FI64746B - Foerfarande och anordning foer separering av ett medium i komponenter med olika partikelmassor - Google Patents

Description

! 64746

Menetelmä ja laite väliaineen erottamiseksi hiukkasmas-soiltaan erilaisiin komponentteihin. - Förfarande och anordning för separering av ett medium i komponenter med olika partikelmassor.

5 Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta väliaineen erottamiseksi hiukkasmassoiltaan erilaisiin komponentteihin keskipakovoiman avulla vapaalla pyörrevirtauksel-la toimivissa laitteissa esim. sykloneissa siten, että 10 massaltaan suuremmat hiukkaset rikastuvat pyörimisliikkeen aikana erottavan pyörteen ulompiin osiin ja massaltaan pienemmät hiukkaset rikastuvat erottavan pyörteen niihin osiin, jotka ovat lähempänä pyörintäkeskiötä.

15 Termi "väliaine", jota käytetään tässä selostuksessa, on tarkoitettu käsittämään jauhemaiset ja kuituiset vir-taavat kiinteät aineet, virtaavat nesteet, nestepisarat ja kaasut sekä näiden seokset. Vastaavasti termi "hiukkanen" on tarkoitettu käsittämään kiinteät hiukkaset, nes-20 tepisarat, nestemolekyylit, kaasumolekyylit tai kaasuato-mit. Termi "erottelutila" on tarkoitettu käsittämään erilaiset pyörrekammiot sekä virtausputket ja virtaustilat, joissa erottelu tapahtuu keskipakovoiman avulla. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Ennestään tunnetaan monenmuotoisia pyörre-erottimia, mm.

2 sykloneja, joissa pyörrettä rajoittavat sylinterimäiset 3 ja kartiomaiset pinnat. Yleensä pyörrekammio on sileäpln- 4 tainen ja kammion seinämä on jatkuva pyörrevirtauksen suun 5 nassa. Tällaisia itsenäisesti toimivia pyörre-erottimia 6 rinnakkain asettamalla on muodostettu esim. multisyklo- 7 neja. Tästä on esimerkki US-patentissa 3 747 306. Lisäksi 8 tunnetaan useista patenttijulkaisuista pyörre-erottimia, 9 joissa kaksi pyörrettä on yhteydessä tangentiaalisesti 10 toisiinsa sallien tietynkokoisten hiukkasten siirtymisen 11 tangentiaalisesti pyörteestä toiseen. Myöskin tunnetaan pyörresysteemi, jossa erotettava väliaine syötetään kahden pyörteen väliin tangentiaalisesti. Tästä on esimerkki US-patentissa 4 248 699.

2 64746

Tunnettujen pyörre-erottimien haittana on se, että keskipakovoima työntää erotettavaa väliainepyörrettä ulkopuolella rajoittavia pintoja vasten. Tällöin kitka hidastaa pyörteen kulkua ja aiheuttaa turbulenssia seinämien lä-5 heisyydessä. Kitka ja siitä aiheutuva turbulenssi synnyttävät huomattavia energiahäviöitä. Pienentyneen pyörimisnopeuden vuoksi keskipakovoima ja sen mukana erotteluteho alenevat. Lisäksi turbulenssi sekoittaa uudelleen jo tapahtunutta erottumista. Tunnetut multisyklonit vaativat 10 runsaasti tilaa ja niiden rakenne on massaltaan suuri. Kitkan aiheuttamien häviöiden vuoksi nykyisillä pyörre-erottimilla on vaikeata päästä suuriin pyörrenopeuksiin, joita tarvitaan esim. kaasuja erotettaessa kaasuseoksista. Kitka kasvaa voimakkaasti nopeuden lisääntyessä. Kitkan ai-15 heuttaman jarrutuksen vuoksi erotettava väliaine ei ehdi pysyä kauan pyörimisliikkeessä tehokkaan erottumisen alaisena .

Tämän keksinnön tarkoituksena on vähentää mainittuja hait-2° toja ja se saadaan aikaan keksinnön mukaisella menetelmällä siten, että kaksi tai useampia rinnakkain sijaitsevia erottavia pyörteitä saatetaan pareittain sivusuunnassa yhteyteen keskenään siten, että erottavat pyörteet törmäävät toisiinsa 0 - 90°:n kulmassa pyöriessään vastakkaisiin 25 suuntiin.

Keksinnön mukaisen menetelmän toteuttamiseksi tarkoitetut laitteet on esitetty jäljempänä patenttivaatimuksissa.

30 Keksintöä havainnollistetaan seuraavin kuvin.

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista pyörresysteemiä, jossa rinnakkain sijaitsevat erottavat pyörteet ovat pareittain sivusuunnassa yhteydessä toisiinsa.

35

Kuvio 2 esittää keksinnön mukaista pyörresysteemiä, missä pyörteet ovat ellipsin muotoisia.

Kuvio 3 esittää sivukuvaa eräästä keksinnön mukaisesta 3 64746 syklonisysteemistä.

Kuvio 4 esittää leikkausta pitkin viivaa IV-IV kuviossa 3.

5 Kuvio 5 esittää aksiaalista leikkausta eräästä keksinnön mukaisesta syklonisysteemistä.

Kuvio 6 esittää leikkausta pitkin viivaa VI-VI kuviossa 5.

10 Kuvio 7 esittää virtauksen jakajan erästä muotoa aksono-metrisesti.

Kuvio 8 esittää virtauksen jakajan toista muotoa aksono-metrisesti.

15

Kuvio 9 esittää virtauksen jakajan poikkileikkausvaihtelua kuviossa 8.

Kuvio 10 esittää pyörintäakselin suuntaista leikkausta pit- 20 kin viivaa X-X kuviossa 8.

Kuvio 11 esittää sivukuvaa tangentiaalisen syötön eräästä järjestelymuodosta kuviossa 6.

25 Kuvio 12 esittää perspektiivikuvaa eräästä keksinnön mukaisesta syklonisysteemistä, jossa pyörteet ovat kartiomaisia.

Kuvio 13 esittää aksonometrisesti virtauksen jakajia syklo- 30 nisysteemissä, missä pyörteet ovat kartiomaisia.

Kuvio 14 esittää aksonometrista kuvaa keksinnön mukaisesta pyörresysteemistä, jossa eri pyörteiden välillä ei ole seinämiä lainkaan.

35

Kuvio 15 esittää leikkausta eräästä keksinnön mukaisesta pyörrekammiosysteemistä, jossa yhden pyörrekam-mion ympärillä on useita muita pyörrekammioita kehämäisestä.

4 64746

Kuvio 16 esittää aksonometrista kuvaa eräästä keksinnön mukaisesta syklonisysteemistä, jossa väliaineen syöttö tapahtuu keskimmäiseen sykloniin.

5 Kuvio 17 esittää poikkileikkausta sentrifugista, jossa on pyörintäkeskiön ympärillä kehämäisesti keksinnön mukainen syklonisysteemi.

Kuvio 18 esittää aksiaalista leikkausta pitkin viivaa 10 XVIII-XVIII kuviossa 17.

Kuvio 19 esittää aksiaalista leikkauspiirrosta keksinnön mukaisesta syklonisysteemistä, jossa pyörteet ovat kartiomaisia ja pyörteiden väliset seinämät on 15 poistettu pääosin.

Kuvio 20 esittää pieniä virtauksen jakajia ja pyörteitä niiden läheisyydessä periaatteellisesti.

20 Kuvio 21 esittää periaatteellisesti pyörteitä, kun virtauksen jakajaa ei ole.

Tämän keksinnön keskeisenä sisältönä on vähentää erottavan pyörteen ja sitä ulkokehällä rajoittavan pinnan kosketusta, 25 jolloin siitä aiheutuvat haitat jäävät pois. Tätä varten osa pyörrettä ulkokehällä rajoittavasta pinnasta tai koko pinta poistetaan. Pinnan pyörrettä sisäänpäin työntävä tukivaikutus korvataan saattamalla kaksi vierekkäistä pyörrettä törmäämään pyörimisliikkeessä toisiinsa, jolloin 30 ne työntävät toisiaan sisäänpäin. Pienessä kulmassa toisiinsa törmäävät pyörteet eivät synnytä turbulenssia eikä niiden välillä ole juuri lainkaan kitkaa, jos pyörimisnopeudet ovat samat. 1

Keksinnön lisätarkoituksena on saattaa erotettava väliaine pyörteessä radiaaliseen värähdysliikkeeseen törmäysten yhteydessä. Radiaalinen värähdysliike edistää massoiltaan eri suurien hiukkasten erottumista. Sijoittamalla törmäys- s 64746 kohdat tasaisin välimatkoin toisistaan saadaan syntymään pyörteeseen oleellisesti pyörintäsäteen suunnassa etenevä, säännöllinen aaltoliike, joka saattaa erotettavat väliai-nehiukkaset pyörintäsäteen suunnassa vuoroin lähemmäksi 5 toisiaan ja vuoroin kauemmaksi toisistaan. Ulkokehän suunnasta radiaalisesti sisäkehälle suuntautuva isku pystyy antamaan kevyille hiukkasille suuremman nopeuden pyörintä-keskiötä kohden kuin raskaille hiukkasille, joiden hitausvoima on suurempi ja myös keskipakovoima suurempi.

10

Seuraavissa kuvissa on esimerkinomaisesti esitetty muutamia keksinnön sovellutusmuotoja sekä havainnollistettu keksinnön toimintatapaa. Todellisuudessa keksinnölle voidaan löytää suuri määrä erilaisia sovellutusmuotoja. Kek-15 sinnön mukaisten laitteiden muodot ja mittasuhteet valitaan kulloisenkin käyttötarkoituksen mukaan. Apuna voidaan käyttää kokeellisia tutkimuksia ja teoreettisia tarkasteluja.

20 Kuvioissa esitettyjen osien nimitykset ovat 1. erottelutilaa ulkokehän puolella rajoittava pinta 2. erottavan pyörteen kulkurata yleispiirteisesti ilman värähtelyvaikutusta 10. erottelutila, jossa eri massaiset hiukkaset erottuvat 25 eli pyörrekammio 12. tanqentiaalinen syöttöputki, josta eroteltavat hiukkaset tulevat erottelutilaan 13. aksiaalinen poistoputki pienimassaisille hiukkasille erottelun jälkeen 30 14. aksiaalinen poistoputki suurimassaisille hiukkasille erottelun jälkeen 39. virtauksen jakaja eri pyörteiden erottamiseksi toisistaan 40. törmäysalue, missä erottavat pyörteet törmäävät toi-· 35 siinsa 47. pyörrekammion kansi 48. aksiaalinen syöttöputki 49. erottavan pyörteen pyörintäkeskiö 6 64746 60. pieni virtauksen jakaja 490. sentrifugin pyörintäkeskiö

Kuviossa 1 on eräs keksinnön mukainen pyörrekammiosys-5 teemi, jossa yksittäiset pyörrekammiot ovat rinnakkain säännöllisessä neliöverkossa. Pyörrekammiot eli erottelu-tilat 10 ovat sivulta yhteydessä toisiinsa niin, että noin puolet keskimmäisten kammioiden seinäpinnasta on poistettu. Poistetun seinäpinnan kohdalle muodostuu tör-10 mäysalue 40, jossa eri kammioiden pyörteet törmäävät toisiinsa. Kuvion esittämässä tapauksessa pyörteitä on 4x4 kappaletta, mutta pyörrekammiosysteemissä voidaan käyttää mielivaltaista määrää pyörteitä 2, jotka saatetaan pareittain sivusuunnassa yhteyteen toisiinsa. Pyörteiden 15 väliin jää kuvion 1 esimerkissä poikkileikkaukseltaan 4-haaraisia virtauksen jakajia 39, joiden koko voi vaihdella. Myös virtauksen jakajien 39 muoto voi vaihdella. Esim. aaltoileva muoto edistää värähtelyä.

20 Kuviossa 2 on eräs keksinnön mukainen pyörresysteemi, jossa yksittäiset pyörteet 2 ovat ellipsin muotoisia radiaa-listen sysäysten tehostamiseksi. Kuvion 2 tapauksessa ellipsien pisimmät lävistäjät ovat kohtisuorassa toisiaan vastaan. Vaihtoehtoisesti voidaan ellipsin pisimmät lävis-25 täjät tehdä yhdensuuntaisiksi. Keksinnön mukainen pyörre-systeemi voidaan saada aikaan myös muun muotoisilla pyörteillä, esim. pyöristettyä kolmiota muistuttavilla, pyöristettyä neliötä muistuttavilla jne. 1 2 3 4 5 6

Kuvion 3 esittämässä sivukuvassa nähdään eräs keksinnön 2 mukainen syklonisysteemi, jossa on 4 x 4 syklonia yhdis 3 tetty syklonisysteemiksi. Kuviossa ei ole esitetty syklo 4 nien syöttölaitteita. Erotettavan väliaineen syöttö voi 5 tapahtua sykloneihin aksiaalisesta tai tangentiaalisesti.

6

Kuvion 3 esittämässä tapauksessa erotetut jakeet poistuvat aksiaalisessa suunnassa, mutta myös tangentiaaliset poistojärjestelyt ovat mahdollisia.

7 64746

Kuvion 4 esittämässä syklonisysteemin leikkauspiirrok-sessa nähdään yksittäisten pyörrekammioiden 10 olevan saman suuruisia. Tämä on edullista, että törmäysvoimat eri pyörteissä tulevat yhtä suuriksi. Virtauksen jakajat 5 39 ovat tässä tapauksessa muodostuneet neljästä sileästä sylinteripinnan osasta.

Kuvion 5 esittämässä leikkauksessa nähdään erään syklonisysteemin tangentiaaliset syötöt 12, jotka sijoittuvat 10 eri pyörteiden 2 väliin.

Kuviossa 6 nähdään vastaavat tagentiaaliset syötöt 12 ylhäältäpäin .

15 Kuviossa 7 nähdään eräs virtauksen jakaja 39, jossa pyörteiden 2 virtaussuunnissa on kourumaisia uria ja niiden välillä teräviä harjanteita. Tällaisen muodon avulla saadaan pyörteen 2 aksiaalisen leikkauksen muotoa muutetuksi pyörimisliikkeen eri vaiheissa. Eri pyörteiden 2 törmäys-20 alueella 40 pyörteiden rajapinta on taso, eli pyörteen 2 aksiaalinen leikkaus suoraviivainen. Hiukkasten kulkiessa kuvion 7 esittämän pyörteen jakajan 39 kohdalle joutuvat hiukkaset liikkumaan osittain myös aksiaalisessa suunnassa. Tällöin eri massaiset hiukkaset pääsevät helpommin 25 siirtymään toistensa ohi haluttuihin erottumissuuntiin.

Virtauksen jakajan poikkileikkausmuoto voi olla myös esim. ympyrä tai ellipsi.

Kuvioiden 8, 9 ja 10 esittämässä virtauksen jakajan 39 30 tyypissä aksiaalinen leikkaus on aaltoileva. Aaltomaisten kohoumien välissä on syvennyksiä, joihin pyörteet 2 pakotetaan. Pyörteen 2 muovautuminen säännöllisesti aksiaalisessa ja radiaalisessa suunnassa edistää erottumista.

35 Kuviossa 11 on esitetty yksityiskohta eräästä tangentiaa-lisen syötön 12 järjestelymahdollisuudesta kuvioiden 5 ja 6 mukaisessa tapauksessa.

Kuvioissa 12 ja 13 nähdään kartiomaisten pyörrekammioiden β 64746 eräs järjestelymahdollisuus. Törmäysalueen 40 leveys voidaan valita halutun suuruiseksi. Virtauksen jakajat 39 voivat olla sileitä kartiopintoja tai ne voidaan tehdä aaltomaisiksi pyörteen 2 kulkusuunnassa tai aksiaalises-5 sa suunnassa uurteisiksi.

Kuviossa 14 nähdään keksinnön sovellutusmuoto, jossa eri pyörteiden 2 väliset seinämät on kokonaan poistettu. Pyörteet 2 synnytetään ja ylläpidetään tangentiaalisilla syö-10 töillä 12, jotka tapahtuvat nuolien osoittamissa suunnissa pyörteiden 2 väliin. Eri pyörteet 2 pyörivät samoilla nopeuksilla ja samansuuruisina ja tukeutuvat sivusuunnassa toisiinsa. Sivukitka pyörteiden 2 välillä on hyvin pieni. Kuvion 14 tapauksessa pyörintäkeskiöt 49 ovat yhdensuun-15 täiset. Syöttö voidaan järjestää myös aksiaalisesti.

Kuviossa 15 on esitetty eräs keksinnön mukainen pyörresys-teemi, jossa yhden ison pyörteen 2 ympärillä on kehämäi-sesti useita pienempiä pyörteitä 2. Törmäysalueella 40 20 ison ja pienien pyörteiden 2 tangentiaaliset nopeudet ovat yhtä suuret, jolloin pienien pyörteiden 2 kulmanopeudet ovat suuremmat. Pienien pyörteiden 2 keskipakovoimaa pienentää ohuempi pyörivä massa isoon pyörteeseen 2 verrattuna, mutta pienien pyörteiden keskipakovoimaa lisää isoon 25 pyörteeseen 2 verrattuna pienempi säde. Tällöin eri kokoiset pyörteet 2 ovat tasapainossa keskipakovoimien puolesta. Kuvion 15 esimerkissä ison pyörteen 2 hiukkasmassa joutuu yhden kierroksen aikana 18 törmäysiskun vaikutuksen alaiseksi. Kuviossa 15 on ison pyörteen 2 ulko-osissa sijait-30 sevat törmäysalueet 40 tehty tangentiaalisessa suunnassa yhtä pitkiksi kuin törmäyskohtien 40 väliset osuudet. Tällöin iso pyörre 2 joutuu säännölliseen aaltoliikkeeseen.

Kuviossa 16 on esitetty eräs keksinnön mukainen sykloni-35 systeemi, jossa syklonit on porrastettu aksiaalisessa suunnassa. Erotettavan väliaineen syöttö tapahtuu ylimpänä sijaitsevaan keskimmäiseen sykloniin, josta hiukkasia voi siirtyä osittain sivuilta alempana sijaitseviin syklonei- 9 64746 hin törmäysalueiden 40 kautta. Alempana sijaitseviin syk-loneihin siirtyy jaetta, joka on rikastunut ylemmässä pyörrekammion 10 osassa suurimassaisiin hiukkasiin. Suu-rimassaiset hiukkaset rikastuvat eniten sykloniketjun vii-5 meisenä, aksiaalisessa suunnassa alimpana oleviin syklo-neihin. Aksiaalisessa suunnassa eri tasoilla sijatsevista sykloneista saadaan eri asteisesti rikastuneita suuri- ja pienimassaisia jakeita poistoaukoista 13; 14. Toisia näistä voidaan johtaa uudelleen keskimmäiseen svkloniin syöttö-10 putkesta 12 tehokkaan rikastumisen saavuttamiseksi. Säätelemällä eri tasoilla sijaitsevien syklonien poistoauk-kojen 13; 14 suuruuksia ja paineita voidaan säädellä eri syklonien hiukkaskoostumusta. Vastaavasti voidaan muodostaa syklonisysteemeitä, joissa keskimmäisen syklonin ympä-15 rillä on 3, 4, 5 jne. syklonia tasaisin välein ja näiden jatkeina muita sykloneja.

Kuviossa 17 nähdään keksinnön mukainen syklonisysteemi sijoitettuna sentrifugiin kehämäisesti pyörintäkeskiön 490 20 ympärille. Sentrifugin pyörintäliike yhdistettynä syklo-neiden pyörreliikkeisiin aiheuttaa syklonien pyörteissä värähdysliikkeen, joka edistää erottumista. Värähtelyä lisää myös vierekkäisten pyörteiden törmäys toisiinsa. 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Kuviossa 18 nähdään aksiaalinen leikkaus sentrifugista.

2

Sykloneiden pyörintäkeskiöiden 49 ja sentrifugin pyörintä 3 keskiön 490 välinen kulma voi vaihdella sykloneiden kartio- 4 maisuuden tai sylinterimäisyyden ja halutun törmäysalueen 5 40 pituuden mukaisesti.

6 7

Kuviossa 19 näkyy kartiomaisten pyörteiden 2 pyörintäkes 8 kiöiden 49 symmetrinen sijainti toistensa suhteen aksiaa 9 lisessa leikkauksessa, kun eri pyörteiden 2 väliset seinä 10 mät on poistettu pyörteiden 2 yläosista. Pyörresysteemin 11 aksiaalinen leikkaus kohtisuorassa suunnassa voi olla samanlainen. Tällöin pyörintäkeskiöiden 49 sijainti neliö-verkossa mitataan pallopintaa 47 pitkin.

10 6474 6

Kuvio 20 esittää tapausta, missä neljän pyörteen 2 väliin on sijoitettu kaksi pientä virtauksen jakajaa 60 yhden suuren virtauksen jakajan 49 asemesta. Tällöin pyörteitä 2 rajoittava hankauspinta jää pienemmäksi. Pyörteiden 2 ja 5 pienien virtauksen jakajien 60 väliin muodostuu vastapyör-teitä, jotka tukevat erottavia pyörteitä 2 sivusuunnassa.

Kuviossa 21 nähdään erottavien pyörteiden 2 väliin muodostuvat vastapyörteet tapauksessa, missä virtauksen jakajia 10 39; 60 ei ole lainkaan. Eri pyörteet muodostuvat luonnol lisella tavalla ja saavuttavat sisäisen tasapainon. Todellisuudessa pyörteet voivat muodostaa hyvin monimutkaisen kokonaisuuden.

Claims (14)

1. Menetelmä väliaineen erottamiseksi hiukkasmassoiltaan erilaisiin komponentteihin keskipakovoiman avulla vapaalla 5 pyörrevirtauksella toimivissa laitteissa esim. sykloneissa siten, että massaltaan suuremmat hiukkaset rikastuvat pyörimisliikkeen aikana erottavan pyörteen (2) ulompiin osiin ja massaltaan pienemmät hiukkaset rikastuvat erottavan pyörteen (2) niihin osiin, jotka ovat lähempänä pyörintä-10 keskiötä (49), tunnettu siitä, että kaksi tai useampia rinnakkain sijaitsevia erottavia pyörteitä (2) saatetaan pareittain sivusuunnassa yhteyteen keskenään siten, että erottavat pyörteet (2) törmäävät toisiinsa 0 - 90° kulmassa pyöriessään vastakkaisiin suuntiin. 15

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että rinnakkain sijaitsevat erottavat pyörteet (2) muodostavat pyörresysteemin, jossa pyörintäkeskiöt (49) muodostavat säännöllisen neliöverkon aksiaalisessa suun- 20 nassa katsottuna.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että rinnakkain sijaitsevat erottavat pyörteet (2) muodostavat pyörresysteemin, jossa yhden erottavan 25 pyörteen (2) ympärillä sijaitsee kehämäisesti useita muita erottavia pyörteitä (2).

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että rinnakkain sijaitsevat erottavat pyörteet 30 (2) muodostavat pyörresysteemin, jossa erottavien pyörtei den (2) pyörintäkeskiöt (49) sijaitsevat symmetrisesti jonkin pyörintäkeskiön (49) suhteen.

5. Laite jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukaisen mene-35 telmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että rinnakkaisten pyörre-erottimien pyörrekammiot (10) pareittain ovat osittain toistensa sisällä muodostaen törmäysalueite (40) törmäävien rinnakkaisten pyörteiden (2) pyöriessä vastakkaisiin suuntiin. i2 6 4 7 4 6

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pyörre-erotin, tunnettu siitä, että erotettavan väliaineen syöttö (12) tapahtuu pyörrekammiciden (10) väliin törmäysalueelle (40).

7. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pyörre-erotin, tun nettu siitä, että pyörrekammiot (10) sijaitsevat säännöllisessä neliöverkossa rinnakkain.

8. Patenttivaatimuksen 5 mukainen pyörre-erotin, t u n -10 n e t t u siitä, että yhden pyörrekammion (10) ympärillä on kehämäisestä muita pyörrekammioita (10).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen pyörre-erotin, tunnettu siitä, että rinnakkaisten pyörrekammioi- 15 den (10) väliltä on poistettu kammioseinämät (1).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen pyörre-erotin, tunnettu siitä, että neljän rinnakkaisen pyörrekammion (10) välissä on poikkileikkaukseltaan neli- 20 haarainen virtauksen jakaja (39).

11. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen pyörre-erotin, tunnettu siitä, että neljän rinnakkaisen pyörrekammion (10) välissä on kaksi pientä virtauksen 25 jakajaa (60) .

12. Jonkin patenttivaatimuksen 5-7 mukainen pyörre-erotin, tunnettu siitä, että neljän rinnakkaisen pyörrekammion (10) välissä on poikkileikkaukseltaan pvö- 30 reä virtauksen jakaja (39). 1 2 Jonkin patenttivaatimuksen 10 - 12 mukainen pyörre-erotin, tunnettu siitä, että virtauksen jakaja (39) on uurrettu erottavan pyörteen (2) kulkusuunnassa. 35 2 Patenttivaatimuksen 10 mukainen pyörre-erotin, tunnettu siitä, että virtauksen iakaia (39) on erottavan pyörteen (2) kulkusuunnassa aaltoileva. i3 6 4 7 4 6

15. Laite patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että vierekkäiset pyörrekammiot (10) on porrastettu aksiaalisessa suunnassa . 5

16. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi , tunnettu siitä, että pyörre-erot-timien pyörrekammiot on sijoitettu kehämäisesti sentrifu-gin pyörintäkeskiön ympärille. 14 64746