FI65388C - Materialbehandlingsanordning - Google Patents

Description

¢5 388

Materiaalinkäsittelylaite. - Materialbehandlingsanordning.

Keksinnön kohteena on materiaalinkäsittelylaite materiaalien hienontamiseksi, johon laitteeseen kuuluu useita teloja, joilla kullakin on ulkopinta ja pituussuuntainen keskiakseli, jolloin kaikkien telojen akselit ovat yhdensuuntaiset; kammion käsittävä runkopesä, jonka pitkittäisakseli on yhdensuuntainen telojen akseleiden kanssa ja jonka kammiolla on sisäpinta; pyörivä tukilaite, joka pääsee pyörimään kammion akselin ympäri ja tukee kutakin telaa siten, että ηβ' pääsevät pyörimään vapaasti akseleidensa ympäri ja että muodostuu kosketus mainitun sisäpinnan ja kunkin telan ulkopinnan välille; käyttölaitteet pyörivän tukilaitteen pyörittämiseksi siten, että kukin tela tulee pyöritetyksi mainitun sisäpinnan ympäri; tukilait-teeseen kuuluessa useita joustavia akseleita, joista kukin pyörivästi kannattaa yhtä mainituista teloista. Erityisesti keksinnön kohteena ovat laitteet, joita voidaan käyttää hiukkasmateriaalin hienontamiseksi tai joita voidaan käyttää materiaalien sekoittamiseksi tai jäljempänä kuvatulla tavalla myös muihinkin toimintoihin.

On olemassa useitakin laitteita erittäin hienon materiaalin aikaansaamiseksi hienontamalla. Nämä laitteet ovat yleensä monimutkaisia ja kalliita ja se hienousaste, johon ne materiaalin hienontavat, on tavallisesti rajallinen.

On kehitetty laite, joka parantaa olennaisesti aikaisemmin tunnettuja laitteita. Tämä laite on esitetty kanadalaisessa patentissa 974,956, joka on myönnetty 23.9.1975. Parannus tähän laitteeseen on esitetty kanadalaisessa vireillä olevassa hakemuksessa 235,623, joka on jätetty 17,9.1975. Kanadalaisessa hakemuksessa 235,623 pyöritetään telaa kammiossa ja tela sijoitetaan joustavalle akselille, esimerkiksi vanunki-tai teräsköydelle.

Kanadalaisessa patenttihakemuksessa 235,623 esitetty laite on yksivaiheinen laite, jossa on yksi tai useampia pyöriviä 2 65388 teloja. Monissa tapauksissa on tarvittavaa, että laitteessa käsiteltävälle materiaalille annettaisiin pidempi pysymisaika. Pysymis- tai viipymisaika aikaisemmissa patenteissa esitetyn tyyppisissä jauhimissa on tärkeä, koska jauhamis- ja sekoitus-prosessin aikana tapahtuva koon pieneneminen riippuu välittömästi tästä viipymisajasta. Tämä tarkoittaa sitä, että kun tarvitaan hiukkaskoon huomattava pieneneminen, on usein pakko kierrättää materiaali uudelleen. Muissa tapauksissa tarvittaessa erittäin hieno jauhanta saattaa olla välttämätöntä varmistaa se, että viipymisaika on riittävän pitkä. Sen lisäksi, että tällaiset laitteet mahdollistavat puhtaasti mekaanisen jauhannan, niitä voidaan erityisesti käyttää hyväksi erilaisissa massan siirtotoiminnoissa ja kemiallisissa reaktioissa. Jauhinlaitteita voidaan käyttää esimerkiksi uutossa tai erotuksessa nesteeksi. Tällaiset massansiirtopro-sessit vaativat riittäviä viipymisaikoja halutun tuloksen aikaaneaamisekssi. Yksivaiheisilla laitteilla tätä viipymisaikaa voidaan ohjata ainoastaan kierrättämällä materiaali uudelleen.

Kuten kanadalaisessa hakemuksessa 235,623 on todettu, viipymisaika laitteessa ja kokopienenemisaste yhdessä laitteen läpi tapahtuvassa läpikulussa riippuu suuressa määrin telojen muodosta ja rakenteesta. Kun telaan muodostetaan suhteellisen suuret kierteisesti ulottuvat urat, on koon pieneneminen huomattavasti vähäisempää kuin siinä tapauksesas, että kysymyksessä on kierteinen tela, jossa on suhteellisen pienet urat. Lisäksi kulkunopeuteen laitteen läpi vaikuttaa myös osittain kierreurien lukumäärä ja kierteen nousu.

Keksinnön mukaiselle laitteelle on tunnusomaista, että pyörivään tukilaitteeseen kuuluu useita pituussuuntaisen välin päässä toisistaan olevia tukilevyjä, jotka jakavat kammion useiksi vaiheiksi, jotka on kytketty sarjaan, jolloin ainakin kahdesta vaiheesta kumpaankin kuuluu ainakin kaksi telaa. Telojen rakenne ja muoto kussakin vaiheessa voidaan valita siten, että saadaan haluttu hiukkasten kokopienenemä ja viipymisaika, joita tietty prosessi saattaa vaatia.

65388

Telojen sijoittaminen joustaville ja taipuisille akseleille saa aikaan keskipakoisvoimien ja gyroskooppsiten voimien yhdistelmän, joka vaikuttaa hiukkasiin ja murskaa ne tai käsittelee muulla tavoin pyörivien telojen ja kammion seinämän väliin sijoitettua materiaalia.

Esillä olevan keksinnön mukaisia laitteita voidaan käyttää joko hienoksi jauhetun materiaalin valmistamiseksi tai nesteiden sekoittamiseksi tai homogenoimiseksi, kiinteiden hiukkasten sekoittamiseksi, hiukkasten ja nesteiden sekoittamiseksi tai niitä voidaan käyttää massan siirtolaitteina ja kemiallisina reaktoreina, jolloin materiaali hienonnetaan uusien ja tuoreiden reaktiopintojen muodostamiseksi, jotka pinnat voivat reagoida muihin läsnäoleviin materiaaleihin.

Keksinnön varsinaiset tunnusmerkit selviävät seuraavasta keksinnön erään edullisen suoritusmuodon selityksestä, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on poikkileikkaus keksinnön erään suoritusmuodon yhdestä vaiheesta.

Kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaiseen runkoon sijoitettuja pyöriviä osia.

Kuvio 3 on poikkileikkaus esittäen elimet yhden kuvioissa 1 ja 2 esitetyn telan kiinnittämiseksi.

Kuvio 4 esittää joustava akselia ja kuviossa 3 esitettyjä akselin sovitteita.

4 65388

Kuvio 5 esittää järjestelyä, jolla joustavat akselit kiinnitetään yhteen kuviossa 2 esitettyyn pyörivään tukilevyyn.

Kuvio 6 esittää keksinnön vaihtoehtoista suoritusmuotoa pystyleikkauksena.

Kuvio 7 esittää pyörivän tukilevyn erään lisäsuoritusmuodon, jossa on elimet materiaalin siirtymisen avustamiseksi laitteen läpi.

Kuvio 8 on samanlainen kuin kuvio 2 ja esittää pyörivien osien erästä toista suoritusmuotoa.

Tarkastellaan ensin kuvioita 1 ja 2. Yleisesti ottaen viitenumeron 10 esittämään laitteeseen kuuluu runko 12, jossa on sisäpinta 14. Runko on pitkänomainen putkimainen runko, jossa on keskiakseli 16 ja joka on sopivan mittainen halutun vaihemäärän saamiseksi mukaan.

Rungossa oleva pyörivä mekanismi on esitetty kuviossa 2. Yleisesti ottaen viitenumeron18 esittämään pyörivään osaan kuuluu keskiakseli 20, joka ulottuu rungon koko pituudelta. Akseli 20 on samankeskeinen rungon keskiakselin 16 kanssa. Akseli 20 on sovitettu runkoon ylä- ja alalaakereilla 22 ja 24 vastaavassa järjestyksessä. Keksiakseliin 20 on kiinnitetty useita tukilevyjä. Esitetyssä suoritusmuodossa on neljä tukilevyä, joita ovat ylätukilevy 26, alatukilevy 28 ja keskitukilevyt 30 ja 32. Akseliin 20 kiinnitetyt tuki-levyt jakavat rungossa 12 olevan kammion sarjaan yksittäisiä jauhinosastoja tai vaiheita. Koska tukilevyjen halkaisija on pienempi kuin rungon 12 sisähalkaisija, osastot liittyvät sarjaan tukilevyjen ja rungon 12 sisäseinän 14 välisellä rengasraolla. Tämä rako on esitetty viitenumerolla 34 kuviossa 1. Tämän raon leveyttä voidaan muuttaa aina laitteessa suoritettavan tietyn prosessin vaatimusten mukaisesti, kuten jäljempänä tarkemmin selvitetään.

5 65388

Kuviosta 2 vöildaan havaita, että ylätukilevyn 26 ja keski-tukilevyn 30 välissä on kolme joustavaa akselia 36, 38 ja 40. Kuhunkin joustavaan akseliin on vastaavasti kiinnitetty pyörivä 'itela 42, 44 ja 46. Kuten kuviosta 1 selviää, on joustavat akselit kiinnitetty tukilevyihin siten, että kun telan halkaisija on valittu, kunkin uitelan ulkopinta koskettaa rungon 12 sisäpintaa 14 laitteen ollessa levossa.

Kukin tela on kiinnitetty joustavaan akseliin :..telan pyörittämiseksi tämän kyseisen akselin ympäri. Tämän mukaisesti koko pyörivän osan pyöriessä akselin 20 ympäri pyörii kukin yksittäinen tela . oman joustavan akselinsa ympäri telojen pinnan koskettaessa rungon 12 sisäpintaa.

Kuvio 3 esittää massojen kiinnityksen joustaviin akseleihin ja joustavien akseleiden kiinnityksen tukilevyihin. Kuviossa 3 on esimerkin muodossa esitetty joustavaan akseliin 36 kiinnitetty pyörivä hela >. 42. Kuviossa 4 yksityiskohtaisemmin esitettyyn joustavaan akseliin 36 kuuluu kaksi tyssättyä liitintä molemmissa päissä. Tyssätty liitin 48 on tyssätty teräsköyteen 50 ja käsittää uran 52 joustorenkaan 54 kiinnittämiseksi. Tyssätty liitin 56 on kiinnitetty teräsköyden 50 toiseen päähän ja tähän liittimeen kuuluu ulkokierre 58, joka vastaanottaa mutterin 60. Joustoakseliin 36 kuuluu myös keskisovite 62, joka on tyssätty köyden keskiosaan niiden laakereiden kiinnittämiseksi, joihin massa asennetaan.

Joustoakselin rakenne on esitetty leikkauksena kuviossa 3. Tästä voidaan havaita, että joustoakseli ulottuu ylätukilevyn 26 ja keskitukilevyn 30 välillä. Telan 42 kiinnittämiseksi joustoakseliin asennetaan ensin kaksi laakeria 64 ja 66 tyssättyyn keskiliittimeen 62. Sen jälkeen tela1 42 työnnetään aksiaalisesti teräsköyttä pitkin, kunnes se sijaitsee keskeisesti näiden kahden laakerin päällä. Sen jälkeen työnnetään olake 68 ylhäältäpäin paikalleen. Olake 68 puristuu vasten laakeria 64 ja kiinnittyy paikalleen joustorenkaalla 70. Olakkeessa 68 on pölytiiviste 72, jonka tarkoituksena on^estää pölyä ja muita vastaavia tuotteita vaikuttamasta kumpaankaan laakeriin 64 ja 66.

6 65388

Samanlainen olake 74 asettuu vasten laakeria 66 ja lukittuu paikalleen joustorenkaalla 76, joka on kiinnitetty telan 42 sisäpinnassa olevaan uraan. Myös olakkeessa 74 on pöly-tiiviste 78 laakereiden eristämiseksi jauhintuotteilta.

Heti, kun tela 42 on asennettu joustoakseliin 36, akseli kiinnitetään ensiksi tukilevyyn 26. Tukilevyssä 26 on reikä, joka vastaanottaa tiiviisti ja tiukasti tyssätyn liittimen 48. Tyssätty liitin 48 työntyy tukilevyssä 26 olevan reiän läpi siten, että pidikerengas 54 voidaan sijoittaa uraan 52 liittimen 48 kiinnittämiseksi levyyn 26. Joustoakseli 36 on tällöin tarpeeksi pitkä varmistamaan sen, että liitin 56 työntyy keskitukilevyssä 30 olevan samanlaisen reiän läpi. Nämä kaksi tukilevyissä 26 ja 30 olevaa reikää on järjestetty siten, että kun joustoakseli on lujasti kiinnitetty levyihin, tela 42 sijoittuu siten, että sen pitkittäisakseli on yhdensuuntainen akselin 20 kanssa. Liitin 56 työntyy tukilevyn 30 läpi siten, että osa kierrettä 58 tulee näkyviin. Sen jälkeen mutteri 60 voidaan kiertää liittimeen 56 joustoakselin ja pyörivän telan: 42 kiinnittämiseksi lujasti paikalleen.

Yllä kuvatulla tavalla asennettuna on selvää, että tela 42 pääsee pyörimään joustoakselinsa 36 ympäri. Joustoakseli päästää telan liikkumaan säteettäisesti ulospäin akselin 20 pyöriessä, jolloin varmistuu se, että telan 42 ulkopinta pysyy kosketuksessa kammion 12 sisäpintaan 14. Kuitenkin, kun murskattava hiukkanen tai kappale siirtyy telan 42 toisen pään ja pinnan 14 väliin, tämä pyrkii kallistamaan telaa 42. Nopeasti pyörivän telan kallistuminen oman akselinsa suhteen kehittää gyroskooppisen palautusvoiman, joka kohdistaa kappaleeseen lisämurskausvoimaa. Telan 42 aksiaalinen pituus on valittavissa. On kuitenkin huomattava, että mikäli tela tehdään liian pitkäksi, telan kallistuminen saattaa aikaansaada telan ja kammion sisäpinnan välisen kontaktit alueen huomattavan häviön. Tästä syystä käytettäessä kallistuvia teloja on mahdollista saada aikaan huomattavasti tehokkaampi jauhanta suoritettaessa jauhanta useina vaiheina 7 65388 verrattuna siihen, että käytettäisiin yhtä telaa, jonka pituus vastaisi useita vaiheita.

Vaikka voi olla mahdollista käyttää kussakin vaiheessa yhtä pyörivää telaa, on edullista käyttää ainakin kahta telaa kussakin vaiheessa tasapainoisen laitteen aikaansaamiseksi. Useimmissa toiminnoissa on edullista käyttää kolmea tai vieläkin useampaa pyörivää telaa kussakin vaiheessa. Käytettäessä kolmea pyörivää telaa, tällöin ne pitäisi järjestää kuviossa 1 esitettyyn tasapainoiseen järjestykseen. Kuvion 1 mukaisesti kolme telaa jaetaan tukilevyyn siten, että kiinnityspisteiden väliin muodostuu 120° kaari. Tällöin ylä- ja alatukilevyihin 26 ja 28 muodostetaan kolme reikää kolmen joustoakselin sovittamiseksi. Kaksitukilevyihin 30 ja 32 voidaan edullisesti muodostaa kuusi tukireikää, jotka on järjestetty tukilevyn kaaren ympäri 60° välein.

Kuvio 5 esittää keskitukilevyn 30. Voidaan havaita, että joustoakselit 36, 38 ja 40 on järjestetty kaaren ympäri 120° välein. Keskivaiheen joustoakselit 80 ja 82 on kiinnitetty keskitukilevyyn 30 ylävaiheen joustoakselien kiin-nityspisteiden puoleen väliin. Keskivaiheen kolmas jousto-akseli sijaitsisi kuviossa 5 keskiakselin 20 takana. Käyttämällä tätä kiinnitysjärjestelmää voidaan käyttää yhtä keski-levyä välittömästi tämän keksilevyn ylä- ja alapuolella olevien joustoakseleiden kiinnittämiseksi.

Jauhinlaitteen ollessa kuvioissa esitetyssä pystyasennossa on materiaalia tarkoitus syöttää painovoiman tai paineen avulla ylävaiheeseen ja ohjata se sitten laitteen eri vaiheiden läpi. On olemassa useita tekijöitä, jotka vaikuttavat materiaalin liikkeeseen laitteen läpi. Näitä ovat painovöima, ruuvin kuljetuskapasiteetti, sattumanvarainen heilahtelu ja ilma- tai nestevirran paine. Painovoiman vaikutus on selvä. Ruuvin kuljetusvaikutus riippuu telan pinnan muodosta. On todettu, että sopivin telamuoto on sellainen, jossa telan ulkopinnassa on kierreura. Uran muoto, 8 65388 uran kierteennousu ja kierteen lähtöjen lukumäärä määräävät kaikki telan ruuvikuljetuskapasiteetin. Sattumanvarainen heilahtelu tai kimpoilu on termi, jota käytetään ottamaan huomioon se, että syötettäessä materiaalia laitteeseen se saattaa liikkua tai kimmota mihin suuntaan tahansa johtuen siitä, että se osuu mihin tahansa jauhinpintaan tai jopa jauhimessa olevaan muuhun materiaaliin. Neljäs tekijä on ilma- tai nestevirta. Tämä saattaa esiintyä silloin, kun laitetta käytetään tehopainesyötöllä, kuten asianlaita saattaa olla käsiteltäessä lietteitä tai muita vastaavia. Mikäli nestettä tai lietettä pumpataan paineella laitteeseen, silloin kulkunopeus laitteen läpi riippuu tietenkin tulopainees-ta.

Kuvio 2 esittää keksinnöstä sellaisen suoritusmuodon, jossa telojen rakenne sopii erityisen hyvin hiilen tai muiden vastaavien karkeiden materiaalien jauhamiseen, joita materiaaleja on suhteellisen helppo syöttää alkuvaiheessa. Tällaisia materiaaleja jauhettaessa esitetään, että eri vaiheiden telat järjestetään siten, että ruuvikoot, kierteen nousu ja kierteen lähtöjen lukumäärä muodostaa sopivan yhdistelmän halutun jauhautumisen aikaansaamiseksi kussakin vaiheessa. Kuvion 2 mukaisesti ensimmäisessä tai ylemmässä vaiheessa on kolme telaa, joiden kunkin ulkopinnassa on kierreura. Ura on yhden lähdön kierre ja suhteellisen leveä ja siinä on suhteellisen suuri kierteennousu. Tässä vaiheessa voidaan olettaa, että jopa noin 2,5 - 5 cm keskihalkaisijaltaan olevat hiilenkappaleet tulevat ulos tästä vaiheesta kappaleina, joiden keskihalkaisija on noin 3 mm. Toisessa vaiheessa on telojen ulkopinnassa niinikään kierreura. Tässäkin vaiheessa kierteellä on vain yksi lähtö, mutta ura on hienompi, kapeampi mitattuna yhdensuuntaisesti telan akseliin (noin puolet ensimmäisen vaiheen uran leveydestä). Lisäksi kierteennousu on pienempi (noin puolet ensimmäisen vaiheen noususta) . Tämä vaihe hienontaa halkaisijaltaan noin 3 mm materiaalin suhteellisen hienoksi jauheeksi. Kolmannessa vaiheessa on myös kolme telaa. Näissä teloissa on kierteisesti 9 65388 ulottuva ura ulkopinnassa. Tässä vaiheessa kuitenkin on edullista käyttää moni1ähtöistä, edullisesti kolmilähtöistä kierrettä, jonka kierteennousu on noin 3/4 ensimmäisessä vaiheessa käytetystä. Kierteeseen käytetään painavaa hienompaa urakokoa (noin 1/4). Tämä vaihe antaa tällöin oletettavasti erittäin hienon tuotteen.

Kuviossa 8 on esitetty eräs lisäsuoritusmuoto. Tämä suoritusmuoto on dlennaisesti samanlainen kuin kuviossa 2 esitetty lukuunottamatta sitä, että laite on rakennettu ja suunniteltu sellaisten materiaalien käsittelemiseksi, joita on yleensä vaikeampi aluksi syöttää. Kussakin kolmesta vaiheesta on kolme telaa ja kaikissa teloissa on kierreurat. Käytettäessä tuotetta, jota on aluksi vaikea syöttää, esitetään, että laite rakennettaisiin ja suunniteltaisiin siten, että ensimmäisten vaiheiden teloilla on suurempi kuljetuskyky kuin jälkivaiheiden teloilla. Tässä suoritusmuodossa ensimmäisten vaiheiden teloissa on kolmilähtöinen kierreura, jossa on suhteellisen suuri kierteennousu. Toisen vaiheen teloissa on kaksilähtöinen kierreura, jonka kierteennousu on suhteellisesti pienempi kuin ensimmäisen vaiheen. Kolmannen vaiheen teloissa on yksilähtöinen kierreura, jossa on pienin kierteennousu, esimerkiksi vain 1/3 ensimmäisen vaiheen noususta.

Muuttamalla yllä kuvatulla tavalla kierteiden kuljetuskykyjä saadaan kuhunkin vaiheeseen sopiva viipymisaika. Mikäli erityisen pitkää viipymisaikaa tarvitaan, on jopa mahdollista muodostaa kierreura siten, että se vaikuttaa painovoimaa vastaan.

Käytettäessä laitetta reaktorina tai massansiirtolaitteena muodostuu viipymisaikakVsymys erittäin tärkeäksi. Viipymisaikaa voidaan kussakin vaiheessa ohjata tai säätää vaiheissa käytetyn kierteen muodolla. Laitteen läpi tapahtuvan netto-virtauksen pitää kuitenkin olla vakio, koska kukin vaihe syöttää sarjassa seuraavaa vaihetta. Mikäli laitetta käytetään lietteen sekoitukseen ja jauhantaan, voidaan laite 10 65388 täyttää kokonaan lietteellä. Hyvä jauhanta saadaan aikaan jopa silloin, kun laite tai mylly on täynnä. Vaihtoehtoisesti myllyä voidaan käyttää nk. vajaakapasiteettitilassa. Ajettaessa liitettä nk. vajaakapasiteettitilassa pitää keskipakoisvoima lietteen jakautuneena rungon keskikammion ulkosivulle ja hyvä jauhanta saadaan aikaan käyttämällä suhteellisen vähän tehoa. Niin kauan kun liete pysyy olennaisesti kammion ulkosivulla, ei tapahdu tehohäviöitä, jotka johtuvat lietteen syöpymisestä sisä- ja keskiosiin. Tästä syystä saadaan aikaan olennaisesti kartiomainen virtaus, jolloin kokosupistuma on yhtenäinen laitteen pitkit-täisakselilla.

Viipymisajan suhteen saattaa vaiheiden välinen virtaus muodostua ratkaisevaksi tekijäksi. Kuviossa 1 esitetty rengas-rako 34 keskitukilevyn ja rungon 12 pinnan välissä vaikuttaa virtausnopeuteen. Mikäli käytetään esimerkiksi halkaisijaltaan suhteellisen suuria pyöriviä teloja, joustoakselit sijoitetaan radiaalisesti sisäänpäin kohti keskiakselia 20. Tämä mahdollistaa suhteellisen suuren rengasraon. Tietyissä tapauksissa voi olla edullista järjestää lisätilaa vaiheiden välistä materialaivirtaa varten. Tämä voidaan suorittaa varmistamalla se, että tukilevyt eivät vie enempää tilaa kuin on tarpeellista. Eräs tapa suorittaa tämä olisi antaa kullekin levylle tähtimäinen muoto kiekkomuodon sijasta. Tällaisella rakenteella kukin tukilevy muodostuisi tähdenmuotoisesta levystä, jossa olisi riittävä määrä sakaroita tukemaan tarpeellista määrää pyöriviä teloja. Samoin sen mahdollisuuden·rajoittamiseksi, että kappale putoaisi täysin jonkun vaiheen läpi, on esitetty, että vierekkäisten vaiheiden pyörivät telat sijoitettaisiin yllä esitetyllä tavalla porrastetusti. Esitetyssä laitteessa käytetään kussakin vaiheessa kolmea telaa ja telat on porrastettu seu-raavaan vaiheeseen nähden noin 60°.

Tietyissä tapauksissa, esimerkiksi jauhettaessa lietteitä, voi olla edullista hidastaa painovoiman vaikutusta ja nais- 11 65388 sä tapauksissa voidaan lisätä lisärakenne rengasraon koon pienentämiseksi. Tällainen laite on esitetty kuviossa 6. Tässä kuviossa runkoon 12 kuuluu rengas 90, joka työntyy sisäänpäin toisen keskitukilevyn vieressä olevaan kammioon. Erityisesti silloin, kun laitetta käytetään lietteen yhteydessä vajaakapasiteetilla yllä kuvatulla tavalla, rengas toimii osittaispatona ja hidastaa laitteen läpi kulkevan materiaalin nopeutta.

Muissa tapauksissa, erityisesti silloin, kun jauhetaan erityisen hienoiksi jauheiksi, voi olla tarpeellista kiinnittää lisälaite keskitukilevyihin jauheen kulun edistämiseksi vaiheesta seuraavaan. Erilaisia keinoja ja laitteita voidaan käyttää tämän suorittamiseksi, esimerkiksi sijoittamalla tukilevyn reunan ympärille pieniä siipiä, varsia tai lusikkaporamaisia ulokkeita. Tämä on esitetty kuviossa 7. Esimerkin vuoksi on esitetty varsi 92. Näiden varsien lukumäärä ja muoto voidaan valita tiettyä toimintatarkoitusta varten. Jotta säilytettäisiin pyörivän telan tasapaino, varret järjestetään parhaiten tasapainottetusti keskenään.

Riippuen laitteeseen syötettävän materiaalin luonteesta saatetaan tarvita suhteellisen suuri aukko joko ylä- tai alapäässä tai molemmissa. Silloin, kun on edullista käyttää laitetta vajaakapasiteetilla, on edullista muodostaa suhteellisen suuri avoin alue pohjalle materiaalin siirtymisen painovoimaefektin täydeksi hyödyntämiseksi. Tässä tapauksessa runko voi olla täysin avoin pohjastaan ja voitaisiin ymmärtää edulliseksi käyttää keskiakselia laitteen yläpuolelle sijoitetusta moottorista käsin. Muissa sellaisissa tapauksissa, kun on edullista säilyttää pitkä viipymisaika laitteessa, esimerkiksi silloin, kun laitetta käytetään kemiallisena reaktorina, pohja voi olla suljettu sopivalla pienellä poistokanavalla ja siinä voi olla suhteellisen suuri sisääntuloaukko. Tässä tapauksessa keskiakselia 20 voidaan käyttää yhdessä moottorista käsin, joka on sijoitettu lähelle akselin alapäätä. Käyttämällä näissä 12 65 3 8 8 piirustuksissa esitettyä laitetta voidaan soveltaa yhtä moottorin tai voimanlähdettä ja tarvittava tiivistemäärä voidaan minimoida verrattuna siihen, että käytettäisiin useita yksivaiheisia laitteita. Käyttämällä vain yhtä suurta moottoria, joka vaatii ainoastaan yhden ohjaussar-jan, saadaan aikaan se, että pääomakustannukset laskevat verrattuna kolmeen itsenäiseen vaiheeseen.

Tässä keksinnön selityksessä ja piirustuksissa on viitattu laitteeseen, jossa on kussakin vaiheessa kolme telaa. Kussakin vaiheessa olevien telojen lukumäärää voidaan kuitenkin vaihdella irtautumatta keksinnön piiristä. Silloin, kun käytetään erityisen suuren halkaisijan omaavaa runkoa, saattaa olla edullista lisätä telojen lukumäärää kussakin vaiheessa. Erittäin suuren rungon kyseessä ollen saattaa tapahtua niin, että on edullista käyttää jopa kuutta tai kahdeksaa tai jopa sitäkin useampia teloja kussakin vaiheessa. Tässä esitetyssä edullisessa suoritusmuodossa kussakin vaiheessa on ollut kolme telaa. Muuttuvissa tilanteissa ja riippuen laitteessa käsiteltävästä tuotteesta voi kuitenkin olla niin, että kussakin vaiheessa voidaan käyttää muuttuvaa telamäärää. Telojen määrä vaihetta kohti vöi vaihdella joko suuremmaksi tai vähäisemmäksi tässä esitetystä suoritusmuodosta. Pitäisi myöskin ymmärtää, että käytettyjen vaiheiden määrää voidaan suurentaa.

Claims (11)

13 65388

1. Materiaalinkäsittelylaite materiaalien hienontamiseksi, johon laitteeseen kuuluu; useita teloja (42, 44, 46), joilla kullakin on'ulkopinta ja pituussuuntainen keskiakseli (36, 38, 40), jolloin kaikkien telojen akselit ovat yhdensuuntaiset; kammion käsittävä runkopesä (12) , jonka pitkittäisakseli (16) on yhdensuuntainen telojen akseleiden kanssa ja jonka kammiolla on sisäpinta (14); pyörivä tukilaite (18), joka pääsee pyörimään kammion akselin (16) ympäri ja tukee kutakin telaa siten, että ne pääsevät pyörimään vapaasti akseleidensa ympäri ja että muodostuu kosketus mainitun sisäpinnan (14) ja kunkin telan (42, 44, 46) ulkopinnan välille; käyttölaitteet pyörivän tukilait-teen (18) pyörittämiseksi siten, että kukin tela tulee pyöritetyksi mainitun sisäpinnan (14) ympäri; tukilaitteeseen (18) kuuluessa useita joustavia akseleita (36, 38, 40), joista kukin pyörivästi kannattaa yhtä mainituista teloista (42, 44, 46), tunnettu siitä, että pyörivään tukilaitteeseen (18) kuuluu useita pituussuuntaisen välin päässä toisistaan olevia tukilevyjä (26, 28, 30, 32), jotka jakavat kammion useiksi vaiheiksi, jotka on kytketty sarjaan, jolloin ainakin kahdesta vaiheesta kumpaankin kuuluu ainakin kaksi telaa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että yhden vaiheen telat (42, 44, 46) on kehän suunnassa porrastettu seuraavan vaiheen teloihin nähden.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yksi vaiheiden väliin sijoitettu tukilevy käsittää elimet (48, 54; 56, 60) mainitun levyn rajoittaman kummankin vaiheen joustavien akseleiden (36, 38, 40) päiden tukemiseksi.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhden tukilevyn (26, 28, 30, 32) muoto on kiekkomainen ja laitteessa käsitelty materiaali ohjautuu tukilevyn kehän ja kammion sisäpinnan (14) väliin jäävän rengas-raon (34) läpi. 14 65 38 8

5. Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhteen levyyn kuuluu useita sä-teittäisiä sakaroita ja levyn tukemat joustoakselit (36, 38, 40. on kiinnitetty mainittuihin sakaroihin.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukilevyyn kuuluu elimet (92) materiaalin kulun avustamiseksi raon (34) läpi.

7. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että runkopesään (12) kuuluu lisäksi elimet (90), jotka ulottuvat sisäänpäin tukilevyn läheisyydessä olevasta sisäpinnasta (14) käsiteltävän materiaalin kulun hidastamiseksi raon (34) läpi.

8. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu ainakin kolme vaihetta, jolloin kunkin vaiheen telojen ulkopinnassa on kierrerakenne.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen vaiheen telojen kierteiden siirtokyky on suurempi kuin toisen vaiheen kierteiden siirtokyky.

10. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen vaiheen telojen kierteiden siirtokyky on pienempi kuin toisen vaiheen kierteiden siirtokyky.

11. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että ensimmäisen vaiheen teloissa on yksipäinen kierre-ura, jolla on suhteellisen suuri nousu; - toisen vaiheen teloissa on yksipäinen kierreura, joka on kapeampi kuin ensimmäisessä vaiheessa oleva ura ja jonka nousu on pienempi kuin ensimmäisen vaiheen kierrenousu; - kolmannen vaiheen teloissa on kolmipäinen kierreura, joka on kapeampi kuin toisen vaiheen ura ja jonka kierrenousu on pienempi kuin kierrenousu ensimmäisessä vaiheessa. 1 Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että 15 65388 - ensimmäisen vaiheen teloissa on kolmipäinen kierreura, jolla on suhteellisen suuri nousu; - toisen vaiheen teloissa on kaksipäinen kierreura, jonka kier-renousu on pienempi kuin ensimmäisessä vaiheessa; ja - kolmannen vaiheen teloissa on yksipäinen kierreura, jonka kierrenousu on pienempi kuin toisessa vaihessa. 16 65388