FI64849B - Baelgfoerbindningskonstruktion - Google Patents

Description

|g M <''» UTLACUGTNmcs^KMFT 64 849 ^ (51) Kv.lkP/)nt.CL3 F 16 L 51 /02 SUOM I — FI N LAN D (It) P**nt*n»k«iiiu» — Ptt«ot*n*ekn»n| 791901 (22) HtkemlipMvt— AmMcnlnfadif ll. 06.79 (23) Alkupilvi—GlltighMidai 1¾.06.79 (41) Tulhit julklMkil — Blivlt ofTmtlif 15.12.80

Patentti· ja rekisterihallitut NikMttn* it k««LJulk^un pvm. -

Patent· och registerstyreisen AmOkan utli*d och utl.ikrlft*n publkarad 30.09.83 (32)(33)(31) fyydrtty «uoikwi —Begird prlorltat (71) Oy Partek Ab, 2l600 Parainen, Suomi-Finland(FI) (72) Tauno Ilmari Puikkonen, Kerava, Matti Olavi Kääriäinen, Järvenpää,

Suomi-Finland(FI) (7M Berggren Oy Ab (5*0 Paljetasaimen rakenne - Bälgförbindningskonstruktion Tämä keksintö kohdistuu kahden putken välisen saumakohdan paljetasaimen rakenteeseen, joka käsittää putkien päihin kiinnitettyihin runkokappaleisiin kiristysvanteilla kiinnitetyn taipuisan paljeosan.

Tällaisia paljetasaimia käytetään esimerkiksi prosessiteollisuuden savukaasu- ja kuumailmakanavien saumakohdissa lämpölaajenemisten kompensointiin. Paljeosan suojaamiseksi kuumilta kaasuilta, jotka voisivat vaurioittaa sitä ja lyhentää sen elinikää, käytetään nykyisin tunnetuissa paljetasaimissa säteen suunnassa palje-osan sisäpuolelle sovitettua eristystä, joka muodostuu lasi-, vuori-tai keraamisesta villasta, joka tilkitään paljetasaimen sisään.

Koska kuitenkin paljetasain joutuu kanavistossa "elämään" Lämpölaajenemisten ja -supistusten johdosta ja käytetyt eristevillat kovissa lämpötiloissa menettävät joustavuutensa, muodostuu paljetasaimen rungon ja eristysvillan väliin aukkoja tai kanavia, joista kuumat kaasut pääsevät kosketukseen paljeosan kanssa edellä mainituin seurauksin. Myös tärinä aiheuttaa varisemista, jonka seurauksena syntyy aukkoja.

2 64849 DE-kuulutusjulkaisusta 1 267 490 tunnetaan myös paljetasain, jossa paljeosa on muodostettu useista päällekkäisistä huopakerroksista, jotka on muodostettu lämmönkestävästä kuitumateriaalista, kuten lasikuiduista. Sisemmät kerrokset on tällöin ympäröity ohuella me-tallikudoksella niiden pitämiseksi koossa, kun taas ulommat kerrokset ovat ilman metallikudosta. Uloimpana kerroksena on kaasua läpäisemätön asbestikangas. Tällaisella paksulla monikerroksisella vaipalla on kuitenkin se haitta, että kerrosten suhteellinen liikkuminen toisiinsa nähden käyristyssäteen vaihdellessa muodonmuutoksien aikana kasvaa paksuuden mukaan, ja täten kerrokset hankaavat toisiaan ja kuluvat melko nopeasti. Ulompien kerrosten jatkuva vaihtelu venytetyn ja vähemmän venytetyn tai jopa kokoonpuristetun tilan välillä ja vastaavasti sisempien kerrosten jatkuva kokoon-puristumisvaihtelu edistää rikkoutumista aineiden väsymisalttiuden takia.

Tämän keksinnön tarkoituksena on tämän vuoksi saada aikaan paljetasain, jossa ei ole edellä mainittuja haittoja, vaan jossa paljeosa on tehokkaasti eristetty kanavissa virtaavista kuumista kaasuista.

Keksintö tarkoittaa näin ollen paljetasaimen rakennetta, joka käsittää kahden kuumia kaasuja kuljettavan putken päihin kiinnitettyihin runkokappaleisiin kiristysvanteilla kiinnitetyn taipuisan paljeosan, jonka sisäpuolelle säteen suunnassa katsottuna on kiinnitetty taipuisasta muotoaan muuttava, vuori-, lasi- tai keraamisesta villamatosta muodostuva eristysvaippa, joka estää kuumien kaasujen pääsyn kosketukseen paljeosan kanssa, jolloin eristys-vaippa on kiinnitetty samoilla kiristysvanteilla kuin paljeosa ja on kiristysvanteiden välillä erillään paljeosasta, ja keksintö on tunnettu siitä, että tunnetulla tavalla kahden kankaan väliin sovitettu vuori-, lasi- tai keraaminen villamatto on halutuin välein tehdyin yhdensuuntaisin tikkauksin yhdistetty kankaisiin, joista tikkauksista eristysvaippa on taitettu haitarinmuotoon.

Keksinnön mukaisessa paljetasaimessa eristysvaippa elää samalla tavalla kuin paljeosakin ja estää täten täydellisesti kuumuuden pääsyn paljeosaan, vaikka lämpölaajenemisliikkeet ovat suuriakin. Keksinnön mukainen eristysvaippa ei myöskään ole herkkä tärinälle, vaan säilyttää eristyskykynsä voimakkaastakin tärinästä huolimatta.

Keksintö esitetään seuraavassa lähemmin viittaamalla oheiseen pii- 3 64849 rustukseen, joka esittää keksinnön mukaisella paljetasaimella varustettua putkijohtoa osittain pituusleikkauksena.

Piirustuksessa viitenumerot 1 ja 2 tarkoittavat putkijohdon 2 putkea. Ylävirran puoleinen putki 1 on varustettu sinänsä tunnetulla ohivirtauslevyllä 3. Kumpaankin putkeen 1, 2 on lähelle sen päätä hitsattu rengaslaippa 4, 5. Kummankin putken 1, 2 päähän on edelleen pujotettu rengasmainen runkokappale 6, 7, jonka poikkileikkaus on U-muotoinen siten, että Urn putkeen päin olevasta haarasta ulko-nee uumaosan kanssa yhdensuuntainen laippa 8, 9. Nämä laipat on pulteilla kiinnitetty vastaaviin rengaslaippoihin 4, 5. Runkokappalei-den 6, 7 ulkokehällä olevien laippojen 10, 11 päälle on sovitettu kaasutiivistä kangasta, esimerkiksi asbestikangasta oleva paljeosa 12 ja kiinnitetty niihin kiristysvanteilla 13, 14.

Aikaisemmin tunnetuissa paljetasaimissa ohivirtauslevyn 3, runko-kappaleiden 6, 7 ja paljeosan 12 välinen tila on ollut pakattu vuori-, lasi- tai keraamista villaa olevalla eristysaineella. Tärinän vaikutuksesta tällainen eristysaine kuitenkin varisee, jolloin voi syntyä aukkoja eristysainekerrokseen. Edelleen, jos lämpö-laajeneminen tapahtuu toiseen suuntaan,tiivisteainekerros painuu kasaan, ja kun laajeneminen tapahtuu päinvastaiseen suuntaan, se ei palaudu entiseen muotoonsa, vaan jättää rakoja reunamille, joista raoista kuumat kaasut pääsevät kosketukseen paljeosan 12 kanssa.

Tämä epäkohta on keksinnön mukaisessa paljetasaimessa vältetty siten, että paljeosan 12 sisäpuolelle säteen suunnassa katsottuna on kiinnitetty eristysvaippa 15 runkokappaleiden 6, 7 laippoihin 10, 11 käyttäen samoja kiristysvanteita 13, 14, joilla paljeosakin on kiinnitetty. Eristysvaippa 15 koostuu edullisesti kahden tekstiiliker-roksen 16, 17 väliin sovitetusta vuori-, lasi- tai keraamista vil-lamattoa olevasta kerroksesta 18, jolloin nämä kerrokset on yhdistetty toisiinsa halutuin välein tehdyillä tikkauksilla, jotka piirustuksessa on esitetty katkoviivoin 19. Näiden tikkausten kohdalla eristyvaippa on taitettu haitarin muotoiseksi.

Koska eristyvaippa 15 on erillinen paljeosasta 12, niiden välistä hankausta ei esiinny. Eristysvaippa 15 on lisäksi muodostettu kuitu-matosta 18, jossa kuidut eivät ole sidottuja toisiinsa samalla tavalla kuin huovassa, vaan ne toimivat suuremmassa määrin toisistaan