FI65679C - Fjaerregleringsmottagare av raeknartyp med brusimmunitetssystem - Google Patents

Description

2 65679 tietyn ennakolta määrätyn ajoitusjakson eli "ikkunan" aikana ja täten tunnistetaan lähetetty taajuus sekä säädettävä toiminta. Tietty määrä virheellisen merkin (kohinan) immuunisuutta voidaan toteuttaa tällaisissa systeemeissä käyttäen analoogista tai digitaalista merkin suodattamista ennenkuin se lasketaan (vertaa esim. Funkschau, volyymi 23/24* 1972, "Ein Farbferneh-gerät ohne Bedienungsknöpfe", kirjoittamat B. Viereck, F.Vahl sekä H.Lausch-ner).

Sellaisen toiminnan kuin voimakkuuden, sävyn tai värin tapauksessa voidaan pykälittäin tapahtuvat muutokset näissä parametreissä seurauksena tietystä käskystä järjestää riittävän pieniksi niin että hetkittäinen virheellinen vaste tai keskeytys käskyssä on helposti siedettävissä katsojan kannalta. Kuitenkin mitä tulee kanavan valintaan saattavat yhden ainoan li-säysmäärän virheet vasteessa johtaa muun kuin halutun kanavan (lähetysaseman) valitsemiseen. Edelleen mikäli kukin numero kanavan numeron käskystä on edustettuna tietyllä yksikäsitteisellä taajuudella (se tahtoo sanoa kanavien osoittaminen suoraan vastakohtana "siirtymiselle" kanavan valinnan toteuttamiseksi) lähetyksen hetkellinen keskeytyminen käskyssä voidaan tulkita lähetyksen loppumiseksi kanavan käskyn tietystä numerosta ja toisen numeron « lähetyksen aloittamiseksi. Kun esim. hetkellisesti keskeytetään sen taajuuden lähettäminen, joka vastaa numeroa "2" käsky voidaan systeemissä tulkita "22" käskyksi, mikä täten johtaa epäyhtenäisyyteen halutun kanavan ja sen välillä, mitä vastaanottimesta tulee näkyviin. Nämä ja muut satunnaisen merkin ongelmat, jotka liittyvät ultraäänellä tapahtuviin kaukosäätösystee-meihin, kuten esim. usean tien vastaanotto, puhelimien soiminen, avainten helistely jne. vaativat huolellisuutta käytännöllisen kaukosäätösysteemin suunnittelussa kotikäyttöön.

Nyt kyseessä olevan keksinnön mukaisesti käytetään kaukosäätövas-taanotinta käsittelemään merkkejä, jotka edustavat joukkoa eri käskyjä.

Kukin käsky tunnistetaan säätömerkillä, joka sijaitsee vastaavilla taajuuksien kaistalla. Mukana on laitteet, jotka syöttävät ajoitusmerkit jotka esiintyvät uudestaan aikaisemmin etukäteen määritellyin aikavälein. Laskin-laitteet toimivat ajoituksen vertailumerkkien ja säätömerkkien perusteella aikaansaaden ulostulon merkit, jotka edustavat tiettyä käskyä. Lisäksi on mukana laitteet, joilla vertaillaan peräkkäisiä ulostulon merkeistä niin että tunnistetaan jatkuva yhtäläisten merkkien vastaanottaminen peräkkäisinä aikaväleinä. On myös järjestetty säätölaitteet, jotka toimivat ulostulo-merkkien perusteella toteuttaen käskyt. Kytkentälaitteet on liitetty vertai-lulaitteisiin kytkien ulostulon merkit säätölaitteisiin ainoastaan tietyn ennakolta määrätyn lukumäärän keskenään yhtäläisiä ulostulomerkkejä havait- 3 65679 semisen jälkeen ja ne irroittavat ulostulon merkit säätölaitteista kun ulos-tulomerkit poikkeavat tietyllä ennakolta määrätyllä tavalla keskenään yhtäläisistä ulostulomerkeistä.

Tämä keksintö on selvemmin ymmärrettävissä seuraavassa esitettävän selityksen avulla kun sitä tarkastellaan yhdessä oheisten piirustusten kanssa, joissa kuvio 1 on lohkokaavio kaukosäätövastaanottimesta mihin sisältyy kohinan immuunisuusjärjestely käyttäen tätä keksintöä ja mikä soveltuu käytettäväksi televisiovastaanottimessa, ja kuvio 2 on kaavio toisesta kohinan immuunisuusjärjestelystä, missä keksintöä käytetään ja mikä soveltuu käytettäväksi kuvion 1 yleisessä systeemissä.

Kuvion 1 systeemissä valitsee usean taajuuden jatkuvan aallon ultra-äänilähettimen 20 käyttäjä lähetettäväksi tietyn taajuuden, mikä vastaa säädettävänä olevaa toimintaa tähän liittyvässä televisiovastaanottimessa 22. Tyypilliset taajuudet saattavat olla alueeltaan 25,000-50,000 Hz ja ne on voitu sijoittaa tämän vyöhykkeen sisään tietyin välein esim. 1080 Hz välein. Tietty taajuus valitaan esim. käyttämällä painonappia joka on merkitty asiaankuuluvalla toimintanimellä (voimakkuutta "lisää"). Lähettimen anturissa 24 kehitetään ultraääniä ja ne vastaanotetaan vastaanottimen anturissa 26. Vastaanotetut aallot muutetaan sähkömerkiksi, jotka puolestaan kytketään merkinvahvistimen 28 kautta laskintyyppiseen taajuuden tulkkilait-teeseen 30, mikä on järjestetty aikaansaamaan sisääntulevien merkkien taajuuden jakaminen toteuttaen sen esim. kertoimella yhdeksän. Laskinsysteemiin 30 syötetään myös ajoituksen merkkilähteestä 34 kellon tai ajoituksen pulsseja säännöllisellä taajuudella (esim. 50 tai 60 Hz, mikä saadaan vaihtovirtaverkosta tai kidevertailulähteestä) ja se aikaansaa viiteen johtimeen 62 binäärisiä ulostuloja, jotka edustavat vastaanotettujen merkkien taajuutta. Taajuuden tulkkilaite 30 palautetaan ulostuloiltaan kokonaisuudessaan nollaan ennen kunkin laskennan aikavälin aloittamista käyttäen palautuspulsseja, jotka syötetään säätöpulssin generaattorista 32. Taajuudeltaan jaetut tiedot, jotka aikaansaadaan johtoihin 62 kunkin laskennan aikavälin lopulla kytketään tiettyyn muistiin 36, jossa on keskenään samanlaiset joukot sisääntulon ja ulostulon kytkinnapoja (esim. 5 kappaletta) sekä joukko sisäisiä "salpa-piirejä". Nämä salpapiirit toimivat siirtäen läsnäolevaa tietoa sisääntulon k^tkinnavoista muistissa 36 sen ulostulon kytkinnapoihin seurauksena kellon ajoittamista (salpaavista) sisääntuloista, jotka syötetään salvan sisääntulo-kytkinnapaan 38 kuten tullaan selittämään alempana. Tällaiset salpapiirit saattavat esim. olla CD4042 tyyppiä, jota markkinoi RCA Corporation.

4 65679

Muistin 36 aikaansaamat ulostulon tiedot yhdistetään joukon johtimia 64 kautta vastaavaan lukumäärään sisäänsyötön tiedon kytkinnapoja toisesta muistista 40, joka esim. saattaa olla identtinen muistin 36 kanssa. Muistiin 40 sisältyy myös salvan sisääntulon kytkinnapa 42 millä säädetään sisääntulon johtimissa 66 läsnäolevan tiedon siirtoa ulostulon johtoihin 68, kuten tullaan selittämään alempana.

Tiedon ulostulon kytkinnavat muistista 40 yhdistetään johtojen 68 kautta asiaankuuluviin tulkinnan ja/tai säädön piireihin 44 televisiovas-taanottimen 22 sisällä. Säätöpiirit 44 on järjestetty tulkitsemaan syötetyt digitaaliset tiedot merkeiksi, mitkä soveltuvat säätämään analoogisia ja/tai digitaalisia toimintoja (väri, sävy, voimakkuus, kanava).

Tiedon siirtäminen ensimmäiseen muistiin 36, muistien 36 ja 40 välillä sekä ulos muistista 40 säätöpiireihin 44 toteutetaan yksittäisten ajoituksaa tai salvan säätömerkkien avulla, mitkä syötetään kytkinnapoihin 38 ja 42 vastaavista ulostuloista 46 ja 48 salvan säätölaitteistossa 50.

Salvan säätölaitteisto 50 toimii yhdessä ensimmäisen ja toisen ver-tailijalaitteiden 52 ja 54· "keskenään samanlaiset" laskimen 56 sekä "keskenään erilaiset" laskimen 58 kanssa mitaten sen tiedon luotettavuuden, mikä syötetään ulos taajuuden tulkkilaskimesta 30 ja tähän luotettavuuteen perustuen joko kytkien tiedot säätöpiireihin 44 tai kytkien tällaiset tiedot irti sieltä. Tätä tarkoitusta varten sisältää ensimmäinen vertailijoista 52 kaksi sarjaa sisääntulon kytkinnapoja yhdistettynä vastaavasti tiedon sisääntulon ja ulostulon kytkinnapoihin muistista 36 vertaillen sisääntulevaa tietoa jo aikaisemmin siellä varastoituun tietoon. Vastaavasti sisältää toinen vertailija 54 kaksi sarjaa sisääntulon kytkinnapoja yhdistettynä vastaavasti tietojen sisääntulon ja ulostulon kytkinnapoihin muistista 40. "Yhtäläiset" tai "ei-yhtäläiset" ulostulon osoitukset yhdistetään ulostulon kytkin-navasta 60 vertailijassa 52 sekä ulostulon kytkinnavasta 84 vertailijassa 54 salvan säätölaitteistolle 50. Tämän lisäksi yhdistetään ulostulon tiedon johdot 68 toisesta muistista 40 ensimmäisen sisääntulon TAI piiriin 82 salvan säätölaitteiston 50 puitteissa aikaansaamaan osoitus siitä kun säätö-tietoa syötetään toiminnan säätöpiireihin 44. Jäljellä olevien komponenttien logiikkajärjestely salvan säätölaitteiston 50 puitteissa on helpoimmin ymmärrettävissä tyypillisen toimintajärjestyksen yhteydessä kuvaten.

Ennenkuin ultraäänimerkkejä on vastaanotettu ilmaisimella 26 toimii ajoituksen vertailulähde 34 kehittäen kellon pulsseja, jotka ovat erossa toisistaan esim. 1/120 sekunnin verran. Kukin näistä kellopulsseista käsitellään säätöpulssin generaattorin 32 avulla aikaansaamaan suhteellisen lyhyen kestoajan "salpapulssi" minkä jälkeen seuraa vastaavasti lyhyen kesto- 5 65679 ajan "palautuksen" pulssi (pituudeltaan esim. alueella 20-40 mikroaekuntia). Kukin palautuksen pulssi aikaansaa kaikkien ulostulon johtimien 62 laskin-tyyppisessä taajuuden tulkkilaitteessa 50 palauttamisen nollatilaan. Kun mitään merkkiä ei vastaanoteta tämä nollatieto siirtyy tietojohtimien 64 ja 66 kautta tapaan, joka tullaan kuvaamaan alempana.

Seuraavan aikavälin kuluessa palautuspulssien välillä mikä tahansa tietomerkki (toisin sanoen jatkuvan aallon ultraäänimerkki) vastaanotettuna ilmaisimeen 26 kytketään laskintyyppiseen taajuuden tulkkilaitteeseen 30, missä sen taajuus jaetaan käyttäen esim. tekijää suuruudeltaan yhdeksän. Tämä taajuuden jakaminen aikaansaa tietyn tyypin elektronista merkin suodatusta, jota auttaa kohinapulssien vaikutuksen pienentämisessä tulkkilaitteen 30 ulostulosta. Taajuudeltaan jaettu ulostulo tulkkilaitteesta 30 tulee näkyviin johdoissa 62, joita verrataan tietojohdin kerrallaan ensimmäisessä vertailijalaitteessa 52 siihen tietoon, mikä vaikuttaa ulostulon johdoissa 64· Koska käsiteltävänä oleva merkki on juuri vasta vastaanotettu osoittavat johdot 62 ja 64 keskenään erilaisia tietotilanteita (johdot 64 ovat tyypillisesti kaikki nollasuuruisia) ja vertailija 52 kehittää nyt vasteeksi "ei vertailtavissa" ulostulon (toisin sanoen loogisen nollatilan) kytkin-napaan 60. Erilaisuuden vertailussa ilmaiseva vaste invertoidaan invertointi vahvistimella 70 ja näin tuloksena oleva merkki (looginen ykkönen) syötetään sisääntulon kytkinnapaan ei-eikä portista 72. Juuri ennen laskennan aikavälin loppumista (toisin sanoen ennen seuraavaa palautuspulssia) syötetään "salpaava" pulssi säätöpulssin generaattorista 32 toiseen ei-eikä portin 72 sisääntuloon. Tämä ei-eikä portti 72 toimii ja yhdistää "aseta" pulssin päälleasettavaan kytkinnapaan RS tyypin kaksiasentoisesta piiristä 74* Tämä päällesaattava pulssi aikaansaa muutoksen ulostulon (q) kytkinnavan tilassa piirissä 74 (nollasta yhteen), täten aikaansaaden palautuspulssin kytkemisen palautuksen (R) kytkinnapaan yhtäläisyyden laskimessa 56. Kaikki ulostulon tiedon johtimista 76 (2®—2^) yhtäläisyyden laskimesta 56 palautetaan nollatilaan mikä täten ilmaisee sen tosiasian, että "erilaiset" tietojen sisääntulot on syötetty ensimmäiseen muisteista 36. Tulisi myös todeta, että kaksiasentoinen piiri 74 toimii salpaavan pulssin tason perusteella sen jälkimmäisen reunan jälkeen ja kaksiasentoinen piiri 74 täten palautetaan nollatilaan sen Q kytkinnavan ulostulossa. Yhtäläisyyden laskin 56 valmistautuu nyt laskemaan palautuspulsseja, joita syötetään laskennan (C) kytkinnapaan 88.

Johtoihin 76 yhdistetty ei-eikä portti 7Θ aikaansaa loogisen "1" merkin ei-eikä porttiin 80, mikä myös saa "salpauksen" pulssit pulssigene-raattorista 32. Salpapulssit invertoidaan käyttäen ei-eikä porttia 80 ja 6 65679 uudelleen käyttäen ei-eikä porttia 86. Kuten tullaan selittämään alempana salpapulssit invertoidaan ei-eikä portilla 86 tänä ajanhetkenä sen tosiasian johdosta, että erilaisuuden laskin 58 on nollaulostulon tilassaan ja tämän johdosta aikaansaadaan toinen sisääntulo ei-eikä porttiin 86 loogisena "1" sisääntulona ei-eikä portin 100 kautta. Näin tuloksena oleva salpapulssi syötettynä salpanapaan 53 ensimmäisessä muistissa 36 aikaansaa tietojen sisääntulon johdoista 62 varastoitumisen muistiin 36 ja se tulee näkyviin ulostulon johdoissa 64 juuri ennen sitä ajanhetkeä, jolloin myöhemmin seuraava palautuksen pulssi jälleen palauttaa laskintyypin taajuuden tulkkilaitteen 30 ja johtimet 62 kaikki nollatilaansa.

Juuri vastaanotettu tieto varastoituna ensimmäiseen muistiin 36 ei kuitenkaan siirry toiminnan säätöpiireihin 44 tänä ajanhetkenä. Sen siirtyminen estetään toisen muistin 40 avulla, jonka salpaava napa 42 pidetään nollatilassa kunnes asiaankuuluva salpauspulssi syötetään kytkinnapaan 42 käyttäen tähän ei-eikä porttia 90. Tällainen salpauspulssi (siirtyminen nollatilasta ykköseen ja takaisin tilaan nolla) ei muodostu ennenkuin yhtäläisyyden laskin 96 merkitsee muistiin tietojohdoissa 62 identtisten tietojen ilmestymisen tietyn ennakolta määrätyn määrän (esim. kuudentoista) peräkkäisiä tietojaksoja aikana. Tänä ajanhetkenä kaikki ulostulon johdetta 76 yhtäläisyyden laskimessa 56 osoittavat ykkösiä, ja ei-eikä portin 78 ulostulo muuttuu nollaksi ja siirtyminen ykkösen loogisesta tilasta tulee näkyviin salpanavassa 42. Tiedot tietojen johdoissa 66 tulevat tällöin näkyviin tieto-johdoissa 68 ja ne kytketään toiminnan säätöpiireihin 44· Kun seuraava palautuksen pulssi syötetään laskennan kytkinnapaan 88 yhtäläisyyden laskimessa 56 kaikki sen ulostulon johdoista 76 siirtyvät nollatilaan, mikä tällöin kytkee tilan "ykkönen” sisään ei-eikä portille 90. Toisen muistin 40 kytkin-napaan 42 syötetty salpamerkki palautuu nollaan. Samana ajanhetkenä ne tiedot, jotka jo aikaisemmin on syötetty toiseen muistiin 40 tietojohdoista 66 varastoidaan ja ne tulevat jatkuvasti näkyviin tietojohdoissa 68 kunnes erilaisuuden laskin 58 merkitsee muistiin ennakolta määrätyn lukumäärän (esim. kolmen) peräkkäisiä laskentamääriä vastaanottamisen, jotka ovat erilaisia kuin mitä muistiin 40 merkitty oli. Tämä viimemainittu tilanne saattaa esiintyä joko seurauksena lähetyksen lopettamisesta, halutusta muutoksesta lähetetyissä tiedoissa tai häiritsevän kohinan vastaanottamisesta. Tulisi todeta, että mikäli ensimmäinen vertailija 52 ilmaisee keskenään erilaisten tietojen vastaanottamisen minä tahansa ajanhetkenä ennen kuudentoista peräkkäisen keskenään samanlaisten tietojen aikavälin vastaanottamista yhtäläisyyden laskin 56 palautetaan nollatilaan kaksiasentoisen piirin 7 65679 74 avulla ja "yhtäläisyyden" laskenta alkaa jälleen uudestaan alusta. Kun kuitenkin yhtäläisyyden laskin 56 on aikaansaanut tietojen salpaamisen toiseen muistiin 40 pysyvät tällaiset tiedot siellä kunnes kolme edellisiin nähden erilaista laskentaa on merkitty muistiin laskimessa 58 seuraavassa esitettyyn tapaan. Toinen vertailija 54 toimii yllä tunnistettujen kuudentoista keskenään samanlaisen laskentamäärän esiintymisen jälkeen vertaillen ulostulon johtoihin 68 siirrettyjä tietoja niihin tietoihin, jotka on salvattu ensimmäiseen muistiin 36 kunkin keskenään peräkkäisen laskennan aikavälin kuluessa. Mikäli toinen vertailija 54 kehittää "yhtäläinen" ulostulon (ykkösen), invertoidut palautuksen pulssit kytkettynä toiseen sisääntuloon ei-eikä portista 98 invertoidaan uudestaan ja näin tuloksena oleva merkki (nolla) syötetään toiseen sisääntuloon ei-eikä portista 92. Toinen sisääntulo ei-eikä portista 92 saa merkin TAI portista 82, mikä aikaansaa "yksi" ulostulon kun mikä tahansa tietojohdolsta 68 on tilassa "1". Tämä tahtoo sanoa että "1" ulostulo TAI portista 82 osoittaa säätötietojen läsnäoloa ulostulon johdoissa 68. Tämän johdosta ei-eikä portti 92 jälleen invertoi palautuksen tiedon, mikä on syötetty sen sisääntuloon ja kehittää palautuksen pulssin palautuksen kytkinnapaan 108 erilaisuuden laskimessa 58 palauttaen ulostulon johdot 110 nollatilaan. Tämän johdosta ei-eikä portti 100 kehittää "l* sisääntulon erääseen porteista ei-eikä piirissä 90 kuten jo yllä mainittiin yhtäläisyyden laskimen 56 toimintaan liittyen. Toisen muistin 40 salpasisääntulo 42 pysyy tämän johdosta nollatilassa eikä mitään tietojen siirtoa tapahdu toisen muistin 40 kautta.

Kun kehitetään ei-vertailua (nolla) ulostulo toisesta vertailijasta 54 si mitään palautuksen pulssia syötetä palautuksen kytkinnapaan 108 erilaisuuden laskimessa 58. Erilaisuuden laskin 58 toimii täten invertoitujen palautuksen pulssien avulla, jotka syötetään laskennan kytkinnapaan 106 ja se laskee kasaamalla "erilaisuuden" laskentasumman kustakin tällaisesta erilaisuuden ulostulosta vertailijassa 54· Tietojen johtimet 110 erilaisuuden laskimen 58 ulostulossa osoittavat keskenään erilaisten laskentamää-rien kasautumista ja kun esiintyy kolme tällaista erilaista laskentasummaa muuttuu ei-eikä portin 100 ulostulo nollatilaan samalla kertaa kun esiintyy palautuspulssi. Tämä tilanne aikaansaa kunkin ei-eikä porteista 86 ja 90 ulostulojen muuttumisen ykköstilaan, mikä täten saa muistit 36 ja 40 kytkeytymään kokonaisuudessaan nollatilaan (johdot 62 palautuvat nollaan tänä ajanhetkenä). Uusia tietoja voidaan sitten syöttää ensimmäiseen muisteista 36 seuraavan laskennan aikavälin kuluessa ja sen jälkeen kun kuusitoista keskenään samanlaista laskentasummaa on havaittu voidaan tällainen tieto siirtää toiminnan säätöpiireihin 44 jo yllä kuvattuun tapaan.

s 65679

Toinen suoritusmuoto kohinan immuunisuuden systeemistä, joka on muodostettu nyt kyseessä olevan keksinnön mukaisesti esitetään kuviossa 2, missä ne osat, jotka toteuttavat samanlaiset toiminnat kuin mitä kuviossa 1 on esitetty on tässäkin merkitty vastaavilla viitenumeroilla kuin mitä käytettiin kuviossa 1, minkä jälkeen on asetettu yläpilkku ('). Kuviossa 2 saadaan tietojohtoihin 62· syötetyt tiedot taajuuden tulkkilaitteesta 30 tai samanlaisesta laitteesta. Säätöpulssit, joita seuraa invertoitu palautus-pulssi kehitetään esim. säätöpulssin generaattorilla 32' kuten on jo kuvattu kuvioon 1 viitattaessa. Samoin tiedot tuotettuna tietojohtoihin 68' yhdistetään toiminnan säätöpiireihin kuten niihin piireihin, joita ovat kuvion 1 piirit 44 ja ne aikaansaavat samanlaiset muutokset television koneistossa 22 kuin mitä on kuvattuna jo kuvioon 1 viitattaessa.

Kuten voidaan todeta kuviosta 2 ei kuvion 2 kohinan immuunisuussys-teemissä käytetä mitään erilaisuuden laskinta eikä toista vertailijaa. Tämän lisäksi on kuvion 2 salvan säädin 120 oleellisesti muunnettu verrattuna kuvion 1 salvan säätöön.

Kuvion 2 systeemissä osoittavat kun mitään tietoja ei ole vastaanotettu ilmaisimeen 26 yhden tai useamman laskennan aikavälin kuluessa kaikki tietojen johtimista 62', 64'» 68' nollia. Kun lähetin 20 käynnistetään lähettämään tiettyä ultraäänitaajuutta alkaa taajuuden tulkinnan laskin 30 keräämään tietoa tietojohtoihin 62' osoittaen vastaanotettua taajuutta. Ensimmäisen laskennan ajanjakson (minkä määrittelee sen salpapulssin alku, joka muodostetaan säätöpulssin generaattorista 32) lopussa kytketään "ei vertailua” ulostulo (nolla) ulostulon kytkinnavasta 60' laitteessa 52' erääseen NOR-portin 124 sisääntuloon. Salpapulssi joka syötetään generaattorista 32 invertoidaan asiaankuuluvasti ja kytketään vuorollaan invertoivan vahvistimen 122, NOR portin 124, toisen invertoivan vahvistimen 126 sekä RS tyypin kaksiasentoisen (salpatyypin) piirin 74' kautta palautuksen (R) kytkin-napaan yhtäläisyyden laskimessa 56'. Kaikki tietojohtimista 76' yhtäläisyyden laskimessa 56' palautetaan tällöin nollaan. Yhtäläisyyden laskimen 56' tila (mistä on osoituksena ulostulon johtimet 76') havaitaan käyttäen ei-eikä porttia 132. Kokonaisuudessaan nollatyyppinen ulostulon tila johtimista 76' siirretään invertoivien vahvistimien 128 ja 130 kautta erääseen JA portin 134 sisääntuloon. Tämä JA portti 134 toimii yhtäläisyyden laskennan nolla-ulostulon invertteristä 130 sekä asiaankuuluvalla tavalla invertoidun in-vertterin 122 sekä NOR portin 124 kautta syötetyn "salpa” ulostulon yhdistelmän perusteella, kytkien "siirrä" merkin (looginen l) salvan sisääntulon kytkinnapaan 38' ensimmäisessä muistissa 36'. Sisääntulon johdoissa 62' oleva tieto siirretään tällöin ulostulon johtoihin 64'· Salpapulssin lopussa palautuu salvan sisääntulon kytkinnapaan 38' syötetty merkki nollaan minkä 9 65679 täten varastoi vastaanotetun tiedon kytkinnapoihin 64'. Mitään tietoa ei siirretä toisen muistin 40' kautta ennenkuin yhtäläisyyden laskin 56' on merkinnyt muistiin 15 peräkkäistä "yhtäläiset" ulostuloa vertailijasta 52'. Nämä vertailut (eli "yhtäläiset" laskentamäärien vastaanottaminen) merkitään muistiin seuraavassa esitettävään tapaan.

Toisen tietojen laskennan aikavälin lopussa syötetään pulssigene-raattorista 32 salpapulssi invertoiden sen invertterillä 122 ja tuloksena oleva tason muutos (l muuttuu tilaksi 0) syötetään toiseen sisääntuloon NOR portista 124. Mikäli sisääntulon tietojohdoissa 62' paikalla oleva tieto (toinen laskentasumma) on identtinen kunkin johdon osalta sen kanssa, mikä on varastoitu tiedon ulostulon johtoihin 64' (ensimmäinen laskentasumma) aikaansaa vertailija 52' ulostulon "yhtäläinen" (looginen tila l) toiseen kyt-kinnapaan NOR portista 124, mikä saa NOR portin 124 ulostulon olemaan toimimatta salpasisääntulon perusteella. Näin seurauksena oleva ulostulo NOR portista 124 (suuruudeltaan nolla) kytketään toiseen sisääntuloon JA portista 134, minkä toinen sisääntulo on osoituksena ulostulon laskentamäärästä yhtäläisyyden laskimessa 56". Kun sisääntulo NOR portista 124 pidetään nollatilassa ei JA portti 134 pysty toimimaan minkään ulostulon perusteella laskimesta 56 portin 132 ja inverttereiden 12Θ sekä 130 kautta. Täten voidaan nähdä, että salvan sisääntulon kytkinnapa 38' ensimmäisestä muistista 36' saatetaan "pois päältä" eli nollatilaan. Toisen laskennan aikavälin kuluessa vastaanotettu tieto (mikä oli identtinen sen kanssa, mikä on merkitty muistiin ensimmäisen laskennan aikavälin kuluessa) ei tämän johdosta siirry ulostulon tietojohtoihin 64' vaan sen sijaan jo aikaisemmin vastaanotettu identtinen tieto säilytetään vieläkin.

Invertterin 122 kautta syötetty salpapulssi kytketään kuitenkin toiseen sisääntulon kytkinnapaan ei-eikä portista 136, minkä ensimmäinen sisääntulon kytkinnapa saa syöttönsä ei-eikä portin 132 ulostulosta. Yhtäläisyyden laskimen 56' laskentasumma siirtyy eteenpäin kun (l) ulostulon laskenta-määrä yhtäläisyyden laskimesta 56' on suuruudeltaan pienempi kuin 15 sekä (2) ulostulo vertailijasta 52' osoittaa "yhtäläisyyttä" niin että mitään palautuksen pulssia ei syötetä yhtäläisyyden laskimeen 56' sekä (3) asiaankuuluvalla tavalla invertoitu salpapulssi syötettynä laskennan (C) kytkinnapaan muuttuu loogisesta tilasta (l) loogiseen tilaan nolla.

Kun yhtäläisyyden laskin 56' saavuttaa laskentasumman viisitoista kaikki tietojen johdoista 76' ovat loogisessa "yksi" tilassaan. Sitten ei-eikä portti 136 kytkee vakinaisen loogisen tilan "yksi" yhtäläisyyden laskimen 56' laskennan (C) kytkinnapaan ja estää lisää saapuvien laskentamäärien 65679 10 kasautumisen sinne. Tämän lisäksi toimivat invertteri 128 sekä TAI portti 146 kytkien säätömerkin (l) salvan sisääntulon kytkinnapaan 42' toisessa muistissa 40·. Läsnäoleva tieto tietojen johdoissa 64’ siirretään tämän jälkeen toisen muistin 40' sekä tietojohtojen 68* kautta toiminnan säätöpii-reihin 44 (kuvio l).

Mikäli minkä tahansa myöhemmin esiintyvän laskennan aikavälin kuluessa tietojohdoissa 62' läsnäoleva tieto on erilaista kuin tietojohdoissa 64' läsnäoleva tieto yhdistetään ilman vertailua tilanteen ulostulo vertaili-jasta 52' erääseen sisääntuloon NOR portista 124. Seuraava salpapulssi syötettynä invertterin 122 kautta saattaa RS tyypin kaksiasentöisen piirin 74' muodostamaan palautuksen pulssin palautuksen (R) kytkinnapaan yhtäläisyyden laskimessa 56'· Kaikki tietojohdoista 76' laskimen 56' ulostulossa palautetaan tällöin nollaan.

Ensimmäisen muistin 36' salvan sisääntulon kytkinnapa 38' saa myös siirron sisääntulon (l), mikä saa toteutumaan uusien tietojen siirtymisen vientijohtoihin 64'· Mikäli tietojohtoihin 64' yhdistetty tieto on kokonaisuudessaan nollia (mikä osoittaa lähetyksen loppua) muodostaa NOR portti 144 loogisen tilan yksi erääseen sisääntuloon JA portista 142. Seuraava palautuksen pulssi kytkettynä inverttereiden 138 ja I40 kautta toiseen sisääntuloon JA portista 142 muodostaa loogisen tilan 1 toiseen sisääntuloon TAI portista 146, mikä saattaa päälle toisen muistin 40' salvan kytkinnavan 42*. Kokonaisuudessaan nollista muodostuva tieto johdoissa 62' yhdistetään tällöin tietojohtojen 68' läpi toiminnan säätöpiireihin 44· Mikäli vastaanotettu tieto on muuta kuin pelkkiä nollia se yhdistetään johtoihin 68’ kun . yhtäläisyyden laskin 56’ jälleen merkitsee muistiin yhteensä 15 peräkkäistä samanlaista vertailua.

Kuvioiden 1 ja 2 systeemit on esitetty varustettuna yhtäläisyyden laskimilla järjestettynä laskemaan 13 peräkkäistä yhtäläisten tietojen aikaväliä tuotettavaksi sisääntulon tietojohtoihin ennenkuin tiedot yhdistetään toiminnan säätöpiireihin 44· Kuvion 1 mukainen systeemi on myös järjestetty vastaanottamaan kolme aikaväliä keskenään erilaisia tietoja ennenkuin hyväksytty tieto irroitetaan säätöpiireistä 44· Tulisi todeta, että muita jaksojen lukumääriä keskenään samanlaisia ja erilaisia tietoja voidaan valita, jotta toteutettaisiin erilaisia toiminnan tarpeita. Valintaperusteet yhtäläisten laskentamäärien lukumäärän valitsemiseksi perustuvat ennalta odotettuun kestoaikaan tuotettaessa ympäristössä häiritseviä merkkejä. Perusteet valittaessa keskenään erilaisten laskentamäärien lukumäärää perustuvat siihen vastaanotetun merkin häipymisen oletettuun kestoaikaan, mitä » η 65679 kuitenkin vielä voidaan sietää. Tulisi myös todeta, että muita ajoitusmerk-kien syöttölähteiden pulssitaajuuksia voidaan valita ottamaan huomioon vastaanotetun merkin taajuudet ja haluttu taajuuksien välinen erotus. Muita ylimääräisiä muunnoksia voidaan myös tehdä esitettyyn systeemiin ilman että poikettaisiin esitetystä keksinnöstä.

Laitteisto joka soveltuu käytettäväksi havainnollistetussa rakenteessa voidaan koota käyttäen seuraavassa esitettäviä komponenttityyppejä: EC tyypin kaksiasentöiset piirit RCA tyyppi CD 4044

Muistit RCA tyyppi CD 4042

Vertailijät RCA tyyppi CD 4050

Normaaleja logiikkaportteja voidaan käyttää erilaisten JA, ei-eikä, NOR, TAI sekä invertteriosien toimintoja varten.

to

Claims (7)

65679 12

1. Kaukosäätövastaanotin, jossa käsitellään merkkejä edustaen joukkoa erilaisia käskyjä, jolloin kukin käsky tunnistetaan säätömerkeillä, jotka sijaitsevat määrätyllä taajuuksien kaistalla, jossa vastaanottimessa on yhdistelmänä osat (32), joilla syötetään ajoituksen vertailumerkkejä, jotka uusiutuvat ennakolta määrätyin aikavälein, laskinlaitteet (30), jotka toimivat ajoituksen vertailumerkkien sekä myös edellämainittujen säätömerkkien perusteella kehittäen ulostulon merkkejä jotka edustavat määrättyä toiminta-käskyä, tu nnettu siitä, että siinä on osat (36,40,52) peräkkäisten näistä ulostulon merkeistä vertailemiseksi keskenään niin että tunnistetaan keskenään samanlaisten merkkien jatkuva vastaanottaminen peräkkäisinä aikaväleinä, säätölaitteet (44) jotka toimivat ulostulon merkkien perusteella toteuttaen toimintakäskyt sekä kytkentäosat (50, 54» 56, 5Θ, 120, 56') yhdistettynä vertailuosiin (36, 40, 52) niin että yhdistetään mainitut ulostulon merkit säätöosiin (44) vasta sen jälkeen kun tietty ennakolta määrätty lukumäärä keskenään samanlaisia ulostulomerkkejä on havaittu ja että irroite-taan nämä ulostulon merkit säätölaitteista irtikytkien kun ulostulon merkit poikkeavat ennakolta määrätyllä tavalla näistä keskenään samanlaisista ulostulon merkeistä.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kaukosäätövastaanottimen yhdistelmä, tunnettu siitä, että kytkentälaitteet yhdistävät ulostulon merkit säätöosiin (44) vasta sen jälkeen kun keskenään samanlaisia ulostulon merkkejä on havaittu jo aikaisemmin mainitun ennakolta määrätyn lukumäärän verran peräkkäisien mainituista aikaväleistä kuluessa ja että irtikytketään ulostulon merkit säätölaitteista (44) kun tietty toinen ennakolta määrätty lukumäärä näiden kanssa erilaisia ulostulon merkkejä on havaittu.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kaukosäätövastaanottimen yhdistelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisenä mainittu ennakolta määrätty lukumäärä on suurempi kuin toisena mainittu ennakolta määrätty lukumäärä.

4. Patenttivaatimuksen 2 mukainen kaukosäätövastaanottimen yhdistelmä, tunnettu siitä, että ajoitusmerkit esiintyvät keskenään saman suuruisin aikavälein ja että laskinlaite (30) sisältää taajuuden jaka’jaosat niin että muodostetaan hinääriset ulostulomerkit, jotka numeerisilta arvoltaan ovat pienempiä kuin mitä ovat vastaavien säätömerkkien taajuudet kerrottuna aikavälien suuruudella.

5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 4 mukainen kaukosäätövastaanottimen 13 65679 yhdistelmä, tunnettu siitä, että mainitut osat (36,40,52) peräkkäisten ulostulon merkeistä vertailemiseksi keskenään sisältävät ainakin tietyn binäärisen tiedon varastomuistin (36), jossa on joukko sisääntuloja (62) sekä tietojen johtimien ulostuloja (64), sisääntulon (62) tietojohtojen ollessa yhdistetty laskinlaitteeseen (30) vastaanottamaan binääriset ulostulon merkit, vertailuosien (36,40,52) edelleen sisältäessä vertailijan (52) mikä on yhdistetty tietojohtojen mainittuun sisääntuloon (62) sekä ulostuloon (64) niin että aikaansaadaan tietty säätöulostulo (looginen tila l) kun kukin johdoista sisääntulon tietojohdoissa (62) osoittaa samoja tietoja ulostulon johtoihin (64) verrattuna ja että aikaansaadaan toinen säätöulostulo (looginen tila 0) kun johto johdolta nämä sisääntulon tietojoh-dot (62) osoittavat erilaisia tietoja ulostulon johtoihin (64) verrattuna.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen kaukosäätövastaanottimen yhdistelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisenä mainittu binäärinen tietojen va-rastomuisti (36) toimii ensimmäisenä mainitun säätöulostulon perusteella varastoiden ulostulon tietojohtoihin (64) ne tiedot, jotka ovat läsnä sisääntulon tietojohdoissa.

7· Patenttivaatimuksen 5 tai 6 mukainen kaukosäätövastaanottimen yhdistelmä, tun nettu siitä, että mainitut kytkentäosat (50,54,56,58, 120, 56') sisältävät ainakin tietyn laskimen (56), jolla merkitään muistiin niiden peräkkäisten aikavälien lukumäärän, joissa mainittu tietyn suuruinen säätöulostulo (looginen tila l) muodostettiin. 14 65679