FI65007C - Anordning vid en fordonsdriven, automatiskt arbetande planteringsmaskin. - Google Patents

Description

/ · 2 65007

Keksintö koskee laitetta ajoneuvon käyttämässä automaattisesti toimivassa istutuskoneessa tarkoituksella istuttaa pinta-alayksikköä kohden optimi määrä taimia annetussa suhteessa taimia pinta-alayksikköä kohti, sisältäen vähintään yhden istutuslait-teen, mikä tekee määrätynsyvyisiä istutusreikiä ja sijoittaa yhden taimen asianomaiseen istutusreikään, mikä istutuslaite sisältää tuntoelimet maan kovuutta ja maassa olevia esteitä varten, mitkä tuntoelimet antavat selvä-signaalin, kun reikä on tehty ja taimi istutettu, sekä laitteen 5 lähettämään käyttö-signaalin istutuslaitteen käyttölaitteelle ja siten ohjaamaan käyttölaitetta niin, että istutusyrityksiä tehdään kunnes määrätyn syvyinen reikä saadaan tehdyksi. Tämän tyyppiset istutus-koneet on tunnettuja ruotsalaisesta pantenttihakemuksesta 7Θ05797-3. Oleellinen haittatekijä sellaisella koneella on, että istutustiheys tulee hyvin epäedullisesti esim. kivisessä metsämaastossa. Kun istutuslaite siirretään maanpintaa vasten ja reiäntekoyritys suoritetaan, nostetaan laitetta, ellei halutun syvyistä reikää aikaansaada määrätyn ajan sisällä, siten että se irtoaa maasta ja mahdollisimman pian tekee uuden reiänteko-yrityksen. Jos tuntoelin jälleen ilmoittaa esteen, kuten esim. kiven, nostetaan laitetta uudelleen ja uusi yritys tehdään.

Kun reiäntekoyritys on onnistunut ja taimi sijoitettu tehtyyn reikään, siirretään ajoneuvoa määrätty määrä ennenkuin annetaan signaali uuden reiäntekoyrityksen aloittamisesta. Istutetussa rivissä tulee kahden viereisen taimen väli olemaan vähintään koneeseen ohjelmoitu väli, mikä vastaa toivottua tai määrättyä istutustiheyttä. Etäisyys saattaa kivisessä maastossa kuitenkin tulla aivan liian suuri, koska istutusyrityksen onnistuttua, seuraava istutusyritys tehdään vasta sen jälkeen, kun istutuskonetta on siirretty määrätyn istutusvälin verran.

Metsätainten istutuksessa täytyy määrätyn pinta-alayksikön sisältää määrätty määrä oikein istutettuja taimia, jotta paras mahdollinen metsäkantä saavutettaisiin. Ruotsissa pidetään so- 2 pivana, että jokaiselle 10 000 m :n pinta-ala yksikölle istutetaan 2 500 tainta.

On siis erikoisen tärkeätä, että myös vaikeasti istutettavassa metsämaastossa istutus optimoidaan, ts. että automaattisella / 3 65007 2 istutuksella saavutetaan 2 500 taimen istutusmäärä 10 000 m :lle ilman, että tarvitaan kallista käsi-istutusta. Jos määrätty i.s-tutusväli nimellisesti on 2 m voidaan hvyäksyä vaihtelut yhden ja kolmen metrin välillä ilman, että metsäkanta siitä kärsii. Keksintö käyttää hyväksi tämän mahdollisuuden siten, että automaattisessa istutuksessa kivisen maan aiheuttama pitkä väli kahden peräkkäisen taimen välillä, esim· kolme metriä voidaan kompensoida siten, että seuraava taimi istutetaan jo 1 metrin päähän.

Keksinnön päämääränä on siis haittatekijöiden eliminoiminen tunnetuista istutuskoneista ja laitteen aikaansaaminen, mikä mahdollistaa optimaalisen taimimäärän istuttamisen.

Tämä päämäärä toteutetaan täysin patenttivaatimuksessa eritellyllä keksinnöllä.

Keksintöä kuvaillaan lähemmin toteutusesimerkillä viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuva 1 esittää yksinkertaistettuna keksinnön mukaisen automaattisesti toimivan istutuskoneen sivulta katsottuna.

Kuva 2 esittää ohjatun tainten istutuksen sähköiset piirit.

Kuva 3 esittää tunnettua istutuskonetta, jota voidaan käyttää keksinnössä.

Kuva 4 esittää istutuskoneen (kuva 3) poikkileikkauksen sen kohdatessa maassa olevan esteen, ja

Kuva 5 esittää kaaviokuvan joukosta istutustapahtumia määrätyllä ajomatkalla.

Kuvassa 1 esitetään ajoneuvo 1, jonka takapäässä on reikiä tekevä istutuslaite 2, esim. sitä lajia, jota selostetaan jäljempänä kuviin 3 ja 4 viitaten. Tässä oletetaan, että ajoneuvo on varustettu vain yhdellä istutuslaitteella, mikä istuttaa taimet riviin määrätyin välein. Tavallista on kuitenkin, että kak- 4 65007 / si tai useampia istutuslaitteita on asennettu rinnakkain istuttamaan samanaikaisesti kahta taimiriviä, jolloin rivien välinen etäisyys on esim. kaksi metriä. Istutuslaitteessa on maantunte-va laite 3, mikä voi ratkaista onko istutuspaikka sopiva taimen istuttamiselle. Seuraavassa oletetaan, että sopiva istutuspaikka on sellainen, joka sallii istutuskoneen tekevän tarkoitetun syvyisen reiän. Kuten patenttianomuksesta 7805797-3 käy selville voi myös pehmeä maa olla sopimaton siksi, että se esim. sisältää liian paljon vettä. Istutuslaitetta, mikä hylkää reiän vedenvaivaamassa maassa kuvataan patenttianomuksessa ja sitä voidaan luonnollisesti käyttää keksinnön yhteydessä, kuten muunkin laisia laitteita, jotka on varustettu tuntoelimellä, mikä tunnistaa onko maa sopivaa istutukselle vai ei. Istutus-laite on edelleen varustettu tavanomaisella hydraulisella, pneumaattisella tai muulla laitteella 4, jota ohjaa ohjausyksikkö 5, mikä on etupäässä sähköinen ja mikä voi käskeä istutuslait-teen suorittamaan istutuksen automaattisesti.

Istutuslaite on edelleen varustettu matkan mittaavalla laitteella 6, mikä antaa tiedon ohjausyksikölle 5 kuljetusta matkasta. Matkan mittaava laite ja ohjausyksikkö 5 käskevät istutuslait-teen istuttamaan taimet optimaalisella tavalla, kuten seuraavassa selitetään. Matkaa mittaava laite voidaan esimerkiksi tehdä niin, että ajoneuvon kardaaniakselille Θ asennetaan nokka 7, mikä joka kierroksella vaikuttaa signaalianturiin 9.

Ajoneuvon siirtyessä lähettää signaalianturi pulsseja, joista jokainen vastaa määrättyä ajomatkaa. Muut matkamittarit, esim. sellaiset, jotka mittaavat ajoneuvon pyörän kierrosluvun ovat yhtä hyvin mahdollisia. Matkamittarin signaalit syötetään ohjausyksikköön 10, jota esitetään tarkemmin kuvassa 2. Keksinnön ymmärtämisen helpottamiseksi selostetaan nyt istutuslaitetta kuvien 3 ja 4 perusteella. Kuvassa 3 merkitsee 11 nostovartta, mikä on pystysuorassa suunnassa kääntyvästi laakeroitu ja sitä voidaan liikuttaa ajoneuvon ja nostovarren väliin kääntyvästi kiinnitetyllä hydraulisylinterillä 12. Nostovarren vapaassa päässä on istutualaite 2. Se on järjestetty niin, että nosto-varsi voi viedä istutuslaitteen maahan tekemään reiän ja panemaan taimen tähän. Istutuslaite tehdään putken muotoiseksi.

/ 65007 alaspäin hiukan leveneväksi jalustaksi 13, jossa on kaksi kiinteää kannaketta 14, 15. Nämä ovat kääntyvästi laakeroidut nos-tovarren poikittaisakselille 16, minkä ympäri siis istutuslai-te kääntyy pystysuorassa suunnassa. Vetojousi 17 on jännitetty nostovarren ja jalustan 13 väliin ja pyrkii kääntämään istutus-laitetta vinoon asentoon eteen/alaspäin, jossa sen kannakkeet 14, 15 painuvat kahta nostovarren olaketta 1Θ vastaan (vain yksi näkyy piirustuksessa). Istutuslaitteet on yhdistetty ajoneuvoon sijoitettuun taimikoneeseen, josta taimet voidaan syöttää istutuslaitteeseen ja sille sijoitetun taimensyöttölaitteen kautta istutusreikään. Taimikonetta ja taimensyöttölaitetta ei näy kuvissa. Taimensiirtoputki 19 kiinteästi sijoitettu jalustaan 13 ja sen yläpää on liitetty taimivarastoon johtavaan putkeen 20, mikä on kumia tai muuta joustavaa materiaalia. Putki 19 ulottuu jalustan läpi ja työntyy alaosallaan putkenmuotoiseen istutuskärkeen 21, joka on akselinsuunnassa liikuteltavissa jalustaan nähden. Tässä osassa jalustan sisäpuolella ylempi ja alempi ohjausolake 22 ja 23, joista alempi ohjausolake muuttuu sylinterimäiseksi ohjaukseksi 24 istutuskärjen työntöliikkeelle. Ylemmän ohjausolakkeen 22 ja istutuskärjen keskiosaan kiinnitetyn laipan 25 väliin on jännitetty kaksi painejousta 26, 27.

Nämä pyrkivät työntämään istutuskärjen alempaan pääteasentoon, jossa laippa 25 lepää alempaa ohjausolaketta 23 vasten ja istutuskärjen vino ulostuloaukko 28 on hyvin jalustan alapään ulkopuolella. Istutuskärjen työntymisen jalustaan jousivoimaa vastaan rajoittaa jousien maksimi kokoonpainuminen. Tässä ylemmässä pääteasennossa työntyy vielä osa istutuskärjestä ulos jalustan alapäästä. Kun istutuskärki työntyy ylöspäin jalustassa saavuttaa, suhteellisen lyhyen työntömatkan jälkeen, istutuskärkeen kiinnitetty painosauva 29 jalustaan kiinteästi sijoitetun, sähköisesti vaikuttavan signaalinantajän 31 virtakytkimen 30. Tällöin työntyy virtakytkin signaalinantajan sisään siten, että tämä aktivoituu ja antaa signaalin. Laitteistoon kuuluu myös sig-naalinantajaan ja hydraulisylinterin ohjauselimeen 32, yhdysjoh-doilla 33, 34 kytketty sähkökäyttöinen aikarele 35, minkä tehtävä selostetaan tekstissä myöhemmin. Ohjauselin 32 muodostuu magneettiventtiileistä, mitkä kuten aikarelekin ovat tavanomaista rakennetta, eikä niitä tässä selosteta lähemmin.

6 65007 /

Laitteisto toimii seuraavalla tavalla. Kun istutuskoneella varustettua ajoneuvoa jatkuvasti kuljetetaan yli istutusalueen, viedään istutuslaite ylemmästä ääriasennostaan maan pinnan yläpuolelle sisään maahan hydraulisylinterillä 12 ja nostovarrella 11 riippuen istutussignaalista ohjausyksiköstä 5 elimeen 32. Samanaikaisesti kuin istutuslaitteisto alkaa alasvientiliikkeen käynnistyy aikarele 35 automaattisesti. Kun istutuskärki 21 alasvientiliikkeen aikana tunkeutuu maahan ja/tai törmää maastoesteeseen, työntyy se ylöspäin jalustassa 13 jousivoimaa vastaan, jos maa ja este tarjoavat tarpeeksi suuria vaikeuksia tunkeutua alaspäin. Työntymismatkan pituus muodostaa tällöin mitan maan kovuudesta tunkeutua läpi esteen. Jouset.26, 27 ovat niin mitoitetut, että painotanko 29 istutuskärjen työntyessä saavuttaa kosketuksen virtakytkimeen 30 vasta, kun maa on niin kovaa tai este niin kova ohittaa tai tunkeutua sisään, että istutusta ei voida suorittaa.

Jos maaolosuhteet ovat sellaiset, että istutuslaite voi tunkeutua maahan tarkoitettuun istutussyvyyteen saakka, pysyy se is-tutusreiässä jousien 17 voiman vaikuttaessa samanaikaisesti paluuliikettä vastaan. Pian istutuslaitteen alasvientiliikkeen lakattua on aikareleen käyntiaika lopussa. Samassa silmänräpäyksessä antaa aikarele impulssin taimensyöttölaitteelle, jolloin istutuslaitteesta syötetään taimi istutusreikään, Tämä pulssi muodostaa myös selvä-signaalin ohjausyksikölle 5. Kun näin on tapahtunut nostetaan istutuslaite ylös maasta hydraulisylinterillä 12 ja nostovarrella 11 sekä viedään ylimpään ääriasentoonsa maanpinnan yläpuolella. Kuvattu toimintakierros toistuu tämän jälkeen automaattisesti tavanomaisten, tässä selostamatto-mien laitteiden avulla, ja siinä tahdissa, minkä istutukselle soveliaassa maaperässä määrää ajoneuvon nopeus ja haluttu etäisyys taimien välillä.

Jos maaperä sitävastoin on niin kovaa tai mahdollinen maastoeste niin vaikea, että istutus ei onnistu, työnnetään istutuskär-keä kesken alasvientiliikkeen jalustassa ylöspäin niin pitkälle, että painotanko 29 vaikuttaa virtakytkimeen 30, jolloin signaali-anturi aktivoituu ja antaa signaalin. Tämä viedään aikarelee-seen ja hydraulisylinterin ohjauselimeen 32, jolloin aikarele 0 7 65007 pysähtyy ja hydraulisylinteri vedetään kokoon. Istutuslaite nousee tällöin ylös maasta väliasentoon vähän maanpinnan yläpuolelle ja viedään välittömästi tämän jälkeen uudelleen maahan uutta reiäntekoyritystä varten.

Keksinnön mukaista laitetta selostetaan nyt kuvien 2 ja 5 avulla .

Kuvassa 2 on eräs toteutus ohjausyksiköksi 10. Tunnettua lajia oleva laskulaite 36 on kytketty vastaanottamaan mittauspulsse-ja matkamittarista 7. 9 ja se muodostaa yhdessä tämän kanssa ensimmäisen mittauslaitteen. Laskulaite 36 voidaan asettaa laskemaan haluttu määrä pulsseja, esim. kymmenen kappaletta ja se siirtyy nollaan, kun nämä pulssit on laskettu. Kymmenen pulssia vastaa esim. kahden metrin ajomatkaa. Kun laskulaite on laskenut ne 10 pulssia anturista 0, jotka johtimen 37 välityksellä tulevat laskulaitteeseen 36, mikä lähettää ne johtimen 36 kautta lyhyenä laskusignaalina yhteenlaskevan ja vähentävän laskijan 39 yhteenlaskusisäänmenoon 40. Laskijassa 39 on vähentävä sisäänmeno 41 pulssien vastaanottamiseksi ohjausyksiköstä 5 johtimen 42 välityksellä osoituksena istutusyrityksen onnistumisesta .

Nämä pulssit muodostetaan edellä kuvatuista aikareleen 35 pulsseista. Laskijassa 39 on signaalin ulosmeno 43, josta lähetetään jatkuvasti pitosignaali releelle 44, kun laskijan 39 yh-teenlaskeva sisäänmeno ja vähentävä sisäänmeno 41, 40 on vastaanottanut pulssin laskijasta 39. Releessä 44 on katkaisukos-ketin 45.. Tämä kosketin on suljettuna, kun laskijalla 39 on sisältö 1 ja pitosignaali lähetetään. Kun laskijan sisältö on 0 lähetetään pitosignaali ja rele 40 magnetoidaan, jolloin kosketin 45 katkaisee.

Toinen mittauslaite käsittää matkamittarin 7, 9 ja aseteltavan laskulaitteen 46, mikä johtimen 47 välityksellä ottaa vastaan laskuimpulsseja .signaalianturista 9. Toisin kuin laskijassa 36, ei tämä laskija 46 palaudu automaattisesti nolla-asentoon, vaan vaatii palautussignaalin, mikä tässä tapauksessa muodostetaan aikareleen 35 selväsignaalista, mikä seli/ä-signaali johti- / 6 65007 men 52 ja ohjausyksikön 5 kautta viedään laskijaan 46 johtimella 46, mikä on kytketty palautussisäänmenoon 49. Laskija 46 asetetaan laskemaan esim. kuusi impulssia anturista ja antamaan jatkuvan signaalin ulosmenostaan 50, kun tämä pulssimäärä on saavutettu. Laskija 46 jatkaa sitten anturin 9 pulssien laskemista riman laskijan 36 kanssa. Laskijan 46 ulosmeno 50 on johtimen 51 yläpuolella ja kosketin 45 on yhdistetty ohjausyksikköön 5.

Ennen istutuksen alkamista asetellaan molemmat laskulaitteet 36 ja 46 halutulle pulssiluvulle ja aseteltu pulssimäärä laskijassa 46 on aina pienempi kuin laskijassa 36. Molemmilla laskijoilla on sama lähtöarvo, mikä tässä oletetaan nollaksi. Edelleen oletetaan, että laskulaite 36 asetellaan kymmenelle pulssille, jolloin, jos jokainen pulssi vastaa 0,2 m, tulee mitatuksi 2 metrin matka ennenkuin signaali lähtee johtimeen 36. Oletetaan vielä, että laskulaite 46 on aseteltu laskemaan kuusi pulssia, mikä vastaa 1,2 m ajomatkaa, ennenkuin jatkuva signaali lähetetään johtimeen 51.

Selostetun järjestelmän toiminta on seuraava. Istutuskone on aluksi paikallaan ja sen laskulaitteet 36, 46 ja 39 ovat asetetut nolla-asentoon. Kun laskijan 39 sisältö on "0", lähetetään ulosmenosignaali releelle 44 ja kosketin 45 on auki, kuten kuvasta 2 näkyy.

Kun ajoneuvo alkaa liikkua, antaa signaalianturi 9 pulsseja laskijalle 36 ja 46. Nämä pulssit merkitsevät vaakasuoraa linjaa 53 kuvassa 5. Kuvan 5 mukaisesti ajoneuvo liikkuu vasemmalta oikealle ja lähtö tapahtuu pystysuoralta linjalta 54. Kun lasku-laitteet 36 ja 46 ovat vastaanottaneet kuusi pulssia, lähettää laskulaite 46 signaalin johtimeen 51, mutta kun kosketin 45 on auki, ei signaali pääse ohjausyksikköön 5. Kun laskulaite 36, -ja luonnollisesti myös 46, on ottanut vastaan ja laskenut 10 pulssia antaa laskulaite 36 signaalin laskijan 39 yhteenlasku-sisäänmenolle, jolloin sen sisällöksi tulee "1". Kuten mainittu merkitsee tämä, että pitosignaali releelle 44 lakkaa ja tällöin sulkeutuu kosketin 45. Laskulaitteen antama pulssiluku ”6” viedään nyt istutus8ignaalin muodossa ohjausyksikköön 5, mikä lähettää sen johdinta 55 pitkin toimintaelimelle 32. Aikarele 35 * 9 65007 käynnistyy ja istutusyritys tehdään ja jos yritys onnistuu, lähetetään selvä-signaali aikareleestä 35 johdinta 52 pitkin ohjausyksikköön 5, mikä lähettää signaalin edelleen laskijan 39 vähentävään sisäänmenoon 41 ja laskulaitteen 46 palautussisäan-menoon 49 laskijan 46 palauttamiseksi "0"-asentoon. Laskijan 39 sisältö tulee olemaan 0 ja rele 44 magnetoituu ja kosketin 45 avautuu.

Kun laskulaite 36 oli vastaanottanut kymmenenpulssia aseteltiin se automaattisesti uudelleen ja alkoi laskea uudelleen paikasta 56 ( kuva 5 ] .

Kuvassa 5 tarkoittaa alin vaakasuora rivi 57 laskijan 39 sisältöä eri ajankohtina.

Kone siirtyy edelleen oikealle ja kun laskulaite 46 on uudelleen saavuttanut arvon ’'6M ja antaa mainitun signaalin. On huomattava, että laite esitetyssä toteutusesimerkissä on sellainen, että laskulaite uudelleenasetellaan ja alkaa uusi lasku yhden pulssin laskulaitetta 36 jälessä.

Laskulaite 46 tulee siis alkamaan laskemisensa paikasta 57, kun laskulaite 36 on jo laskenut yhden pulssin. Kun laskulaite 36 siis on laskenut kuusi pulssia, on laskulaite 36 laskenut seitsemän pulssia kohdassa 5Θ ja saavuttaa 10 pulssia kohdassa 59. Tässä kohdassa 59 toistetaan aikaisemmin kuvattu toiminta ja oletetaan, että taimi voidaan istuttaa.

Ylläesitetystä käy selville, että kun laskijan 39 sisältö on ”0”, on se laskulaitteen 36 signaali, mikä määrää nk. pituus-muodostelman, t.s. etäisyyden kahden perättäisen taimen välillä rivissä ja että tämä etäisyys on nimellinen, toivottu etäisyys.

Jatketun ajon aikana on laskulaite 36 jälleen laskenut 10 pulssia ja istutusyritys tehdään. Maan oletetaan olevan kivinen ja tämä huomataan siitä, että tuntoelimen kosketin 30 (kuva 4) sulkeutuu. Yritys siis keskeytyy ja laite nostetaan jonkin verran ja uusi reiäntekoyritys tehdään välittömästi. Katkoviiva 61 eisttää istutuskärjen liikettä uusittujen yritysten aikana. Kun kohta 62 saavutetaan, oletetaan istutusyrityksen onnistuvan.

/ 10 65007

Laskija 39 siirtyy tällöin ”0":aan ja laskulaite 46 asetetaan nollaan ja alkaa laskea uudestaan. Kohdassa 62 laskulaite on laskenut 10 pulssia kohdasta 60 laskien ja laskijan 39 sisällöksi tulee siksi "1" ja kosketin 45 muuttaa lopuksi asentoaan. Kohdassa 63 on kuitenkin laskulaite 46 laskenut vain kolme pulssia kohdan 62 jälkeen. Kolmen lisäpulssin jälkeen on laskulaite kuitenkin saavuttanut kuusi pulssia kohdassa 64 ja kone on siis siirtynyt 1,2 m istutuksesta kohdassa 62. Laskulaite 46 lähettää ulosmenosignaalinsa ja koska kosketin 45 on nyt kiinni, suoritetaan istutusyritys. Oletetaan, että tämä istutusyri-tys epäonnistuu, mutta seuraava .yritys onnistuu ja taimi istutetaan kohtaan 65, mistä laskulaite 46 alkaa laskemisen alku-asennosta .

Kohdassa 66 on laskulaite 36 laskenut kymmenen pulssia kohdasta 62 ja laskulaite 46 on laskenut neljä pulssia kohdasta 65. Kahden lisäpulssin jälkeen lähettää laskulaite 46 oman signaalinsa kohdassa 67 ja istutus tapahtuu.

Vaihe uusitaan ja kohdassa 6Θ on molemmilla laskulaitteilla 36 ja 46 tarvittava määrä pulsseja ja istutusyritys aloitetaan riippuen lukulaitteesta 36.

Edelläolevasta käy selville, että kun laskijan 39 sisältö on "1” ei tapahdu istutusta ennen kuin laskulaite 46 on laskenut vähintäin kuusi pulssia edellisen taimen istuttamisen jälkeen.

Jos laskijan 39 sisältö on suurempi kuin ”1" tulee laskijalaite 46 ohjaamaan istutuksen kulkua siihen saakka kunnes istutuskone työskentelee normaalisti ja yhtä monta tainta istutaan kuin laskulaite 36 istutussuunnitteen mukaisesti on määrrännyt istutettavaksi.

Kuvassa 5 vastaavat kohdat 56, 59, 60, 63, 66 ja 6Θ suunniteltuja istutuskohtia. Suunnitelman mukaan tuli kuusi tainta istuttaa tällä välille ja näin on myös tapahtunut.

Ajoneuvon mittaritaululle voidaan sopivasti järjestää merkinan-tolaitteita esim. lamppuja, jotka, mitkä näyttävät tapahtuuko / 11 65007 istutus normaalivälein tai pienennetyin välein samoin voidaan nämä signaalit rekisteröidä paperille, jotta myöhemmin voidaan arvostella istutustulosta. Johdannossa on mainittu, että kone voi olla varustettu usealla istutuslaitteella. Jokaisella istu-tuslaitteella on silloin oma tunnustelija 3 ja omat ohjausjärjestelmät 5 ja 10. Jos kone esim. on varustettu kahdella laitteella ja molemmat toimivat esteitä sisältävällä maalla, niin että vastaavan laskijan 39 sisältö tulee suureksi uudistettujen sisäänsyötettyjen signaalien ansiosta asiaan kuuluvasta lasku-laitteesta 36 ilman vastaavia vähennyssignaaleja tai sisältö ylittää määrätyn arvon, voi olla tarkoituksenmukaista, että kuljettaja pienentää ajoneuvon nopeutta, jotta istutuslaite voi ehtiä mukaan istuttamaan lyhyillä taimiväleillä. Tämä voidaan myös toteuttaa siten, että jokainen istutusmuodostelma tai is-tutusetäisyys riippuu vastaavasta optimaalisesta ajonopeudesta. On luonnollisesti myös mahdollista automaattisesti muuttaa ajonopeutta signaalien mukaan, jotka osoittavat millä istutusväli1-lä kone työskentelee.

Kuvattua ohjausjärjestelmää voidaan vaihdella eri tavoin ilman, että keksintöäjatuksesta poiketaan, ja laskijat, joiden tässä on ajateltu muodostuvan tavanomaisista piireistä, voidaan muodostaa elektronisista piireistä tietokoneohjauksin jne. On myös mahdollista käyttää hyväksi istutusta, jossa istutusväli on nimellisen ja pienimmän arvon välillä. Istutusväli, jolla koneen tulee työskennellä, voidaan tällöin sopivasti määrätä riippuvaksi laskijan 39 sisällöstä.

Selostettu vähentävä ja yhteenlaskeva laskin 39 voidaan muodostaa vertaavästa piiristä, mikä varastoi otettujen signaalien määrän laitteesta 36 ja vastaanotettujen signaalien määrän, jolloin, jos erotus nousee yli tai on yhtä kuin "1", aiheutuu koskettimen 45 sulkeutumisen. On sallittua, että mikä tahansa arvo voidaan valita magnetisoimaan tai poistamaan magnetisointia releeltä 44 riippuen vastaavan signaalin pulssimäärästä. Edellä on oletettu, että selvä-signaali tehdään lyhyellä pulssilla kuten signaalilla' laitteesta 36.

Claims (5)

1. Laite ajoneuvon käyttämässä, automaattisesti toimivassa istutuskoneessa tarkoituksella istuttaa pinta-alayksikköä kohti optimaalinen määrä taimia annetussa suhteessa taimia pinta-alayksikköä kohti, käsittäen vähintään yhden istutus1 aitteen tekemään maahan määrätynsyvyisiä istutusreikiä ja istuttaa yhden taimen asianomaiseen istutusreikään, mikä istutuslaite sisältää tuntoelimet (3; 21, 29, 35) tunnistamaan maan kovuuden ja maassa olevat esteet, mitkä tuntoelimet antavat se 1vä-signaa1in , kun reikä on tehty ja taimi on siihen asetettu, sekä laitteen (5) lähettämään käyttäsignaalin istutuslaitteen käyttölaitteelr le (12) ja siten ohjaamaan käyttölaitetta niin, että istutus-yrityksiä tehdään kunnes määrätyn syvyinen reikä saadaan tehdyksi, tunnettu ensimmäisestä mittauslaitteesta (6, 36), tarkoitettu istutuskoneen siirtonopeuden huomioon ottaen mittaamaan toisiaan seuraavat osatetä1syydet ensimmäisellä pituudelr la, mikä vastaa toivottua etäisyyttä kahden toisiaan seuraa- van taimen välillä ja lähettämään ensimmäisen signaalin jokaisen saavutetun ensimmäisen osaetäisyyden jälkeen ja palaamaan alkuasentoon, toisesta mittauslaitteesta (6, A6), tarkoitettu istutuskoneen siirtonopeuden huomioonottaen mittaamaan kuljetun matkan ja ennen ensimmäisen osaetä5 syyden saavuttamista antamaan toisen signaalin, ja mikä toinen mittauslaite on tarkoitettu palautettavaksi alkuasentoon riippuen mainituista selvär signaaleista, signaalin vastaanottopiiristä (39) tarkoitettu vastaanottamaan mainitut ensimmäiset signaalit ja mainitut selvä-signaalit ja vertaamaan vastaanotettujen ensimmäisten signaalien ja selvä-signaalien määriä ja sulkemaan koskettimön (^5) signaalinsiirtopiirissä tarkoituksella toisten signaalien kanssa aikaansaada mainittuja käyttösignaaleja, kun ero ensimr maisten signaalien lukumäärän ja se 1vä-signaa1ien lukumäärän välillä ylittää määrätyn arvon.

1 2 65007

2. Laite vaatimuksen 1 mukaisesti, tunnettu siitä, että molemmat mittauslaitteet (6, 36; 6, A6) voidaan asetella antamaan vastaavia signaaleja halutun pituisen siirtovälin mittauksen jäi keen. π 65007

3. Laite vaatimusten 1 ja 2 mukaisesti, t u n n e t t u siitä, että signaalien vastaanottopiirin (39) muodostaa laskupiiri, minkä tehtävänä on yhteenlaskea vastaanotetut ensimmäiset signaalit ja vähentää näistä vastaanotetut se 1vä-signaa1it.

4. Laite vaatimuksen 3 mukaisesti, tunnettu siitä, että signaalien vastaanottopiiri on tarkoitettu tuottamaan signaalin koskettimen (**5) aukaisemiseksi, kun vataanote11ujen ensimmäisten signaalien lukumäärä on sama kuin vastaanotettujen selvär signaalien määrä.

5. Laite vaatimuksen 4 mukaisesti, tunnettu siitä, että kosketinta (45) ohjataan releellä (44), mitä ohjataan signaalien vas taa not topiiri11ä. 65007