sisällön kanssa jäteliemessä.
Testitulokset on esitetty taulukossa II ja kuvassa 2, jossa kalsiumpitoisuus jäteliemen testinäytteissä a lumiini-kationin lisäämisen jälkeen on esitetty pH:n funktiona.
Taulukko II
pH C2°4^ : na lis^tty Ca^+ pH : na lisätty Ca^ + natriumoksalaatti mg/1 natriumoksalaatti mg/1 mg/1 mg/1 2 0 1Θ9 5 0 187 2 660 191 5 660 184 2 660 193 5 660 37 2 660 124 5 660 29 3 0 187 6 0 187 3 660 188 6 660 181 3 660 167 6 660 82 3 660 21 6 660 35 4 0 183 7 0 187 4 660 186 7 660 184 4 660 52 7 660 85 4 660 15 7 660 36 Käyrät kuvassa 2 osoittavat, että sulfiittisellutusjätelie-men kalsiumpitoisuus kasvaa alumiinia lisättäessä. Tämä tarkoittaa, että kalsium pysyy liuoksessa mieluummin kuin saostuu. Melko suurella alumiini-pitoisuudella, n. 400 mg/1, tapahtuu mitätöntä kai- 11 66443 siumoksalaatin saostumista, mikä osoittaa, että kun alumiinipitoi-suus on riittävän suuri, estyy kalsiunoksalaatin saostuminen täydellisesti .
Tämä määrä on tyypistä poikkeava, koska oksalaatti-pitoisuus testinäytteissä oli keinotekoinen, koska oli välttämätöntä nostaa oksalaatti-pitoisuutta tuloksen saamiseksi, joka voitaisiin havaita kokeen aikana. Sulfiittisellutusjäteliemessä oksalaatti-sisäl-lön voidaan odottaa olevan välillä n. 10 - n. 30 mg/1, mikä tarkoittaa, että käytännöllisesti ottaen, saostumien muodostuminen voidaan kokonaan estää käyttämällä huomattavasti vähemmän alumiinia kuin 400 mg/1, suuruusluokaltaan n. 3-50 mg/1. Analyyttisistä vaikeuksista johtuen oksalaatin tarkkaa pitoisuutta seilutusjäteliemessä ei voitu määrittää.
Esimerkki 2
Uusi koesarja suoritettiin sulfiittisellutusjäteliemellä käyttäen vaihtelevia aluminiumkloridin lisäyksiä esimerkissä 1 kuvatun menettelyn mukaisesti. Näissä testeissä pH asetettiin arvoon 4, jossa pH:ssa kalsiumoksalaatilla on alhaisin liukoisuutensa sulfiittisellutusjäteliemeen. Lämpötila testissä oli 0O°C ja oksa-laattilisäys oli 660 mg/1 kaikissa testeissä.
Tulokset näistä testeistä on esitetty taulukossa III, joka vastaa kuvaa 3, jossa testinäytteiden kalsium-sisältö on esitetty alumiini-kationin lisäyksen funktiona.
66443
Taulukko III pH: 4. Lämpötila: 80°C.
O -
Lisätty natriumoksalaattimäärä: 660 mg/1 :na)
Lisätty Al3+ Ca2+:n määrä Lisätty Ai3 + Ca2+:n määrä mg/1 liuoksessa mg/1 mg/1 liuoksessa mg/1 05 95 63 0 12 130 B4 20 26 130 Θ7 40 18 200 115 60 24 240 144 70 31 280 193 75 49 330 183 80 37 340 185 80 41 400 1 91
Kuvasta käy ilmi, että kalsiumoksalaatin liukoisuus kasvaa, kun alumiinikationin lisäys kasvaa, ja että suhde on suoraviivainen tutkitulla pH-alueella. Käyrän kaltevuudesta tehty yksinkertainen laskelma osoittaa, että 11 mg alumiini-kationia vastaa n.
5 mg kalsium-kationia, ts. että tämä määrä alumiinikationia estää tämän määrän kalsiumia saostumisen kalsiumoksalaattina.
Esimerkki 3 Tämä esimerkki osoittaa keksinnön menetelmän tehokkuuden jatkuvassa sulfiittisellutusprossssissa, jossa jäteliemi palautetaan kemikaalien talteenottoa varten. Kokeet suoritettiin suoraan sulfiittisellutusjätelieminäytteillä Donsjön sulfiittiteh-taalta, kääntämällä tuoreen sellutusliemen virrasta 1:ssä jae, jakamalla tämä 2:ssä kahdeksi virraksi A ja B, jotka virtasivat poistettavien testiputkien 6 ja vastaavasti 7 läpi, saostuman muodostumisen tarkkailemiseksi.
Seilutusjäteliemen virran, joka tulee kuvan 4 kohdassa 1, pH oli n. 2 - 2,5, ja tämä virta asetettiin virtaamaan nopeudella 2 1/min virtaussäätöventtii1in avulla (ei näy kuvassa). Kummankin virran A ja B virtausnopeus oli 1 1/min. Kohdassa 3 lisättiin alu-miiniyhdiste (aluminiumkloridi) virtaan A, määrässä, joka antaa alumiini-kationi sisällöksi virrassa n. 20 mg/1. Virtaan B ei lisät- 13 66443 ty alumiinia. Kohdissa 4 ja 5 lisättiin kumpaankin virtaan A ja B natriumhydroksidia, sellaisissa määrissä, että kumpaankin virtaan saatiin pHrksi n. 5.
Sen jälkeen, kun virtaus oli jatkunut useita päiviä, virtaus pysäytettiin ja käytetyt kaksi teräsputkea 6 ja 7 poistettiin saostuman tutkimiseksi, mikäli sitä oli. Putkissa ei kuitenkaan huomattu saostumaa, mistä kävi ilmi, että sellutusjäteliemen oksa-laattipitoisuus oli liian alhainen saadakseen aikaan saostuman muodostumisen. Niinpä ammoniumoksalaattia lisättiin jäteliemivir-taan kohdassa B, ja virtauksen annettiin jatkua putkien paikoil-leenpanon jälkeen. Oksalaatin määrä asetettiin sellaiseksi, että jäteliemeen saatiin oksalaattianionin pitoisuudeksi 100 mg/1.
Jäteliemen annettiin virrata systeemin läpi 24 tuntia, minkä jälkeen virtaus jälleen pysäytettiin ja putket 6 ja 7 jälleen poistettiin havaintojen tekoa varten. Nyt havaittiin, että raskas saostuma 20 kalsiumoksalaattia oli saatu putkeen 7, jonka läpi virtaus B oli virrannut; toinen putki 6, jonka läpi virtaus A oli virrannut, joka sisälsi lisätyn alumiini-kationin, oli täysin vapaa saostumista. Tämä käy ilmi kuvasta 7, joka on valokuva kummankin putken poikkileikkauksesta. Putkessa 7 olevan sakan IR-spektro-grafinen analyysi osoitti, että se oli kalsiumoksalaattia. Kieli-mäiset yksityiskohdat 21 (erityisen hyvin näkyvissä putken 6 poikkileikkauksessa) ovat staattisia sekoittimia, jotka on kiinnitetty putkiin hyvän sekoituksen aikaansaamiseksi virtaukseen.
Tämä testi osoittaa selvästi, että keksinnön mukainen alumiini-kationin annostelu estää kalsiumoksalaatti-saostumien muodostumisen jatkuvissa sulfiittisellutussysteemeissä, ja että menetelmää voidaan käytännössä soveltaa tällaisten saostumien muodostumisen estämiseksi. Tarvitaan vain suhteellisen kohtuullinen määrä alumiini-kationeita. Tässä tapauksessa 20 mg/1 esti täysin kal-siumoksalaatin muodostumisen.
Esimerkki 4 Tämä esimerkki kuvaa keksinnön menetelmän käyttöä tehdas-mittakaavassa Domsjön sulfiittitehtaalla Domajössä Ruotsissa. Kaavamainen esitys tässä tehtaassa käytetyn sulfiittisellutuspro-sessin eri vaiheista on esitetty kuvassa 5.
Pestyä puuhaketta syötetään johdon 1 kautta keittimeen 2, 14 66443 josta saadaan sellua, jcka syötetään pasucsastolle 3 pesua varten ja sieltä valkaisimoor, 4 kolmivaiheista valkaisua varten. Käytetty valkaisu liuos kulkee johdon 5 ja osan 6 kautta ja osa käytetystä vaikaisu1iuoksesta johdossa 5 palautetaan ja käytetään vasta-virtapesuun pesuosastossa 3. Toinen osa käytetystä va1 kai su 1luok-sesta palautetaan johdon 7 kautta suoraan seilutusjäteliemeen johdossa 8.
Se 1lutusjateliemi johdossa B saatetaan matkallaan kemikaalien talteenottovaiheeseen ensin pH:n säätöön n. 4,5:ksi lisäämällä säätökemikaaleja johdon 9 kautta, minkä jälkeen sellutuslie-mi esihaihdutetaan Lockman-haihdutuskolonnissa 10. Esihaihdutettu seilutusjäteliemi kulkee sitten alkoholiosastoon 11, liuoksessa olevien käyvien heksoosien talteenottamiseksi. Fermentoitu sul-fiittisellutusjäte1iemi, joka tulee alkoholiosastosta 11 haihdutetaan edelleen loppuhaihduttimessa 12 ja poltetaan kattilassa 13.
Sulate soodakattilasta kuljetetaan sitten astiaan 14, jossa seilutuskemikaa1 it valmistetaan STORA-prosessin mukaisesti ja näin saatu regeneroitu seilutusliemi syötetään johdon 15 kautta keittimeen 2. Talteenotto suoritetaan STORA-prosessin mukaisesti, Svensk Papperstidning 7_9:1 8 591 -594 (1976).
Normaalisti tapahtuu erittäin häiritsevää kalsiumoksalaatti-saostumien muodostumista Lockman-haihdutuskolonnissa 10. Tämän seurauksena kolonni on otettava käytöstä ja puhdistettava säännöllisin väliajoin. Merkittävän kerrostumamäärän läsnäolo Lockman-haihdutuskolonnissa käy ilmi paineen aleneman kasvusta kolonnin alku- ja loppupään välillä, ja hyvin usein paineen alenema osoittaa nousua jo yhden päivän kuluttua puhdistuksen suorittamisesta. Tämän esimerkin tehdasmittakaavaisissa kokeissa lisättiin alumi-niumsulfaattiliuosta sellutusjäteliemeen jatkuvasti tulojohdon 16 kautta sellaisessa määrässä, että alumiini-ionin pitoisuus sulfiit-tisellutusjäteliemessä johdossa 8 pidettiin n. 30 mg/l:ssa kautta koko prosessin.
Systeemiä käytettiin tällä alumiini-lisäyksellä yksi viikko. Tämän ajan umpeuduttua ei havaittu kalsiumoksalaattisaostumaa tai -tukkeumaa esihaihdutuskolonnissa 10.
Lisätyn a luminiumsulfaatti1iuoksen määrää vähennettiin sitten niin, että alumiini-kationin pitoisuus sellutusjäteliemessä 5 66443 oli n. 5 mg/1. Koetta jatkettiin vielä 23 päivää, mutta vieläkään ei havaittu mainittavaa kerrostuman muodostumista Lockman-haihdu-tuskolonnissa 10.
Täten alumiini-kationin lisääminen keksinnön mukaisesti su 1-fiittisellutusjäteliemeen ennen sen neutralointia ja haihduttamista estää saostuman muodostumisen.
Neutralointi tekee mahdolliseksi halutun vähenemisen etik-kahapon pitoisuudessa kondensaatissa. Etikkahappo sitoutuu asetaa-tin muodossa ja asetaatti seuraa jätelientä. Niin muodoin etikka-hapon määrä kondensaatissa vastaavasti pienenee. Tämä tarkoittaa, että biologisesti hapella hajotettavien aineiden määrä kondensaatissa pienenee 35 kg:sta 12 kg:aan/tonnia massaa. Siten saadaan keksinnön menetelmällä useita etuja, koska jäteliemen halutusta neutraloitumisesta pH:hon n. 4,5 - 5,0 on aikaisemmin aina ollut seurauksena häiritsevä ja kallis kerrostumien muodostuminen erityisesti esihaihdutuskolonnissa 10.
Se tosiasia, että alumiinin lisääminen voitiin vähentää 30 mg:sta alumiinia/1 5 mgraan alumiinia/1 ilman minkäänlaisen saostuman muodostumista, osoittaa selvästi, että alumiini kiertää muiden epäorgaanisten kemikaalien kanssa talteenottokierrossa, ja että alumiinin pitoisuus lisääntyy ja pysyy riittävässä väkevyydessä estämään saostuman muodostuminen.
Toisaalta oli prosessista, joka suoritettiin ilman alumiinia pHrssa välillä 4 - 5,5, seurauksena raskaiden kalsiumoksalaat-tisaostumien muodostuminen laitteistossa ja erityisesti esihaihdu-tinlaitteessa 10.
Esimerkki 5
Sellua valkaistaessa muodostuu suuri joukko orgaanisia yhdisteitä ja oksaalihapon pitoisuus voi olla niinkin suuri kuin 300-400 mg/1 oksalaatti-anionia jäteliemessä. Tämä on n. 10 kertaa enemmän kuin määrä, joka on läsnä sulfiittisellutusjäteliemessä. Koska käytetyn valkaisu liuoksen palauttaminen nyt on hyvin tärkeää, on ilmeistä, että vakavia kerrostumisongelmia voi aiheutua käytettyjen valkaisu liuosten palauttamisesta talteenottokiertoon.
Saostuman muodostumisen käytetyn valkaisu liuoksen palautuksessa estämismahdollisuuksien tutkimiseksi suoritettiin aeuraavat kokeet käyttäen käytettyjä valkaisuliuoksia mäntysulfaattimassan 16 66443 valkaisusta. Jäteliuoksia eri vaiheista va1 kaisusarjassa Q-C/D-E^-0,|-Ε2_θ2 tutkittiin ja käytettiin testeissä. Sarjan vaiheiden nimityksessä käytetyt lyhennykset tarkoittavat: □ = happivalkaisu, C/D = valkaisu kloorin ja klooridioksidin seoksella, E = alkaliuutto, C = kloorivalkaisu ja D = klooridioksi-valkaisu.
Alaindeksi osoittaa käytetyn vaiheen järjestysnumeron käytetyistä monista vaiheista.
Jäteliemen testinäytteisiin lisättiin kalsiumia sekä ilman edeltävää pH-säätöä että pH säädettynä välille 4-10.
Vaiheista 0, E^ ja E^ saadun jäteliuoksen testinäytteistä saatiin sakka kalsium-lisäyksen jälkeen. 0-vaiheen jäteliuoksesta saatu sakka tunnistettiin kalsiumkarbonaatin ja kalsiumoksalaatin seokseksi. E^-vaiheen jäteliuoksesta saatu sakka koostui pääasiallisesti kalsiumoksalaatista. Tämä vahvistaa, että kalsiumoksalaat-ti-saostumien muodostuminen näistä liuoksista on todennäköistä.
Toisaalta, kun kalsiumia lisättiin samassa määrässä alumiinia sisältävän valkaisujäteliuoksen testinäytteisiin, ei kalsium-oksalaattisaostumaa muodostunut. Näissä testeissä alumiinin pitoisuus oli väliltä n. 20 - n. 200 mg Al/1.
Kuva 6 on virtauskaavio, joka esittää peräkkäisiä vaiheita tavanomaisessa sulfaattisellutustehtaassa. Puuhake tulee putkessa 1 ja syötetään keittimeen 2 ja jatkaa sitten pesu- ja lajittelu-vaiheeseen 3, josta massa syötetään valkaisuvaiheeseen 4, kun taas mustalipeä jatkaa kemikaalien talteenottovaiheisiin johdon 18 kautta.
Alumiiniyhdistettä, kuten aluminiumsulfaattia tai aluminium-kloridia, lisätään mustalipeään johdon 15 kautta. Näin lisätty alumiini seuraa mustalipeää läpi haihdutusvaineen 7 soodakattilaan 8. Alumiinia kulkeutuu myös sulatteen mukana kattilasta 8 kemikaa-livirrassa liuottajan 9 ja kaustistamon 10 läpi valkolipeään„ joka palautetaan johdon 12 kautta keittimeen 2. Valkolipeä sisältää alumiinin aluminaatti-ionien muodossa ja alumiini kiertää täten koko seilutusjärjestelmän läpi.
17 66443
Alkali-happi -valkaisussa käytetään hyvin usein hapetettua valkolipeää alkali lähteenä haDpiva1kaisuvaiheessa. Näin on asia myös kuvassa 6 esitetyssä sulfaattitehtaassa. Valkolipeä otetaan kaustisointivaiheesta 10 ja hapetetaan vaiheessa 13, josta se kuljetetaan johdon 14 kautta valkaisuvaiheeseen 4. Hapetettu valkolipeä sisältää myös alumiinia. Käytettäessä hapetettua valkolipeää, jossa on alumiini-ioneja, happi-valkaisuvaiheessa, tässä valkaisu-vaiheessa muodostuvat oksalaatti-ionit sitoutuvat suoraan valkai-suliuokseen, kompleksoituina alumiiniin. Samalla tavalla voidaan hapetettua valkolipeää tai hapetettua viherlipeää käyttää aikalisissä uuttovaiheissa ja alumiini-ioni sitoo oksalaatti-ionit kompleksi-ioneiksi näissä vaiheissa. Käytetyn valkaisu liuoksen talteenoton jälkeen johdon 5 kautta ja osan käytetystä vaikaisu1iuoksesta siirtämisen jälkeen johdon 6 kautta joko pesuvaiheeseen 3 tai suoraan mustalipeään johdossa 1Θ, poltetaan alumiinioksalaattikomplek-sin oksalaatti-osa, kun se saapuu soodakattilaan 8. Täten oksalaat-ti häviää, mutta alumiinitähde kiertää kemikaalien talteenottojärjestelmässä ja käytetään sitten uudelleen aikanaan.
Jos alumiinipitoisuuden hapetetussa valkolipeässä havaitaan olevan liian alhainen, voidaan alumiinia lisätä joihinkin tai kaikkiin valkaisuvaiheisiin valkaisusarjassa. Alumiinin lisäyksen täytyy kuitenkin olla vaiheelle sopiva saostumien muodostumisen estämiseksi muiden valkaisuvaiheissa läsnäolevien kemikaalien kanssa.
Samalla kun esimerkki 5 osoittaa, että valkaisusarja Q-C/ D-E^-D,j-E2-D2 aiheuttaa oksalaatin muodostumista, myös muut sarjat aiheuttavat oksalaatin muodostumista. Itse asiassa oksaalihappoa muodostuu useimmissa valkaisuvaiheissa ja niin muodoin alumiinin, raudan tai muun moniarvoisen metallin kationin lisäämisen mihin tahansa valkaisuvaiheeseen voidaan odottaa estävän kalsiumoksalaat-ti-saostumien muodostumisen, milloin tällainen saostumien muodostuminen on mahdollista.
Moniarvoisen metallin yhdisteen lisäksi on myös mahdollista lisätä jotakin tavallisen tyy-pistä kelatoimisainetta, kuten EDTA, NTA tai DTPA. Näiden kemikaalien korkeamman hinnan takia tulisi niiden käyttöä kuitenkin tavallisesti välttää, jos on mahdollista. Keksinnön menetelmä on käyttökelpoinen mihin tahansa tavanomaiseen sellutusprosessiin, kuten sulfaattisellutusmenetelmään, sulfiitti-sellutusmenetelmään, joka pohjautuu kalsiumiin, natriumiin, magnesiumiin sekä myös ammoniumiin.

Claims (17)

1. Menetelmä kerrostumien muodostumisen estämiseksi tai vähentämiseksi sellutus- ja käsittelyprosesseissa sellua valmistettaessa, jotka prosessit käsittävät kierrätyksen ja joissa kemikaalit otetaan talteen muodostuneista jäteliemistä ja palautetaan kiertoon, tunnettu siitä, että sellutus tai sellun käsittely suoritetaan nesteessä, joka sisältää nesteeseen liuotettuja moniarvoisia metallikationeja, jotka pystyvät muodostamaan vesiliukoisia komplekseja saostumia muodostavien anionien kanssa, ja täten pidättävät saostumia muodostavat anionit liuenneina, jolloin kerrustumien muodostaminen estyy kiertoprosessin jokaisessa sellaisessa kiertoprosessin vaiheessa, jossa kerrostumia normaalisesti voi muodostua, eli myäs kemikaalien talteenottovai-heessa.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että moniarvoiset metallikationit lisätään liuokseen yhden tai useamman moniarvioisen metalliyhdisteen muodossa, määrässä noin 0,001 - 0,15%, laskettuna kuivan lignoselluloosa — aineen painosta, niin että saostumia muodostavat anionit pysyvät liuoksessa vesiliukoisena kompleksina moniarvoisten metallikatio-nien kanssa.
3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kompleksia muodostavat moniarvoiset metallikationit valitaan ryhmästä, joka käsittää nikkelin, kuparin, koboltin, kadmiumin, sinkin, mangaanin, raudan ja alumiinin kationit.
4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että moniarvoiset metallikationit ovat alumiinikationit.
5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että aluminiumkationit lisätään yhdisteenä, joka on valittu ryhmästä aluminiumkaliumsulfaatti, aluminiumhydroksidi, aluminium-oksidi, aluminiumkloridi, aluminiumsulfaatti, natriumaluminaatti ja kaliumaluminaatti.
6. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moniarvoiset metallikationit, ovat rautakationeja. 66443
7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet- t u siitä, että rautakationit lisätään yhdisteenä, joka on valittu ryhmästä ferrisulfaatti, ferrioksidi, ferrihydroksidi, ferrikloridi ja natriumferraatti.
8. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moniarvoiset metallikationit ovat rautakationien ja alumiinikationien seos.
9. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moniarvoinen metalliyhdiste tai metalliyhdisteet lisätään sulfiittiprosessin seilutusjäteliemeen.
10. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että moniarvoinen metalliyhdiste tai metalliyhdisteet sulfaattiprosessin sellutusjätelipeään.
10 66443
11. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että moniarvoinen metalliyhdiste tai metalliyhdisteet lisätään rikkivapaan keiton, kuten soodakeiton sellutusjätelie-meen.
12. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että moniarvoinen metalliyhdiste tai metalliyhdisteet lisätään valkaisuprosessin yhden tai useamman valkaisuvaiheen jäteliemeen.
13. Patenttivaatimusten 1, 2, 4 ja 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alumiinikationeja sisältävää hapetettua viherlipeää käytetään alkalina valkaisuprosessissa.
14. Patenttivaatimusten 1, 2, 4 ja 5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että alumiinikationeja sisältävää hapetettua valkolipeää käytetään alkalina valkaisuprosessissa.
15. Patenttivaatimusten 1, 2, 4, 5 ja 9 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moniarvoiset metallikationit ovat alumiinikationeja, joita on lisätty alumiiniyhdisteenä natrium-sulfiittiin pohjantuvaan sulfiittisellutusjäteliemeen talteenotto-järjestelmän pohjautuessa "STORA"-prosessiin, ja ne saostetaan aluminiumhydroksidina talteenottoprosessieaa, jonka jälkeen sakka erotetaan, liuotetaan alkaliin sekä palautetaan annostelemalla sellutusjäteliemeen ennen sen neutralointia ja haihduttamista. 20 66443
16. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moniarvoiset meta11ikationit lisätään moniarvoisena metalliyhdisteBnä sellutusliemeen vaiheessa, jossa muodostuu oksaalihappoa.
17. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moniarvoiset metallikationit lisätään moniarvoisena metalliyhdisteenä emäksisen happivalkaisun jäteliemeen estämään saostuman muodostuminen jäte-liemen käsittelyssä kemiaalien talteenottovaiheessa. 1ö. Patenttivaatimuksen 1 ja 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että moniarvoiset metallikationit lisätään moniarvoisen metallin yhdisteen valkaisuliuokseen vaiheessa, jossa muodostuu oksaalihappoa. 21 66443
FI782239A 1977-07-25 1978-07-13 Process foer haemmande av bildning av avlagringar vid uppslutning av cellulosa och behandlingsprocesser av cellulosamassa FI66443C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
SE7708523A SE417114B (sv) 1977-07-25 1977-07-25 Forfarande for forebyggande av inkrustbildning i cellulosafabriker
SE7708523 1977-07-25

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI782239A FI782239A (fi) 1979-01-26
FI66443B true FI66443B (fi) 1984-06-29
FI66443C FI66443C (fi) 1984-10-10

Family

ID=20331906

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI782239A FI66443C (fi) 1977-07-25 1978-07-13 Process foer haemmande av bildning av avlagringar vid uppslutning av cellulosa och behandlingsprocesser av cellulosamassa

Country Status (10)

Country Link
US (2) US4218284A (fi)
JP (1) JPS5423702A (fi)
AT (1) AT367472B (fi)
BR (1) BR7804761A (fi)
CA (1) CA1120211A (fi)
DE (1) DE2832596C3 (fi)
FI (1) FI66443C (fi)
FR (1) FR2398840A1 (fi)
NO (1) NO151509C (fi)
SE (1) SE417114B (fi)

Families Citing this family (26)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JPS53145857A (en) * 1977-05-26 1978-12-19 Mitsui Petrochem Ind Ltd Preparation of thermoplastic elastomer composition
SE417114B (sv) * 1977-07-25 1981-02-23 Mo Och Domsjoe Ab Forfarande for forebyggande av inkrustbildning i cellulosafabriker
FI60041C (fi) * 1980-05-21 1981-11-10 Ahlstroem Oy Foerfarande foer tillverkning av alkalisk sulfitmassa
US4347103A (en) * 1980-07-14 1982-08-31 Nalco Chemical Company Method for sulfite pulping using water-soluble molybdenum-containing compounds as catalysts
US4414060A (en) * 1980-12-16 1983-11-08 Nalco Chemical Method for sulfite pulping using water-soluble molybdenum containing compounds
US4661205A (en) * 1981-08-28 1987-04-28 Scott Paper Company Method of bleaching lignocellulosic material with peroxide catalyzed with a salt of a metal
US4514256A (en) * 1983-04-18 1985-04-30 Kober Alfred E Method of minimizing slagging in the burning of black liquid
DE3726408A1 (de) * 1987-08-07 1989-02-16 Nalco Chemical Co Verfahren und additiv zur steuerung prozessbedingter wasserhaerte von kreislaufwasser in konversionsanlagen
JPH04126885A (ja) * 1990-09-14 1992-04-27 Akio Onda 化学パルプの製造方法
US5246542A (en) * 1991-09-18 1993-09-21 Fosberg Theodore M Evaporation and recovery process for bleached chemical thermo-mechanical pulp (BCTMP) effluent
JPH0653153U (ja) * 1992-12-28 1994-07-19 セイコーエプソン株式会社 紙ガイド
ES2206467T3 (es) * 1993-03-12 2004-05-16 Fmc Corporation Mezclas de persulfato para fabricar papel resistente en humedo.
SE501613C2 (sv) * 1993-08-03 1995-03-27 Kvaerner Pulping Tech Sätt vid integrering av blekning och återvinning vid framställning av massa
AU7481794A (en) * 1993-08-17 1995-03-14 Fmc Corporation Persulfate/metal mixtures for repulping and decolorization
US5888350A (en) * 1993-08-17 1999-03-30 Fmc Corporation Method for repulping and/or decolorizing broke using persulfate/metal mixtures
SE504424C2 (sv) * 1994-11-04 1997-02-10 Kvaerner Pulping Tech Sätt att fälla ut övergångsmetaller och alkaliska jordartsmetaller ur blekeriavlutar genom att tillsätta alkalisk vätska
SE9603029D0 (sv) * 1996-08-20 1996-08-20 Svenska Traeforskningsinst Method for lowering the level of oxalic acid
SE513460C2 (sv) * 1998-04-08 2000-09-18 Kemira Kemi Ab Behandling av filtrat vid peroxidblekning av massa
US6942782B2 (en) 2000-03-07 2005-09-13 Nalco Company Method and apparatus for measuring deposit forming capacity of fluids using an electrochemically controlled pH change in the fluid proximate to a piezoelectric microbalance
US6375829B1 (en) * 2000-03-07 2002-04-23 Nalco Chemical Company Method and apparatus for measuring scaling capacity of calcium oxalate solutions using an electrochemically controlled pH change in the solution proximate to a piezoelectric microbalance
US6743975B2 (en) 2001-03-19 2004-06-01 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Low profile non-electrically-conductive component cover for encasing circuit board components to prevent direct contact of a conformal EMI shield
US6900383B2 (en) * 2001-03-19 2005-05-31 Hewlett-Packard Development Company, L.P. Board-level EMI shield that adheres to and conforms with printed circuit board component and board surfaces
US20050095410A1 (en) * 2001-03-19 2005-05-05 Mazurkiewicz Paul H. Board-level conformal EMI shield having an electrically-conductive polymer coating over a thermally-conductive dielectric coating
RU2445414C2 (ru) * 2006-05-19 2012-03-20 Дзе Рисерч Фаундейшн Оф Стейт Юниверсити Оф Нью Йорк Способы карбонатной предварительной обработки и варки целлюлозного материала
WO2009117402A2 (en) * 2008-03-18 2009-09-24 The Research Foundation Of State University Of New York Methods of pretreating comminuted cellulosic material with carbonate-containing solutions
WO2018116991A1 (ja) * 2016-12-21 2018-06-28 東洋製罐グループホールディングス株式会社 ポリオキサレート分解方法

Family Cites Families (17)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
DE266112C (fi) *
US1860431A (en) * 1928-06-02 1932-05-31 Brown Co Process of producing low-viscosity cellulose fiber
DE546104C (de) * 1928-07-11 1932-03-10 Schmidt Ernst Verfahren zur Herstellung von Sulfitzellstoff
US2601110A (en) * 1945-06-14 1952-06-17 Ontario Paper Co Ltd Pulping lignocellulose with sodium aluminate
FR1051522A (fr) * 1951-05-07 1954-01-18 G & J Weir Ltd Méthode de traitement de l'eau de mer pour installations d'évaporation
US3472732A (en) * 1965-12-21 1969-10-14 Continental Can Co Method of employing trivalent ions in bleaching pulp
US3649185A (en) * 1967-08-23 1972-03-14 Showa Denko Kk Method for removing impurities in the bayer process
SE335053B (fi) * 1969-05-13 1971-05-10 Mo Och Domsjoe Ab
US3800466A (en) * 1971-12-13 1974-04-02 Sybron Corp Composition for treating aqueous alkaline fuel
US4045279A (en) * 1972-01-17 1977-08-30 Toyo Pulp Co., Ltd. Process for the manufacture of pulp using sodium carbonate and oxygen
US3790637A (en) * 1972-05-04 1974-02-05 American Cyanamid Co Process for the manufacture of vanillin from sulfite waste liquor
SE379069B (fi) * 1973-08-27 1975-09-22 Kamyr Ab
GB1505529A (en) * 1974-06-14 1978-03-30 Mo Och Domsjoe Ab Method for the oxygen-gas delignification of lignocellulosic material and apparatus for carrying out the method
SE413684C (sv) * 1974-09-23 1987-05-18 Mo Och Domsjoe Ab Forfarande for framstellning av cellulosamassa i utbytesomradet 65-95 %
FR2333892A1 (fr) * 1975-12-04 1977-07-01 Vaugue Armand Procede chimique d'extraction de la cellulose des pailles de cereales, roseaux, alfa, bois tendre et resineux par solution sodique agrementee d'un catalyseur negatif soit un corps reducteur reagissant sur l'hydrate de sodium. adjonction d'un complement de purification de la cellulose obtenue par une solution acide
JPS5299303A (en) * 1976-02-17 1977-08-20 Jujo Paper Co Ltd Process for refining dissolved pulp
SE417114B (sv) * 1977-07-25 1981-02-23 Mo Och Domsjoe Ab Forfarande for forebyggande av inkrustbildning i cellulosafabriker

Also Published As

Publication number Publication date
SE417114B (sv) 1981-02-23
BR7804761A (pt) 1979-04-24
FI782239A (fi) 1979-01-26
NO151509C (no) 1985-04-24
JPS638238B2 (fi) 1988-02-22
FI66443C (fi) 1984-10-10
CA1120211A (en) 1982-03-23
DE2832596A1 (de) 1979-02-01
ATA536078A (de) 1981-11-15
US4218284A (en) 1980-08-19
FR2398840A1 (fr) 1979-02-23
US4466861A (en) 1984-08-21
DE2832596B2 (de) 1980-04-10
NO151509B (no) 1985-01-07
JPS5423702A (en) 1979-02-22
SE7708523L (sv) 1979-01-26
AT367472B (de) 1982-07-12
NO782537L (no) 1979-01-26
FR2398840B1 (fi) 1982-07-23
DE2832596C3 (de) 1980-12-04

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI66443B (fi) Process foer haemmande av bildning av avlagringar vid uppslutning av cellulosa och behandlingsprocesser av cellulosamassa
EP0739434B1 (en) Improved process for recycling bleach plant filtrate
CA1070908A (en) Bleach plant filtrate recovery
US5938892A (en) Process for recycling bleach plant filtrate
US5922171A (en) Method and apparatus for removing sodium chloride from pulping chemicals using an amphoteric ion-exchange resin
CA1122360A (en) Method at the digestion of cellulose-containing material
US4268350A (en) Method of treating pulp bleaching effluents
US5843316A (en) Method of separating sodium hydroxide from white liquor or polysulfide liquor using diffusion dialysis
FI57796B (fi) Sulfiditetskontroll
US3986923A (en) Removal of dissolved salts from sulphide liquors
WO2021232133A1 (en) Methods of treating a kraft process recovery cicle to reduce metal levels at the kraft process
RU2675454C2 (ru) Способ обработки использованного промывочного раствора в процессе извлечения лигнина
Dahl Evaporation of acidic effluent from kraft pulp bleaching, reuse of the condensate and further processing of the concentrate
US3996097A (en) Kraft mill recovery system
US6024833A (en) Process for removing metals and recovering a chelating agent from a bleach plant waste liquor
FI60733B (fi) Saett och anordning foer att foerbaettra blekningsfoerloppet vid blekning av cellulosamassa
EP0970020B1 (en) Process for treating wastewater
US5700350A (en) Processes of retaining chelant-containing effluent within pulp bleach plants
SU1109057A3 (ru) Способ получени целлюлозы
CA2259109C (en) Kraft pulping process
AU685483B2 (en) Improved process for recycling bleach plant filtrate
FI117800B (fi) Menetelmä ja laitteisto tuhkasuolan käsittelemiseksi
EP1010805A1 (en) Calcium removal in pulping
NZ269362A (en) Recycling bleach plant filtrate from the oxidative extraction stage and the first chlorine dioxide bleaching stage

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: MO OCH DOMSJOE AB