FI63208B - Foerfarande och anordning foer framstaellning av glasskivor me liten kroekningsradie - Google Patents

Description

i- ~"~~l ral KUULUTUSJULKAISU /7λλ« W (11) utlAggninosskript 6 320 8 5¾¾ C «»Patentti myönnetty 10 05 1903 ^Patent ceddel.t ^ ^ (Si) Kv.ik?/iM.a.3 C 03 B 23/03 SUOMI—FINLAND (21) 782828 • (2¾) H>kn*p«tv»—Awtflluilnp^H lU.O9.78 ' (23) AMcupilvi—GiMgMtadtf lU.09.78 (41) Tullut (ulldtaliai — B4Krk offaMlIf

Patantti· ja rekisterihallitus /44) NUitiv*k*ip*noa j« IcwMuIImIww pvm. — „ Λ. Oo

Patent och miltirityrilMB Ainakin Uth|d odi wyuinw puMlmid 31 · 01.03 (32)(33)(31) Ρχχ*««τ hiqMmim 1><W yrtorm» 17.09.77

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 27U1965.U

(71) Saint-Go bain Industries, 62, Bd Victor-Hugo, F-92209 Neuilly sur Seine,

Ran ska-Frankrike(FR) (72) Mario Roth, Aachen, Hans-Peter Siemonsen, Aachen, Giinther Schmidt, Aachen-Richterich, Hubert Sonntag, Herzogenrath, Leo Peters,

Herzogenrath, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) (7*0 Berggren Qy Ab (5*0 Menetelmä ja laite pienin kaarevuussätein kuperrettujen lasilevyjen valmistamiseksi - Förfarande och anordning för framställning av glasskivor med liten krökningsradie

Esillä olevan keksinnön kohteena on pienillä kaarevuussäteillä kuperrettujen, etenkin selvillä taitteilla varustettujen lasilevyjen valmistusmenetelmä. Se kohdistuu lisäksi tämän menetelmän toteuttamislaitteeseen.

Tunnetussa tekniikassa lasilevyjen, joilla on jyrkkä kaarevuus tai jopa taite, käytetään pääasiassa kehikolla kupertamismenetel-mää: lasilevy asetetaan vaakasuoraan asentoon kehänmyötäiselle, moniosaiselle kupertamiskehykselle eli "kehikolle", ja kulkee sen jälkeen kuperrusuunin läpi, ennalta määrätyn lämpötilakäyrän mukaisesti. Kun levy saavuttaa kupertumislämpötilan, se painuu omalla painollaan, mukautuen kehikon muotoon.

Taitteen kohdalla kuperrusmuotit voi olla varustettu nivelillä, joiden ympäri niiden elementit sitten saatetaan kääntymään, kun lasi on saavuttanut kuperruslämpötilansa.

Kuperruksen helpottamiseksi taitteen kohdalla niin, että naapurialueet eivät muuta muotoaan, on myös tunnetusta tekniikasta tunnettua tuoda lasilevyyn tietty määrä lisälämpöä taitteen alueella.

2 63208

Se suoritetaan sijoittamalla sen kanssa kosketukseen sähkövastus, joka voi olla esimerkiksi välittömästi lasilevylle tehdyn sähköä vastustavan kerroksen muodossa, joka on yhdistetty virran lähteeseen uunin läpikulun ajaksi.

Yleisesti on tunnettua lasilevyn heikontaminen laitteen kohdalta tekemällä siihen uurre, niin että saadaan puhdas ja hyvä särmä.

Mitä taitevyöhykkeen apulämmitykseen tulee, tätä toimenpidettä on tunnetussa tekniikassa käytetty helpottamaan taitteen muodostamista painovoiman avulla, so. lasilevyn omalla painolla.

Lasilevyjen kupertamista varten suurilla kaarevuussäteillä käytetään yleisesti puristusmenetelmää: pystysuoraan nipistimillä ripustetut levyt saatetaan haluttuun lämpötilaan, ja kuperretaan kuperan puristusmuotin ja koveran vastamuotin välissä, jotka koostuvat useista elementeistä. Tällä menetelmällä ei kuitenkaan voida saavuttaa käyttökelpoisia tuloksia silloin kun on tarpeen valmistaa levyjä, joiden kaarevuussäteet ovat pienet.

Keksinnön tarkoituksena on parantaa tätä puristusmenetelmää tehdäkseen sen laajalti käyttökelpoiseksi sellaisten lasilevyjen, joiden kaarevuussäteet ovat hyvin pienet ja erityisesti levyjen, joissa on teräviä taitteita, valmistukseen.

Tämän keksinnön mukaisesti ensimmäisessä vaiheessa tasonmuotoinen lasilevy vangitaan pystysuorassa asennossa ja kuperruslämpötilaan lämmitettynä kahden muovausmuotin väliin, joista kumpikin koostuu toisiinsa nähden niveltyvistä elementeistä, tasoon sijoitettuina, jossa tietyille lasilevyn alueille aikaansaadaan lievä kuperrus, minkä jälkeen toisessa vaiheessa näin pidelty lasilevy taitetaan.

Tämän uuden menetelmän mukaan lämmitetyn lasilevyn pinnan ne osat, joita on muovattava vain vähän tai ei lainkaan, pysyvät kuitenkin lopullisessa muodossaan tai saatetaan siihen koiraspuolisen muotin ja naaraspuolisen muotin vastaavien elementtien vaikutuksesta ensimmäisen vaiheen aikana, kun taas lasilevyn sintraus taiteviivan 3 63208 ympäriltä suoritetaan toisen vaiheen aikana, jolloin muottielemen-tit, jotka pitelevät lasilevyä välissään, kaikki kääntyvät mieluummin yhteisen nivelakselin ympäri, siten säilyttäen keskinäiset asemansa.

Ne alueet, jotka sijaitsevat puolin ja toisin taiteviivoja, voivat tietenkin olla tasaiset, tai niillä voi olla taiteviivan suuntaisten emäviivojen mukaisesti tasoon kehitettävissä oleva kaarevuus: silloin kun pinnat ovat tasaiset, keksinnön mukainen menetelmä tekee mahdolliseksi taittaa lasilevy likimäärin 90° kulmassa.

Niin kuin juuri mainittiin, kumpaakin kahta muottia vastaava kukin pari liikkuvia elementtejä kääntyy mieluimmin yhteisen keskiviivan ympäri: tällä tavoin, kun puristin on suljettuna ja kuperrusmuotit ovat vanginneet väliinsä lasilevyn, mikään relatiivinen liike, var-i sinkaan mikään relatiivinen liukuminen kahden toisiaan täydentävän elementin välillä pitkin lasilevyn tasoa myöten ja niin ollen mikään itse tämän levyn liukuminen mainittuihin elementteihin nähden ei käy päinsä: tällä tavoin turvataan sen pinnan optiset ominaisuudet.

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan, ja silloin kun on suoritettava taitto ehdottoman terävässä kulmassa, so. kaarevuussäteen ollessa nolla, mainittujen kahden kuperrusmuotin elementtiparien nivelkeskiviiva sijaitsee pitkin sitä pintaa, joka muodostaa lasilevyn koveran pinnan.

Lisäksi on osoittautunut edulliseksi, että ennen kuin lasilevy viedään puristimeen, pienen kaarevuussäteen alueet ja varsinkin taitto-alueet on lämmitetty voimakkaammin kuin naapurialueet. Tällainen apulämmitys suoritetaan esimerkiksi sopivasti sijoitetuilla infrapuna-säteilyttimillä, tai peittämällä lasilevy vastaavilta alueilta aineella, joka absorboi lämpösäteilyn. Tähän voidaan käyttää keraamisten aineiden kerroksia, jotka kerrostettuina sopivasti painamalla, kapeina nauhoina taiteviivaa myöten, voivat lisäksi antaa dekoratii-visen vaikutuksen* ellei haluta saada pysyvää päällystettä, voidaan aina kerrostaa lasilevylle liimaamalla aineita, jotka voidaan poistaa kuperrustoimen jälkeen.

4 63208

Keksinnön erään toisen tunnusmerkin mukaan ja jos lasilevyä myös pielellään nipistimillä taitettavien osien alueelta, on edullista ohjata nämä nipistimet pitkin ympyrän kaarta, jonka keskipiste sattuu yhteen kääntyvien elementtiparien kääntymiskeskiviivan kanssa. Täten estetään nipistimiä kohdistamasta lasilevyyn kuper-ruksen jälkeen liiallista voimaa, joka voisi aiheuttaa haitallisia vääristymiä.

Tämän uuden menetelmän suorittamiseen tarkoitettu keksinnön mukainen laite käsittää siis kaksi toisiaan täydentävää kuperrusmuottia, jotka koostuvat useista jäykistä muottielementeistä, jotka parit-tain ovat yhteistoiminnassa, jolloin jokaisen muotin elementit niveltyvät toisiinsa nähden ja pystyvät liikkumaan synkronisesti.

Muottielementit on edullisesti varustettu riippumattomilla liiku-tuselimillä, niin että kuperruksen jälkeen ainakin tietty määrä jokaisen parin kahdesta toisiaan täydentävästä elimestä voidaan saattaa kääntymään vastakkaisiin suuntiin.

Edullisesti näiden kahden muotin jokainen toisiaan täydentävien elementtien pari kääntyy saman keskiviivan ympäri. Silloin kun lasilevyssä pitää olla teräväkulmainen taite, tämä yhteinen keskiviiva sijoitetaan välittömästi siihen tasoon, joka vastaa lasilevyn kuperaa pintaa. Erään klassisen sarana- eli nivelrakenteen mukaan tämä merkitsee, että naaraspuolisen muotin nivel rajoittuu enemmän tai vähemmän yläpuolelle koiraspuoliseen muottiin nähden, mikä voi aiheuttaa vaikeuksia lasilevyn kiinnitysjärjestelmälle, etenkin silloin kun nipistimet kannattavat myös sen yläreunaa liikkuvien muottiele-menttien tasolla, ne voivat törmätä klassisiin niveliin.

Keksinnön mukaiselle laitteelle, joka voittaa tämän mahdollisen vaikeuden, tunnusmerkillistä on se, että puristimen kaksi muovaus-muottia koostuvat useista toisiinsa nähden vastaavalla tavalla niveltyvistä elementeistä, jotka voivat kääntyä yhtä aikaa.

Muita keksinnön edullisia tunnusmerkkejä on selitetty epäitsenäisissä vaatimuksissa ja seuraavassa selityksessä, joka annetaan oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa: 63208

Kuvio 1 esittää keksinnön mukaista kuperruslaitetta puristimen etenemisen aikana, vähän ennen kuin puristin saavuttaa lasilevyn, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista laitetta kupertamisen aikana, kuvio 3 esittää kuvion 1 mukaista laitetta, vähän sen jälkeen kun kuperrus on suoritettu, kuvio 4 esittää erästä kuvion 1 yksityiskohtaa, kuvio 5 esittää kuvion 4 mukaista yksityiskohtaa sillä hetkellä, jolloin kuperusmuotit ovat sulkeneet lasilevyn väliinsä, kuvio 6 esittää erästä kuvion 2 yksityiskohtaa, kuvio 7 esittää sopivaa ripustuslaitetta, kuvio 8 esittää perspektiivikuvantona erästä kuperruslaitteen ensisijaista sovellutusmuotoa, kuvio 9 esittää erästä kuvion 8 yksityiskohtaa, kuvio 10 esittää kuvion 9 mukaista yksityiskohtaa lasilevyn ollessa otteessa, kuvio 11 esittää ylhäältä nähtynä erästä erityisen sopivaa kääntyvien elementtien nivelten rakennetta, ja kuvio 12 esittää perspektiivissä yhtä kuvion 1 mukaista koirasmuo-toista niveltä.

Uuden kuperrusmenetelmän käyttö selviää kuvioista 1-3, jotka esittävät samalla keksinnön mukaisen perusmuotin rakennetta. Kyseessä on tässä tapauksessa laite, joka tekee mahdolliseksi taittaa lasilevy kahdesta kohdasta ja tarkemmin sanottuna sen kahdelta vastakkaiselta puolelta. Saman periaatteen mukaan voidaan tietenkin myös valmistaa lasilevyjä, joissa on vain yksi taite, esimerkiksi keskellä, samanlaisilla muoteilla joissa kuitenkin on vain kaksi kääntyvää elementtiä.

Kuperruspuristin käsittää, niin kuin tavallista on, koveran kuperrusmuo-tin 1, joka toimii matriisina, ja kuperan muovausmuotin eli kuperrusmuotin 2, joka toimii painimena. Kuperrusmuotteja 1 ja 2 kannattavat kahden pneumaattisen tai hydraulisen toimisylinterin akselit 3 ja 4.

Kovera muotti 1 käsittää olennaisesti rungon 6, keskisen muotti-elementin 8, joka on kiinnitetty runkoon pulteilla 7 ja kaksi sivu-muottielementtiä 9 ja 10. Viimeksimainitut on luukkujen tapaan kiinnitetty niveltyvästi kiinteään elementtiin 8 saranoilla 11 ja 12; niitä voidaan kääntää kaksitoimisten sylintereiden 13 ja 14 avulla. Kupera muotti 2 käsittää samaan tapaan rungon 16, johon voidaan 63208 pulteilla 17 kiinnittää keskinen muottielementti 18 sekä kaksi sivu-muottielementtiä 19 ja 20; viimeksimainitut on kiinnitetty nivelty-västi muottielementtiin 18 saranoilla 21 ja 22, ja niitä liikuttavat kaksitoimiset sylinterit 23 ja 24.

Sillä hetkellä, kun lasilevy 26 asetetaan muottien 1 ja 2 väliin, se on tavanomaiseen tapaan saatettu tarpeelliseen lämpötilaan.

Sitä kannattaa laite, joka selitetään täydellisemmin kuvion 7 yhteydessä.

Heti kun lasilevy on paikallaan näiden kahden kuperrusmuotin välissä, puristin sulkeutuu, jolloin muotit 1 ja 2 lähestyvät toisiaan nuolten F suunnassa kunnes jäykät keskiset elementit 8 ja 12 ottavat sen keskiosan tiukasti otteeseen samalla kun sivuelementit 9, 19 ja 10, 20 ottavat otteeseensa sen sivuvyöhykkeet. Tietyissä tapauksissa jo tämä ote voi pakottaa lasilevyn kaarevaksi sen keskisellä alueella ja myös sen sivualueilla. Aina on kyseessä olennaisesti sylinterimäiset kaarevuudet, koska levyn myöhempi taitto tekee mahdottomaksi käyttää pallomaista kaarevuutta. Usein ei toivotakaan enempää kuin lievää sylinterimäistä kaarevuutta lasilevyn keskiosaan, mikä saadaan käyttämällä vastaavanlaisia elementtejä 8 ja 18, joilla itselläänkin on kaareva muoto, mutta sivusiivekkeiHäkin voi tietenkin olla tällainen muoto.

Näiden kahden kuperrusmuotin rakenne on sellainen, että kun puristin kerran on saanut kiinteän otteen lasilevyyn 26, naaraspuolisen muotin saranoiden 11 ja 12 keskiviiva M sattuu yhteen koiraspuolisen muotin saranoiden 21 ja 22 keskiviivan kanssa, niin kuin kuviosta 5 näkyy.

Tämä vaatii nivelten erikoisrakennetta, joka selitetään yksityiskohtaisesti jäljempänä. Keskiviivat M ja S sijaitsevat niin, että ne myötäilevät lasilevyn 26 koiraspuolisen muotin 2 puolista pintaa.

Tätä tarkoitusta varten saranan 11 keskiviiva M on välimatkan A päässä elementtien 8 ja 9 pinnasta, jotka tulevat kosketukseen levyn 26 kanssa. Tämä välimatka A vastaa tämän levyn paksuutta D niin kuin selvemmin näkyy kuviosta 4.

Heti kun lasilevy on täydellisesti otteessa, toimisylinterit 13 ja 14 saatetaan toimintaan sillä tavoin, että ne kääntävät sivuelementtejä eli 63208 sivusiivekkeitä 9, 19 ja 10, 20 ja niiden vangitsemia lasilevyn osia niiden yhteisen pyörintäkeskiviivan ympäri, niin kuin kuvion 2 nuoli osoittaa, jolloin lopullisen aseman voivat määrät piirustuksessa esittämättömät vasteet. Kun tämä asema kerran on saavutettu ja kun sen johdosta lasilevy on saanut lopullisen muotonsa, sivusiivekkeet loittonevat toisistaan toimisylintereiden 13, 14 nuolten H suuntaisen liikkeen vaikutuksesta, ja sitten, kun lasilevyn sivualueet ovat täysin vapautuneet, ne molemmat irtaantuvat kahden mainitun akselin 3 ja 4 peräytysliikkeen vaikutuksesta. Lasilevy 26 kuljetetaan sitten seuraavalle käsittelyasemalle, joka voi esimerkiksi olla karkai-suasema.

Asianmukainen laite lasilevyn ripustamista varten on esitetty kuviossa 7. Levyihin tartutaan pitkin niiden yläreunaa, niin kuin tapa on, nipistimillä 30, 30a. Sen välttämiseksi, että uloimmat nipistimet, sikäli kuin ne ovat välttämättömät, eivät kohdista liian suuria voimia vielä muovautuvassa tilassa olevan lasilevyn sivuvyö-hykkeisiin, nämä nipistimet on sijoitettu kuljetuskehykseen 31 sillä tavoin, että ne pystyvät seuraamaan lasilevyä sen kupertamisen aikana, ja tämä pitkin taiteviivaa 32 ympäröivää ympyrää.

Tätä tarkoitusta varten kuljetuskehyksessä 31 on ojennuksessa tulevan taiteviivan 32 kanssa, saranat 33, jotka mahdollistavat sen, että sen nipistimiä 30a kannattavat päät 34 voivat kääntyä tämän viivan ympäri.

Silloin kun on hyödyllistä nostaa taitevyöhyke korkeampaan lämpötilaan, on mahdollista kerrostaa sen pintaan nauhat 36 ainetta, joka absorboi lämpöä paremmin kuin lasi. Painamalla, erityisesti serigrafialla kerrostetut ja lasin pintaan lämmityksen aikana kovetetut emalit ovat erityisen sopivia. Tällaiset kestävät emalinauhat, jotka koostuvat esimerkiksi keraamisesta emalista, korostavat taitteen optista vaikutusta ja ne voidaan siis valita etenkin esteettisistä syistä. Voidaan kuitenkin kerrostaa myös nauhoja aineesta, joka ei sula yhteen lasin kanssa ja joka siis voidaan helposti poistaa kupertamisen jälkeen.

Kuperrusmuottien rakenne on tarkemmin esitetty kuviossa 8, joka esittää laitetta avoimessa asennossa. Naarasmuotissa keskinen muovaus-elementti 8 koostuu kehikosta, joka on muodostettu muototangoista 40, 63208 jotka tarttuvat lasilevyyn pitkin sen ylä- ja alareunaa ja pitkin taitesärmiä; viimeksimainituissa paikoissa on suurennetut muovaus-pinnat 41, jotka taiton aikana tukevat levyä taitteen läheiseltä koko alueelta. Sivumuovauselementit 9 ja 10 ovat myös kehikon muodossa, ja niissäkin on, nivelkeskiviivaa myöten täysi pinta, joka koostuu metallilevystä 42, joka on tarkoitettu tukemaan lasilevyä taitteen alueella.

Koiraspuolisessa kuperrusmuotissa 2 on kokonaan täysi pinta, niin että keskielementti 18 koostuu metallilaatasta 45 ja sivuelementit 10 ja 20 metallilaatoista 46.

Naaraspuolisen muotin sarana 11a on tietenkin samalla nivelkeskivii-valla M kuin sarana 11 ja koiraspuolisen muotin sarana 21a on samalla nivelkeskiviivalla S kuin sarana 21. Sama koskee myös vastakkaisella puolella saranoita 12, 22 ja vastaavia näkymättömissä olevia alisia saranoita.

Puristimen ollessa suljettuna neljä saranaa esimerkiksi 11, 11a, 21 ja 21a sijaitsevat yhdellä ja samalla keskiviivalla. Tarpeen vaatiessa niiden tarkkaa asemaa voidaan säätää lasilevyjen eri paksuuksien mukaan ja asetella siirtämällä kannatusvarsia 15, kun ruuvit 15a on kierretty auki.

Sarana 11, joka on esitetty yksityiskohtaisesti kuvioissa 9 ja 11, on sijoitettu selvästi varsinaisen muotin 1 yläpuolelle, jotta sarana 21 muotin suljettuna ollessa voisi sijoittua sen ja muotin yläreunan 47 väliin, jolloin saranoiden keskiviivat sattuvat yhteen; sama koskee alisia saranoita 11a ja 21a.

Kuvio 9 vastaa toisaalta erästä hiukan modifioitua sovitusta, jossa keskinen muottielementti 8 on yksinkertainen, muototangosta 40 koostuva kehikko, kun taas sivumuottielementti 9 sen sijaan on peitetty metallilevyllä 49 koko lasilevyn kanssa kosketukseen tulevalta pinnaltaan. Tietenkin kaikki lasin kanssa kosketukseen joutuvat alueet on sinänsä tunnettuun tapaan peitetty lasikuitukudoksella, jota selvyyden vuoksi ei ole piirustuksessa esitetty.

Koiraspuolisen muotin sivuelementti 10 on sekin kokonaan peitetty metallilevyllä 46.

9 63208

Saranoiden 11 ja 21 keskinäinen asema puristimen suljettuna ollessa näkyy kuviosta 10/ josta voidaan erityisesti todeta, että nivelkes-kiviivat M ja S sattuvat yhteen. Tämä kuvio esittää lisäksi erästä kuperrusmuottien rakennevarianttia, jossa kaikki pinnat on peitetty metallilevyillä, nimittäin levyllä 51 naaraspuolisen muotin keski-elementtiä 8 varten, levyllä 45 koiraspuolisen muotin keskielement-tiä 18 varten ja levyillä 49 ja 46 sivuelementtejä 9 ja 19 varten.

Koska edellä selitetyt yliset saranat voivat olla häiriöksi kuper-ruksen aikana, koska ripustusnipistimet voivat törmätä niihin, kuviot 11 ja 12 esittävät saranoita, joissa tätä haittaa ei esiinny. Kyseessä on saranat, joista puuttuu keskinen akseli ja jotka sen sijaan koostuvat ympyränsegmenteistä, jotka liukuvat toisiaan vasten ympyrää myöten, jonka keskispiste M sijaitsee taiteviivalla.

Nämä ympyränsegmentit voi kukin olla kiinnitetty yhden kuperrusmuo-tin eri niveltyvistä muottielementeistä takapintaan.

Esimerkiksi koiraspuolisen muotin sarana, joka on esitetty perspektiivissä kuviossa 12, koostuu ympyränsegmentistä 55, joka on ruuvattu kiinni muottielementtiin 19, so. tässä tapauksessa tämän muottielementin kehänmyötäiseen kehykseen, ja sen kanssa analogisesta segmentistä 56, joka on ruuvattu kiinni muottielementtiin 18, sekä ympyränmuotoisesta väliluistista 57. Ympyränsegmenttien 55 ja 56 toisiaan vasten olevat pinnat on varustettu kahdella samanlaisella lohenpyrstöuurteella 58 ja 59, ja luistissa 57 on kaksi vastaavaa koiraspuolista liukuelintä, joiden ansiosta se on vangittuna segmenttien 55 ja 56 väliin.

Muottielimet 18 ja 19 on näin ollen kiinnitetty niveltyvästi toisiinsa niin, että kosketussärmät 66, 67 pysyvät liikkumatta kaikissa näiden elementtien kääntymäasennoissa; takapinnassa niiden sivu-reunoissa 68 ja 69 on niin suuret viisteet, että ne eivät vastusta kääntymistä.

Claims (22)

1. Pienin kaarevuussätein kuperrettujen lasilevyjen, etenkin selvillä taitteilla varustettujen lasilevyjen valmistusmenetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäisessä vaiheessa tasonmuotoinen lasilevy (26) vangitaan pystysuorassa asennossa ja kuperrus-lämpötilaan lämmitettynä kahden muovausmuotin (1, 2) väliin, joista kumpikin koostuu toisiinsa nähden niveltyvistä elementeistä (8,9, 10, 18, 19, 20), tasoon sijoitettuina, jossa tietyille lasilevyn alueille aikaansaadaan lievä kuperrus, minkä jälkeen toisessa vaiheessa näin pidelty lasilevy taitetaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kummankin muotin (1, 2) vastaavat niveltyvät elementti-parit (9, 19, 10, 20) käännetään yhteisen keskiviivan (M, S) ympäri.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yhteinen keskiviiva sijaitsee lasilevyn (26) koveran pinnan tasossa.

4. Jonkin patenttivaatimuksista lr-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ennen kuin lasilevy (26) viedään muovaus-muoteista muodostuvaan puristimeen (1, 2), pienellä kaarevuussä-teellä kuperrettavat tai terävässä kulmassa taitettavat alueet lämmitetään voimakkaammin.

5. Jonkin patenttivaatimuksista 2-4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasilevy (26) ripustetaan nipistimillä sen yläreunasta, ja että ne nipistimet, jotka sijaitsevat taitettavalla alueella, ohjataan pitkin ympyrän kaarta, jonka keskipiste sattuu yhteen käännettävien elementtiparien nivelkeskiviivan (32) kanssa.

6. Jonkin patenttivaatimuksista 1-5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kuperruksen suorittamisen jälkeen ja ennen muovausmuottien (1, 2) peräyttämistä lähtöasentoonsa kummankin muottielementtiparin (9, 19, 10, 20) niveltyvät elementit erotetaan toisistaan kääntämällä niitä eri suuntiin lasin (26) pinnasta.

7. Laite pienin kaarevuussätein kuperrettujen lasilevyjen, etenkin selvillä taitteilla varustettujen lasilevyjen valmistamiseksi, 11 63208 tunnettu siitä, että puristimen kaksi muovausmuot-tia (1, 2) koostuvat useista toisiinsa nähden vastaavalla tavalla niveltyvistä elementeistä (8, 9, 10; 18, 19, 20), jotka voivat kääntyä yhtä aikaa.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että kääntyvät elementit (9, 10; 19, 20) on varustettu toisistaan riippumattomilla liikutuselimillä (13, 14; 23, 24) niin, että saman parin (9, 10; 19, 20) kaksi elementtiä voivat kääntyä vastakkaisiin suuntiin, ainakin jonkin verran.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kääntyvät elementit (9, 10; 19, 20) voivat kääntyä yhteisen keskiviivan (M,S) ympäri.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu yhteinen keskiviiva (M,S) noudattaa lasilevyn (26) koveraa pintaa.

10 63208

11. Jonkin patenttivaatimuksista 7-10 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että kumpaankin muovausmuottiin (1, 2) kuuluu keskinen elementti (8; 18), joka on asennettu kiinteäksi kannatusalustalle (6; 16), ja tämän molemmin puolin kaksi kääntyvää sivuelementtiä (9, 10; 19, 20) .

12. Paten ttivaatimuksen 11 mukainen laite-,: tunnettu siitä, että koiraspuolisen muotin (2) keskellä oleva elementti (18) tukee lasilevyä (26) taiteviivojen koko pituudella.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite, tunnettu siitä, että koiraspuolisen muotin (2) keskellä oleva elementti muodostuu ehjästä pinnasta (45).

14. Jonkin patenttivaatimuksista 11-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että koiraspuolisen muotin (2) kääntyvät elementit (19, 20) ovat kehikkorakennetta.

15. Jonkin patenttivaatimuksista 11-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että koiraspuolisen muotin (2) kääntyvät elementit (19, 20) tukevat lasilevyä taittoviivan läheisellä alueella. 63208

16. Jonkin patenttivaatimuksista 11-13 mukainen laite, tunnettu siitä, että koiraspuolisen muotin (2) kääntyvät elementit muodostuvat ehjästä pinnasta.

17. Jonkin patenttivaatimuksista 7-16 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että naaraspuolisen muotin (1) keskellä oleva elementti (8) on kehikkorakennetta.

18. Patenttivaatimuksen 17 mukainen laite, tunnettu siitä, että naaraspuolisen muotin (1) keskellä oleva elementti (8) muodostuu elimistä (41), jotka muodostavat tukipinnan taiteviivan läheisillä alueilla.

19. Jonkin patenttivaatimuksista 7-18 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että naaraspuolisen muotin (1) kääntyvät elementit (9, 10) ovat kehikkorakennetta.

20. Yhden tai useamman patenttivaatimuksista 7-18 mukainen laite, tunnettu siitä, että naaraspuolisen muotin (1) kääntyvissä elementeissä (9, 10) on taiteviivaa myöten elimet, jotka muodostavat ehjän tukipinnan (42).

21. Jonkin patenttivaatimuksista 7-20 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että koiraspuolisen muotin (2) kahden toisiinsa nähden niveltyvän elementin (18, 19) naapureina olevissa sivureunois- sa on käytännöllisesti katsoen yhtyvät särmät (66, 67), joissa takapuolella on viisteet (68, 69).

22. Jonkin patenttivaatimuksista 7-21 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että muovausmuottien (1, 2) ainakin yliset saranat on kiinnitetty niveltyvien elementtien tai niiden kannatusalustan takapintoihin ja koostuvat ympyräsegmenteistä (55-59), jotka liukuvat toisiaan vasten pisteen (M) ympäri, joka sijaitsee yhteisellä nivelakselilla. 13 63208