FI63963B - Foerfarande foer utveckling av gas saerskilt naer en viss gasatmosfaer erfordras - Google Patents

Description

63963

MENETELMÄ KAASUN KEHITTÄMISTÄ VARTEN, ERITYISESTI KUN TARVITAAN TIETYNLAINEN KAASUATMOSPÄÄRI

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä ja laite mahdollistamaan sopivan kaasuatmosfäärin aikaansaaminen erityisesti mikrobiologisessa viljelyssä.

•

Ennestään tunnetaan laitteita, joilla on mahdollista saada aikaan mikro-organismien esimerkiksi bakteerien viljelyyn soveltuva anaerobinen ympäristö. Tällainen laite esitetään muun muassa US-patentissa n:o 3 246 959 (Cl 23-282) ja GB-patentissa n:o 1 544 995· Kummassakin on esitetty laite, jonka avulla on mahdollista saada suljettuun astiaan anaerobinen ympäristö bakteerien viljelyä varten. Kummassakin edellä mainitussa patentissa esitetyt laitteet ovat pääperiaatteeltaan hyvin samanlaiset: ne perustuvat samaan perus-kemiaan, laitteiden ulkonäkö on hyvin samanlainen ja myös käyttöidea on molemmissa hyvin samantyyppinen: tiiviiseen pussiin on pakattu kaasunkehitystabletit tai vastaavat. Mainittu pussi voi olla varustettu huokoisella väliseinällä, kuten mainitussa US-patentissa, tai kaasunkehitystabletit voivat olla pakattuna tiiviin pussin sisään sijoitettuun huokoisesta materiaalista valmistettuun pussiin, kuten GB-patentissa.

Mainittuihin patentteihin perustuvissa kaupallisissa tuotteissa yleensä tiiviiseen foliopussiin on pakattu 1 tabletti natriumborohydridiä, josta vettä lisättäessä kehittyy vetyä, sekä 2 tablettia natriumkarbonaatin ja sitruunahapon seosta, josta taas veden lisäys saa aikaan hiilidioksidia. Pussia käytettäessä leikataan kulma auki, sisälle kaadetaan vettä, joka vähitellen pussin sisällä imeytyy edellä mainittuihin tabletteihin. Suljetussa astiassa kulutetaan vedyn ja hiilidioksidin syntyessä happi loppuun. Indikaattorina oikean atmosfäärin toteamiseksi käytetään metyleenisinistä tai biologista indikaattoria, toisin sanoen bakteeria, joka kasvaa tai ei saa kasvaa kyseessä olevassa atmosfäärissä.

2 63963

Kaasun kehitys alkaa heti, kun neste tulee kosketuksiin kaasunkehitystabletin kanssa, mikä tapahtuu yleensä välittömästi nesteen lisäämisen alettua ja yleisesti ottaen ennen kuin laite on suljettu, joten jotta haluttu anaerobinen tila saavutettaisiin varmuudella, on tabletit mitoitettu siten, että syntyviä kaasuja muodostuu ylimäärin.

Saksalaisesta kuulutusjulkaisusta 2 518 282 on tunnettua käyttää kaasun kehitykseen tabletteja tai vastaavia, jotka on varustettu nestettä hetken eristävällä kerroksella tai eristävillä kerroksilla, jotka esimerkiksi inkubaation aikana sallivat sisällä olevan aineen aktivoitumisen. Tällaisten tablettien avulla on julkaisun mukaan päästy CO2 -kaasun suhteen 5 - 15 £ tarkkuuteen.

Kokeiden perusteella tunnetaan hyvin runsaasti aineita, joista on mahdollista kehittää esimerkiksi mikrobiologisissa menetelmissä tarvittavia kaasuja, kuten esimerkiksi vetyä ja hiilidioksidia. On myös valmistettu erilaisia tabletteja, jotka soveltuvat kehittämään vetyä, joka hapen kanssa reagoidessaan muodostaa vettä. Yleensä tabletit on valmistettu siten, että muodostuu myös suojakaasua, yleensä hiilidioksidia, CO2·

Yleisesti ottaen on olemassa useita erilaisia käytännön menetelmiä saada aikaan anaerobinen tila.

Käytännössä tarvitaan nykyisin yleensä yhä enenevässä määrin sekä tieteellisessä tutkimuksessa että esimerkiksi elintarvikkeiden tutkimuksissa kaasuseoksia, joissa on tietty, oleellisen tarkka happipitoisuus (toisin sanoen happipitoisuus on sallittujen prosenttilukujen välissä). Samoin tarvitaan erilaisissa tutkimuksissa nykyisin yhä enenevässä määrin kaasuseoksia, joissa jonkin tietyn kaasun pitoisuus on oleellisen tarkasti etukäteen määrättävissä. Esimerkiksi 3 63963 suoliston bakteereja tutkittaessa pitäisi pystyä luomaan kehon kaasumiljöötä vastaava miljöö.

Tähän asti, kun on tarvittu esimerkiksi viljelymiljöötä, jossa esimerkiksi happipitoisuus on oleellisen tarkasti tietynlainen, on jouduttu käyttämään valmiita kaasuseoksia, jolloin menetelmät vaativat aikaa ja sopivia erikoislaitteita ja usein pitkälle koulutettua henkilökuntaa. Tutkimus tulee tällöin usein kalliiksi ja viljelyn suorittaminen ei useinkaan onnistu esimerkiksi tavanomaisissa mikrobiologisissa tutkimuslaboratorioissa.

Keksinnöllä halutaan poistaa edellä mainitut haitat.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle ovat tunnusomaisia patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkkiosassa esitetyt seikat. Keksinnön mukaiselle kaasunkehitysyksikölle tunnusomaiset seikat on esitetty patenttivaatimuksen 4 tunnusmerkkiosassa. Keksinnön mukaiselle reagenssiyhdistelmälle tunnusomaiset seikat käyvät ilmi patenttivaatimuksen 6 tunnusmerkkiosasta.

Keksinnön mukaisessa menetelmässä käytettävälle viljelyas-tialle ovat ominaisia patenttivaatimuksen 7 tunnusmerkki-osassa esitetyt seikat.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista, että sen avulla saadaan kaasuatmosfäärin suhteen oleellisen tarkka viljelymiljöö mikrobiologisia tarkoituksia varten. Tämä keksinnön tarkoitus saavutetaan käyttämällä keksinnönmukaista viljelyastiaa, sopivasti valmistettuja kaasunkehitysyksiköi-tä, joita menetelmässä käytettävien taulukoiden tai vastaa- l vien antamien tietojen avulla voidaan käyttää sopivasti, * kulloinkin tarvittavia yksiköitä kulloinkin tarvittava j määrä, mikä määrä riippuu käytettävissä olevasta suljetusta tilasta, viljely-yksiköiden määrästä ja viljeltävästä organismista.

4 63963

Keksintöä selostetaan seuraavassa tarkemmin viittaamalla oheisten kuvioiden piirustuksiin ja suoritusesimerkkeihin: kuva 1 esittää sivulta, aukileikattuna viljely-astiaa, johon on sijoitettu viljelyteline ja siihen viljely-yksiköt esimerkiksi petri-maljät, joista ylimmässä kaasunkehitysyksiköt; - kuva 2 esittää suljetun viljelyastian sivukuvaa, aukileivattuna; - kuva 3 esittää kaasunkehitysyksiköiden annostelu-taulukkoa.

Valitaan tiivistyselimin tai vastaavin 11 varustetulla edullisesti läpinäkyvällä kannella 10 tiiviisti suljettavissa oleva standarditilavuuksinen viljelyastia 1, johon voidaan asettaa telineet 2 tai vastaavat viljely-yksiköitä 3» kuten petri-maljoja, koeputkia tai vastaavia varten.

Viljelytelineen 2 viljely-yksiköistä 3 yksi 4 voidaan varata kaasunkehittämistarkoituksiin tai kaasunkehitysyksiköt voidaan lisätä alustalle viljelyastian 1 pohjalle. Tähän yksikköön 4 tai alustalle viljelyastian 1 pohjalle lisätään kaasunkehittämisyksiköt, joihin kuuluu kaasunkehitysreagens-si jauheena, tablettina, puristeena, kapselina tai vastaavana mahdollisine alustoineen, joka voi tarvittaessa olla pinnoitettu sopivalla materiaalilla. Mikäli kaasun kehittämiseen tarvitaan katalyytti 12, voidaan katalyytti sijoittaa sopivaan paikkaan, esimerkiksi viljelysäiliön 1 kanteen 10.

Oikean atmosfäärin toteamiseksi voidaan viljelyastia 1 varustaa sopivalla indikaattorilla 13» kuten indikaattori-liuskalla tai vastaavalla. Indikaattorina 13 voidaan • ' ! 5 63963 käyttää muun muassa kemiallista indikaattoria, sopivaa puhdasviljelmää tai edellä mainittujen yhdistelmää.

Kutakin mikro-organismiviljelmää varten voidaan laatia annostelutaulukko 14» tai vastaava, jonka antamien tietojen avulla voidaan suoraan saada selville kutakin viljelmää varten tarvittavien kaasureagenssien määrä.

Kuljetuksen, varastoinnin ja helpon annostelun saavutta-* miseksi edellä mainitun kaasun reagenssiyksiköt voidaan pakata sopiviin pakkauksiin, kuten esimerkiksi läpipainopakkauksiin.

Edellä mainittuun standardikokoiseen tiiviisti suljettavissa olevaan viljelyastiaan 1 asetetaan viljely-yksikkötelineet 2, asianmukaisesti valmistettuine viljelmineen, ravinteineen ja niin edelleen.

Yhteen viljely-yksikköön 3 - mikäli käytetään kuvan 1 tai 2 mukaista viljelyastiaa 1, jossa on petri-maljoja 3 tai vastaavia pinottuna telineeseen 2 - edullisesti ylim mäiseen 4 tai alustalle viljelyastian 1 pohjalle lisätään kaasun kehittämiseen tarvittava, viljelyssä tarvittavan atmosfäärin aikaansaamiseksi sopiva, määrä sopivia kaasun-kehitystabletteja, puristeita, kapseleita tai vastaavia.

Annostelutaulukosta 14 voidaan nähdä esimerkiksi, kuinka monta kaasunkehitystablettia tulee viljelyastiaan 1 lisätä, jos viljely-yksiköitä 3 on täysi määrä, esimerkiksi 24 yksikköä ja halutaan anaerobinen kaasuatmosfääri (esimerkiksi vetyä tuottavaa kaasuyksikköä 2 kpl ja hiilidioksidia tuottavaa kaasuyksikköä 1 kpl). Samaten voidaan suoraan annostelutaulukosta 14 nähdä, kuinka monta kaasuyksikköä tarvitaan, jos viljely-yksiköitä 3 ei olekaan täysi määrä tai jos anaerobisen tilan sijaan halutaankin happiprosentin suhteen tietynlainen kaasumiljöö.

6 63963

Esim. viljeltäessä tiettyä mikrobia, joka vaatii hapen ja hiilidioksidin suhteen tietynlaisen atmosfäärin, taulukon 14 avulla voidaan suoraan lukea tarvittavien kaasuyksiköiden, esim. hiilidioksidia ja vetyä tuottavien ^-tablettien, määrä, jos viljely-yksiköitä 3 on täysi määrä (esimerkin mukaisesti 24 kappaletta) tai jos viljely-yksiköiden määrä on vajaa.

Tällöin astian happipitoisuutta (n #) voidaan säätää rajoissa 21-0 ts. Illman happipitoisuudesta 21 prosenttia anaerobitilaan.

Standardimittaisen astian sisältö voidaan helposti laskea, vähentämällä käytetyn suljetun tilan tilavuudesta sisällön tilavuus, joka yksinkertaisesti on elatusalustojen määrä kertaa elatusalustojen tilavuus.

Kaasuyksiköiden lisäyksen jälkeen viljelyastia 1 suljetaan tiiviisti.

Kaasun kehittämiseen tarvittava neste lisätään tiiviisti suljettuun astiaan esimerkiksi sopivan venttiilin 5 läpi, joka voi olla sinänsä tunnetunlainen kaasutiivis takaisku-venttiili ja joka voi olla sovitettu astiaan tai astian kanteen, ja venttiili suljetaan heti tiiviisti ja neste kastelee kaasunkehitystabletit ja kaasun kehitys alkaa.

Nesteen lisääminen suljettuun astiaan venttiilin tai vastaavan läpi, joka suljetaan heti kaasutiiviisti mahdollistaa kaiken muodostuvan kaasun jäämisen suljettuun tilaan.

Teoreettisten laskelmien perusteella hapen syömiseksi yhdestä litrasta tarvitaan natriumborohydridiä seuraavan taulukon mukaiset määrät: 7 63963

TAULUKKO I

NaBH^ Syöty O2 NaBH4 Syöty O2 (mg) £ (mg) £ 0 0 93 11 8 1 102 12 17 2 110 13 25 3 , 119 14 34 4 127 15 42 5 136 16 51 6 144 17 59 7 153 18 68 8 161 19 76 9 169 20 85 10 178 21 Näihin laskelmiin perustuen valmistettiin puristeita, jotka sisälsivät NaBI^jää 185 mg, jonka siis teoriassa tulisi riittää hapen syömiseksi 1 1 tilavuudesta, ja suoritettiin seuraavat kokeet:

Kokeet anaerobeilla: Käyttäen keksinnön mukaisia kaasunkehitysyksiköitä on suoritettu kokeita anaerobibakteerien kasvattamisekai.

Vetykaasun tuottamiseen käytettiin keksinnön mukaisia Na-borohydridi-puristeita. joiden keskipaino oli n. 260 mg, josta 185 mg on kyseistä ainetta. Hiilidioksidin tuottamiseen käytettiin soodatabletteja, jotka sisältävät 468 mg Na-bikarbonaattia/tabletti.

Viljelyäsiioina käytettiin tavanmukaisia viljelypönttöjä.

8 63963

Katalyytteinä käytettiin palladium-päällysteisiä alumiinirakenteita. Katalyytit kuumaregeneroitiin aina ennen käyttöä. Kaikki kaasunkehittäjä-tabletit annosteltiin tyhjän muovisen bakteerimaljän pohjaosaan. Tarvittava vesi lisättiin. Testit suoritettiin anaerobisille testikannoille: 1. Bacteroides fragilis no 19500/81 2. Fusobacter necrophorum ATCC 25286 3. Fusobacter nucleatum ATCC 10953 4. Fusobacter varium ATCC 8501 5. Clostridium novyi ATCC 19402

6. Clostridium tetani EK 574 II

7. Peptococcus 2948

Aerobisena kontrollikantana oli Pseudomonas aeruginosa. Anaerobisuuden kemiallisena kontrollina käytettiin Oxöidin reazurin- tai BLL-metyleenisiniliuskaa.

Hiilidioksidin määrä pidettiin samana (n. 8 %) koko koesar-jaston ajan.

Saatuja kasvatustuloksia tarkastellen kävi ilmeiseksi se seikka, että laskennollisesti tarvittiin 1 ,06 tablettia natriumborohydridiä anaerobi-pönton tilavuuslitraa kohti, joka vastaa 196 mg kyseistä ainetta. Todettiin, että borohydridi-puristeiden käyttö oli helppoa ja niillä saatiin helposti tarvittava anaerobinen tila kehitettyä.

Anaerobitila voitiin tunnettuun tapaan todeta indikaatioiden avulla, ja todettiin, että yleensä on syytä käyttää teoreettisiin arvoihin nähden lievää yliannostusta, jotta paitsi että saadaan anaerobitila, tämä tila saadaan tietyn ajan sisällä.

li 9 63963

Aerobiset mikrobit

Erittäin oleellinen on keksinnön merkitys sellaisten mikrobien tutkimukselle, jo.tka kasvaakseen vaativat oleellisen tarkan kaasuatmosfäärin. Keksinnön avulla on päästy erittäin hyviin tuloksiin tutkittaessa suolistobakteereja (campylo-bakteerit), joiden tutkiminen tähän asti on ollut vaikeaa ja toistettava tutkimus lähes mahdotonta.

Campylo-bakteerien kasvukokeet suoritettiin keksinnön mukaisia annosteltavia kaasunkehitysyksiköitä käyttäen ja käyttäen tiiviinä viljelysastiana venttiilillä varustettua viljelypönttöä, johon venttiilin välityksellä voitiin neste annostella suljettuun tilaan.

Viljely-yksiköt, katalyytit ja indikaattorit saatettiin viljelyastiaan tavanomaisesti, keksinnön mukaiset kaasunkehi-tysyksiköt annosteltiin, astia suljettiin ilmatiiviisti ja neste lisättiin injektioruiskun avulla venttiilin läpi.

Vertailukokeet suoritettiin tunnetulla tavalla käyttäen valmista seoskaasua kaasupullosta, jolloin kaasuseos sisälsi happea $ %, hiilidioksidia 10 # ja typpeä 85 %·

Kokeet tehtiin seuraavasti:

Elatusaine Mliller-Hinton + Iso Vitalex-agar

Kasvatusaika 48-72 tuntia Lämpötila eri mikrobeille:

Campylobacter fetus ss. intestinalis +37°C

fetus +37°C

jejuni +43°C

10 63963

Verrattaessa keksinnön mukaisesti suoritettuja viljelmiä tunnettuihin saatiin koesarjan 37 kokeen perusteella seuraavanlaisia tuloksia: - kasvu parempi (ero 0,2 g tai enemmän) tableteilla kuin kaasuseoksella 18 kokeessa - samanarvoinen kasvu 18 " - seoskaasu parempi 1 "

Yleisesti saatiin 2-3:lla ^-tabletilla ja 4:llä C02~table-tilla samanarvoinen tai parempi tulos kuin seoskaasulla C-jejuni-kantoja viljeltäessä. Kasvatustapoja vertailtiin kolmen viikon aikana rutiiniulosteviljelyissä. Positiivisia näytteitä saatiin yhteensä 20, joista yksi ei kasvanut seos-kaasussa; muutoin tulokset ovat 3anat löydösmäärien suhteen. Eräät kannat ovat kasvaneet suurempina pesäkkeinä toisissa kaasuoloissa ja eräät taas toisissa, mutta mitään säännöllisiä eroja ei havaittu campylo-bakteerien kasvussa. Rutiini-viljelmissä käytetty elatusaine oli veriagar, jossa on viittä eri antibioottia selektiivisyyden aikaansaamiseksi.

Lisäksi todettiin se ilmeinen seikka, että tabletteja käytettäessä häiritsevää muun bakteeriflooran kasvua esiintyi vähemmän kuin seoskaasussa.

Suoritetut kokeet ovat todistaneet sen seikan, että keksinnön avulla saadaan aikaan mikrobien viljelyyn soveltuva menetelmä, jossa kaasunkehitysyksiköiden vakioannostusta käyttäen pystytään synnyttämään suljettuun tilaan oleellisen tarkka kaasuatmosfääri.

Keksinnön avulla saadaan aikaan sellainen kostutussysteemi, että kaikki syntyvä kaasu jää viljelyastian sisään.

Kaasunkehitysreagenssit voidaan tiivistää annosteluyksiköi-hin, tabletteihin, puristeisiin, kapseleihin tai vastaaviin π 63963 myös siten, että niitä suojaava pintakerros sallii käytetyn nesteen imeytymisen kaasunkehitysreagenssiin vasta tietyn, ennalta määritellyn ajan kuluttua.

Voidaan myös valmistaa sellaisia kapseleita tai tabletteja tai vastaavia, jotka on muodostettu "kerrosmaisiksi" siten, että neste imeytyy kehitysreagenssiin ensimmäisen suoja-kerroksen läpi saaden aikaan ensimmäisen atmosfäärin, joka tarvitaan esimerkiksi jonkin tietyn mikro-organismin kasvattamiseen, ja tietyn ajan kuluttua neste imeytyy toisen suoja-kerroksen läpi, mikä aiheuttaa atmosfäärin muutoksen sopivasti siten, että saadaan atmosfääri, joka joko lopettaa edellä mainitun organismin kasvun tai esimerkiksi saa aikaan tietyn toisen organismin kasvuun sopivan atmosfäärin.

Keksinnön mukaista menetelmää käyttäen voidaan esimerkiksi jäljitellä ruoansulatusjärjestelmän atmosfääriä ja tutkia esimerkiksi ruoansulatusjärjestelmän mikrobikantaa. Keksintöä voidaan käyttää myös elintarviketutkimuksissa tutkittaessa ravintoaineiden säilymistä.

Oleellista on, että kyseisen keksinnön avulla on mahdollista saada aikaan menetelmä, jolla on mahdollista toistettavasti saada pitoisuudeltaan oleellisesti yhdenmukaisia yhden kaasun pitoisuuksia ja/tai kaasuseoksia, koska ekvivalentti vesi- tai muu kaasun kehitykseen tarvittava nestelisäys suoritetaan jo suljetussa tilassa olevaan kaasunkehitys-yksikköön sopivan nopeasti suljettavan hanan tai vastaavan läpi. Kokeellisesti on osoitettavissa, että viljelyastian sisällä voidaan esimerkiksi happipitoisuutta säädellä noin ± 1 $6:n tarkkuudella. Sama koskee myös esimerkiksi hiilidioksidipitoisuuksia tai metaania tai muuta haluttua kaasua.

12 639 6 3

Keksinnön mukaisella menetelmällä on mahdollista saada mikrobiologisia viljelyjä varten kulloinkin haluttu kaasumiljöö tavallisissa olosuhteissa, normaalipaineisesti, ilman erikoislaitteita, ilman erityisesti koulutettua henkilökuntaa. Keksinnonmuka’isessa menetelmässä voidaan käyttää hyväksi normaaleja mikrobiologisessa viljelyssä käytettäviä laitteita, kuten petri-maljoja, kolveja, viljelytelineitä ja niin edelleen; luonnollisesti voidaan sopivissa olosuhteissa käyttää sopivia laitteita pumppaamaan viljelyastia tyhjäksi ennen kaasun kehitykseen tarvittavan nesteen lisäämistä.

Keksintöä voidaan käyttää hyväksi myös kuljetuksissa, joissa tarvitaan tietynlainen kaasumiljöö.

Erityisen käyttökelpoinen keksintö on kenttäolosuhteissa, joihin kaasupullojen ja vastaavien laitteiden vieminen ja käyttöhenkilökunnan saaminen on hankalaa, kallista ja aikaaviepää.

Kyseistä menetelmää voidaan soveltaa myös tutkittaessa pitkiä näytesarjoja. Menetelmä soveltuu käytettäväksi myös automaattisissa mikrobiologisissa analysaattoreissa, tällöin kaasunkehitysyksiköiden lisäys samoin kuin esimerkiksi sopivan kaasuatmosfäärin osoittaman indikaattorin tarkkailu voidaan automatisoida.

Piirustuksissa on esitetty eräs esimerkki astiasta, jota keksinnön mukaisesti voidaan käyttää.

Keksintöä voidaan muutella ja muunnella patenttivaatimusten puitteissa käyttöolosuhteiden mukaan.

Claims (8)

13 63963

1. Mikrobiologiseen viljelyyn soveltuva menetelmä, erityisesti kun tarvitaan tietynlainen kaasuatmosfääri, jolloin suljettavaan astiaan (1) pannaan viljely-yksiköt (3) sekä lisäksi astia (1) varustetaan myös mahdollisesti tarvittavilla katalysaattoreilla (12) kaasunkehittämistä varten, ja jolloin kaasuatmosfäärin aikaansaamiseksi käytetään kaasun-kehitysyksiköitä (6), tunnettu siitä , että suljettavaan astiaan annostellaan tarvittava määrä kaasunkehi-tysyksiköitä (6), minkä jälkeen astia (1) suljetaan, astian sulkemisen jälkeen kaasunkehitys aiheutetaan astiaan ulkopuolelta kuten venttiilin, hanan tai vastaavan avulla tapahtuvalla nesteen, esimerkiksi veden, lisäämisellä, jolloin kaikki syntynyt kaasu jää viljelyastiaan saamaan aikaan ennalta määrätyn oleellisen tarkan kaasuatmosfäärin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että suljettava astia (1) varustetaan myös sopivalla indikaattorilla (13) oikean atmosfäärin toteamiseksi, joka indikaattori (13) voi olla kemiallinen tai esimerkiksi sopiva puhdasviljelmä.

3· Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että määrätyn kaasuatmosfäärin aikaansaamiseksi suljettavaan astiaan (1) pannaan kaasun-kehitysyksikkö tai -yksiköitä (6), joissa on kerroksittain erilaisia kaasuja kehittäviä osia. 4* Patenttivaatimuksen 1, 2 tai 3 mukaisessa menetelmässä käytettävä säilytystä varten ilmatiiviisti pakattu kaasun-kehitysyksikkö (6), joka on tabletti (9) tai vastaava, tunnettu siitä, että sen kaasunkehitysmäärä on annettu esimerkiksi taulukoiden (12) avulla, mikä mahdollistaa oleellisen tarkan kaasuatmosfäärin aikaansaamisen suljettuun astiaan. 14 63963

5· Patenttivaatimuksen 4 mukainen kaasunkehitysyksikkö, tunnettu siitä, että sen avulla voidaan saada hapen ja/tai hiilidioksidin suhteen oleellisen tarkka kaasuatmos-fääri suljettuun astiaan.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä käytettävä reagenssiyhdistelmä, tunnettu siitä, että siihen kuuluu vaatimuksen 4 mukainen kaasunkehitysyksikkö tai kaasujenkehitysyksiköt ja taulukko yksiköiden annostelemi-seksi.

7· Patenttivaatimuksen 1 mukaisessa menetelmässä käytettävä laite, viljelyastia tai vastaava, tunnettu siitä, että se on varustettu kaasutiiviillä hanalla, venttiilillä (5) tai vastaavalla nesteen lisäämistä varten.

1. Pörfarande, lämpligt för mikrobiologisk odling, isynner-het dä en viss gasatmosfär behövs, varvid i ett tillslutbart kari (1) läggs’odlingsenheter (5) samt kärlet (1) dessutom förses med eventuellt erforderliga katalysatorer (12) för gasutveckling, och varvid man för ästadkommande av en gasatmosfär använder gasutvecklingsenheter (6), känne- t e c k n a t därav, att i det tillslutbara kärlet doseras en erforderlig mängd gasutvecklingsenheter (6), varefter kärlet (1) tillsluts, efter det kärlet tillslutits fram-kallas gasutvecklingen i kärlet frän utsidan genom tillför-sel av vätska, t.ex. vatten, med tillhjälp av en ventil, kran eller liknande, varvid all den gas som uppkommit för-blir i odlingskärlet för att ästadkomma en pä förhand bestämd väsentligt exakt gasatmosfär. 1 Pörfarande enligt patentkrav 1 kännetecknat därav, att det tillslutbara kärlet (1) förses även med en