FI66261C - Katodstraoleroer - Google Patents

Description

155^71 r»1 ««KUULUTUSJULKAISU £60 & Λ JS* m 01) UTLÄCCNINGSSKRIFT OÖ/Öl C (45) Patentti nyör.rritty 10 G9 1934 dfirV^cF Patent ceddelat v , (51) K*.lt/tat-CL3 H 01 J 29/48 // H 01 J 29/56 SUOMI-FINLAND (n) m*—>»»« 783553 (M) Hik>wih>>Ml—AmBluilnfi<n 21.11.78 (21) ANnplM—GMUgMsiag 21.11.78 (41) TMbtIrihMol —BMt «ffMRg 25.05.79

Patentti- }* rahbfrihnffltaw /44) NttetvikaipMCHi (· ka^MhaiM ___

Patent- ©ch ratMantynimi ' ' AmMm wth^ioS wÄ«krt^prtlic>r»< 31.05.84 (32)(33)(31) FyH«ty moHtei l»fW prtortm 24.11.77

Hollanti-Hoi land(NL) 7712943 (71) N.V. Philips1 Gloeilampenfabrieken, Eindhoven, Hoilanti-Holland(NL) (72) Jörg Brambring, Eindhoven, Robert Fransiscus Laurentius Maria van der Ven, Eindhoven, Hoilanti-HoIland(NL) (74) Oy Kolster Ab (54) Katodisädeputki - Katodsträlerör

Keksinnön kohteena on katodisädeputki, jossa on tyhjiöidyssä lasikuoressa oleva, elektronisuihkun tuottava elektronitykki ja e-lektronisuihkun vastaanottava kohde, joka elektronitykki koostuu ainakin yhdestä katodista, joka olennaisesti on keskitetty akselin ympärille ja jonka emissoiva pinta on olennaisesti kohtisuorassa mainittua akselia vastaan, ja ensimmäisestä ja toisesta hilasta, joka ensimmäinen hila yhdessä katodin ja toisen hilan kanssa muodostaa epärotaatiomaisesti symmetriset elektronilinssit.

Tällaista katodisädeputkea voidaan käyttää televisiokuvien esittämiseen, tai sitä voidaan käyttää oskilloskoopissa. Tässä tapauksessa maali on kuvapinta, jossa on fosforikerros tai eri väreinä loistavien fosforien kuvio. Tällaista katodisädeputkea voidaan käyttää myös televisiokuvien tallentamiseen. Tässä tapauksessa maali on tavallisesti valolle herkkä kerros. Kaikissa sovellutuksissa on toivottavaa, että läikällä on tietyt mitat, ja ettei läikkiä ympäröi puolivarjo.

Tällainen katodisädeputki on paljastettu hollantilaisessa patenttihakemuksessa 6,717,636. Mainitussa hakemuksessa selostetun ka-todisädeputken elektronitykin ensimmäisessä hilassa on kulmikas tai ellipsin muotoinen aukko, joka katodin ja toisen hilan kanssa muodostaa epärotaationaalisesti symmetrisiä elektronilinssejä, jotka 2 66261 kompensoivat astigmatismiä, joka syntyy poikkeutusvahvistuksen neli-napaisesta linssistä. Tällaiset pitkänomaiset aukot eivät kuitenkaan saa aikaan elektronisäteen voimakasta fokusointia kahteen keskenään kohtisuoraan suuntaan.

Keksinnön kohteena on tämän takia tuottaa katodisädeputki, jossa voimakas fokusointi kahteen keskenään kohtisuoraan suuntaan on mahdollista ensimmäisen hilan avulla. Keksinnön toisena kohteena on tuottaa katodisädeputki, jossa läikän laatu on hyvä, ts. sillä on haluttu muoto eikä sitä olennaisesti ympäröi puolivarjo.

Keksinnön mukaan on ensimmäisessä osassa mainitun kaltaiselle katodisädeputkelle ominaista se, että ensimmäinen hila yhteistoimin katodin kanssa muodostaa moninapaisen elektronilinssin, joka pääasiallisesti on ensimmäinen nelinapainen linssi ja yhteistoimin toisen hilan kanssa myös moninapaisen elektronilinssin, joka myös pääosin on toinen nelinapainen linssi ja joka on kierretty 90° ensimmäiseen nelinapaiseen linssiin verrattuna.

Toisiinsa nähden 90° kierretyt nelinapaiset linssit voidaan saada aikaan monin eri tavoin. Ensimmäinen suoritusmuoto on se, jossa molemmat, toisiinsa nähden 90° kierretyt nelinapaiset linssit on sovitettu siten, että ensimmäisen hilan aukko on poikkileikkaukseltaan pitkänomainen sekä katodin puolelta että toisen hilan puolelta ja että katodin puoleisen pitkänomaisen poikkileikkauksen pit-kittäisakseli on olennaisesti kohtisuorassa toisen hilan puoleisen pitkänomaisen poikkileikkauksen pitkittäisakselia vastaan. Tekemällä pitkänomainen aukko elektrodiin, joka on kiihdyttävässä sähkökentässä, saadaan aikaan moninapainen linssi, joka pääosin on nelinapainen linssi. Valmistamalla ensimmäinen hila keksinnön tämän ensisijaisen suoritusmuodon mukaan saadaan aikaan kaksi nelinapaista linssiä, jotka on kierretty 90° toisiinsa nähden ja jotka on sijoitettu välittömästi peräkkäin. Ensimmäisen hilan aukkojen osien mitat ja syvyydet, etäisyydet katodiin ja toiseen hilaan sekä elektrodien potentiaalit määrittävät mainittujen nelinapaisten linssien voimakkuuden. On ilmeistä, että voidaan saada aikaan monia haluttuja läi-känmuotoja, joita tarvitaan monen tyyppisiin pick-up ja näyttöput-kiin, aukon osien mittojen ja syvyyden muutoksien avulla.

Värikuvaputkissa on tavallisesti kolme elektronitykkiä sijoitettu vierekkäin tai sovitettu kolmion kärkiin. Näissä elektroni-tykeissä voi olla yksi tai useampi yhteinen elektrodi. Yhteisen elektrodin omaava elektronitykki on paljastettu esim. US-patentti-hakemuksessa 3,772,554. Seuraavassa selostettua keksintöä voidaan 66261 3 käyttää tällaisen tykkijärjestelmän yhteydessä.

Lisäksi värikuvaputkissa sattuu usein poikkeutuksen defoku-sointia. Tämä on poikkeutuskentän antigmaattista vaikutusta säteeseen.

Mainittu poikkeutuksen defokusointi saa aikaan huomattavia läikän muodonmuutoksia kuvapinnan kulmissa. Astigmaattisuuteen vaikuttaa pääasiassa poikkeutuskelojen aikaansaama nelinapainen kenttä. Kahden peräkkäisen nelinapaisen kentän yhteisvaikutuksella on mahdollista kompensoida huomattavasti poikkeutuksen defokusointia.

Käyttämällä keksinnön mukaisesti tehtyä katodisädeputkea on mahdollista vaikuttaa elektronisuihkuun siten, että saadaan aikaan oikein hyvä läikän laatu, joka merkitsee kuvapinnan läikkää, jota ei ympäröi merkittävä puolivarjo ja joka on halutun muotoinen.

Ensimmäisen hilan aukon kaksi pitkittäistä, keskenään kohtisuoraa osaa on mahdollista tehdä tunnetuin menetelmin esim. etsaa-malla tai kipinäeroosion avulla. Vaihtoehtoisesti on mahdollista tehdä materiaaliin pitkänomaiset syvennykset ja yhdistää ne esimerkiksi poraamalla.

Toisessa suoritusmuodossa ensimmäisessä hilassa on kaksi ainakin osittain levymäistä osaa, jotka on kiinnitetty toisiinsa ja jotka on sähköisesti kytketty yhteen ja joissa on toisiinsa nähden olennaisesti kohtisuorassa olevat pitkänomaiset aukot.

Kolmannessa suoritusmuodossa ensimmäisessä hilassa on kolme ainakin osittain levymäistä osaa, jotka on kiinnitetty yhteen ja jotka ovat sähköisesti kytketyt toisiinsa ja joista katodin puoleisessa ja toisen hilan puoleisessa levymäisessä osassa on pitkänomainen aukko, jotka ovat olennaisesti kohtisuorassa toisiaan vastaan, ja joista osista väliin sijoitetussa osassa on aukko, jonka pienin dimensio ylittää pitkänomaisten aukkojen suurimman dimension.

Neljännessä suoritusmuodossa ensimmäisessä hilassa on ainakin osittain levymäinen osa, jonka kummallakin puolella on toisiinsa nähden kohtisuorassa sijaitsevat urat, jotka mainitut urat ovat niin syviä, että urien leikkauskohtaan muodostuu läpimenevä aukko. Urat voivat olla V- tai U-muotoisia.

Viides erittäin yksinkertainen suoritusmuoto on sellainen, että ensimmäisessä hilassa on osa, joka on olennaisesti kohtisuorassa akselia vastaan ja jossa osassa on koaksiaalinen aukko ja keskipisteen kautta kulkeva uoma. Koska uoma toiselta sivulta katsottuna 4 66261 on kupera ja toiselta sivulta kovera, saadaan aikaan kaksi toisiinsa nähden 90° kierrettyä nelinapaista linssiä katodin ja toisen hilan yhteisvaikutuksesta.

Kuudes hyvin yksinkertainen suoritusmuoto, jossa saadaan aikaan vahvempi linssien järjestelmä kuin edellisissä suoritusmuodoissa, voidaan valmistaa tekemällä ensimmäisen hilan osa siten, että siinä on kaksi poikittaista uomaa, joista toinen on kovera ja toinen on kupera ja jotka uomat ovat toisiinsa nähden kohtisuorassa.

On selvää, että ensimmäisen hilan aukkojen molemmat, keskenään kohtisuorat osat voidaan saada aikaan monin muin keinoin tai selostettujen menetelmien yhdistämisien avulla.

Keksintöä selostetaan nyt yksityiskohtaisemmin liitepiirustuksiin viitaten, joissa kuvio 1 on keksinnön mukaisen katodisädeputken leikkaus, kuvio 2 on keksinnön mukaisen katodisädeputken kolmikulmaisen elektronitykin perspektiivikuva, kuvio 3 on yhden kuviossa 2 esitetyn elektronitykin leikkaus, kuviot 4 ja 5 ovat kuvion 3 leikkauksia, kuviot 6-12 ja kuviot 15 ja 16 ovat ensimmäisen hilan ensisijaisen toteutusmuodon leikkauksia, kuviot 13 ja 14 esittävät keksinnön mukaisen ensimmäisen hilan fokusoinnin vaikutuksia ja kuviot 17 ja 18 esittävät valoläikkää puolivarjon kanssa ja ilman puolivarjoa.

Kuvio 1 on keksinnön mukaisen katodisädeputken, tässä tapauksessa in-line-tyyppisen värikuvaputken kaaviomainen leikkaus. Lasi-kuoressa 1 on kuvaikkuna 2, kartiomainen osa 3 ja kaula 4, johon on sijoitettu kolme elektronitykkiä 5,6 ja 7, joista lähtevät elektroni-suihkut 8, 9 ja 10 vastaavassa järjestyksessä. Elektronitykkien akselit on satutettu samaan tasoon, piirustuksen tasoon ja keskimmäisen elektronitykin 6 akseli on putken akselilla 11. Nämä kolme elektronitykkiä on sijoitettu hoikkiin 16, joka on sijoitettu koak-siaalisesti kaulaan 4. Kuvaikkunan 2 sisäpuolelle on sovitettu suuri määrä fosforijuovien kolmikkoja. Kussakin kolmikossa on vihreätä luminenssifosforia käsittävä juova, sinistä luminenssifosforia käsittävä juova on punaista luminenssifosforia käsittävä juova. Kaikki kolmikot yhdessä muodostavat kuvaikkunan 12. Fosfori-juovat ovat piirustuksen tasoa vastaan kohtisuorassa.

5 66261

Kuvaikkunan eteen on sijoitettu reikälevy 13, jossa on suuri määrä pitkänomaisia aukkoja 14, joiden läpi elektronisuihkut 8, 9 ja 10 kulkevat. Elektronisuihkut poikkeutetaan vaakatasossa (piirustuksen tasossa) ja pystytasossa (kohtisuorassa piirustuksen tasoa vastaan) poikkeutuskelojen järjestelmän 15 avulla.

Nämä kolme elektronitykkiä on asennettu siten, että niiden akselit muodostavat keskenään pienen kulman. Tämän seurauksena elektronisuihkut kulkevat aukkojen 14 läpi samassa kulmassa, ns. värin valintakulmassa, ja kukin aktivoi ainoastaan yhden värin fosforijuovia.

Kuvio 2 on kolmen elektronitykin 5, 6 ja 7 perspektiivikuva. Tämän kolminkertaisen eletronitykin elektrodit on kiinnitetty toisiinsa metalliliuskojen 17 avulla, jotka on liimattu lasisiin kokoon-panotankoihin 18. Jokaisessa tykissä on katodi (ei esitetty), ensimmäinen hila 21, toinen hila 22 ja hilat 23 ja 24.

Kuvio 3 on kuviossa 2 esitetyn yhden elektronitykin leikkaus. Ensimmäisessä hilassa 21 on nopeasti kuumeneva katodi 19. Kierretty hehkulankakierukka 28 on sijoitettu katodin putkeen 29, jonka aukon 34 puoleinen pinta on päällystetty emissoivalla barium-strontium-oksidikerroksella. Katodin putki on kiinnitetty tukisylinteriin 33 kolmen ohuen metalliliuskan 30 avulla, joka tukisylinteri on sijoitettu ensimmäiseen hilaan 21 metallirenkaaseen 72 sovitetun lasin 31 avulla. Myöskin tukitangot 32, jotka kytkevät liuskan katodiin, ovat liimatut lasiin 31.

Ensimmäisessä hilassa 21 on aukko 34, joka on tehty elektrodiin etsaamalla.

Kuvio 4 on kuvion 3 leikkaus ensimmäisen hilan pinnan 36 tasossa. Aukon 34 poikkileikkaus on pitkänomainen, koska pitkänomainen aukko 37 on etsattu eletrodin materiaaliin.

Kuvio 5 on kuvion 3 leikkaus ensimmäisen hilan pinnan 35 tasossa. Aukolla 34 on myös pitkänomainen poikkileikkaus. Aukon tämän osan pitkittäisakseli on kuitenkin kohtisuorassa pinnan 36 pitkänomaisen aukon pitkittäisakselin kanssa. Myös tämä aukon osa on myös tehty etsaamalla pitkänomainen aukko 37 ensimmäisen hilan raate-riaaliin. Kolot on etsattu sellaiseen syvyyteen että aukko 37 saadaan aikaan. Tehtäessä yksi kolo syvemmäksi on ilmeistä, että toisen kolon on oltava matalampi. Täten voidaan kahden nelinavan jännitys-suhdetta muuttaa ja sovittaa linssijärjestelmien mukaisesti.

6 66261

Pitkänomaisen aukon omaavaan tunnettuun ensimmäiseen hilaan verrattuna on keksinnön mukaisessa ensimmäisessä hilassa pienempi emissoivan katodipinnan alue, joka on pyöreän aukon omaavan ensimmäisen hilan tehollisen alueen kanssa, suunnilleen yhtäsuuri ja siitä huolimatta säilytetään kuitenkin pitkänomaisen aukon edulliset fokusointiominaisuudet.

Kuvio 6 esittää yhden mahdollisuuden, jolla keksinnön mukaisen katodisädeputken ensimmäinen hila voidaan toteuttaa yksinkertaisesti. Tässä tapauksessa ensimmäisessä hilassa on levymäinen osa 38, jossa on suorakulmainen aukko 39 - kuten kuviossa 7 esitetään - ja johon on kiinnitetty levymäinen osa 40, jossa on suorakulmainen aukko 41, kuten kuviossa 8 esitetään. Aukkojen 41 ja 39 pitkittäis-suunnat ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan ja näin niistä koostuu ensimmäinen hila, jota käytetään keksinnön mukaisessa katodisäde-putkessa.

Kuvio 9 esittää toista mahdollisuutta valmistaa keksinnön mukaisen katodisädeputken ensimmäinen hila. Myöskin tässä tapauksessa on ensimmäisessä hilassa kaksi levynmuotoista osaa 42 ja 46, joissa on kaksi keskenään kohtisuorassa olevaa pitkittäistä aukkoa 43 ja 47. Levymäisten osien 42 ja 46 väliin on sijoitettu levy 44, jossa on aukko 45, jonka halkaisija ylittää pitkänomaisten aukkojen suurimman halkaisijan.

Kuvio 10 on kuvion 9 leikkaus osan 46 ja aukon 47 tasossa.

Kuvio 11 on ensimmäisen hilan yksi valmistusmahdollisuus.

Kaksi keskenään kohtisuorassa olevaa V tai U-muotoista uraa 49 ja 50 on kaiverrettu metallilevyyn 48, ja urat ovat niin syviä, että syntyy aukko 51.

Kuvio 12 on myös keksinnön mukaisen katodisädeputken ensimmäisen hilan perspektiivikuva. Siinä on levy 52, jossa on pyöreä aukko 53. Levyssä on kummallakin puolella kaksi yhdensuuntaista metalli-liuskaa 54 ja 55 sekä 56 ja 57. Liuskat 54 ja 55 ovat kohtisuorassa liuskoihin 56 ja 57 nähden. Näin aikaansaatu ensimmäisen hilan neli-napaisen linssin vaikutus ei ole vertailukelpoisissa toimintaolosuhteissa niin voimakas kuin kuviossa 9 esitetyn ensimmäisen hilan nelinapavaikutus.

Kuvio 13 esittää Y-Z-tasossa puolen potentiaalikentän poikit-taisleikkauksen ja keksinnön mukaisen katodisädeputken katodilta ilman alkunopeutta lähtevien elektronien kulkuteitä. Tämä tapahtuu 7 66261 tasossa, jonka määrittää putken akseli (Z-suunta) ja ensimmäisen hilan aukon ensimmäisen osan pitkittäissuunta (Y-suunta).

Kuviossa 14 tämä on tehty analogisesti X-Z-tasossa. Tämän tason määrittävät putken akseli (Z-suunta) ja ensimmäisen hilan aukon toisen hilan pitkittäissuunta (X-suunta), joka pitkittäissuunta on suorassa kulmassa aukon ensimmäisen osan pitkittäissuuntaan nähden. Elektronit lähtevät katodipinnalta 57 ja kulkevat ensimmäisen hilan 58 läpi ja seuraavan toisen hilan 59 läpi pitkin esitettyä tietä 60. Tässä tapauksessa katodipotentiaali on 30 V, ensimmäisen hilan 58 potentiaali on O V ja toisen hilan 59 potentiaali on 771 V. Potentiaalikentän potentiaalit on merkitty voltteina potentiaalivii-voihin 61. Matkat XY ja Z-suuntiin on ilmoitettu millimetreinä. Elektronien tiet ja kenttäviivat toisen hilan 59 jälkeen on myös merkitty.

Muuttamalla ensimmäisen hilan aukkojen osien syvyyksiä 62 ja 63 saadaan aikaan toisenlainen fokusointi ja risteyskohdat 64 muodostuvat aivan eri paikkoihin.

Kuvio 15 esittää keksinnön mukaisessa katodisädeputkessa käytetyn ensimmäisen hilan osan hyvin yksinkertaista suoritusmuotoa. Tässä tapauksessa ensimmäisessä hilassa on levymäinen osa 65, joka on kohtisuorassa akselia vastaan ja jossa on keskiaukko 66, jonka läpi elektronisuihku kulkee. Poikittain sijaitsevan uoman 67 vaikutuksesta saadaan aikaan keksinnön mukaisesti kaksinkertainen neli-napainen linssi. Koska uoma on kupera toiselta puolelta ja kovera toiselta puolelta, saadaan aikaan kaksi nelinapaista linssiä, jotka ovat kiertyneet 90° toisiinsa nähden. Tässä tapauksessa uoman syvyys oli 0,2 mm, ja sen leveys oli suunnilleen yhtäsuuri kuin aukon halkaisija. Syvyyttä voidaan muuttaa linssin halutun toiminnan mukaan.

Kuvio 16 esittää toisen hyvin yksinkertaisen suoritusmuodon. Ensimmäisessä hilassa on tässä tapauksessa levymäinen osa 68, joka on putken akseliin nähden suorassa kulmassa ja jossa on elektroni-suihkua varten keskiaukko 69. Kahden poikittaisen uoman 70 ja 72 tuloksena saadaan keksinnön mukaisesti kaksinkertainen nelinapainen linssi. Koska kahden uoman linssivaikutukset vahvistavat toisiaan, muodostuu myös kaksi nelinapaista linssiä, jotka ovat kiertyneet toisiinsa nähden ja joiden voimakkuus on suurempi kuin kuviossa 15 esitettyjen linssien linssivoimakkuus. Uomien 70 ja 71 syvyyksien ei tarvitse olla yhtäsuuria. Aukkojen 69 ja 66 muotoa voidaan myös 66261 vaihdella, ja siten vaikuttaa suihkun muotoon.

Kuvio 17 esittää elektronisuihkun läikkää 73 kuvapinnalla, jonka elektronisuihkun on saanut aikaan elektronitykki, jossa ei ole ensimmäistä hilaa, joka pystyy toimimaan kaksinkertaisen neli-napaisena linssinä.

Kuvio 18 esittää elektronisuihkun läikkää 75, jonka elektroni-suihkun saa aikaan katodisädeputki, joka on tehty tämän keksinnön mukaisesti. Puolivarjo 76 on vähäinen ja tuskin haittaava.

Claims (7)

9 66261

1. Katodisädeputki, jossa on tyhjiöidyssä lasikuoressa (1) oleva# elektronisuihkun tuottava elektronitykki (5) ja elektroni-suihkun vastaanottava kohde (12), joka elektronitykki koostuu ainakin yhdestä katodista (19), joka olennaisesti on keskitetty akselin ympärille ja jonka emissoiva pinta on olennaisesti kohtisuorassa mainittua akselia vastaan, ja ensimmäisestä (21) ja toisesta (22) hilasta, joka ensimmäinen hila (21) yhdessä katodin (19) ja toisen hilan (22) kanssa muodostaa epärotaatiomaisesti symmetriset elektronilinssit, tunnettu siitä, että ensimmäinen hila (21) yhteistoimin katodin (19) kanssa muodostaa moninapaisen elektronilinssin, joka pääasiallisesti on ensimmäinen nelinapainen linssi, ja yhteistoimin toisen hilan (22) kanssa myös moninapaisen elektronilinssin, joka myös pääosin on toinen nelinapainen linssi ja joka on kierretty 90° ensimmäiseen nelinapaiseen linssiin verrattuna.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputki, tunnettu siitä, että molemmat, toisiinsa nähden 90° kierretyt nelinapaiset linssit on muodostettu siten, että ensimmäisen hilan aukko (34) on poikkileikkaukseltaan pitkänomainen sekä katodin puolelta että toisen hilan puolelta ja että katodin puoleisen pitkänomaisen poikkileikkauksen pitkittäisakseli on olennaisesti kohtisuorassa toisen hilan puoleisen pitkänomaisen poikkileikkauksen pitkittäisakselia vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen katodisädeputki, tunnettu siitä, että ensimmäisessä hilassa on kaksi ainakin osittain levymäistä osaa (38, 40), jotka on kiinnitetty toisiinsa ja jotka on sähköisesti kytketty yhteen ja joissa on toisiinsa nähden olennaisesti kohtisuorassa olevat pitkänomaiset aukot (39, 41).

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen katodisädeputki, tunnettu siitä, että ensimmäinen hila koostuu kolmesta ainakin osittain levymäisestä osasta (42, 44, 46), jotka on kiinnitetty yhteen ja jotka on sähköisesti kytketyt toisiinsa ja joista katodin puoleisessa ja toisen hilan puoleisessa levymäisessä osassa on pitkänomaiset aukot (43, 47), jotka ovat olennaisesti kohtisuorassa toisiaan vastaan, ja joista osista väliin sijoitetussa osassa on aukko (45), jonka pienin dimensio ylittää pitkänomaisten aukkojen suurimman dimension. 10 66261

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen katodisädeputki, t u n -n e t t u siitä, että ensimmäinen hila koostuu ainakin osittain levymäisestä osasta (48), jonka kummallakin puolella on toisiinsa nähden kohtisuorassa sijaitsevat urat (49, 50), jotka urat ovat niin syviä, että urien leikkauskohtaan muodostuu läpimenevä aukko (51) .

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputki, tunnettu siitä, että ensimmäisessä hilassa on osa (65), joka on olennaisesti kohtisuorassa akselia vastaan ja jossa osassa on koaksiaalinen aukko (66) ja keskipisteen kautta kulkeva uoma (67).

7. Patenttivaatimuksen 1 mukainen katodisädeputki, tunnettu siitä, että ensimmäisessä hilassa on osa (68) , joka on kohtisuorassa akselia vastaan ja jossa on akselin ympärillä aukko (69) ja jossa mainitussa osassa on kaksi keskipisteen kautta kulkevaa uomaa (70, 71), joista toinen on kovera ja toinen on kupera ja jotka uomat ovat keskenään kohtisuorassa. 11 66261