FI63264C - Foerfarande och maskin foer laengsgaoende foertaetningsbehandling av en bana - Google Patents

Description

R7SCT*1 ΓβΊ m,KUULUTUSjULKAISU ai n S Λ J9Ta W (11) UTLÄGCNINOSSKRIFT 6 3264 C M5\ Fatcntti myönnetty 10 05 1933 V5v^ * * Patent oeddolat ^ T ^ (S1) K».ik.3/int.a3 D 06 C 21/00 j SUOM I —FI N LAN D (21) P»t«nttlh*k«mm — Ntnamötatai 773226 . (22) H»k.mtapiW-AitrtMcnlnp** 28.10.77 ' ' (23) Alkuplivi—GUtighMadig 28.10.77 (41) Tullut lulkMul — Mvk off«Mlig jq ratantti- J. nklittrllulittu. ‘Λ,

Patent- och rafiataretyralaan AiwekM uttaftf och utUkrifcM pubiicorod 31.u±.oj (32)(33)(31) PjrydMty «uoiluuiprtorltat 29.10.76 USA(US) 736859 (71) Richard Rhodes Walton, 10 West Hill Place, Boston, Massachusetts, USA(US) (72) Richard Rhodes Walton, Boston, Massachusetts, George Ernest Munchbach, Roslindale, Massachusetts, USA(US) (7*0 Oy Kolster Ab (5*+) Menetelmä ja kone rainan käsittelemiseksi pitkittäin kokoonpurietamalla - Förfarande och maskin för längsgäende förtätningsbehandling av en bana

Esillä oleva keksintö koskee rainojen ja rainamaisten materiaalien hellävaraista ja yhdenmukaista pitkittäispuristuskäsitte-lyä niiden fysikaalisten ominaisuuksien muuttamiseksi, esim. käsittelyjä kutistumattomuuden, venyvyyden, lisääntyneen tiheyden, pehmeyden, tekstuurin, parannetun suodatustoiminnan ja muiden ominaisuuksien antamiseksi tekstiilisille tai tekstiilien kaltaisille, mukaan lukien "non-woven"-tyyppiset, rainamateriaaleille. Viitataan ennesteään tunnettuun tekniikkaan, kuten seuraaviin US-patenttehihin: 1,861,424, 2,263,712, 2,958,608, 3,015,145, 3,015,146, 3,059,313, 2,765,513, 2,765,514, 2,915,109, 3,260,778, 3,426,405, 3,810,280, 2,869,768 ja 3,975,806.

Aiemmin tunnetut koneet ovat hyvin selviytyneet monien rainojen ja lopullisten käyttötarkoitusten kohdalla, mutta niissä on e-delleen vakavia puutteita muissa tärkeissä käytöissä aiheuttaessaan esim. ei-haluttuja eroja käsiteltävän rainan molemmille pulille tai leikkausvaikutuksen materiaalin läpi tai materiaalin rusentumisen 2 63264 rainan paksuussuunnassa.

Letkumaisia värjättyjä neuletuotteita käsiteltäessä käytettävissä olevilla koneilla fysikaaliset erot tuotteen vastakkaisilla puolilla ja siitä syystä ilmeiset värierot näillä eri puolilla aiheuttavat yhteensovitusongelmia, jos vaatteita tehdään käsitellyistä materiaaleista.

Löysästi sidottujen suodatinkuituvanulevyjen puristuskäsit-telyssä käytettävissä olevilla koneilla voi ei-toivottu rusentuminen rainan paksuussuunnassa vahingollisesti vaikuttaa lopullisen tuotteen fysikaalisiin ominaisuuksiin ja suodatustoimintaan.

Ennestään tunnetuissa koneissa on myös esiintynyt pulmia koneenosien alkuasennoissa, yhdenmukaisten asetteiden ylläpitämisessä läpi koko pitkän tuotantoajän ja usein esiintyvässä tarpeessa vaihtaa osia kulumisen takia.

Monet ennestään tunnettujen koneiden edellä mainituista haitoista ovat jäljitettävissä aiheutuvaksi siitä tavasta, jolla käyttö- eli syöttövoimat kohdistetaan käsiteltävään rainaan. Teollisuudessa hyvin menestyneissä koneissa käyttö sisältää usein yhden telan ja kiinteän kengän, joka puristaa rainan telaa vasten. Vaikkakin tämä rakenne saa hyvin aikaan käyttövoiman, niin se samalla saa myös aikaan tiettyjä leikkaus- ja rusennusvoimia. Jos esillä oleviin tarkoituksiin voitaisiin saada aikaan kone, jossa on kaksi syöttötelaa, jotka muodostavat syöttönipin, so. rainaa syöttävän puristusalueen, nämä haitat voitaisiin välttää tai eliminoida, kuten jo kauan on ollut tiedossa. Tämä ei kuitenkaan ole yksinkertainen ongelma, koska etsitty käsittelytyyppi on äärimmäisen hellävarainen, kohdistettava hyvin tasaisesti rainaan synnyttämättä tuhoavaa vaikutusta, nöyhtää, ei-toivottuja laskoksia tai ryppyjä. Samalla kahden telan antama geometria on hyvin rajoittava, mitä tulee tilaan ja hidastuselimien sisäänpanotapaan. Eräissä aiemmin tunnetuissa järjestelmissä on todettu hidastusterien yms. leikkaavan materiaalia tai materiaalien menevän terän särmän alle ja tulevan revityksi. Toisissa tapauksisa hidastuselimet eivät kohdista riittävää voimaa halutun hellävaraisen, tiivistävän käsittelyn aikaansaamiseksi tai sitten tapahtuu ylipursuamista ja epätasaista käsittelyä tai muodostuu haitallisia suuria laskoksia tai ei-haluttuja pintaryppyjä.

Esillä olevan keksinnön yleisenä tavoitteena on voittaa nämä ennestään tunnetun tekniikan sekä niihin liittyvät haitat ja sen 3 63264 erityisinä tavoitteina on saada aikaan neuletuotteitten uusi yh-teenpuristus- ja kutistumattomaksitekosysteemi, uusi mekaaninen pehmitys- ja puristusjärjestelmä kuitukankaille tai huovikkeille, mukaan luettuna löysästi muodostetut, avoimet tai paksut, sekä uusi systeemi rainassa tai vanulevyssä olevan kuitujoukon tai -koosteen kokoamiseksi, levittämiseksi tai sen olotilan muutoin muuttamiseksi.

Keksinnölle tunnusomaiset piirteet ilmenevät oheisista patenttivaatimuksista.

Esillä olevan keksinnön mukaan on saatu selville, että syöt-tötelat, hidastuselin ja käsiteltävä materiaali muodostavat dynaamisen systeemin, missä tietyistä systeemiparametreista on, jos niitä huolellisesti valvotaan, tuloksena haluttu käsittely. Erityisesti on todettu, että pyrittäessä hellävaraisiin käsittelyihin se käsittelykohta, jossa rainaa hidastetaan ja se saatetaan puristumaan pituussuuunnassaan kokoon, täytyy pitää koko ajan varsinaisen syöt-tönipin sisäpuolella, vastakkaisesti niihin voimiin nähden, jotka käsittelyontelon molempia puolia rajaavat liikkuvat syöttöpinnat antavat. Toiseksi kiinteän hidastuselimen nipistä ulospursuvaan, puristettuun rainavyöhykkeeseen vaikuttavan toiminnan täytyy alkaa suhteellisen äkillisesti kuin padotusvoima ja paikassa, joka sijaitsee lähellä puristuksen alkamiskohtaa. Tämän voiman synnyttää pato-elin, joka kykenee esittämään etupinnan, joka on kalteva välittömästi lähestyvän rainan liikesuuntaan nähden, kun taas tämän etupinnan jälkeen raina on kosketuksessa pintaan, joka on suhteellisesti e-nemmän yhdensuuntainen rainan liikesuunnan kanssa.

Useimmissa tapauksissa systeemiin olisi saatava myös joustavuus, jonka ansiosta kokoonpuristuva vyöhyke, kun se poistuu käsittelykohdasta ja ohittaa hidastuselimen etupään, on kosketuksessa hidastuselimen kiinteään pintaan joustavasti tuettuna, mikä sallii kompensoivan myötäämisen ja palautuman, kun puristusvoimat pyrkivät suurenemaan ja pienenemään, ja samalla takaa, ettei muodostu ei-toivottuja isoja poimuja tai pintaryppyjä. Halutun joustavan kosketuksen luonne määräytyy sekä käsiteltävän erityisen materiaalin o-minaisuuksista että koneen elementeistä. Kiinteä hidastuselin on tavallisesti edullinen joustavuuden antaja, parempi on kuitenkin ohut taipuisa jousielin, mutta eräissä erikoistapauksissa, joissa käsitelty materiaali muodostaa puristetun vyöhykkeen, joka itsestään pyrkii pullistumaan paksummaksi, puristettu materiaali sinänsä antaa silloin riittävän joustavuuden. Pidettäessä käsittelykohta 4 63264 paikallaan muutokset eri kitka- ja vastusvoimien välisessä tasapainossa ja hidastuselimen antaman rajoituksen luonne vaikuttavat käsittelyyn. Voidaan myös käyttää kahta syöttötelaa, joilla on samat pinnan kitkaominaisuudet ja joita käytetään samalla nopeudella, sekä kahta hidastuselintä, jotka ajon aikana kompensoivalla tavalla vaikuttavat materiaaliin.

Voidaan myös käyttää yhtä hidastuselintä, jonka etuosa tukeutuu ensimmäiseen telaan ja jonka taaempana oleva osa mukautuu vastakkaisen telan kaarevuuteen, jolloin jälkimmäisellä telalla edullisesti on pienempi syöttövoima kuin ensimmäisellä telalla. Tämä pienempi syöttövoima voidaan saada aikaan käyttämällä vastakkaista telaa hitaammin tai varustamalla se pinnalla, joka ei ole niin karhea kuin ensimmäisen telan pinta. Voimien kompensointi on myös soviteltavissa tekemällä hidastuselimen työpinta karheaksi esim. plas-mapäällysteellä käyttäen tähän kulutuskestävää materiaalia.

Keksintöä selitetään seuraavassa piirustusten avulla, joissa kuvio 1 on päätykuva keksinnön suositetun suoritusmuodon mukaisesta koneyksiköstä ja kuvio 1a on perspektiivikuva tästä koneesta, kuviot 2 ja 3 ovat suuremmassa mittakaavassa esitettyjä kuvia tämän suoritusmuodon niistä elementeistä, jotka muodostavat käsit-telyontelon, vastaavasti käynnistys- ja ajoasennossa, kuvio 4 on kaaviollinen kuva, joka esittää materiaalin vaikutusta ja käyttäytymistä kuvioiden 2 ja 3 asentojen väliasennossa, kuvio 5 on perspektiivikuva mainitun suoritusmuodon hidastus-elimestä kuvion 5a esittäessä vaihtoehtoisen konstruktion, kuviot 6, 7 ja 8 ovat kuvia, jotka samassa järjestyksessä vastaavat kuvioita 2, 4 ja 3 ja esittävät yhdellä jousihidastuseli-mellä varustettua konetta, kuvio 9 on kuviota 2 vastaava kuva koneesta, jossa on yksi ainoa hidastuselin, kuvio 10 on suuremmassa mittakaavassa esitetty kuva kuvion 9 variaatioista, kuviot 11...13 ovat kuvioita 6...8 vastaavia kuvia koneesta, jossa on jäykät hidastuspinnat, ja kuvio 14 on kuviota 1 vastaava päätykuva suoritusmuodosta, jossa on hidastuselimien lineaarinen asetus.

Kuviossa 1 esitetään preferoitu suoritusmuoto, joka soveltuu laaja-alaiseksi laboratorio- tai tuotantokoneeksi. Siinä on tela 12, 5 63264 halkaisijaltaan esim. 127 mm, asennettu pohjalaatan 42 kannattamaan laakeriin 40 ja toinen tela 10, halkaisija myös 127 mm, on asennettu laakeriin 44, joka on joustokuormitettu telaa 12 vasten puristus-jousilla 46, jotka tukeutuvat pohjalaatasta 42 lähtevien tankojen 50 varassa olevaa ylälaattaa 48 vasten. Telan 10 liikettä alaspäin rajoittaa aseteltava vaste 52, jolla saadaan teloille haluttu aloi-tusväli. Telat ovat jäykkää materiaalia ja niitä käytetään esittämättä jätetyillä laitteilla nuolien suuntaan.

Hidastuselimien varret 54 ja 56 on laakeroitu kääntymään akselien 10a ja 12a ympäri molempien telojen kummassakin päässä ja kumpaankin varteen on kiinnitetty hidastuselin 29, jota kuvataan yksityiskohtaisesti tuonnempana. Kummankin varren kääntö siirtää hi-dastuselintä telan kehän ympäri, jolloin vakio kulma säilyy telan pinnan ja ko. asennelman välillä.

Kaksitoiminen ilmasylinteri 60 on koneen kummassakin päässä kääntyvästi laakeroitu kohdassa 55 ylempään varteen 54 ja kummankin sylinterin männän varren jatke 61 on kääntyvästi liitetty kohdassa 57 alempaan varteen 56. Männän liike ulospäin pakottaa varret 54 ja 56 toisistaan erilleen aiheuttaen ylemmän hidastuselimen kääntymisen ulos nipistä ja asettumisen kuviossa 1 esitettyyn lepoasentoon, kun taas sen liike sisäänpäin vetää ylemmän elimen minimivälyksel-listä työasentoa kohti, jonka sylinterissä oleva vaste 65 määrittää. Molempien mäntien vasteet on yhdistetty ketjulla 65 (kuvio 1a), joka liikuttaa niitä yhtä paljon asetuksen aikana. Varsien 61 muodostama nivelmekanismi varmistaa, että jos toinen hidastuselin liikkuu ulos nipistä, niin toinen pyrkii liikkumaan sitä kohti. Aseteltava nosto-tanko 62, joka on jousella 63 tehty joustavaksi, estää alemman varren omapainoliikkeen tehden siten mahdolliseksi ko. varren pysymisen asennossa, missä alempi hidastuselin 29 on työntynyt syvemmälle nippiin kuin ylempi hidastuselin ennalta määrätyllä joustolla.

Kun suoritetaan koneen asetus ilman rainaa, niin telan vas-temutterit 52 sen kummassakin päässä säädetään antamaan teloille aloitusväli, joka on esim. murto-osa käsiteltävän rainan paksuudesta. Sen jälkeen säädettävän nostotangon 62 mutteria 62a säädetään halutun suuruisen joustavan puristusvoiman aikaansaamiseksi, jolla alempi hidastuselin 29 nostetaan painovoimaa vastaan ja pakotetaan työntymään nippiin. Sitten säädetään vasteita 64 halutun minimivälyk-sen saamiseksi molempien hidastuselimien välille. Tämä välys on normaalisti sitä pienempi, mitä ohuemmat materiaalit ovat ja mitä hei- 6 63264 lävaraisempi käsittely halutaan. Sitten voidaan ilmasylinterin 60 paineilmalähdettä säätää sellaisen joustavan voiman saamiseksi, joka pyrkii pitämään nämä kaksi elintä vasteilla 64 säädetyssä mi-nimivälyksessä.

Käytössä syötetään paineilmaa sylinteriin 60, jolloin varret 54 ja 56 tulevat vedetyksi yhteen ylemmän hidastuselimen viemiseksi nippiin, jolloin alempi hidastuselin pysyy suurin piirtein alkuperäisessä asennossa. Sen jälkeen käynnistetään syöttötelat ja rainaa syötetään hidastuslaitetta kohti, jonka rakennetta selitetään lähemmin seuraavassa.

Kuvioiden 1...4 konstruktiomuodossa kumpikin hidastuselin 29, ks. kuviota 5, on varustettu padon muodostavalla etuosalla ja toteutettu kaksiosaisena, joustavan kompensointitoiminnan aikaansaavana rakenteena. Jousilevyssä 30, esim. hapetettua jousiterästä, on alaspäin taivutettu kaareva etupää 31, joka vinosti suuntautuu vastaavaa telaa kohti, ja se on asennettu kannatinterän 32 päälle, jonka etuosa 33 ulottuu hieman levyn 30 etupäätä 31 pitemmälle. Molemmat ovat koneen täyden työleveyden mittaiset samoin kuin telatkin, joiden yhteydessä ne ovat. Jousilevyn etupää 31 on vapaa, mutta tukeutuu kannatinterään 32. Jousilevyn 30 vastakkainen eli takapää on kiinnitetty pitimeen 34 (kuvio 5), joka on liitetty kannatinterään 32.

Levyn 30 etuosa 31 muodostaa terävän kulman oC tulevan rainan liikesuunnan kanssa ko. kulman ollessa suurempi kuin n. 20° ja pienempi kuin n. 60°. Levyn 30 rainaa koskettava, etupäätä 31 seuraava pinta 35 on lähes yhdensuuntainen rainan kulkusuunnan D kanssa.

Koneen työjakso on seuraava. Toimimaan pantu ilmasylinteri 60 vetää varret 54, 56 yhteen, jolloin saavutetaan kuviossa 2 esitetty tila. Tällöin pidemmälle ulottuva joustava hidastuselin 30 kaartuu eteenpäin vastakkaisen telan 10 muotoon etupäänsä 31 takaa, joka puolestaan kaartuu alaspäin viereistä telaa 12 kohti. Kun rainaa 14 syötetään eteenpäin syöttöteloilla, kuvio 2, sen liikettä vastustaa etupään 31 muodostama pato, joka on oleellisesti täyttänyt eli sulkenut nippiontelon. Tämä materiaalin kulkuvastus saa aikaan puristetun vyöhykkeen ulottumisen vastesuuntaan pisteeseen X (kts. kuviota 4), joka sijaitsee lähellä nipin keskiviivaa £ . Tämän tapahtuessa alempi hidastuselin 29 liiikkuu materiaalin vasemmalle suuntautuvan puristusvoiman vaikutuksesta myös vasemmalle saavuttaen lopuksi kuviossa 3 esitetyn aseman ja puristaen kokoon 7 63264 jousta 63. Kääntyvästi laakeroitujen varsien 61 hidastuselimien välille muodostaman nivelmekanismin johdosta ylempi hidastuselin siirtyy samanaikaisesti oikealle, kuvion 2 asemasta kuvion 3 asemaan. Materiaalissa syntyneistä voimista rippuen sylinterin joustava paineilma voidaan voittaa molempien hidastuselimien pakottamiseksi siirtymään vasemmalle kuvion 3 asemasta näiden elimien erottamiseksi vielä enemmän toisistaan. Koska jousilevyn 30 synnyttämät pado-tusvoimat vastustavat materiaalin läpikulkua, nipissä tapahtuu kokoonpuristumista erittäin lyhyessä läpikulkuvyöhykkeessä A hidastus-laitteen ja telanipin keskiöviivan välissä. Tämän läpikulkuvyö-hykkeen A pituus ei yleensä ole enemmän kuin n. 5 % molempien telojen halkaisijoiden summasta ja tavallisesti on alle puolet tästä määrästä. Vapaa tila S (kuvio 4) jousilevyn 30 käyrän pään 31 ja vastaavan kannatinterän 32 välissä mahdollistaa kummankin jousilevyn 30 joustavan taipumisen toisistaan poispäin omaa teräänsä 32 kohti, kun esiintyy voimia, jotka kokoonpuristunut raina on synnyttänyt kohtisuorasti omaa tasoaan vastaan. Tämän vaikutuksen aikana jousilevyn alkupään suhteellisen jyrkkä kaarevuus estää sen täydellisen litistymisen. Näin voi padotusvaikutus säilyä toiminnan aikana, joissakin tapauksissa etupään joustava taipuminen edullisesti pienentää etupinnan kulmaa, mikä määräytyy jousen rakenneaineesta ja geometriasta sekä vaikuttavista voimista.

Toisessa edullisessa suoritusmuodossa, kuvio 5a, on koneen koko leveyden mittainen joustava tyyny 39, esim. silikonikumia, kiinnitetty jousilevyn 30 etuosan 31 alapintaan etuosan kaltevuus-kulman d. ylläpitämiseksi puristetun materiaalin läpikulun aikana.

Kun jousilevy 30 kummassakin suoritusmuodossa pyrkii taipumaan jän-nityksettömästä asennostaan jännitykselliseen, litistyneempään asentoonsa, sen etupää voi vapaasti liukua nippiä kohti, sen edelleen tukeutuessa kannatinterään 32, ko. taipumisen mahdollistamiseksi. Kannatinterän taaempien osienkin tehtävänä on pitää levyn 30 vastaavat taaemmat osat 35 joustavassa kosketuksessa puristettuun rainaan niin, että ajasta riippuvat prosessit voivat tapahtua käsitellyn rainan tilan kiinteyttämiseksi ennen, kuin se vapautuu ko. käsittelystä pidemmälle edettyään. Rainan puristetun vyöhykkeen pyrkimystä pursuta padon yli ja alkupuristuspisteen X siirtymistä vastustaa tämä joustava kosketus.

Edullisessa suoritusmuodossa on jousilevyt valmistettu 0,08 ...0,25 mm paksuisesta hapetetusta teräslevystä, taivutettu suurin 8 63264 piirtein 100...130 mm kaarevuussäteeseen ja niihin on tehty suhteellisen jyrkkä taive vastaavaa telaa kohti 6,35...3,18 mm etäisyydellä etupäästään.

Näiden jousielimien kuvattu asennustapa sallii niiden liikkua läpimenevän puristetun materiaalin ja toistensa suhteen, vieläpä värähdellä, puristetun materiaalin auttamiseksi menemään niiden välitse tasaisesti ja vähäisellä kitkalla.

Kuvioita 2 ja 3 keskenään verrattaessa nähdään, että käsitte-lyontelon muoto on itsesäätyvä vielä toisellakin tapaa aloitus- ja ajotilan välillä. Puristettu materiaali työntää ylempää telaa joustavasti ylöspäin, mikä itsesäätyvästi vähentää rainan jatkuvasta puristamisesta aiheutuvaa rusentumispyrkimystä, siis samankaltainen liike, joka esiintyy synnytettäessä painekaasulla puristusvoimia.

Toisaalta on elintärkeätä, että telojen pinnat ovat stabiilit, ja monessa tapauksessa, että ne ovat täysin jäykät, sillä tämän ominaisuuden johdosta käsittelyontelon ääriviiva pysyy vakaana ja vältetään puristetun materiaalin kaikenlainen pyrkimys painautua telan pintaan ja liikkua sen mukana ryntäyksittään.

Juuri kuvattu suoritusmuoto on sopiva käytettäväksi hyvin ohuiden materiaalien ja sellaisten materiaalien kanssa, jotka eivät ole joustavia niitä kokoonpuristettaessa. Se soveltuu erikoisen hyvin tapauksiin, joissa tärkeänä vaatimuksena on käsittelyn samanlaisuus rainan molemmilla puolilla. Niissä tapauksissa, joissa tällainen yhdenmukaisuus ei ole niin elintärkeä, toinen hidastuselin voidaan sijoittaa pidemmälle toisen eteen; järjestely, joka toisinaan on käyttökelpoinen myös silloin, kun on käsiteltävä hyvin ohuita rainoja.

Kuvioissa 6...8 esitetään kaksiteräinen hidastuslaite. Vain toinen näistä teristä kannattaa jousilevyä 30, joka kuvion 2 etummaisen jousilevyn tavoin patoaa eli sulkee ontelon alkuvaiheessa, vieläpä jossain määrin joustavasti mukautuu vastakkaisen telan muotoon, kuten kuviossa 6 on esitetty. Tämä etummainen hidastusasennel-ma siirtyy kuvion 6 alkuasemasta kuvion 7 väliaseman kautta kuvion 8 työasemaan ja -asentoon. Tätä suoritusmuotoa voidaan käyttää silloin, kun materiaalin molempien puolien samanlainen käsittely on vähemmän merkityksellinen, ja tapauksissa, joissa rainamateriaalil-la itsellään on tietynasteinen joustavuus puristetussa tilassa. U-seissa tapauksissa on todellakin todettu saatavan käsittelyllä hyväksyttävä yhdenmukaisuus rainan molemmille puolille vähemmillä osilla kuin kuvioiden 1...4 suoritusmuodossa.

9 63264

Kuviossa 9 esitetään kaksitelakone yhdellä hidastuselimellä 70 varustettuna. Tämä hidastuselin on valmistettu jou$iteräslevys-tä, jonka takapuolisen osan paksuus t on esim. 0,25 mm. Etummainen osa, jonka pituus L on esim. 12,7 mm, on ohuempi, t^ = 0,13 mm.

Telat 10, 12 ja hidastuelin 70 ulottuvat keskeytymättä käsiteltävän materiaalin koko leveyden poikki. Hidastuselin 70 on tehty jän-nityksettömässä tilassaan kaartumaan vähitellen pitkittäisesti y-löspäin ohuelta osaltaan kaarevuussäteen pienetessä etupään 71 kohdalla. Elimen 70 pitävät kuvion 9 asennossa sen kaareva pää 71, joka tunkeutuu suoraan telan 12 pintaan, sekä päätä seuraava osa, joka mukautuu vastakkaisen telan 10 pintaan. Samoin kuin edellisissä suoritusmuodoissa hidastuselimen tehtävänä on synnyttää yhteenpuris-tunut materiaalivyöhyke, joka lähtee hidastuselimen etupäästä oikealle ulottuen pisteeseen X asti ja siten määrittää käsittelyontelon molempien pyörivien telojen rajoittamaan nippiin. Esitetyssä suoritusmuodossa telaa 12 käytetään nopeudella , kun taas telaa 10, joka on kosketuksessa puristettuun materiaaliin pituudelta L puristuksen jälkeen, käytetään hitaammalla nopeudella V2· Tässä tapauksessa molemmissa teloissa 10 ja 12 voi olla sileä pinta, kuten kromattu teräslevy.

Kuvion 10 muodossa, joka on samanlainen kuin kuviossa 9 esitetty, teloja 10 ja 12 käytetään samalla nopeudella V2 ja hidastus-elimessä 70' on pituuden kattava karhennettupintainen nauha, esim. metallikarbidia oleva plasmapäällyste on pantu jousilevylle. Tässä suoritusmuodossa telat 10 ja 12 voivat olla samalla tavalla varustettu plasmapäällysteellä tukevan otteen saamiseksi materiaalista. Toisessa suoritusmuodossa tela 12 on varustettu tällaisella päällysteellä, mutta telassa 10 on sileämpi pinta. Molemmissa kuvioissa 9 ja 10 hidastuselimet on esitetty ajotilassa. Kuviossa 10 on katkoviivoin esitetty alkuasento, missä hidastuselin oleellisesti sulkee nipin ennen, kuin materiaali syötetään kosketukseen sen kanssa.

Tähän saakka kuvatuissa konstruktiomuodoissa hidastuslaite on ollut lähteenä joustavalle kosketukselle yhteenpuristetun materiaalin kanssa. Viitaten kuvioihin 11, 12 ja 13, muissa tapauksissa eräät rainamateriaalit, esim. tietyt neulotut huovat, ovat itse niin joustavia, että materiaali itsessään on joustavan kompensoin-tivaikutuksen lähde vaihtelevissa puristusvoimissa.

Kuviossa 11 syöttöelapari 10, 12, joka pyörii nuolien M, M.| suuntaan, syöttää rainan 14 vastakkaisten kiinteiden jäykkäpin- ίο 6 32 6 4 täisten hidastuselimien 16, 19 väliin. Nämä elimet ovat yleisrakenteeltaan samanlaiset kuin terät 32 ja ne voidaan samalla tapaa asentaa kuvion 1 koneeseen tai myöhemmin kuvattavaan kuvion 14 koneeseen. Hidastuselimissä 16, 19 on etuosat 17, 20, jotka ovat kaltevat tulevan rainan liikesuuntaan nähden ja muodostavat padot ja sijaitsevat telojen vähäisen keskinäisen etääntymän alueella nipin keskiviivan jälkeen frontaalisesti vastustaakseen rainan etenemistä.

Kuvioiden 11...13 hidastuselimien 16, 19 etuosat ovat kaltevat, sitten pyöritetyt sulautuen taaksepäin mentäessä tasaisiin pintoihin 18, 21, jotka vähitellen etääntyvät rainan kulkutien keskiviivasta. Muodon ollessa tällainen on selvää, että materiaalin läpikulkutila kapenee mitasta liikkuvien syöttötelojen välissä ennen hidastuslaitetta pienempään mittaan D2 hidastuselimien 16, 19 välissä hidastusvoimien äkilliseksi synnyttämiseksi ja sitten levenee käsitellyn materiaalin liikkeen helpottamiseksi, kuten edellä kuvattiin. Vaikkakin eräissä olosuhteissa hidastuselimet voivat olla jäykästi kiinniteyt, on edullisempaa, että ainakin etummainen hidastuselin 19 on asennettu vapaasti reagoimaan puristetun materiaalin siihen kohdistamiin voimiin voidakseen joustavasti liikkua vasemmalle kuvion 11 alkuasemasta sen etuosan 20 pysytellessä tämän liikkeen aikana jatkuvasti kiinni telan pinnassa sopivan jousen voiman, merkitty kaksoisnuolella R, vastustaessa ko. liikettä. Käsittelyn aloittamiseksi hidastimen 19 etupää 20 asetetaan hyvin lyhyelle etäisyydelle A nipin keskiöviivasta, kuvio 11, ja toiminta alkaa etummaisen hidastimen 19 frontaalisesti vastustaessa rainaa ja siirtyessä kuvion 12 asemaan. Tänä ajankohtana yhteenpuristettu materiaali kulkee molempien hidastuselimien etuosien yli, pituussuuntaiset voimat kasvavat riittävästi hidastimen 19 pakottamiseksi kuvion 13 asemaan, jolloin elimien välisen sisäänmenoaukon koko itsestään säätyy kompensoivalla tavalla ja telat etääntyvät toisistaan prosessin puristusvoimia vastaavasti.

On havaittu olevan edullista, että hidastuselimen 19 kompensoiva liike on jossain määrin riippumaton toisesta hidastuselimestä, esim. eräissä tapauksissa on edullista, että molemmat elimet on joustokuormitettu, esim. jousilla, kuten kuviossa 14 on esitetty, tai pneumaattisilla sylintereillä. Niinpä hidastuselin 16 voi olla järjestetty asettautumaan sen joustavan kiinnityksen jousivakiosta riippuen.

11 63264

Kaikkien kuvioiden suoritusmuodoissa syöttötelat on edullisesti varustettu kulumisenkestävillä pinnoilla, esim. uloimapana kromikerros tai metallikarbidinen plasmakerros teräspohjalla. Niiden pinnat voivat olla joko sileät tai halutun karheat käytetyistä syöt-tövoimista ja halutun käsittelyn luonteesta riippuen. Hidastuselimet on myös tehty sopivan kovasta, kulumisenkestävästä materiaalista ja niissä on useimmissa tapauksissa kiillotetut pinnat.

Kaikkien edullisten suoritusmuotojen osalta on selvää, että hidastuselimet itse asiassa muodostavat sisääntuloaukon, joka suhteellisen joustavalla tavalla pääasiallisesti vastustaa ja rajoittaa tulevaa materiaalia ja vielä sillä tavalla, mikä estää terien leik-kausvaikutuksen puristusvoimien kehittyessä, ja tämä aukko muuttaa itsesäätyvällä tavalla paikkansa käsittelyn vakiintuessa, mikä kaikki tapahtuu esimerkeissä esitetyin tavoin äärimmästen hienolaatuis-ten ja hallittavissa olevien käsittelyjen saamiseksi.

Vaikkakin kuvion 1 suoritusmuodon varsien kääntöasettelulla on se etu, että hidastuselimien etupäät pidetään telojen yhteydessä läpi koko liikealueen, niin muutkin laitteet ovat mahdollisia. Esim. kuvion 14 suoritusmuodossa alempi hidastus.elin on asetettu kiinteäksi tai suoralle liukujohteelle 90, jolloin taaksepäinliikettä joustavasti vastustaa säädettävä puristusjousi 92 ja sen etuosa on joustavasti kuormitettu seuraamaan telan pinnan muotoa. Ylempi hidastus-elin 29 (valinnaisesti samalla tavalla asennettu liukujohteelle 90a ja puristusjousella 92a kuormitettu) on kiinnitetty pitkään kääntö-varteen 94 ja puristusjousella 96 kuormitettu työntymään nippiin. (Asian selventämiseksi ko. suoritusmuodossa on ylempi tela esitetty pidetyksi ylhäällä lepoasennossa ja hidstuselimet muodostavat elementit on esitetty liioitellun paksuina.) Itse hidastuselimet voivat olla sellaisia kuin edellä kuvatuissa suoritusmuodoissa on esitetty .

Koska syöttötelat ovat suhteellisen sileäpintaiset, terät kuluvat verrattain hitaasti. Niissä tapauksissa, joissa kulumista tapahtuu, terät voidaan yksinkertaisesti vaihtaa tai niiden asete kannattimien suhteen voidaan sovittaa kuluman kompensoimiseksi.

Terät voivat olla eristetty pitimistään, jotta ne saavat koneen lämpötilan, tai tietenkin voidaan käyttää erillisä lämmittimiä vää-ristymispulmien välttämiseksi niissä tapauksissa, joissa esiintyy eri lämpötiloja. Teräasennelmissa voi olla höyryn, kuumailman tai käsittelykaasun jakokammioita ja joustavat terät voidaan rei'ittää 12 63264 näiden kaasujen päästämiseksi kankaaseen sekä hidastuselimen edessä olevassa puristusontelossa että hidastusaukkoa seuraavassa pidäty skanavassa.

Keksinnön mukaista menetelmää selitetään seuraavassa lähemmin. Alussa eri hidastuselimien jousien tai patojen vastus saa aikaan materiaalin liikkeen hidastumisen, ks. kuvioita 4, 7, 9, 10 ja 11. Sitten pitkittäisestä puristetaan tulevaa materiaalia liikkuvien telojen rajoittamassa laajenevassa läpikulkuvyöhykkeessä nipin keskiviivan €. jälkeen ja ennen hidastuslaitetta. Näin hidastusvoi-mat siirretään rainan liikesuuntaa vastaan rainan puristuvan vyöhykkeen läpi linjalla X, missä kohdassa syöttötelojen ote materiaalista ensiksi voitetaan. Paikalle tuleva käsittelemätön lisämateriaali, kohdan X saavuttaessaaan, luistaa syöttötelojen suhteen ja pituussuunnassa puristuu jo puristunutta rainavyöhykettä vasten, samalla kun ko. vyöhykettä jatkuvasti pakotetaan hidastuselimien etuosien muodostaman supistetun läpikulkualueen läpi. Linja X voi siirtyä oikealle nipin keskiöviivaa kohti, jos puristettu materiaali pakottaa telat erilleen alkuasemisifaan. joka tapauksessa hidas-tuselimet pysyvät siinä asemassa, että alkupuristuslinja X koko ajan pysyy niiden edessä kohdassa, jossa vähitellen toisistaan etääntyvät telojen pinnat sulkevat väliinsä materiaalin, kun tätä pitkittäisesti puristetaan. Materiaaliin kohdistuva koko toiminta tapahtuu siis olennaisesti suoralla linjalla rainan leveyden poikki materiaalin molempien puolien ollessa alttiina samanlaisille olosuhteille syöttö- ja hidastusvaiheiden aikana ja vain vähäisten rusen-nusvoimien vaikuttaessa rainaan kohtisuorasti tämän tasoa vastaan.

Keksinnön mukaisissa koneissa on, kuten edellä mainittiin, se välimatka, jossa käsittely varsinaisesti tapahtuu, hyvin lyhyt. Suositetuissa suoritusmuodossa, joissa molempien syöttötelojen halkaisija on 127 mm, voi esim. mitta A nipin keskiöviivasta hidastus-laitteen etuosaan olla 2,54 mmrstä 12,7 mm:iin huopaa, ei-kudottuja, kudottuja ja neulottuja materiaaleja käsiteltäessä.

Hidastuselimien etuosien jälkeisillä pinnoilla on pidätysteh-tävä ollessaan järjestetty rajoittamaan materiaalia tämän osaksi vapautuessa sen tasoa vastaan kohtisuorasti kohdistuvasta estovaikutuksesta mutta ollessa puristuksen alainen. Niiden hidastusvaikutus on pienehkö, vaikkakin vielä voi tapahtua ajasta riippuvia kiintey-tysprosesseja. Kyseessä olevasta erityisestä prosessista riippuen näitä läpikuluteitä voidaan lämmittää tai jäähdyttää tai höyryttää 13 63264 tai käsitellä muilla kaasuilla, kuten yllä ehdotettiin. Jatkamalla hidastuselimiä ko. kulkuteiden ulkopuolelle niitä voidaan käyttää myös kannattimina niiden toiminnallisten etuosien oikein aseraoimi-seksi.

Luotettavan toiminnan saamiseksi useimmissa käsittelyissä edellä kuvatut joustavat kompensointivaikutukset auttavat varmistamaan tasaisen liikkeen ja käsittelyn sekä puristuksohdan sijaitsemisen koko ajan nipissä hidastuslaitteen edessä. Mutta esim. eräiden neulattujen huopien kohdalla, joiden paksuus puristamattomassa tilassa on esim. 6,35...9,53 mm, itse materiaali, kun sitä pitkit-täisesti puristetaan kokoon koneessa, vielä antaa tarvitun joustavuuden puristuakseen kokoon tai paisuakseen joustavasti paksuusuun-nassaan, kun paineet pyrkivät suurenemaan tai pienenemään. Tällaisissa tapauksissa voidaan käyttää täysin jäykkää systeemiä.

Seuraavassa esitetään esimerkkejä ontelomuodoista, joita voidaan keksinnössä käyttää.

Esimerkki I;

Rainan paksuus puristamattomana on 0,81 mm ja sen puserrettu paksuus jousikuormitteisten, halkaisijaltaan 127 mm telojen keskiö-viivan kohdalla on 0,30 mm. Kaksi kuvioiden 11...13 mukaista hidas-tuselintä muodostuvat 1,27 mm paksuisesta teräslevystä niiden etuosien ollessa hiottu koveriksi mukautuakseen telojen kaarevuuteen, mutta kummankin etupään ollessa muodostettu kuvioiden 11...13 mukaiseksi, mitta D = 0,20 mm ja kulmat = 55°. Ajotilassa hidastuseli-mien päät ovat 4,06 mm ja 6,35 mm etäisyydellä keskiöviivasta £. . Telojen pintojen välinen mitta D1 heti ennen hidastuslaitetta on suurempi kuin mitta D2, joka on hidastuselimien minimivälys.

Esimerkki II:

Samanlainen kuin esimerkki I, mutta kuvioiden 6...8 mukainen konstruktio, jossa käytetään kuperan kaarevaa, 0,13 mm paksuista, hapetettua teräksistä jousilevyä 30, joka on pyöristetty n. 100 mm kaarevuussäteeseen ja jonka vapaa pää on n. 4,06 mm taaempana sitä kannattavan terän 32 etupäästä, kuten kuviossa 5 on esitetty. Kaareva jousielin 30 taipuu toiminnan aikana kuvioiden 7 ja 8 asentoon.

Esimerkki III:

Kuvioiden 2 ja 3 mukainen järjestely, jossa molempien raken-neteräksisen teräelementin 32 paksuus on vähintään 0,51 mm niiden päiden ollessa hiottu esitetyn koveriksi telan kaarevuuteen mukautuakseen. Kummassakin hapetetusta teräksestä tehdyssä ja 0,08 mm 14 63264 paksuisessa jousielementissä 30 on hyvin erottuva alaspäin kaarrettu pää jyrkän kaarevuuden alkaessa n. 4,8 mm etäisyydellä niiden vapaasta päästä. Tässä aloitusjärjestelyssä osat voidaan pakottaa nippiin kuvion 2 mukaiseen asentoon metallin itse asiassa täyttäessä nipin ja taatessa, että ohuimmankin rainan liikettä vastustetaan alusta alkaen ja siten ylläpidetään puristusvaikutus, kuten edellä kuvattiin.

Sellaisten materiaalien kuin letkumaisiksi neulottujen raino-jen käsittelemiseksi valitaan joustavan kompensointitoiminnan määrittävät parametrit sellaisiksi, että telojen pinnat ja hidastus-elimet pysyvät kunnollisessa tukevassa kosketuksessa kankaan pintojen kanssa tukien kangasta siten, ettei tämä kreppaudu eli viristy kulkiessaan koneen läpi. Kaksikerroksisten materiaalien käsittelemiseksi koneen pinnat voidaan asettaa koskettamaan materiaalia i-denttisesti molemmilta puolin käsittelyn yhtäläisyyden takaamiseksi. Tämän tapaisissa käsittelyissä osien keskinäinen suhde takaa, ettei materiaali koskaan, ei edes käynnistysvaiheessa, pääse hidas-tuselimien etureunan ohi tulematta puristetuksi. Materiaalin sulkevat väliinsä loivasti toisistaan etääntyvät telojen kovat pinnat hidastuselimien suorittaessa putoavan vastustustehtävänsä pituussuunnassa puristetun materiaalivyöhykkeen aikaansaamiseksi ja ylläpitämiseksi. Tämä vyöhyke kykenee lyhyytensä ja tiivistenyisyytensä ja patojen edullisen kulma-asennon johdosta silloittamaan liikkuvien ja kiinteiden pintojen välisen siirtymäkohdan rainan molemmilla pinnoilla ilman haitallista ryppyyntymistä, ja materiaali etenee koneen läpi molemmilta puolilta hyvin kosketustuettuna. Näin on saatavissa mikrokäsittely synnyttämättä suuria laskoksia tai haitallisia ryppyjä, so. kreppiä.

Löyhärakenteisten vanurainojen, kuten suodatinaineiden, käsittelemiseksi syöttötelat voivat koskettaa rainaa vain sellaisella voimalla, joka on riittävä materiaalin työntämiseen eteenpäin rainaa liiaksi rusentamatta sen paksuussuunnassa. Tällaisessa tapauksessa koneen pinnat voidaan päästää sellaiseen keskinäiseen asentoon, että materiaaliin muodostetaan haluttu kreppi kuitujen uudel-leenorientoimiseksi halutulla tavalla alkupuristuksen tapahtuessa silti hidastuslaitteen edessä niin kuin on kuvattu.

Keksinnön yksi aspekti on siihen pääseminen, että hyvin hellävaraisessa käsittelyssä, erikoisesti vaikeasti käsiteltävien materiaalien kohdalla, käynnistysasento ja ajoasennot eivät voi olla 15 63264 samat. Keksintö saa aikaan itseasettuvan mekanismin, joka antaa oikean geometrian kaikissa eri vaiheissa.

Sopivia variaatioita koneen parametreista voidaan kehitellä monille eri rainoille ja useita lopullisia käyttöjä ajatellen edellä esitetyn selityksen valossa.

Claims (11)

16 63264

1. Menetelmä rainan (14) käsittelemiseksi pitkittäin kokoon-puristamalla, jolloin rainaa siirretään eteenpäin vastakkaissuun-tiin pyörivien jäykkäpintaisten syöttötelojen parilla, jotka muodostavat käyttönipin, tunnettu siitä, että rainaa (14) hidastetaan nipin ulostulopuolella telojen (10, 12) välissä hidastus-elimen (30) aiheuttaman patoamisvaikutuksen avulla, jonka hidastus-elimen etupinta on vino rainan liikesuuntaan nähden muodostaen padon, ja etupinnasta myötävirtaan päin hidastuselimen pinta on enemmän yhdensuuntainen rainan liikesuunnan kanssa kuin etupinta tarttuakseen kokoonpuristetun rainan pintaan rainan ohitettua mainitun etupinnan, hidastuselimen (30) etupinnan pysyessä toimintapaikassa, joka sijaitsee sellaisella etäisyydellä myötävirtaan nipin keskiviivasta ( g), joka on pienempi kuin 5 % telojen halkaisijoiden summasta, mainitun toimintapaikan muodostaessa telapintojen ja hidastuselimen etupinnan väliin pitkittäisen puristusontelon» joka rajoittaa pitkittäisesti puristettua liikkuvaa rainan osaa karkeasti laskostamatta tai rypistämättä rainaa (14), jota syöttötelat (10, 12. jatkuvasti siirtävät eteenpäin sen samalla puristuessa onteloon suljetun, liikkuvan rainanosan päätä vastaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että padon (31) paikka pidetään sellaisella lyhyellä etäisyydellä nipin keskiviivasta, että telojen (10, 12) pinnat, jotka rajaavat onteloa (pituudelta A), pystyvät jatkuvasti olemaan läheisessä kosketuksessa rainan (14) pintojen kanssa ja tukemaan rainaa estäen sen laskostumisen itsensä päälle, minkä johdosta raina (14) koko ajan pysyy alkuperäisessä päätasossaan karkeasti laskostumatta koko pitkittäispuristuskäsittelyssä.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rainan (14) kulkua lyhyen ontelon läpi vastustetaan siihen joustavasti kohdistetulla voimalla.

4. Kone jonkin patenttivaatimuksen 1...3 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, joka kone käsittää parin vastakkain pyöriviä jäykkä-pintaisia teloja (10, 12, kuviot 1, 3, 9, 12 jne.), jotka rajoittavat rainaa (14) syöttävän nipin, joka määrää rainan liikesuunnan, ja nipin ulostulopuolella sijaitsevan hidastuslaitteen, joka muodostuu ainakin yhdestä suhteellisen liikkumattomasta hidastuselimestä I’ 63264 (30, kuv, 3; 70, kuv. 9; 18, 19, kuv. 12; jne.), joka sijaitsee toisen telan vieressä, tunnettu siitä, että hidastuselimen etupinta (31, kuv. 3; kuv. 9; 17 ja 20, kuv. 12), on vino rainan (14) liikesuuntaan nähden ja muodostaa padon, jolloin pidätysväli-neet (60, 61) pitävät padon oleellisen paikallaan telapintojen nipin ulostulopuolella sellaisella etäisyydellä nipin keskiviivasta (£, kuviot 3, 10, 13), joka on pienempi kuin 5 % telojen (10, 12) halkaisijoiden summasta, ja että pato rajoittaa telapintojen kanssa pitkittäisen puristusontelon, jolla on vakiopituus (pituus A, kuviot 3 ja 11) ja -korkeus ja jossa rainan kokoonpuristava käsittely tapahtuu (kohdassa X, kuviot 4, 8, 9 ja 13), ja jolloin hidas-tuselimessä on myötävirtaan padosta rajoituspinta (35; kuv. 3; L, kuv. 9; 18, 21, kuv. 12), jonka pidätysvälineet saattavat tarttumaan kokoonpuristetun rainan pintaan ja joka on enemmän yhdensuuntainen rainan liikesuunnan kanssa kuin etupinta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen kone, tunnettu siitä, että hidastuselimen (30) rajoituspinnan muodostava aine on joustava rainan (14) tasoa vastaan kohtisuorassa suunnassa rainan joustavan tartunnan mahdollistamiseksi sen ohitettua padon.

6. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 4...5 mukainen kone, tunnettu siitä, että padon muodostava hidastuselimen etupinta (31, kuv. 3; 71, kuv. 9) on kuperaksi taivutettu rainan (14) liikesuunnassa.

7. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 4...6 mukainen kone, tunnettu siitä, että hidastuselin on sivuttain joustava levy (kuv. 5), joka ulottuu pääasiassa rainan radan suunnassa ja jossa on etummainen vapaa pää nipin sisällä.

8. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 4...7 mukainen kone, tunnettu siitä, että hidastuselin voi liikkua pyörimällä vastaavan telan akselin ympäri sen etuosan suhteellisen aseman muuttamiseksi keskiviivan suhteen käynnistysasemasta (kuv. 2 tai pilkku-viiva-asema kuviossa 10) kauempana sijaitsevaan jatkuvan toiminnan asemaan (kuv. 3 tai ehjäviiva-asema kuviossa 10).

9. Jonkin edellisen patenttivaatimuksen 4...8 mukainen kone, jossa hidastuslaite käsittää parin suhteellisen liikkumattomia hi-dastuselimiä (kuviot 1, 1A, 2, 3, 4, 7, 8 ja 11...14), yksi kummankin telan vieressä, joiden hidastuselimien väliin raina työnnetään syöttönipin avulla, tunnettu siitä, että kumpikin hidastus-elin muodostaa yhden padon (kuviot 1, 2, 4, ja 11...13). 18 63264

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen kone, tunnettu siitä, että hidastuselimet voivat liikkua ensimmäisestä asemasta, jossa padon muodostavan yhden hidastuselimen etureuna sijaitsee välittömästi telojen keskiviivan vieressä ja toisen hidastuselimen etureuna sijaitsee kauempana keskiviivasta, jatkuvan toiminnan asemaan, jossa hidastuselimien etäisyydet keskiviivasta ovat lähes yhtä suuret.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 4...8 mukainen kone, jossa hidastuslaite käsittää yhden ainoan suhteellisen liikkumattoman hidastuselimen (70, kuv. 9; 70', kuv. 10), joka sijaitsee määrätyn telan (12, kuviot 9, 10) vieressä, tunnettu siitä, että hidastuselimessä on myötävirtaan etuosasta osa (L, kuv. 9; , kuv. 10), joka pääasiassa mukautuu mainittua määrättyä telaa (12) vastapäätä olevan telan (10, kuviot 9, 10) kaarevuuteen ja muodostaa sen kanssa läpikulkutien materiaalille sekä koveran pinnan tälle materiaalille. 19 63264