FI63877B - Traodmatningsanordning foer tillfoersel av en elektrodtraod til en svetspistol - Google Patents

Description

fuäär^] ΓβΊ m.KUULUTUSjULKAISU s-znrjrj J§Tä W v1) UTLAGG N INGSSKRI FT 60 8 77

Fp® c (45) i,: ; ^ J

^ ^ (51) K».ik.3/i«.a.3 B 23 K 9/12 SUOMI —FINLAND (21) P«MnttlK.k.mu*-P«t*n««»ekn»nl 762735 (22) Hakwntapllvi — AmMwI»«**c 2U.09.76 * ' (23) Aikupllvl—GIMfMcadtf 2^.09.76 (41) Tullut Julklmlisl — Bllvlt offuntHg 25.03.77 hwtti. j. »kteUrlMlitu. Η—«μ-, μ .

PafeMlt· och raglBtaratyralMn ' AiwMcm uttafd och utl.tkrlftun puMIcund 31.05.63 (32)(33)(31) ι*η«ι·«τutueikuu·—B*gird priority 2U.09.75

Bulgaria-Bulgarien(BG) 33773 (71) Institut po Savarjavane, Voenna Rampa, i+05~te Strasse, Sofia,

Bulgari a-Bulgarien(BG) (72) David Albert Samokovliski, Sofia, Petko Kostadinov Grosdanov, Sofia,

Simeon Georgiev Puntschev, Sofia, Alfred Emmerich Nemetschek, Sofia,

Sterju Nikolov Dengubov, Sofia, Bulgaria-Bulgarien(BG) (7U) Oy Kolster Ab (51*) Langansyöttölaite elektrodilangan syöttämiseksi hitsauspistooliin -

Trädmatningsanordning för tillförsel av en elektrodträd tili en svets-pistol Käsillä oleva keksintö koskee langansyöttölaitetta elektro-dilangan syöttämiseksi hitsauspistooliin, joka laite käsittää hitsauspistoolin lähellä olevalle alueella sovitetun, vetävän syöt-töyksikön, elektrodilankarullan lähelle sovitetun työntävän syöt-töyksikön, sekä lisäksi näiden kahden yksikön väliin sijoitetut syöttöyksiköt, jolloin kaikki syöttöyksiköt on yhdistetty peräkkäin joustavilla letkuilla, jotka vastaanottavat elektrodilangan ja jossa laitteessa on keskenään kytketyt säätimet syöttönopeutta varten.

Tällaisia laitteita käytetään puoliautomaattisessa ja automaattisessa hitsauksessa olosuhteissa, joissa virta-, suojakaasu-ja elektrodilanganvarastolähteet on sijoitettu kauas hitsauspai-kasta.

Aikaisemmin tunnetuissa samantyyppisissä laitteissa on joukko epäkohtia. Norjalaisesta patentista n:o 130 862 tunnetussa lait- 2 6 3 8 7 ? teessä ovat esim. eri syöttölaitteet siten synkronoitu keskenään, että elektrodilanka pysyy jatkuvasti kireänä elektrodilankarullan ja hitsauspistoolin välillä. Tämä on erittäin epäedullista, koskapa elektrodilangan mutkien ja/tai joustavan letkun taipumisen vuoksi, joka letku vastaanottaa langan, langan syöttövastus letkussa voi eri kohdissa vaihdella hyvin paljon niin, että syöttöyksi-köiden kuormitus vaihtelee ja langat siten joutuvat suuren kulutuksen kohteeksi. Tämä kulutus on erittäin vahingollinen silloin, kun elektrodilanka on vaipoitettu, koska silloin langan päällys vahingoittuu ja osittain voi jopa kulua pois. Toinen haitta on se, että säätimet sekä tarvittavat kaapelit kulloinkin on sovitettu suoraan vastaaviin syöttölaitteisiin niin, että koko laite on suhteellisen raskas ja vaikeasti käsiteltävä. Lisäksi on haittana se, että elektrodilankojen vienti sisään letkuihin ja syöttölaitteisiin sekä syöttölaitteitten säätö käytetyn langan läpimitan mukaan on hyvin monimutkainen, johtuen siitä, että yksiköitten syöttöpäihin on vaikea päästä käsiksi.

Norjalaisesta patentista n:o 138 647 tunnetun syöttölaitteen haittana on, että sitä voidaan käyttää vain lyhyillä langankulje-tusmatkoilla, jolloin syöttöliikettä vastaan suunnatun vaihtele-van mekaanisen vastuksen aiheuttama ongelma ei ole niin tuntuva.

Keksinnön tehtävänä on siksi parantaa kahden norjalaisen patentin yllä mainittujen mukaisia langansyöttölaitteita ja lisäksi norjalaisen patentin n:o 137 264 mukaista laitetta niin, että yllämainitut haitat voidaan välttää.

Tämä aikaansaadaan keksinnön mukaan niin, että vetävän syöt-töyksikön säädin toimii pääsäätimenä ja muiden syöttöyksiköiden säätimet sivusäätiminä, jolloin pääsäädin on yhdistetty sivusääti-miin ohjausjohdoilla ja välillä oleviin syöttöyksiköihin sekä työntävään syöttöyksikköön takaisinkytkentäjohdoilla sekä, jossa on takaisinkytkentä letkuihin sovitetun kaapelin kautta, joka johtaa hitsausvirtaa, ja että kaikki säätimet on yhdistetty säätöyk-siköksi, joka on sovitettu työntävän syöttöyksikön, vast, virtalähteen lähelle, jolloin pääsäädin vetävän syöttöyksikön suuremman kuormituksen yhteydessä takaisinkytkettäessä aikaansaa nopeuden lisäyksen ensin työntävälle yksikölle ja senjälkeen järjestyksessä välillä oleviin syöttöyksikköihin aaltoliikkeen aikaansaamiseksi lankaan, kunnes vetävä yksikkö on vapautunut kuormituksesta, minkä jälkeen säätö lakkaa, kunnes vetävä yksikkö jälleen kuormittuu.

6 3 8 7°

Keksinnön mukaisen säätimen kytkennän avulla ja siihen tapaan perustuen, jolla syöttöyksikkö on tehty, aikaansaadaan elektrodi-langan lisääntyneen mekaanisen svöttövastuksen yhteydessä, mikä ilmenee vetävän syöttöyksikön korkeampana virranottona se, että muut syöttöyksiköt, alkaen työntävästä syöttöyksiköstä, saavat peräkkäin signaalin syöttönopeuden lisäämiseksi. Elektrodilanka joutuu tällöin aaltoliikkeeseen niin, ettei se koko kuljetusmatkallaan elektrodilankarullasta hitsauspistooliin ole pysyvästi kireä, eikä se siksi joudu haitallisen kulutuksen kohteeksi. Aaltoliike lakkaa vähitellen, heti, kun vetävä syöttöyksikkö taas ottaa normaalivirtaa ja tällöin aikaansaa syöttönopeuden vastaavan vähenemisen muille syöttöyksiköille. Elektrodilankoja liikutellaan kaikkien syöttöyksiköiden toimesta niin kauan samalla nopeudella, kunnes jälleen ilmenee lisääntynyt mekaaninen syöttövastus.

Kokoamalla kaikki säätimet yhdeksi ainoaksi säätöyksiköksi, joka on sovitettu langansyöttöyksikköpäähän, on sen osan paino, jota langansyöttöyksikkö joutuu käsittelemään, vähentynyt minimiin.

On edullista, mikäli jokaisella syöttöyksiköllä on sähkö-moottori ja tähän reikäakselin avulla, joka akseli vastaanottaa elektrodilangan, yhdistetty syöttöpää, joka on sovitettu kaksiosaiseen koteloon, joka kuljettaa hitsausvirtaa ja jonka kaksi kotelo-osaa on päällystetty eristävällä vaipalla ja yhteenruuvatun sisä-muhvin avulla, jonka pääpuoleen sähkömoottori on kiinnitetty, jolloin se on koteloon nähden sähköeristetty. Kaksiosaisen kotelon avulla, joka voidaan avata yksinkertaisesti ja nopeasti, voidaan nyt elektrodilangan pujottaminen sisään ja syöttöpään säätö suorittaa ongelmitta. Lisäksi on edullista, jos vetävä syöttöyksikkö on rakennettu hitsauspistooliin, johon voidaan sovittaa potentio-mittari syöttönopeuden säätämiseksi ja katkaisinnappi käyntiin-ja poiskytkentää varten.

Keksinnön mukaan mahdollistuu siis välisyöttölaitteiden käyttöönoton avulla työskentely käytännöllisesti katsoen rajoittamattomilla etäisyyksillä. Säädin ja takaisinkytkentä antavat elektro-dilangalle mahdollisuuden liikkua aaltoliikkein letkuissa liukumatta ja vahingoittumatta. Täten on saavutettu selviä etuja suhteessa kaikkiin yllämainittuihin norjalaisiin patentteihin. Samalla on varmistettu syöttöyksiköiden välinen vuorovaikutus seuraavasti. Kytkettäessä ei syöttöyksiköillä 2, 3 ja 4 ole suurempaa nopeutta kuin syöttöyksiköllä 1. Tämä kiristää elektrodilankaa niin, että 4 6 3 8 7 π ensimmäinen syöttöyksikkö kuormittuu, ja takaisinkytkettäessä lisäävät alistetut svöttöyksiköt 2, 3 ja 4 peräkkäin nopeuksiaan (ensiksi neljäs syöttöyksikkö, sitten kolmas jne.), jolloin on jälleen aikaansaatu aaltoliike. Kun ensimmäisen syöttövksikön moottori alkaa kuluttaa virtaa normaalisti, alkaa aaltoliikekin vähentyä. Tämä syöttöyksiköiden välinen vuorovaikutus varmistaa elektrodilangan aaltoliikkeen yksittäisissä letkun sektoreissa, mikä vähentää letkussa olevaa vastusta usean kerran ja lisää kahden syöttöyksikön välistä perusvälimatkaa. Lisäksi mainittakoon, että polttimon erikoisesta täydennystavasta johtuen sisäänrakennetun laitteen avulla on mahdollista jäähdyttää sähkömoottoria suo-jakaasulla toisaalta ja toisaalta suojata myös hitsauskaasun syötön kytkentäpisteet suojakaasulla. Virtaa johtavat osat on muodostettu niin, että ne muodostavat polttimon kanssa kokonaisuuden ja antavat sille hyvän ergonometrian ja tekevät siitä mukavasti käsiteltävän. Täten aikaansaadaan lisäksi olosuhteet, jotka suurentavat moottorin sijoitusta varten tarkoitettua vapaata tilaa ulkomittoja lisäämättä. Moottoria varten tarkoitetun tilan suurennus mahdollistaa tarpeeksi voimakkaan moottorin käytön syöttöyksiköiden välisen, 20 m:n välimatkan huomoonottaen.

Keksintöä selostetaan tarkemmin alla viitaten sovellutusesimerkkiin, joka on esitetty piirustuksessa; kuviot 1...5 esittävät keksinnön mukaisen langansyöttölait-teen työpiirrosta, jossa on joukko elektrodilangan liikevaiheita, kuvio 6 esittää langansyöttölaitteen periaatepiirosta, jossa esitetään sähköinen kytkentä, kuvio 7 esittää pituusleikkauksen langansyöttölaitteessa olevaa välisyöttöyksikköä pituusleikkauksena kuvioiden 1...6 mukaan, kuvio 8 esittää leikkausta linjaa A-A pitkin kuviossa 7, ja kuvio 9 esittää osaleikkausta hitsauspistoolista keksinnön mukaista laitetta varten.

Kuvioiden 1...6 mukaan käsittää langansyöttölaite neljä syöt-tövksikköä, so. yhden vetävän syöttöyksikön 1, yhden työntävän syöttöyksikön 4 sekä kaksi välisyöttöyksikköä 2 ja 3. Työntävä syöttöyksikkö 4 sijaitsee elektrodilankarullan 5 lähellä, jolta elektrodilanka 6 kelataan. Vetävä syöttöyksikkö 1 sijaitsee hit-sauspistoolissa 7. Syöttöyksiköt 1...4 on yhdistetty peräkkäin toisiinsa joustavien letkujen 8, 9, 10 avulla, joiden läpi elektro- 5 6 3 S 7 '7 dilanka 6 kuljetetaan ja jotka myös sulkevat sisäänsä kaapelin (ei näytetty), joka johtaa hitsausvirtaa.

Kuten kuviosta 6 ilmenee, kuuluu kuhunkin syöttövksikköön 1.. .4 säädin 18, 19, 20, vast. 21 syöttönopeuden säätämiseksi.

Nämä säätimet 18...21 on yhdistetty vastaavaan syöttöyksikköön 1.. .4 liitosjohtojen 12, 13, 22, 23 avulla ja koottu säätöyksiköksi 17, joka on sovitettu laitteen langansyöttöpään alueelle, so. työntävän syöttövksikön 4, vast, virransyöttölähteen (ei näytetty) lähelle. Vetävän syöttöyksikön 1 säädin 18 toimii pääsäätimenä, so. siitä käsin suoritetaan muitten säätimien 19, 20, 21 ohjaus, jotka siis toimivat alisäätiminä. Tätä varten on pääsäädin 18 yhdistetty alisäätimiin 19, 20, 21 ohjausjohtojen 24 kautta ja liitetty syöttöyksikköihin 2, 3, 4 takaisinkytkentäjohtojen 14, 15, 16 kautta. Halutun syöttönopeuden säätämiseksi käytetään hitsauspistoo-liin 7 sovitettua potentiometriä 11.

Kuvioista 7 ja 8 ilmenee kunkin syöttöyksikön pääasiallinen rakenne. Eri syöttöyksiköiden rakenteissa on vain pieniä eroavuuksia, jotka koskevat viereisten rakennuselementtien kytkentä-tapaa. Kuviossa 7 esitetyssä syöttöyksikössä on kysymys välillä olevasta syöttölaitteesta 2 tai 3. Jokaisella syöttöyksiköllä on sähkömoottori 28 ja syöttöpää 29, joka on yhdistetty siihen reikä-akselin 46 avulla, joka vastaanottaa elektrodilangan 6 (kuviot 1.. .4). Syöttöpää voi olla rakenteeltaan mielivaltainen, mutta suositeltavana pidetään sellaista, jossa käyttötelat ovat pyöriviä planeettapyöriä, joiden akselit ovat vinossa langan kuljetussuun-taan nähden ja tyypiltään esim. sellaiset, jotka on selostettu DE-OS 2 055 721'ssa. Sähkömoottori 25 ja syöttöpää 29 on sijoitettu kaksiosaiseen koteloon, joka johtaa hitsausvirtaa, jonka kaksi kotelo-osaa 31, 40 on päällystetty esim. muovista valmistetulla eristysvaipalla 45 ja ruuvattu yhteen sisämuhvin 41 avulla. Sähkömoottori 28 on sovitettu kotelo-osaan 31, jolloin se on sen suhteen eristetty eristyslevyjen 34 avulla, ja kiinnitys tapahtuu sisämuhvin 41 pääpuoleen ruuvien 32 avulla, jotka on eristetty eristysholkeilla 33 suhteessa sisämuhviin 41. Letkujen 8, 9, 10 kytkentä syöttöyksikköön 1, 2, 3, 4 tapahtuu liitosmuhvien 42 avulla, jotka kukin on varustettu putkella 35 suojakaasun sisään-viemiseksi. Suojakaasun tehtävänä ei ole vain suojata hitsauskoh-taa ilman tulolta, vaan se toimii myös syöttöyksiköiden jäähdytys-aineena. Kaasu kulkee nimittäin putkesta 35 kanavaan 36 ja sieltä 6 63877 välitilan 37 läpi sekä reiän 47 läpi roottorin 38 ja staattorin 39 väliselle takimmaiselle eristyslevylle 34 ja sähkömoottoriin 28, minkä jälkeen se kulkee syöttöpään 29 ympäri siten, että sekä syöttöpää että myös sähkömoottori 28 jäähtyvät. Liitosmuhvit 42 voivat joko olla erillisiä osia (kuten näytetään kuviossa 7 oikealla) tai ne voivat muodostaa saman kappaleen yhden kotelo-osan 31 tai 40 kanssa (kuten esitetään kuviossa 7 vasemmalla).

Kaikkien vetävästä syöttöyksiköstä 1 lähtevien syöttövksi-köiden säädön varmistamiseksi on tämä yksikkö sähköisesti takaisinkytketty kaikkiin muihin syöttöyksiköihin. Tämä takaisinkytkentä tapahtuu letkuihin 8, 9, 10 sovitetun kaapelin kautta, joka johtaa hitsausvirtaa, samoin hitsausvirtaa kuljettavien, syöttö-yksiköiden 1...4 koteloiden sekä takaisinkytkentäjohtojen 14, 15, 16 ja pääsäätimen 18 (kuvio 6) kautta. Syöttöyksikön takaisinkytkentä vetävään syöttöyksikköön 1 tapahtuu letkuun 8 sovitetun kaapelin, takaisinkytkentäjohdon 14 ja pääsäätimen 18 kautta. Takaisinkytkentä syöttöyksikön 3 ja vetävän syöttöyksikön 1 välillä tapahtuu letkuihin 8, 9 sovitetun kaapelin, syöttöyksikön 2 kotelon, takaisinkytkentäjohdon 15 ja pääsäätimen 18 avulla. Syöttöyksikön 4 suhteen pätee sama. Koska letkuihin 8, 9, 10 sovitetun kaapelin sekä syöttöyksiköiden 1...4 kotelon sähkövastus on pieni, kun taas takaisinkytkentäjohtojen 14, 15, 16 vastus on valittu suureksi ja lisäksi on erilainen johtuen takaisinkytkentäjohtojen pituuseroista, riittää takaisinkytkentäjohtojen 14, 15, 16 omavastus aikaansaamaan erilaisen takaisinkytkentäasteen vetävän syöttöyksikön 1 ja muiden kuljetusyksiköiden 2, 3, 4 välillä.

Kuvio 9 esittää hitsauspistoolin 7 vetävine syöttöyksikköineen 1, jolloin etupuolelle on sovitettu ulkopuolisella kierteellä varustettu kytkentämuhvi 43, johon on ruuvattu langansyöttökappale 48. Lisäksi esitetään potentiometri 11, joka toimii syöttönopeu-den säätimenä sekä nappi 44 laitteen käynnistämiseksi ja pois-kytkemiseksi.

Langansyöttölaite toimii seuraavalla tavalla:

Elektrodilangan 6 sisäänpujotus tapahtuu niin, että ensin kaikkien syöttöyksiköiden 1...4 kotelo-osat 40, ruuvataan pois kaikilta sisämuhveilta 41 syöttöpäiden 29 vapauttamiseksi. Sen jälkeen vedetään elektrodilanka 6, lähtien elektrodilankarullasta 5, läpi koko laitteen, ja syöttöpäät 29 säädetään langan halkaisijan mukaan. Koteloiden lukituksen jälkeen syöttöyksikköihin 1...4, on laite käyttövalmis.

7 C 7. Q η n l. ) w ’ ’ f t

Katkaisijanapin 44 avulla suoritetun kytkennän ja potentiometrin 11 avulla tapahtuvan syöttönopeuden säädön jälkeen alkaa elektrodilangan 6 syöttö hitsauskohtaan 27 (kuvio 1). Jos elektrodiankaan 6 ei kohdistu kasvanut mekaaninen syöttövastus, jos siis letkut 8, 9, 10 ovat oleellisesti suorat, kuten esitetään kuvioissa 1...5, ei vetävä syöttöyksikkö 1 ole erityisen kuormitettu. Kaikkien syöttöyksiköiden 1...4 sähkömoottoreiden 28 kierrosluvut ovat tällöin samat. Määrätyissä olosuhteissa voi vetävän syöttö-yksikön 1 sähkömoottorin 28 kierrosluku olla jopa jonkun verran suurempi kuin muiden sähkömoottoreiden 28 kierrosluku. Kaikki syöttöyksiköt 1...4 työntävät siten elektrodilankaa 6 samalla nopeudella ja se on oleellisesti kireä (kuvio 2).

Jos esiintyy lisääntynyttä mekaanista syöttövastusta, esim. letkujen 8, 9, 10 ja/tai mutkistumisen vuoksi, vast, elektrodi-langan 6 katkos, saa vetävä syöttöyksikkö ensimmäisenä tämän lisä-kuormituksen. Sen sähkömoottori 28 alkaa siksi ottaa enemmän virtaa, jotta kierrosluku ei alenisi. Tällöin antaa vetävään syöttölaitteeseen 1 kuuluva pääsäädin 18 jatkuvasti signaaleja sivusää-timiin 19, 20, 21 niin, että nämä aikaansaavat jatkuvan, toisten syöttöyksiköiden 2...4 syöttönopeuden jatkuvan lisäyksen moottorin kierroslukujen lisääntyessä. Koska säätimet ovat virransäätimiä muuttuu siis virran voimakkuus, joka virta tulee kysymyksessä olevaan sähkömoottoriin 28. Vetävän syöttöyksikön 1 ja muiden syöttöyksiköiden 2...4 välisten, jo mainittujen erilaisten takaisin-kytkentäasteitten vuoksi aikaansaadaan nyt se, että työntävä syöttöyksikkö 4 ensimmäisenä lisää syöttönopeutta. Elektrodilankaan 6 tulee siten työntävän syöttöyksikön 4 ja viereisen syöttöyksikön 3 välillä aaltomaisen liikkeen (kuvio 3). Määrätyllä viivytyksellä kasvaa senjälkeen syöttönopeus syöttöyksikköön 3 niin, että elektrodilangan 6 aaltoliike siirtyy syöttöyksikköön 2 (kuvio 4). Tämän jälkeen saa myös syöttöyksikkö 2 enemmän virtaa siten, että elektrodilankaa 6 työnnetään nopeammin eteenpäin, ja aaltoliike jatkuu vetävään syöttöyksikköön 1 (kuviot 1, 5).

Tällöin vapautuu vetävä syöttöyksikkö 1 kuormituksesta, koska elektrodilankaa 6 tuodaan löysempänä ja nopeammin kuin millä nopeudella sitä kuljetetaan edelleen. Seurauksena tästä ottaa sähkömoottori 28 taas vähemmän virtaa niin, että muiden syöttöyksiköiden syöttönopeus, jo selostetun säätömekanismin avulla, redusoidaan vastaavalla tavalla jatkuvasti. Aaltoliike vähenee siten, kunnes jälleen esiintyy lisääntynyttä syöttövastusta.

Claims (3)

8 6 3 8 7 7

1. Langassyöttölaite elektrodilangan (6) syöttämiseksi hit-sauspistooliin (7), joka laite käsittää hitsauspistoolin lähellä olevalle alueelle sovitetun, vetävän syöttöyksikön (1), elektro-dilankarullan (5) lähelle sovitetun työntävän syöttöyksikön (4), sekä lisäksi näiden kahden yksikön väliin sovitetut syöttöyksi-köt (2, 3), jolloin kaikki syöttöyksiköt on peräkkäin yhdistetty toisiinsa joustavilla letkuilla (8, 9, 10), jotka vastaanottavat elektrodilangan (6) ja jossa laitteessa on keskenään kytketyt sää-timet (18, 19, 20, 21) syöttönopeutta varten, tunnettu siitä, että vetävän syöttöyksikön (1) säädin toimii pääsäätimenä (18) ja muiden syöttöyksiköiden (2, 3, 4) säätimet toimivat sivu-säätiminä (19, 20, 21), jolloin pääsäädin (18) on yhdistetty sivu-säätimiin (19, 20, 21) ohjausjohdoilla (24) ja välillä oleviin syöttöyksikköihin (2, 3) sekä työntävään syöttöyksikköön (4) takaisinkytkentä johdoilla (14, 15, 16) sekä, jossa on takaisinkytkentä letkuihin (8, 9, 10) sovitetun kaapelin kautta, joka johtaa hit-sausvirtaa, ja että kaikki säätimet (18, 19, 20, 21) on yhdistetty säätöyksiköksi (17), joka on sovitettu työntävän syöttöyksikön (4) vast, virtalähteen lähelle, jolloin pääsäädin (18) vetävän syöttöyksikön (1) suuremman kuormituksen yhteydessä takaisinkyt-kettäessä aikaansaa nopeuden lisäyksen ensin työntävälle yksikölle (4) ja senjälkeen järjestyksessä välillä oleville syöttöyksiköille (3, 2), aaltoliikkeen aikaansaamiseksi lankaan, kunnes vetävä yksikkö on vapautunut kuormituksesta, minkä jälkeen säätö lakkaa, kunnes vetävä yksikkö (1) jälleen kuormittuu.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kullakin syöttöyksiköllä (1, 2, 3, 4) on sähkömoottori (28) ja tähän reikäakselin (46) avulla, joka akseli vastaanottaa elektrodilangan (6),,yhdistetty syöttöpää (29), joka on sovitettu kaksiosaiseen koteloon, joka kuljettaa hitsausvirtaa, ja jonka kaksi kotelo-osaa (31, 40) on päällystetty eristävällä vaipalla (45) ja yhteenruuvatut sisämuhvin (41) avulla, jonka pääpuoleen sähkö-moottori (28) on kiinnitetty, jolloin se on sähköeristetty kotelosta (kuvio 7).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että vetävä syöttöyksikkö (1) on rakennettu hitsauspistooliin (7), johon on sovitettu potentiometri (11) syöt-tönopeuden säätämiseksi ja katkaisinnappi (44) käyntiin- ja irtikytkemistä varten (kuvio 9). Patentkrav: 6 3 87 7 9