FI65201C - Anordning foer successiv koppling och frikoppling av ett flertal projektiler som transporteras under ett flygplan - Google Patents

Description

R35^1 ΓβΙ -«KUULUTUSJULKAISU ^rnni «g w V1) UTLAGGN I NGSSKMFT 6 5 201 (4S) Patent meddelat ^ T ^ (51) Kv.ik?/bitCL3 B 64 D 1/02 SUOMI —FINLAND (21) P»Mnttlh»Ji.mui-P«t*rK*n.6kn*n| 801826 (22) HakwntipUvt — Anc6knlnpd«f Ο6.Ο6.8Ο ‘ (23) Alkupa**—GIM|h«ttdag Ο6.Ο6.8Ο (41) Tullut (ulklsuktl — βΙΜί effmtNg 08.12. 80 PMMttl. j» r.ki.taHhftllitu* (44) NttnavaMpmoti J· kuuLfulkaiMii pvm.— latent- oeh ruhtwHywhw ' ' AnaMcan Utt»fd och uU^krlfton publtcarad 30.12.83 (32)(33)(31) ?rrl**r «eetkmn B«|W priorftct 07.06.79

Ranska-Frankrike(FR) 791^591

Toteennäytetty-Styrkt (71) Thomson-Brandt, 173, Bd Haussmann, 75008 Paris, Ranska-Frankrike(FR) (72) Jean Pierre Rouget, Paris, Edmond Roustant, Montgeron, Ranska-Frankrike(FR) (7*0 Oy Kolster Ab (5M Laite useiden lentokoneen alla kuljetettavien ammusten peräkkäistä kytkentää varten - Anordning för successiv koppling och frikoppling av ett flertal projektiler sean transporteras under ett flygplan

Keksinnön kohteena on laite useiden lentokoneen alla kuljetettavien ammusten peräkkäistä kytkentää ja irrotusta varten.

Tarkemmin sanottuna keksintö koskee sellaista kytkentälaitetta, joka pystyy hoitamaan samanaikaisesti useiden kuormien - ammusten - kiinnittämisen esimerkiksi lentokoneen pohjaan sekä lisäksi niiden paikallaan pitämisen ja irrottamisen kiinnityslait-teista yksitellen siten, että kauimpana koneesta oleva ammus irtoaa siitä ensin.

Lentokoneeseen kuuluva kuljetus- ja kiinnitysmenetelmä käsittää yleensä siihen kiinteästi liittyvän ristikkomastoon tapahtuvan väliosan, ns. adapterin, kiinnittämisen. Adapterissa 1. liittimessä on useita kiinnityskohtia kuljetettavia kuormia (pommeja) varten. Jokaiseen tällaiseen kiinnityskohtaan on järjestetty laitteet, joiden avulla pommi voidaan kiinnittää, pitää paikallaan, ohjata ja irrottaa. Normaalinopeuksisiin lentokoneisiin on adapteriin täi- 2 65201 löin asennettu pudotusjärjestelmä, jonka avulla pommi putoaa ao. kohteeseen etukäteen määrätyllä nopeudella. Jokaisessa tällaisessa kiinnityskohdassa pommin asentaminen edellyttää ensin sen kiinnitystä, sitten sen paikallaanpitämistä (tavallisesti ao. varsiin tuettujen kiinnitysruuvien avulla) ja lopuksi sähköistä tai mekaanista kytkentää varmuusohjauslaitteisiin. Ejektori, joka yleensä on ns. pyroteknillistä rakennetta, kuuluu adapteriin jokaisessa em. kiinnityskohdassa. Käyttövoimana on ruutipanos. Koska tällaisiin adaptereihin voidaan aina yhteen kohtaan kiinnittää ja irrottaa siitä vain yksi pommi, syntyy vaikeuksia haluttaessa irrottaa peräkkäin lukuisia pommeja (esim. sarjalaukaisu), jos ristikkomasto-ja ei ole riittävästi tai jos niitä halutaan varata muuhun käyttöön.

Nyt esiteltävällä keksinnöllä pyritäänkin poistamaan nämä epäkohdat. Keksintö koskee tällöin kytkentälaitetta, joka liittyy jokaiseen pommiin ja käsittää yhdistelmänä toisiinsa toiminnallisesti liittyvät laitteet, jotka pystyvät suorittamaan seuraavat neljä tehtävää: pommin kiinnittäminen toiseen; näin toisiinsa kiinnitettyjen pommien pitäminen yhdessä; tarvittava sähkökytkentä, jonka avulla pommeihin liittyvät jaksottimet (sequenceurs) saadaan toimimaan, ja näin päällekkäin järjestettyjen pommien irrottaminen peräkkäin aloittamalla tällöin adapterista kauimpana olevasta pommista .

Täsmällisesti sanottuna keksintö on tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat osat: - ammukseen liittyvän koirasosan, joka jousisalpakiinnitys-tä varten kytkeytyy pyörimällä vastaavaan naarasosaan, joka on sijoitettu viereiselle ammukselle, jolloin koirasosa on varustettu ensimmäisellä ontolla lieriömäisellä elimellä, joka pystyy pyörimään pituusakselinsa ympäri ammuksen rungon suhteen, jolloin ensimmäiseen onttoon lieriömäiseen elimeen on sijoitettu useita kuulia, jotka on sovitettu keskenään tasavälein ja joita pitää paikallaan ensimmäisen lieriömäisen elimen sisäpuolisen ja sen kanssa samankeskisen männän pää, ja jolloin mäntä pystyy liukumaan ensimmäisen lieriömäisen elimen pituusakselia pitkin, - lieriömäisen naarasosan, joka kytkeytyy jousisalpakiin-nitystä varten vastaavan, viereiselle ammukselle sijoitetun koiras-osan ympärille, jolloin naarasosa on varustettu toisella ontolla lieriömäisellä elimellä, joka on liikkumaton ammuksen rungon suh- 3 65201 teen ja jonka ulkoneva pää on varustettu syvennyksillä joustosalpa-kiinnitysreunalla, ja - levyn, joka on kiinnitetty ensimmäiseen lieriömäiseen elimeen ja varustettu lukituselimellä, jota käyttää liikkuva kytkentä-elin ensimmäisen lieriömäisen elimen pyörittämiseksi toisen lieriömäisen elimen suhteen ensimmäisen asennon, jossa syvennykset vapauttavat kuulat, ja toisen asennon välillä, jossa reuna pidättää kuulia.

Keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi sitä selostetaan lähemmin seuraavassa viittaamalla tällöin oheisiin kuviin.

Kuvio 1 esittää tällöin osakuvantona kahta pommia, jotka on kytketty toisiinsa keksinnön mukaisella kytkentälaitteella, kuvio 2 esittää joitakin kuvan 1 osien yksityiskohtia suurennettuina, kuviot 3-7 ovat leikkauksia tai tasokuvia tärkeimmistä kiinnitys- ja kiinnipito-osista, joilla eri pommit on liitetty yhteen, kuvio 8 havainnollistaa yhdysosaa, joka käsittää nimenomaan pommien sähkökytkentään ja irrottamiseen tarvittavat osat^ ja kuviot 9a ja 9b ovat asiaa vielä lähemmin havainnollistavia kaavioita.

Selvyyden vuoksi kaikissa kuvioissa on samoilla osilla samat viitenumerot.

Kuviossa 1 nähdään osittain kaksi pommia, jotka on kiinnitetty toisiinsa keksinnön mukaisella kytkentälaitteella. Pommeja voi tosin olla enemmänkin ja ne voidaan sijoittaa myös päällekkäin. Pommit kuljetetaan lentokoneella ao. kohteeseen, johon ne pudotetaan yksitellen. Kuvissa 2a ja 2 b nähdään eräs kuvan 1 yksityiskohta. Ensimmäisestä ja toisesta pommista 1 ja 2 käytetään vastaavasti nimityksiä sarjan (n - 1) kantava pommi (bombe porteuse) ja sarjan (n) kannettava pommi (bombe portee). Kuvissa nähdään vain yksi osa po. pommeista sekä lisäksi etuosa (Av) ja takaosa (Ar). Kiinnityslaitteen viitenumero on 20. Kiinnityslaite käsittää yhdistelmänä - kuten jo alussa mainittiin - mekaaniset kiinnitys- ja kiinnipitolaitteet, ohjaussignaalien siirtämiseen tarvittavat sähkölaitteet sekä irrotuslaitteen. Po. kytkentälaite liittyy tällöin kiinteänä rakenteena pommin runkoon (nyt selostettavassa esimerkissä). Kytkentälaite voi tosin olla erillinenkin rakenne, joka on yhdistetty pommin runkoon sellaisella laitteella, joka ei haittaa po.

4 65201 yksikön aerodynaamisia ominaisuuksia. Se on kuitenkin joka tapauksessa sijoitettava lähelle pommin painopistettä.

Kiinnitys- ja kiinnipitolaitteissa on lähinnä liitososa 70, joka yhdistää koirasosan 3 ja naarasosan 6 toisiinsa. Rakenne-esimerkin koirasosassa 3 on kuulilla 5 varustettu kääntyvä ensimmäinen ontto lieriömäinen elin 4 sekä sähkökosketinjärjestelmä 83 (kuva 2b), jonka toimintaa selostetaan myöhemmin. Naarasosassa 6, josta käytetään myös nimitystä kiinteä liitoskappale, on kuvan 2a esittämällä tavalla toinen ontto lieriömäinen elin 7, jonka syvennyksien 9 katkaisema joustosalpakiinnitysreuna 8 rajaa. Naarasosassa 6 on lisäksi sarja liikkuvia sähkökoskettimia 82, jotka liittyvät toiminnallisesti kääntyvän sylinterin kiinteisiin sähkökosket-timiin 83, kuten myös myöhemmin selostetaan. Elimen 4 kehässä olevien kuulien 5 lukumäärä ja sijainti sekä toisessa elimessä 7 olevien syvennyksien 9 sijainti on sellainen, että kannettavan pommin kiinnityssylinterin käännyttyä ensin tietyn kulman verran se saadaan menemään kannettavan pommin 2 toiseen lieriömäiseen elimeen 7. Kuulat menevät tällöin syvennyksiin 9 ja voivat liukua niitä pitkin, minkä jälkeen ne ensimmäisen elimen 4 palattua lähtöasentoonsa tukeutuvat toisen elimen 7 reunaan 8, joka toimii siis niiden tuki-pintana. Kantava pommi 1 ja kannettava pommi 2 on tällä tavoin kiinnitetty toisiinsa. Kiinnityslaitteessa on lisäksi ns. ensimmäiset laitteet 10, joiden avulla ontto lieriömäinen elin 4 pääsee pyörimään, kun taas ns. toiset laitteet 11 siirtävät tukikiiloja 12, jotka liittyvät toiminnallisesti tukiosan 13 kalteviin pintoihin. Kannettava pommi on näin kiilattu paikalleen kolmesta suunnasta lieriömäisen elimen, tukikiilojen, ensimmäisten tukiosien 13 ja toisten kiinteiden tukiosien 15 avulla. Kuten hieman myöhemmin selostetaan, kulmaosaan 111 liittyvä osa 90 on tarkoitettu avaimelle, jonka kääntyminen kääntää myös onttoa kuulilla 5 varustettua lieriö-mäistä elintä 4.

Näitä eri laitteita selostetaan nyt yksityiskohtaisesti viittaamalla tällöin nimenomaan kuviin 3-7.

Kuvissa 3 ja 4 nähdään kaavioina laitteet 10 ja 11, jotka siirtävät kuulat 5 käsittävää elintä 4 ja tukikiiloja 12. Laitteet esitetään kuvissa lepotilassa, mikä vastaa pommien varastointia ennen niiden kiinnitystä lentokoneeseen. Kantava pommi 1, johon on 5 65201 ensimmäinen kannettava pommi 2, on varustettu keksinnön mukaisella laitteella. Ensimmäisen, lieriömäisen elimen 4, kuulien 5 ja koiras-osan 3 lisäksi rakenteessa on lukituselin 21, johon osaan 90 työnnetty avain liittyy, sekä levy 22, joka liittyy kiinteästi ensimmäiseen elimeen 4 ja kääntää sitä. Lukituselin 23 ohjaa lukitus-elimen 21 ja levyn 22 liikkeitä ja liittyy puolestaan kiinteänä osana lukituselimeen 24, joka on kiinnitetty koteloon 25 koskettimilla 26 ja 260, jotka päästävät sen siirtymään kotelon ja kosket-timien pään välissä. Lukituselimessä 24 on aukko 27, jonka ansiosta pääsee liikkumaan keskikoskettimen 260 (kuva 3) tasossa aukon koko pituudella. Lukituselimessä 24 on myös kaksi tukikiilaa 12, jotka siirtyvät sen mukana, mutta palaavat sitten takaisin lähtö-asentoonsa (lepoasentoonsa) palautusjousen 29 avulla. Po. rakenteessa keksinnön mukainen laite liittyy kiinteästi pommiin, ts. kotelo 25 on liitetty pommin vaippaan (runkoon). Kuten jo mainittiin, tällainen laite voidaan valmistaa myös täysin erillisenä osana. Lukituselimessä 21 ja levyssä 22 on vastaavasti ohjauskana-vat 31 ja 32 lukituselintä 23 varten, joka liikkuu siis tasakor-keudella lukituselimen 21 ohjauskanavassa 31. Ohjauskanavan 31 profiilia ei ole esitetty tasokuvana, mutta se vastaa kuvassa 4 näkyvän toisen ohjaimen ohjauskanavan 32 profiilia. Kuvassa H ei esitetä lukituselintä 21 lainkaan, koska rakenne on näin helpompi ymmärtää. Levyssä 22 on vielä toinenkin pitkittäisohjauskanava 33. Lukituselin 21 ja levy 22 on yhdistetty toisiinsa kielekkeillä 330, jotka päästävät ne siirtymään keskenään kahdessa yhdensuuntaisessa tasossa. Ensimmäisen 1. kantavan pommin 1 kiinnittäminen toiseen 1. kannettavaan pommiin 2 tapahtuu juuri lukituselimen 21 ja levyn 22 yhteistoimintona. Kuvissa 5 ja 6 nähdään po. osiin liittyvän lukituselimen 23 eli sormen toiminta.

Kuva 5 esittää leikkauksena varsinaisen kiinnitys- ja kiin-nipitojärjestelmän eri osien asentoa, ts. lukituselintä 21, levyä 22 ja lukituselintä 23 eli sormea, jota ohjauskanavat 31, 32 ja 33 ohjaavat. Jouset 29 ja tukikiilat 12 siirtyvät avaimen 102 liikkuessa, kun tämä on sellaisessa asennossa, että era. sormi 23 on pois lukituksesta. Kuva 6 on tasokuva po. kiinnitys- ja kiinnipito järjestelmästä ja havainnollistaa vapaa-asentoa ennen lukitusta, jonka aikana lukituselin 23 eli sormi, jota ohjataan kaarevissa ohjauskanavissa 31 ja 32, kääntää levyä 22 ja siihen liittyvää 6 65201 ensimmäistä lieriömäistä elintä 4.

Tätä varten liikkuva kytkentäelin 100 eli avain, jossa on ohjausvipu 101 ja salpa 102, joka vaikuttaa lukituselimeen 22 tämän käyrässä osassa, liittyvät toiminnallisesti toisiinsa. Laitteen käyttäjän painaessa em. avaimen 100 salpaa 102 lukituselimen 21 hakaa 103 vasten nuolen 104 suunnassa (kuva 5) lukituselimet 21 ja 24 (ylempi ja alempi) siirtyvät nuolen 105 suuntaan. Sormi 23, jota on ensin ohjattu pitkittäisohjauskanavassa 33, ottaa nyt mukaansa lukituselimen 24 niin pitkälle, että ohjauskanava 32 tulee samalle kohdalle lukituselimen 21 ohjauskanavan 31 kanssa. Po. kanavien profiili ja kaarevuus ovat samanlaisia, kuten jo mainittiin. Tästä hetkestä alkaen laitteen käyttäjä pystyy siis kääntämään avaimen 100 ohjausvarren 101 avulla yksikköä,jossa on lukituselin 21 ja levy 22, niin että ensimmäinen lieriömäinen elin 4 kääntyy niin pitkälle, että kuulat 5 ovat toisen pommin 2 toisen lieriömäisen elimen 7 syvennyksiä 9 vastapäätä. Em. toinen pommi 2 kiinnitetään näin sitä kantavaan ensimmäiseen pommiin 1, ts. kuulat sijoittuvat po. syvennyksen reunaan 8 ja saavat näin aikaan halutun kiinnitystoiminnon. Kuva 6 esittää kaaviona välirakennetta, jossa nähdään hyvin kulma po. laitteen pitkittäisakselin AB ja lukituselimen sekä levyn käsittävän järjestelmän pitkittäisakselin A’B* välissä. Samanaikaisesti sormi 23 on siirtänyt lukitus-elintä 24 pituussuunnassa (nuolen 105 suuntaan), puristanut tällöin palautusjousia 29 ja siirtänyt tukikiiloja 12 ensimmäiseen lieriömäiseen elimeen 4 päin. Nuolen 106 mukaan (kuva 5) nämä tukikii-lat ovat siis sellaisessa asennossa, että vino tukipinta 13 saadaan niiden tasolle. Laitteen käyttäjän viimeisen työvaiheen aikana (toisen pommin lukitseminen ensimmäiseen), jolloin hän painaa avainta edellä selostettuun suuntaan nähden vastakkaiseen suuntaan, jokainen osa siirtyy lepotilaan. Kiinnipitokiilat tukeutuvat tällöin tukipintaan 13, niin että kannettava pommi kiilautuu paikalleen ja pysyy siinä täysin liikkumattomana ilman erityisiä kiinnipitoon liittyviä säätölaitteita.

Kytkentäelin 100 eli avain ja osa, johon laitteen käyttäjä työntää sen kahden pommin kiinnittämistä ja irroittamista varten, kuten edellä on selostettu, toimivat yhdessä niin, että avain saadaan pois po. osasta vain silloin, kun lukitus on täydellinen ts. laitteen ollessa lepotilassa varastoinnin aikana tai vastaavassa 7 65201 tilassa silloin, kun kannettava pommi on kiinnitetty paikalleen. Kuvat 7a ja 7b havainnollistavat tätä yhdistelmärakennetta, jonka avulla lukitus voidaan tarkistaa.

Kuvassa 7a yläohjain ja ohjausrata ovat kuvan 1 esittämässä asennossa. Em. avain 100 on sille tarkoitetussa osassa 90. Lukitus-elin 21 ja nimenomaan sen haka 103 on pidennetty nokalla 110; avaimen 100 salpa 102 tukeutuu po. lukituselimeen. Lepoasennossa (kuva 7a) avain 100 voidaan panna paikalleen tai irrottaa vaikeuksitta, koska nokka 110 ei ole osassa 90. Sen sijaan - kuten kuvassa 7b esitetään - avaimen suoritettua toimintonsa, ts. sen siirrettyä luki-tuselimen 21 ja levyn 22 kuvissa 6 ja 7b esitettyyn asentoon, laitteen käyttäjä ei saa avainta pois, koska nokka 110 on tällöin osittain osassa 90. Tällöin on joko jatkettava toimintoa tai palattava taaksepäin. Näin ollen on siis helppo valvoa, että kaikki pommit on kiinnitetty hyvin toisiinsa keksinnön mukaisen laitteen avulla. Tällöin riittää siis, kun tarkistetaan, ettei kiinnityksen jälkeen mikään avain ole jäänyt laitteeseen asennuksen jäljiltä. Mikäli näin on kuitenkin laita, avain voidaan irrottaa em. tavalla.

Edellä on selostettu keksinnön mukaista kiinnitys-, lukituspa kiinnipitotoimintoa. Keksinnön erään toisen edullisen rakenteen mukaan, po. laite käsittää samoin yhdysosan (osa 70 kuvassa 1) ensimmäisen lieriömäisen elimen 4 ja toisen lieriömäisen elimen 7 välissä. Yhdysosa käsittää puolestaan sähköllä toimivat siirto-osat ja irrotusosat.

Kuva 8 onkin kaavio tällaisesta yhdysosarakenteesta (osa 70). Molemmat pommit (tässä esimerkissä kantava pommi 1 ja kannettava pommi 2) näkyvät tässä kuvassa. Jakopinta pommin 2 ensimmäisen lieriömäisen elimen H tasossa on esitetty katkoviivalla. Aluksi selostetaan sähkökäskyjen siirtojärjestelmää. Koko naarasosassa 6, joka on merkitty numerolla 6a pommin 1 ollessa kyseessä ja vastaavasti numerolla 6b pommin 2 ollessa kyseessä, on useita liikkuvia sähkö-koskettimia 82a ja 82b. Nyt selostettavassa tapauksessa niitä on neljä ja ne on sijoitettu tasaisin välein kehiin 85a ja 85b (kuva 9). Kiinteitä sähkökoskettimia 83b (pommiin 1 kuuluvat kiinteät kos-kettimet eivät näy kuvassa 8) ja yhtä monta liikkuvaa kosketinta on sijoitettu samalla tavalla ensimmäiseen lieriömäiseen elimeen 4 kuuluvaan kehään. Liikkuvat ja kiinteät sähkökoskettimet on jär- 8 65201 jestetty siten, että ne toimivat yhdessä ja takaavat toisiinsa kos-kettaessaan hyvän sähkökosketuksen. Kuva 8 kehä 85a, joka kuuluu kantavan pommin 1 naarasosaan 6a, sekä liikkuvat koskettimet (esitetty jousina 850) tukeutuvat kannettavan pommin 2 kuulasylinterin kiinteisiin koskettimiin 83b. Yhdysosan 70 alapäässä on myös liikkuvat koskettimet 82b, jotka on sijoitettu kannettavan pommin 2 naarasosaan 6b liittyvään kehään 85b. Yhdysosa 70 käsittää myös jaksottimen 159, joka ottaa vastaan sähköiset käskyt, jotka lentokoneen ohjaaja on antanut. Kuvissa 9a ja 9b esitetään kaavioina käskyjen siirtäminen.

Kuvassa 9a nähdään siis kaksi pommia, jotka on liitetty yhteen. Toinen on tällöin kantava pommi (sarja n - 1), joka on ylempänä, ja toinen taas kannettava pommi 2 (sarja n), joka on edellisen alapuolella (pommien määrä (2 kpl) on vain esimerkkinä). Kuvassa 9b nähdään sitä vastoin vain yksi pommi, joka on kiinnitetty lentokoneen (ei kuvassa) adapteriin. Signaali S tulee liikkuvan koskettimen 150 (kuva 9a) ensimmäiseen kosketinosaan ja siirtyy siitä edelleen jousen 151 muodostamaa ohjauskanavaa pitkin koskettimen kärjen 152 koskettaessa nyt kiinteään koskettimeen 153. Signaali menee sitten toiseen jouseen 15^, jonka kärki 155 koskettaa toiseen kiinteään koskettimeen 156, joka on yhdistetty jaksottimeen 159 jousella 161. Kosketin 158 on tällöin kiinni ja kosketin 160 puolestaan auki. Jaksotin 157 on nyt virtapiirin ulkopuolella eikä saa tässä vaiheessa sykäystä. Tästä johtuen vain jaksotin 159 toimii ja pystyy antamaan ohjaussignaaleja, jotka takaavat, ohjelmoitujen toimintojen moitteettoman edistymisen. Sen sijaan silloin, kun vain yksi pommi po. kiinnitettynä laitteeseen, kosketin 160 on suljetussa asennossa, niin että signaali menee jaksottimeen 157, joka suorittaa sitten tehtävänsä. Kiinteitä ja liikkuvia koskettamia on siis neljä. Kolmea kosketinta käytetään tällöin jaksottimien ohjaamiseen, ja neljäs vapauttaa pyroteknillisen panoksen 170 (kuva 8). Tämän panoksen syttymisen ohjaamiseen tarkoitettu sähköinen siirtopiiri toimii samalla tavalla, kuten jo eri jaksottimien kohdalla on selostettu, ts. vain alimman pommin (sarjan n pommi) pyro-teknillinen panos syttyy. Sarjan (n - 1) pommi voi syttyä vasta sitten, kun sarjan (n) pommi on pudotettu. Pyroteknillisen panoksen sytyttäminen (esim. panos 170 kuvassa) panee männän 171 Hik- 9 65201 keelle. Mäntä suorittaa tällöin kaksi toimintoa: ensinnäkin se sulkee kytkimen 190, jonka avulla jaksotin antaa erilaisia, etukäteen ohjelmoituja ohjauskäskyjä, ja lisäksi se vapauttaa kuulat 5, kun männän naarasosa 193 liittyy ylemmän pommin koirasosaan 194. Koska kuulat ovat vetäytyneet sisään, ne eivät enää tue sitä (kannettavaa) pommia, joka sijaitsee kauimpana lentokoneesta, vaan se irtoaa koneesta em. pyroteknillisen panoksen suuruudesta riippuvalla nopeudella.

Kaikki näin kiinnitetyt pommit irtoavat koneesta peräkkäin sarjan (n) alemman pommin pudotessa aina ennen sarjan (n - 1) pommia, joka irtoaa taas ennen sarjan (n - 2) pommia, jne.

Keksintö soveltuu nimenomaan sellaisiin asejärjestelmiin, joissa joudutaan pudottamaan peräkkäin paljon sotilaskäyttöön tarkoitettuja pommeja tai erilaisia ammuksia.

Claims (3)

10 65201

1. Laite useiden lentokoneen alla kuljetettavien ammusten peräkkäistä kytkentää ja irrotusta varten, tunnettu siitä, että se käsittää seuraavat osat: - ammukseen (ni) liittyvän koirasosan (3), joka jousisalpa-kiinnitystä varten kytkeytyy pyörimällä vastaavaan naarasosaan (6), joka on sijoitettu viereiselle ammukselle (m^_^), jolloin koiras-osa (3) on varustettu ensimmäisellä ontolla lieriömäisellä elimellä (4), joka pystyy pyörimään pituusakselinsa ympäri ammuksen rungon suhteen, jolloin ensimmäiseen onttoon lieriömäiseen elimeen (4) on sijoitettu useita kuulia (5), jotka on sovitettu keskenään tasavälein ja joita pitää paikallaan ensimmäisen lieriömäisen elimen (4) sisäpuolisen ja sen kanssa samankeskisen männän (171) pää, ja jolloin mäntä pystyy liukumaan ensimmäisen lieriömäisen elimen (4) pituusakselia pitkin, - lieriömäisen naarasosan (6), joka kytkeytyy jousisalpakiin-nitystä varten vastaavan, viereiselle ammukselle (ni+1) sijoitetun koirasosan (3) ympärille, jolloin naarasosa (6) on varustettu toisella ontolla lieriömäisellä elimellä (7), joka on liikkumaton ammuksen rungon suhteen ja jonka ulkoneva pää on varustettu syvennyksillä (9) katkotulla joustosalpakiinnitysreunalla (8), ja - levyn (22), joka on kiinnitetty ensimmäiseen lieriömäiseen elimeen (4) ja varustettu lukituselimellä (21, 23, 24), jota käyttää liikkuva kytkentäelin (100) ensimmäisen lieriömäisen elimen (4) pyörittämiseksi toisen lieriömäisen elimen (6) suhteen ensimmäisen asennon, jossa syvennykset (9) vapauttavat kuulat (5), ja toisen asennon välillä, jossa reuna (8) pidättää kuulia (5).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää lisäksi: - kaksi kiinteää, naarasosan (6) kummallakin puolella sijaitsevaa tukielintä (13, 15), joista toinen (15) on varustettu ammuksen runkoa vasten olevilla tukipinnoilla ja toinen (13) on varustettu vinoilla tukipinnoilla, ja - ammuksen akselin suuntaisesti sisään vedettävät tukikii-lat (12), jotka on varustettu tasaisilla vinoilla tukipinnoilla ja joita koirasosan lukituselin (21, 23 ja 24) siirtää. 11 65201

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että koirasosa (3) on varustettu useilla sähkökoskettimilla (83), jotka on kytketty joustavilla kytkennöillä useihin, naaras-osassa (6) sijaitseviin liikkuviin sähkökoskettimiin (82). 12 65201