FI60694B - Foerfarande och anordning foer boejning av glasskivor - Google Patents

Description

FBI ««KUULUTUSJULKAISU /n/Qi JSa t J (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 4 C ^ Patentti ανάηη. tt/ 10 03 19.-32 'Ss ^ (si) Kv.ik?/int.ci.^ C Ö3 B 23/023 SUO M I—FI N LAN D (»> P»t«nttih»k«mui — P»t*nttn*eknlnj 772232 (22) Hiktmlipilvl — Ansöknlnpdi| 19-07*77 * ' (23) Alkuptlvl—Glltl(h«tsdaS 19-07.77 (41) Tullut |ulkls*ks! — Bllvlt offuntllg 29.01.78

Patentti- ja rekisterihallitus .... „ ,. , ,, .....

. , (44) NlhtMksIpsnon ja kuuljulkalsun pvm. — λ

Patent- och registerstyrelaen ' ' Ansttkan utlagd och utl.sknft«n publkarad 30.ll.8l (32)(33)(31) PjT^atty atuofkaus—Bajird prloritet 28.07*76 USA(US) 709332 (71) Libbey-Ovens-Ford Company, 8ll Madison Avenue, Toledo, Ohio, USA(US) (72) Floyd Theodore Hagedorn, Oregon, Ohio, Donald Dale Rahrig, Toledo,

Ohio, Robert Gene Revells, Toledo, Ohio, USA(US) (7*0 Leitzinger Oy (5U) Menetelmä ja laite lasilevyjen taivuttamiseksi - Förfarande och anord-ning för böjning av glasskivor

Esillä olevan keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannosta ilmenevä menetelmä lasilevyjen taivuttamiseksi.

Keksinnön kohteena on myös menetelmän toteuttamiseksi tarkoitettu laite kuten vaatimuksen 7 johdannosta ilmenee.

Taivutettuja lasilevyjä käytetään tavallisesti lasitteina ajoneuvoissa ja vastaavissa. Näiden lasitteiden muodot voivat vaihdella laajastakin ja erilaisia tekniikoita on kehitetty niiden taivuttamiseksi yhä monimutkaisempiin kaareviin muotoihin. Toisinaan on kuitenkin edullista muodostaa olennaisesti pystysuuntaan ulottuva terävä taite tuulilasiin, takaikkunaan tai kattoikkunaan jatkeeksi konepellin, takaluukun tai kattolevyn pinnassa olevalle palteelle tai muotolis-talle. Saattaa myös olla edullista muodostaa kaksi tai useampia teräviä taitteita joko pysty- tai poikkisuuntaan tuulilasin tai takaikkunan taittumisen aikaansaamiseksi ajoneuvon katon reunan sivupintaan. Yleisesti ottaen aikaisemmin hyväksytyt tavanomaiset painuma-ja puristustaivutustekniikat, jotka ovat sopineet erinomaisesti taivuttamaan lasilevyjä erilaisiin yhdistelmäkaarevuuksiin, eivät ole sopineet tyydyttävästi sellaisten lasilevyjen valmistukseen, joissa on teräviä kulmataitteita.

2 60694

Hakijan aikaisemmissa USA-patenteissa 3,762,903 ja 3,762,904 on esitetty lasintaituvusmenetelmät, joiden avulla on menestyksekkäästi kehitetty pitkälle viety painumatekniikka terävästi taivutetun lasin aikaansaamiseksi, jolloin lasilevyn ainakin toiseen pintaan muodostetaan sähköisesti johtava rata pitkin sitä viivaa, josta levy on tarkoitus taittaa terävästi.

Tämän jälkeen levy on tuettu painovoimamuottirakenteelle ja kuumennettu uunissa lasin pehmenemispistettä vastaavaan lämpötilaan, jolloin se painovoiman vaikutuksesta vajoaa muotin muotopintojen mukaisesti ja samanaikaisesti johdetaan sähkövirta mainitun radan kautta välittömästi mainitun radan vieressä olevan lasilevyn alueen kuumentamiseksi yllä mainitun pehmenemispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan, jolloin levy taipuu pitkin mainittua rataa muodostaen halutun suhteellisen terävän kulman. Vaikka yllä mainittu, erityisesti modifioitu painumamenetelmä on ollutkin menestyksellinen, ei aiemmin hyväksytyillä puristus- tai muottitaivutusmenetelmillä ole onnistuttu antamaan lasilevyille teräviä taitteita, koska on käytännöllisesti mahdotonta kuumentaa lasilevy sellaisiin kohonneisiin lämpötiloihin, jotka ovat välttämättä terävien taitteiden muodostamiseksi ilman että lasilevyyn muodostuu sellainen vääntymä, jota ei voida hyväksyä.

Esillä olevan keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on saada aikaan ratkaisu yllä mainittuun ongelmaan muodostamalla uusi ja parannettu puristustaivutusmenetelmä sekä laite lasilevyjen varustamiseksi suhteellisen terävillä taitteilla ja/tai monimutkaisemmilla muodoilla kuin tähän mennessä on ollut mahdollista, ilman että samalla esiintyy haitallisia, ei-toivottuja vääntymiä.

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on varustaa taivutuslaite uusilla erikoispiirteillä, joiden avulla saadaan aikaan monikäyttöisyyttä siten, että lasilevyyn voidaan haluttaessa valinnaisesti järjestää kulmataitteita tai kaarevia taitteita.

Näihin päämääriin pääsemiseksi on keksinnön lähtökohtana 3 60694 oivallus käyttää hyväksi apupuristinelintä, joka tarttuu ainoastaan lasilevyn valittuihin osiin varmistaen lasilevyn muotoutumisen pitkin pääpuristinelimen muotopintoja. Lisäksi aputaivutustyökalun avulla lasilevyyn saadaan haluttaessa muodostetuksi teräviä taitteita.

Keksinnölle ominaiset tunnusmerkit on esitetty menetelmän osalta oheisessa patenttivaatimuksessa 1 ja laitteen osalta vaatimuksessa 7.

Seuraavassa keksintöä selvitetään tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuvio 1 on perspektiivikuva autosta, jonka takalasin muodostaa keksinnön mukaisesti valmistettu, terävästi taivutettu yksi lasilevy»

Kuvio 2 on sivupystykuva taivutus- ja temperointilaitteesta, jossa on keksinnön mukaiset uudet tunnusmerkit»

Kuvio 3 on etupystykuva suurennetussa mittakaavassa nähtynä kuviossa 2 olevien nuolten 3-3 suuntaan ja esittäen keksinnön mukaisesti rakennetun taivutuslaitteen erään suoritusmuodon»

Kuvio 4 on vaakaleikkaus pitkin kuvion 3 viivaa 4-4»

Kuvio 5 on perspektiivinen osakuva esittäen puristimen toisen, nivelletyn päätyosan yksityiskohtia»

Kuvio 6 on pystyleikkaus kuviossa 5 esitetystä puristimen pääty-osasta»

Kuvio 7 on leikkaus pitkin kuvion 3 viivaa 7-7 esittäen pintaku-vantona keksinnön yhteydessä käytetyn taivutustyökalu-yksikön» 4 60694

Kuvio 8 on perspektiivikuva, joka esittää apupuristinelimen yksityiskohtia»

Kuvio 9 on osakuva ylhäältä nähtynä esittäen keksinnön yhteydessä käytettyjä lasin aputukisegmenttejä»

Kuvio 10 on pystyleikkaus pitkin kuvion 9 viivaa 10-10»

Kuvio 11 on perspektiivinen osakuva keksinnön yhteydessä käytetystä lasilevyn kiinnitysmekanismista» ja

Kuvio 12 on pystykuva edestäpäin nähtynä suurennettuna ja osittain leikattuna kuviossa 11 esitetystä kiinnitysmekanismista.

Tarkasteltaessa nyt piirustuksia yksityiskohtaisesti havaitaan, että kuviossa 1 on esitetty takalasi 20, joka on taivutettu haluttuun muotoon tämän keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella ja joka on esitetty asennettuna tyyliltään nykyaikaiseen atuoon 21. Takalasi 20 muodostuu yhdestä lasilevystä, jossa on päärunko-osa 22 ja sisään-käännetyt vastakkaiset päätyosat 23, joiden ääriviivat ovat yleisesti ottaen kolmiomaiset. Nämä vastakkaiset päätyosat 23 on taivutettu teräviin kulmiin viitenumeron 25 osoittamia suoria viivoja pitkin, jotka ulottuvat lasilevyn toisesta pitkittäisreunasta toiseen auton vastakkaisten sivujen läheisyydessä. Vaikka tämän keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta on helppo kuvata tarkastelemalla yhdestä levystä koostuvan lasitteen muodostamista, jossa yhdessä levyssä on kaksi poikittaisesta ulottuvaa, teräväkulmaista tai V-muotoista taitetta, on selvää, että keksinnön periaatteet ovat aivan yhtä hyvin sovellettavissa sellaisten lasilevyjen valmistukseen, joissa on yksi tai mikä tahansa määrä kulmataitteita joko poikittain tai pitkittäissuuntaan ja/tai useita kerrostettuja lasilevyjä, kuten esimerkiksi tavanomaiset laminoidut tuulilasit.

Kun nyt tarkastellaan yksityiskohtaisesti esitettyä suoritusmuotoa keksinnön suorittamiseksi ja terävien taitteiden muodostamiseksi valmiiseen tuotteeseen, havaitaan, että kuviossa 2 on esitetty yleisesti ottaen viitenumeron 26 osoittama uusi taivutuslaite, joka on rakennet- 5 60694 tu keksinnön mukaisesti ja jota selvitetään jäljempänä täydellisemmin, jolloin keksinnön mukainen laite sisältyy horisontaaliseen lasilevyn taivutus- ja temperointilaitteeseen, jota kokonaisvaltaisesti esittää viitenumero 27. Laitteessa 27 on jatkuva kuljetinjärjestelmä 28, joka on sovitettu tukemaan useita levyjä S yleisesti ottaen vaakasuuntaisella radalla lämmitysasemän 30 läpi, jossa on uuni 31 levyjen kuumentamiseksi pehmenemispisteeseensä tai taivutuslämpötiloihin-sa, taivutusaseman 32, jossa on tämän keksinnön mukainen uusi laite 26 kuumitettujen levyjen S taivuttamiseksi haluttuun muotoon ja tem-perointiaseman 33, jossa on jäähdytyselimet 35 taivutettujen levyjen lämpötilan vähentämiseksi nopeasti halutun karkaisun tai päästön aikaansaamiseksi. Vaikka keksintöä selvitetään piirustuksissa esitetyn pitkittäisen taivutus- ja temperointilaitteen yhteydessä, on selvää, että tämän keksinnön mukainen puristintaivutuslaite 26 ei rajoitu tällaiseen horisontaalitoimintaan, vaan sitä voidaan käyttää pystysuuntaisessa puristintaivutuksessa tai missä tahansa ympäristössä, jossa käytetään yhtä tai vastakkaisia puristin- tai muottielimiä lasin muokkaamiseksi.

Esitetyssä suoritusmuodossa lasilevyt S kuumennetaan uunissa 31, joka on tunnelityyppiä ja varustettu yläseinällä 36, pohjaseinällä 34 ta-kapäätyseinällä 38 ja vastakkaisilla sivuseinillä 40, jotka kaikki on muodostettu sopivasta tulenkestävästä materiaalista ja jotka muodostavat kuumennuskammion 41. Kuumennuskammio 41 voidaan kuumentaa jollain halutulla tavalla sopivilla kuumennuselimillä, esimerkiksi kaa-supolttimilla tai sähkövastuselementeillä (ei esitetty), jotka sijaitsevat uunin 31 ylä- ja sivuseinissä. Tällaisia kuumennuselimiä ohjataan ja säädetään sopivasti laitteella (ei myöskään esitetty) halutun lämpötilan aikaansaamiseksi kuumennuskammion 41 eri pisteissä. Levyt S siirtyvät uunin kuumennuskammion 41 läpi useilla kuljetinrullilla 42, jotka muodostavat osan kuljetinjärjestelmää 28 ja ulottuvat poi-kittaisesti kammion 41 läpi, jolloin niiden vastakkaiset päät työntyvät vastakkaisten seinien 40 läpi ja ovat sopivasti nivelletyt laake-riyksiköissä (ei esitetty), jotka on sijoitettu ulkopuolelle pitkin uunin 31 sivuseiniä.

Useita lasilevyjä S kuormataan yksitellen ja tuetaan olennaisesti vaakatasossa pitkittäissuuntaisesti välimatkan päässä toisistaan olevilla kuljetinrullilla 42 uunin tulopäässä (ei esitetty) ja ne kuumennetaan kontrolloidusti haluttuun taivutuslämpötilaan niiden kulkiessa uunin läpi. Työntyessään uunin 31 takapäätyseinässä 38 olevan aukqn 43 60694 6 läpi siirtyvät kuumitetut lasilevyt S kuljetinrullilta 42 toiselle sarjalle välimatkan päässä toisistaan olevia kuljetinrullia 45, jotka muodostavat myös osan kuljetinjärjestelmää 28 ja jotka on nivelletty vastakkaisista päistään sopiviin laakeriyksiköihin (ei esitetty) , jotka laakeriyksiköt sijaitsevat taivutusaseman 32 vastakkaisilla sivuilla.

Kuvion 2 mukaisesti rullien 45 halkaisija on pienempi kuin rullien 42, jotta rullien väliin saadaan aikaan suurempi tila jäljempänä kuvattavaa tarkoitusta varten. Rullat 45 tukevat lasilevyjä horisontaalisesti, jotta ne pääsevät siirtymään taivutusasemaan ja sen sisällä ennen ja jälkeen taivutuksen, ja tämän jälkeen rullat 45 kuljettavat ne temperointiasemaan 33. Vaikkakaan kuljetinrullat 45 eivät rajoitu esitettyyn muotoon, ne ovat edullisesti sellaista ääriviivoi-tettua ja kääntyvää tyyppiä kuin on esitetty USA-patentissa 3,905,794, joka on myönnetty 16. syyskuuta 1975 ja siirretty samalle siirron saajalle kuin esillä oleva keksintö.

Tämän keksinnön mukaisesti taivutuslaite 26 muodostuu olennaisesti liikkuvasta, alemmasta päätaivutuspuristimesta tai muottiosasta 46 ja olennaisesti kiinteästä, ylemmästä aputaivutuspuristimesta tai muottiosasta 47, jotka on molemmat sopivasti asennettu jäykkään runkoon 48, jossa on kaksi olennaisesti pystysuoraa pylvästä 50, jotka puolestaan sijaitsevat kuljetinjärjestelmän molemmin puolin ja välimatkan päässä toisistaan kuljetinjärjestelmän pitkittäissivulla, jolloin kuljettimen vastakkaisilla sivuilla olevat pylväät ovat sivusuunnassa samassa linjassa. Pylväät 50 ulottuvat ylemmän apupuristinosan 47 yläpuolelle ja ne sitoo toisiinsa ylä- ja alapäissä vaakapalkit 51 ja 52, jotka ulottuvat vastaavassa järjestyksessä pitkittäin ja poikittain kuljettimeen nähden ja jotka on vastakkaisista päistään kiinnitetty samassa linjassa oleviin pylväisiin jäykän laatikkomaisen rakenteen muodostamiseksi. Kantaosa 53 ulottuu pystypylväiden 50 välillä pääpuristinosan 46 ja siihen liittyvien osien tukemiseksi. Apu-puristinosa 47 on asennettu kuljetinrullien 45 yläpuolelle, kun taas pääpuristinosa 46 sijaitsee kuljetinrullien 45 alapuolella ja on asennettu vaunuun 55, jotta se pääsee liikkumaan pystysuuntaan edestakaisin kohti apupuristinosaa 47 ja siitä poispäin.

Vaunua 55 tukee ohjainosien 49 pari (kuvio 2), ja vaunua liikuttaa pystysuuntaisesti kantaosaan 53 asennettu nestesylinteri 54, jossa on sopiva männänvarsi 56 pääpuristinosan 46 nostamiseksi ja laskemiseksi 7 60694 sen ylä- ja ala-asennon välillä, joka ala-asento on kuljetinrullien 45 alapuolella ja yläasento niiden yläpuolella, jolloin lämpöpehmen-netty lasilevy S saadaan nostetuksi kuljetinrullilta 45 sen puristamiseksi haluttuun muotoon. Taivutuksen jälkeen männänvarsi 56 vetäytyy takaisin laskien pääpuristinosan 46 kuljetinrullien 45 alapuolelle, jolloin taivutettu levy asettuu rullien päälle valmiina siirtymään eteenpäin temperointiasemaan 33.

Pari sivusuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevia asetuspysäyt-timiä 57 on sijoitettu eteenpäin liikkuvien lasilevyjen liikeradalle keskeyttämään niiden liike ja sijoittamaan ne tarkasti haluttuun asemaan pääpuristinosaan 46 nähden. Kumpikin pysäytin 57 on kiinnitetty vaunuun 55 asennetun nestesylinterin 59 männänvarren 58 distaalipää-hän. Sylinterit 59 toimivat siten, että ne nostavat ja laskevat py-säyttimiä 57 lasilevyjen S liikeradalla olevien kuljetinrullien 45 yläpuolella olevan yläasennon ja näiden rullien alapuolella olevan ala-asennon välillä.

Tarkasteltaessa kuvioita 3 ja 4 havaitaan, että pääpuristinosa 46 käsittää keskeisen päärunko-osan 60 ja parin vastakkaisia, nivellettyjä päätyosia 61 ja 62, jotka on sovitettu kääntymään päärunko-osan 60 suhteen alemman, lasin vastaanottavan asennon ja ylemmän, puris-tustaivutusasennon välillä. Päärunko-osassa 60 on vaunuun 55 kiinnitetty kantalevy 63 ja kantalevyyn 63 välimatkan päähän siitä yhdys-tankojen 66 sarjalla yhdistetty muotokisko 65. Muotokisko 65 vastaa taivutettavien lasilevyjen leveyttä ja sen yläpinta on varustettu yleisesti ottaen koveralla muotopinnalla 67.

Puristuspääosat 61 ja 62 ovat olennaisesti samanlaiset ja toistensa peilikuvat ja kumpaankin kuuluu ylämuotopinnalla 67a varustettu muotokisko 65a, jolloin kyseinen muotopinta muodostaa päärunko-osan 60 muotopinnan jatkeen. Yhdessä muotokiskot 65 ja 65a noudattavat taivutettavien lasilevyjen kehän ääriviivaa. Jotta mahdollistettaisiin muo-tokiskojen 65a siirtyminen kuljetinrullien 45 yläpuolelle lasilevyjen S kohottamiseksi rullien yläpuolelle haluttua taitetta muodostettaessa, ovat muotokiskot 65a muodostetut useista segmenteistä 68 (kuviot 4 ja 5), jotka ulottuvat yleisesti ottaen poikittaisesta kuljetinrul-liin 45 nähden ja ovat riittävän välimatkan päässä toisistaan päästäkseen siirtymään vierekkäisten rullien 45 välistä noustessaan ja laskiessaan. Kuten aikaisemmin mainittiin, rullien 45 halkaisija on järjestetty suhteellisen pieneksi, jotta saataisiin aikaan maksimi- 8 60694 välys rullien väliin segmenttien 68 läpikulkua varten.

Muotokiskon 65a muodostavat segmentit 68 on sopivilla yhdystangoilla 70 yhdistetty erityisen muotoiseen, liikkuvaan kantalevyyn 71 ja siihen muodostettuihin osiin. Levyt 71 on sovitettu kääntymään kaarevilla radoilla toisiaan kohti ja toisistaan poispäin päärunko-osan 60 suhteen nestesylintereiden 72 avulla, jotka on kansipäistään käänty-västi asennettu yhteiseen, muotin kantalevyyn 63 kiinnitettyyn ankku-ritanaan 73. Kussakin sylinterissä 72 on tavallinen mäntä, jossa on liikkuvaan poikkitankoon 76 kääntyvästi yhdistetty männänvarsi 75. Poikkivarren 76 sisäpää on kardaaninivelellä 77 yhdistetty yhdystan-koon 78, joka puolestaan on kardaaninivelellä 80 liitetty liikkuvaan kantalevyyn 71. Toisen pään läheltä on kukin poikkitanko 76 sovitettu kääntyvästi pystytappiin 81 ja toisen pään läheltä poikkitanko pääsee liukumaan pitkin pitkänomaista liukukiskoa 82. Kussakin liuku-kiskossa on ylöspäin ulottuva pää 83, joka on varustettu säädettävällä ruuvipysäyttimellä 85 poikkitangon 76 ja täten siihen liittyvän päätyosan liikkeen rajoittamiseksi sisäänpäin päärunko-osaa 60 kohti. Pääpuristimen kantalevyyn 63 sovitettu toinen säädettävä pysäytin 86 rajoittaa poikkitangon 76 liikkeen ulospäin ja siten siihen liittyvän puristimen päätyosan yläasennon. Välimatkan päässä toisistaan olevat poikkitangot 76 on kiinnitetty toisiinsa sidetan-golla 85, jolloin ne pääsevät sopusointuisesti liikkumaan vastakkaisiin suuntiin.

Puristimen päätyosien 61, 62 ohjaamiseksi kaarevissa liikkeissään on järjestetty ohjainelimet, jotka käsittävät pystykonsoliin 89 jäykästi kiinnitetyn nokkakiskon 88, joka konsoli on kiinnitetty liikkuvan kantalevyn 71 molempiin sivuihin. Kuten kuviossa 5 on parhaiten esitetty, on kumpikin nokkakisko 88 varustettu sisänokkapinnalla 90 ja ulkonokkapinnalla 91, jotka on vastaavassa järjestyksessä sovitettu liikkumaan sisärullalla 92 ja sarjalla ulkorullia 93, jotka on sovitettu tappien avulla pyörimään pystysuuntaisessa asennuslevyssä 95, joka sijaitsee siihen liittyvän konsolin 89 vieressä ja ulkopuolella.

Pääpuristimen kantalevyt 63 muodostaa vaunuun 55 asennetun sekundää-rirullan 96 (kuvio 2) kantalevyn, joka sekundäärirunko käsittää neljä kulmapylvästä 97, jotka on yläpäistään yhdistetty pitkittäin ja poikittain ulottuvilla rakenneosilla 98 ja 100 vastaavassa järjestyksessä, jolloin muodostuu yleisesti ottaen laatikkomainen runkorakenne varsinaisen pääpuristimen yläpuolella sijaitsevien eri komponenttien 9 60694 tukemiseksi, kuten seuraavassa selvitetään.

Kuten yleisesti tiedetään, pitää lasi kuumentaa pehmenemispisteeseensä ennen kuin se voidaan tehokkaasti taivuttaa tai muokata. Suhteellisen terävän tai V-muotoisen taitteen aikaansaamiseksi lasilevyyn on havaittu välttämättömäksi tehostaa tai korottaa lasin lämpötilaa terävän taiteviivan kohdalla huomattavasti lasin pehmenemispisteen yläpuolelle tai sen lämpötilan yläpuolelle, joka normaalisti tarvitaan asteettaisesti kaartuvien taitteiden antamiseen lasilevylle. Lisäksi on tärkeätä keskittää tai kohdistaa lisälämpö haluttuun tai-teviivaan, jotta varmistettaisiin terävän kulmataitteen aikaansaaminen viivaa pitkin. Tätä tarkoitusta varten rungon 96 ylärakenteeseen, välimatkan päähän muotokiskon 65 yläpuolelle on sovitettu säteilyläm-mittimet 101. Keksinnön mukaisessa laitteessa onnistuneesti käytetyt ja siihen hyvin sopivat määrätyt säteilylämmittimet ovat sitä tyyppiä, joka tunnetaan nimellä "Dual Line Heaters", joita markkinoi Research, Inc. yhtiö, jonka kotipaikka on Minneapolis, Minnesota, USA.

Kuten kuviossa 6 on parhaiten esitetty, kuuluu kuhunkin lämmittimeen 101 pari kvartsihehkulankalamppuja 102, jotka muodostavat säteilyläm-mön emitterilähteitä, jotka sijaitsevat välimatkan päässä toisistaan elliptisessä, vesijäähdytteisessä alumiiniheijastimessa 103 hehkulan-lalampuista 102 purkautuvan säteilyenergian kohdistamiseksi lasilevyn kapean viivan muodostamaan maaliin tai polttoviivaan, joka sijaitsee sillä viivalla, josta levy aiotaan taivuttaa. Lamput 102 ja heijastin 103 on suljettu sopivaan koteloon 105, joka ulottuu yleisesti ottaen poikittain varsinaiseen pääpuristimeen nähden ja yhdensuuntaisesti sen viivan kanssa, josta lasilevy aiotaan taivuttaa.

Elimiin kunkin lämmittimen 102 sovittamiseksi runkoon 106 kuuluu pari välimatkan päässä toisistaan olevia kulmaosia 106 (kuvio 3), jotka on hitsattu tai muulla tavoin lujasti kiinnitetty lämmittimen kotelon 105 yläpäähän lähelle sen vastakkaisia päitä ja varustettu kaarevilla raoilla 107 sopivien kiinnittimien 108 vastaanottamiseksi niiden läpi kulmaosien kiinnittämiseksi asennuskonsoleihin 110. Kukin kulmakonsoli 110 on varustettu kierretapeilla 111, jotka työntyvät ylöspäin asennuslevyyn 112 muodostettujen sopivien aukkojen läpi, joka asennuslevy 112 ulottuu poikittain ja on tuettuna rungon 96 pitkittäisillä rakenneosilla 98. Lämmitin 101 voidaan pystysuuntaisesta säätää alla olevaan muotokiskoon 65 nähden kierretappien 111 avulla ja kiinnittää tämän jälkeen valittuun säädettyyn asentoon sopivilla 10 60694 lukkomuttereilla 113. Samoin kukin lämmitin 101 on kulmittain säädettävissä rako 107 - kiinnitin 108 järjestelyllä ja sitä voidaan poi-kittaissuunnassa säätää suuntaamalla asennuslevy 112 eri kulma-asentoihin pitkittäisosiin 98 nähden. Tämän säätösarjan määrää muotokis-kon 65 korkeus sekä niiden haluttujen viivojen asema ja suunta, joita pitkin lasilevy on tarkoitus taivuttaa.

TeräväkuImaisten taitteiden lasilevyihin muodostamisen helpottamiseksi käytetään nivellettyjen päätyosien 61 ja 62 ohella yleisesti ottaen viitenumerolla 115 merkittyjä, edestakaisin liikkuvia taivutus-työkaluja. Kuten kuvioissa 6 ja 7 on parhaiten esitetty, kuhunkin tai-vutustyökaluun 115 kuuluu poikittaissuuntaisesti ulottuva jarrukisko 116, jonka muoto poikkileikkauksessa on yleisesti ottaen kolmiomainen vastakkaisten suippenevien pintojen 117 ja 118 lähetessä toisiaan mentäessä kohti lasiin tarttuvaa tylppää reunaa 120. Jarrukisko 160 voidaan päällystää asbestilla tai lasikuitumateriaalilla jonkin verran joustavasti myötäävän, lämpöä kestävän, naarmuttamattoman pinnan aikaansaamiseksi, jonka ympäri lasilevyt taivutetaan.

Toisinaan on edullista lämmittää jarrukiskot 116, jotta pienennettäisiin lämpötilaeroa viimeksi mainittujen ja lasilevyn ylikuumennettu-jen osien välillä. Tässä tapauksessa kukin jarrukisko 116 voidaan varustaa sisäpuolisella porauksella tai ontelolla sopivan sähkövastus-lämmityselementin sijoittamiseksi, joka elementti voidaan sopivasti kytkeä sähkövoimanlähteeseen. Tällöin jarrukiskot 116 voidaan lämmittää mihin tahansa haluttuun lämpötilaan, jolloin ehkäistään lasilevyyn kohdistuva lämpöisku jarrukiskojen koskettaessa levyä.

Kukin jarrukisko 116 on yhdistetty välike-elimillä 121 tukikiskoon 122, joka ulottuu samaan suuntaan kuin jarrukisko olennaisesti yhdensuuntaisesti. Tukikisko 122 on varustettu korvakkeella 123, joka on yhdistetty poikkitankoon 127 kiinnitetyn nestesylinterin 126 männän-varteen 125. Sylinteri 126 pidentää ja vetää jarrukiskoa 116 takaisin kuviossa 7 katkoviivoin esitetyn lasiin tarttumisasennon ja täysin viivoin esitetyn lepoasennon välillä.

Mukaan on järjestetty elimet ohjaamaan cantilever-jarrukiskoa 116 esiintyöntyneen ja takaisinvedetyn asennon välillä, jolloin näihin elimiin kuuluu pari liukukiskoja 128, jotka on yhdistetty tukikiskoon 122 ja ulottuvat siihen nähden kohtisuorasti, jolloin liukukiskot on kiinnitetty tukikiskoon toisistaan välimatkan päässä oleviin kohtiin 11 60694 männänvarsiliitoksen vastakkasilla suunnilla. Nämä liukukiskot 128 liikkuvat ohjatusti ja aksiaalisesti ohjauskanavissa 130, jotka on takapäistään kiinnitetty poikkikoskoon 127. On huomattava, että kukin jarrukisko 116 on suunnattu yhdensuuntaisesti siihen liittyvän säteilylämmittimen 101 polttoviivaan tai siihen viivaan nähden, josta levy on tarkoitus taivuttaa. Esillä olevassa suoritusmuodossa tämä vaatii sitä, että jarrukiskot 116 ulottuvat hiukan kulmittain siihen horisontaaliviivaan nähden,joka ulottuu kohtisuoraan kuljetinrul-lien 45 akseleihin nähden. Samoin kunkin jarrukiskon 116 edestakaisen liikkeen rata ulottuu hiukan alaspäin täsmällisestä vaakatasosta, kuten nähdään kuvioista 3 ja 6.

Elimet kunkin taivutustyökaluyksikön 115 asentamiseksi runkoon 96 käsittävät parin sivusuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevia, pystysuuntaisesti ulottuvia levyjä 131, jotka on hitsattu tai muulla tavoin lujasti kiinnitetty alapäistään ohjauskanaviin 130. Levyt 131 on puolestaan jäykästi kiinnitetty yläpäistään asennuslevyyn 132, joka ulottuu poikittain rungon 96 pitkittäisosiin 98 nähden ja on kiinnitetty niihin sopivilla kiinnittimillä 133.

On havaittu edulliseksi tukea lämpöpehmennettyjä lasilevyjä terän taitteen viivojen vierestä taivutusvaiheen aikana levyn liiallisen vajoamisen estämiseksi näiltä alueilta. Tätä tarkoitusta varten on pääpuristinosaan 46 järjestetty sarja poikittaissuuntaisesti välimatkan päässä toisistaan olevia apusegmenttejä 135 (kuviot 9 ja 10), jolloin nämä apusegmentit ovat taiteviivaan nähden olennaisesti yhdensuuntaisella viivalla. Nämä apusegmentit 135 sijaitsevat olennaisesti samassa vaakatasossa kuin nivellettyjen päätyosien 61 ja 62 segmentit 68 ja ovat kiinnitetyt cantilever kantalevyyn 136 yhdystanko-jen 137 avulla. Kantalevy 136 on vastakkaisten päittensä läheisyydestä kiinnitetty sopivilla kiinnittimillä 138 pariin pystysuuntaisia asennuspaloja 140, jotka on hitsattu tai muulla tavoin lujasti kiinnitetty pääpuristinosan kantalevyyn 63.

Kuten tämän jälkeen selvitetään yksityiskohtaisemmin, lämpöpehmenne-tyn lasilevyn taivutus saadaan aikaan nostamalla pääpuristinosa 46 kuljetinrullien 45 yläpuolelle levyn nostamiseksi rullista irti. Kun levy S siirtyy puristinosan 46 avulla ylöspäin, lasiin vaikuttavat inertiovoimat saavat aikaan sen painumisen. Heti kun painuminen on alkanut, siihen vaikuttavat luonnolliset painovoimat ovat tavallisesti riittävät aiheuttamaan lämpöpehmennetyn levyn taipumisen pitkin 60694 12 muotopintojen 67 ja 67a ääriviivaa. Kun pääpuristinosa 46 saavuttaa yläiskunsa lopun, jarrukisko 116 on työntynyt esiin ja tarttunut levyyn S sen ylikuumennetun polttoviivan kohdalta, josta levy on tarkoitus taivuttaa terävästi, ja puristimen päätyosat 61 ja 62 käynnistyvät kääntyen ylöspäin ja taivuttavat levyn päätyosat terävästi jar-rukiskon reunojen 120 ympäri, jolloin muodostuvat valmiin tuotteen pääty- tai takaosat 23.

Useimmissa tapauksissa yllä esitetty menetelmä riittää saattamaan levy täydellisesti haluttuun terävästi taittuneeseen muotoon. Kuitenkin joissain tilanteissa saattaa taivutettujen päätyosien 23 haluttu kaarevuus olla niin voimakas, että inertia ja painovoimat eivät yksinään riitä taivuttamaan levyä pitkin muotopintoja 67a, erityisesti koska viimeksi mainitut kohoavat pystyyn, lähes pystysuoraan asentoon nivelpuristimen ja osien 61 ja 62 toimiessa. Tällöin näiden lasin päätyosien 23 reunat pyrkivät siirtymään hiukan irti muotopinnoista 67a näiden kääntyessä nopeasti ylöspäin tällaisia päätyosia muodostettaessa. Vaikka nämä reunaosat tavallisesti painuvatkin takaisin pitkin muotopintoja 67a, saattaa olla, että tätä ei aina tapahdu erityisesti silloin kun näihin päätyosiin on muodostettava yhdistelmäkäänteitä.

Tästä syystä keksinnön mukaisesti on muodostettu sekundäärinen tai täydentävä yläpuristinosa 47, joka on järjestetty kohdakkain alemman pääpuristinosan 46 kanssa ja joka käsittää parin muotoelementtejä 141, joihin pääsee tarttumaan ainoastaan taivutettavan levyn pääty-osat 23. Muotoelementtien 141 ääriviivat noudattavat lasilevyn päätyosien muotoa ja niissä on muotopinnat 142, jotka täydentävät nivellettyjen päätyosien muotopintoja 67a. Kukin muotoelementti 141 riippuu vaakasuuntaisesta kantaosasta 143 yhdysosien 145 sarjan avulla, joista yhdysosista 145 kuhunkin kuuluu nivel 146, jossa on toisiinsa nähden kulmassa sijaitsevat varret 147 ja 148 ja aksiaalisesti säädettävissä oleva yhdystanko 150. Kunkin nivelen vaakasuuntaisesti ulottuva varsi 147 on kuviossa 8 esitetyn viitenumeron 151 mukaisesti kääntyvästi sovitettu pystylevyyn 152, joka on jäykästi kiinnitetty kantaosaan 143 ja ulottuu siitä alaspäin. Kierteisten yhdystan-kojen 150 ja siihen kiinnitetyn kääntyvän niveljärjestelmän säädettä-vyys tekee muotoelementit 141 säädettäviksi, jolloin lasilevyjen päätyosat saadaan taivutetuiksi eri kulmiin.

Elimet apupuristinosan 47 tukemiseksi käsittävät ylävaakapalkkiin 51 13 60694 asennetun nestesylinterin 53, jossa on tavanomainen edestakaisin liikkuva mäntä (ei esitetty), joka on varustettu männänvarrella 155, joka puolestaan on ulkopäästään yhdistetty pystysuuntaisesti liikkuvaan muottipöytään 156. Muotoelementtejä 141 tukeva kantaosa 143 on kiinnitetty rakennelevyn 157 alapintaan, joka puolestaan on yhdistetty pöytään 156 toisiinsa liitetyillä rakenneosilla 158 ja 160 sekä tukilevyllä 161. Useita ohjainpylväitä 162 on alapäistään yhdistetty pöydän 156 neljään kulmaan ja ulottuvat ylöspäin sopivien, ylävaaka-palkkeihin 52 sovitettujen hoikkien 163 läpi päästen liikkumaan niihin nähden liukuvasti pöydän 156 ohjaamiseksi oikealla tavalla sen pystyliikkeen aikana. Vaikka apupuristinosa 47 on sovitettu liikkumaan pystysuuntaisesti edestakaisin yllä kuvatulla tavalla, se pidetään tavallisesti kiinteässä asennossa, kun taas pääpuristinosa 46 liikkuu ylöspäin apupuristinosaan nähden lasintaivutuksen aikana. Apupuristinosaa 47 voidaan tietenkin siirtää pystysuuntaisesti mihin tahansa valittuun säädettyyn.asentoon, mikäli tilanne niin vaatii taikka sellaista muuten halutaan.

Kuten yllä on mainittu, avustaa kukin jarrukisko 116 nivellettyä pää-puristinosaa 46 muodostettaessa terävä taite lämpökuumennettuun lasilevyyn pitkin kapeaa, ylikuumennettua viivaa, josta levy on edullista taivuttaa. Lisäksi jarrukisko 116 avustaa lasilevyn pitämisessä alhaalla muotokiskoja 67, 67a vasten taivutuksen aikana ja estää lasilevyn liukumisen muotopinnalla 67. Vaikka jarrukiskoa 116 käytetään edullisesti esillä olevan keksinnön mukaisessa laitteessa varmistamaan terävien taitteiden muodostuminen sarjaan lasilevyjä massatuotannossa, voidaan taivutuslaitetta käyttää ilman jarrukiskoakin terävien taitteiden järjestämiseksi lasilevyyn. Lisäksi jarrukisko 116 saattaa olla vaikka käyttöä silloin kun pitää muodostaa pyöristettyjä tai kaarevia taitteita, joiden säteet ovat suhteellisen pieniä. Molemmissa tapauksissa on otettu huomioon tarve pitää lämpöpehmennetty lasilevy kosketuksessa muotokiskoa 67 vasten, jotta kumottaisiin lasilevyn pyrkimys, erityisesti lasin taivutusviivan viereisten vastakkaisten reunaosien pyrkimys liikkua ylöspäin irti muotokiskosta 67 nivellettyjen päätyosien 61 ja 62 toimiessa taivutuksen aikana. Tätä tarkoitusta varten on pääpuristinosan 46 vastakkaisille sivuille järjestetty pari lasin kiinnitys- tai pidikemekanismeja, joita on merkitty viitenumerolla 165, jolloin kiinnitysmekanismit sijaitsevat päärunko-osan 60 kummankin pään vieressä tarttuen ja pitäen lasilevyn S vastakkaiset reunaosat muotopintaa 67 vasten.

14 60694

Kuten kuvioissa 11 ja 12 on parhaiten esitetty, kumpaankin lasin pi-dikemekanismiin 165 kuuluu olennaisesti ylösalaisin käännetyn U:n muotoinen kantaosa 166, joka on kiinnitetty jäykästi pääpuristinosan kan-talevyyn 63 ja varustettu sivusuuntaisesti välimatkan päässä toisistaan olevilla, pystysuuntaisilla varsilla 167. Pari näihin suorakulmaisesta liittyviä konsoleja 168 on lujasti kiinnitetty varsien 167 yläpäihin pystysuuntaisen tukikappaleen 170 tukemiseksi väliin. Pari käyttövipuja 171 on kääntyvästi sovitettu kappaleeseen 170 tappien 172 välityksellä, jotka tapit työntyvät sivuttaisesti kappaleesta ulos ja kiinnittyvät konsoliparin 175 alapäähän. Konsolit 175 on kiinnitetty kappaleen 170 vastakkaisiin sivuihin tapeilla 176, jotka ulottuvat määrätyn muotoisten, konsoleihin 175 muodostettujen rakojen 177 läpi. Kuhunkin rakoon 177 on muodostettu kulmaosat 178 ja 180, joiden tarkoitus tullaan selvittämään seuraavassa tarkemmin. Konsolien 175 yläpäät on varustettu kiinnitysjalalla 181, jonka alasivul-la on tyyny 182, joka on sovitettu tarttumaan lasilevyn yläpintaan ja puristamaan se muotopintaa 67 vasten poikittaissuuntaisen taite-viivan vierestä. Tyyny 182 on muodostettu edullisesti asbestista tai lasikuitumateriaalista, jolloin saadaan aikaan joustavasti myötäävä, lämpöä kestävä ja naarmuttamaton pinta, joka tulee kosketukseen läm-pöpehmennettyjen lasilevyjen kanssa.

Käyttövipujen 171 toiset päät on yhdistetty nestesylinteriin 185 män-nänvarteen 183, joka sylinteri sijaitsee osan 166 varsien 167 välissä ja on kääntyvästi yhdistetty kansipäästään kyseiseen osaan. Männänvar-ren 183 esiintyöntyminen kääntää vipuja 171 vastapäivään, kuten kuviosta 12 voidaan havaita, jolloin toisiinsa liitetyt konsolit 175 kääntyvät ensin samaan suuntaan pitkin kaarevaa rataa tappien 176 ympäri ja siirtyvät samanaikaisesti sisäänpäin kohti muotokiskoa 65 rako-osan 178 kautta kunnes kiinnitysjalka 181 saavuttaa lasilevyn S reunaosien yläpuolella olevan asennon. Tämän jälkeen männänvarren 183 jatkettu esiintyöntyminen aiheuttaa konsolin 175 siirtymisen alaspäin nyt pystysuuntaisesti suuntautuneen raon 180 kautta, jolloin kiinnitys- tai kiristysjalka 181 siirtyy alaspäin puristuen lasilevyn reunaosia vasten. Vaikka näitä puristinosan päärunko-osan 60 neljän kulman läheisyydessä sijaitsevia kiristys- tai kiinnitysmekanismeja 167 käytetään edullisesti silloin kun jarrukiskoja 116 ei voida käyttää, on selvää, että haluttaessa niitä voidaan käyttää yhdessä jarru-kiskojen kanssa tämän keksinnön puitteissa.

, ' ‘ ! ‘ '

Keksinnön mukaisen laitteen toimintatapa sen taivuttaessa yhden lasi levyn on seuraava: 15 60694

Tasainen lasilevy S kuormataan uunin 31 sisääntulopäässä (ei esitetty) kuljetinrullille 42, jonka jälkeen se kuljetetaan kuumennuskam-mion 41 läpi, jossa levy kuumennetaan kauttaaltaan olennaisesti pehmenemispisteeseensä tai taivutuslämpötilaansa. Tämä kuumennettu levy kulkee aukon 43 läpi ja siirtyy kuljetinrullille 45, jotka siirtävät sen puristinosien 46 ja 47 välissä olevaan taivutusasemaan 32.

Levyn S saapuessa taivutusasemaan 32 valokenno tai jokin muu sopiva ilmaisulaite (ei esitetty) käynnistää ajoittimen, joka ohjaa ja valvoo kuljetinrullien 45 nopeutta vähentäen niiden nopeutta ja myös täydellistää virtapiirin kohottaen jännitteen välimatkan päässä toisistaan olevien lämmittimien 101 hehkulankalamppuihin 102 niiden kuumentamiseksi nopeasti. Tämä tapahtuu samalla kun lämpöpehmennetty levy siirtyy eteenpäin puristinosien 46 ja 47 väliin ja juuri ennen kuin levyn edellä kulkeva reuna kohtaa pysäyttimet 57. Levy asettuu tarkasti paikalleen puristinosiin 46 ja 47 nähden edellä kulkevan reunan kohdatessa pysäyttimet 57. Samoin myös lampuista 102 purkautuva säteilylämpö ohjautuu tarkasti lasilevyyn pitkin kapean viivan muodostamaa maalia tai polttoviivoja, jotka ovat samat kuin ne viivat, joista levy halutaan taivuttaa. Lasilevy absorboi tämän tiivistyneen säteilylämpöenergian pitkin näitä haluttuja taivutusviivoja ylikuu-mentaen lasilevyn olennaisesti lasilevyn muiden osien pehmenemispisteen tai taivutuslämpötilan yläpuolelle.

Sama ilmaisinlaite, tai haluttaessa kulkusuunnassa toinen sen jälkeen sijaitseva laite, käynnistää toisen ajoittimen (ei esitetty), joka kontrolloi taivutusvaihetta. Tämän viimeksi mainitun kontrollin ajoitin on sellainen, että sylinteri 54 nostaa pääpuristinosan 46 ylöspäin levyn S irroittamiseksi kuljetinrullilta 45 juuri samanaikaisesti kuin levyn edellä kulkeva reuna kohtaa pysäyttimet 57. Koska pää-puristinosa 46 ja lämmittimiä 101 tukeva ylärakenne on sovitettu vaunuun 55, lämmittimien 101 ja muotokiskoilla 65, 65a tuetun levyn välinen etäisyys pysyy vakiona pääpuristimen liikkeen aikana, jolloin polttoviivat pysyvät paikallaan lasilevyllä sopivissa asennoissaan.

Pääpuristinosan 46 jatkaessa liikettään ylöspäin inertia- ja painovoimien yhdistetyt vaikutukset aiheuttavat lasilevyn vajoamisen siten, että se vajottuaan noudattaa pääpuristinosan 46 muotop^ntoja 67, 60694 16 67a. Pääpuristinosa 46 jatkaa ylöspäin kunnes se saavuttaa yläiskun-sa loppuvaiheen tai yläkuolokohdan ja kohtaa sopivan päätekytkimen (ei esitetty) toisen ajoittimen käynnistämiseksi (ei myöskään esitetty) taivutusjakson peräkkäistoiminnan jatkamiseksi. Pääpuristimen 46 ylöspäin suuntautuvan iskun aikana sylinterit 57 käynnistyvät vetäen asetuspysäyttimet 57 alas ja päästäen taivutetun levyn jatkamaan matkaansa sen jälkeen kun se on palannut kuljetinrullille 45.

Kun pääpuristinosa 46 saavuttaa yläkuolokohtansa, sylinterit 126 käynnistyvät työntäen vastaavat jarrukiskonsa 116 kosketukseen levyn S kanssa pitkin välimatkan päässä toisistaan olevie polttoviivoja, joista levy on tarkoitus taivuttaa. Samanaikaisesti sylinterit 72 toimivat kääntäen vastaavia poikkitankojaan 76 ja kääntävät nivelletyt puristimen päätyosat 61 ja 62 ylöspäin, jolloin lasin päätyosat 23 taittuvat terävästi jarrukiskojen 116 ympäri ja nämä osat 23 puristuvat vasten apupuristimen muotoelementtien 41 muotopintoja 142, jolloin levy S saa halutun muodon. Paitsi että ne avustavat terävien taitteiden muodostumisessa pitävät jarrukiskot 116 myös lämpöpehmen-netyn levyn muotokiskoa 65 vasten ja estävät levyn liukumisen sitä pitkin, jota saattaisi muuten esiintyä, elleivät nivelletyt päätyosat 61 ja 62 käynnistyisi synkronisesti täsmälleen samaan aikaan.

Vaikkakin yllä mainitulla tavalla yhdistetyt inertia- ja painovoimat riittävät tavallisesti aikaansaamaan sen, että levy vajoaa pitkin nivellettyjen osien 61 ja 62 muotopintaa 67a samoin kuin päärunko-osan 60 muotopintaa 67, apupuristinosan 47 muotoelementit 141 varmistavat sen, että levyn päätyosat 23 puristuvat jatkuvasti nivellettyjen pää-tyosien 61 ja 62 muotopintoja 67a vasten ja noudattavat niitä tarkasti.

Pysähtymisvaiheen lopussa, jossa lasilevy muotoutuu lopulliseen muotoonsa, viimeksi mainittu ajoitin lopettaa toiminnan alentaen lamppuihin 102 kohdistuneen jännitteen ja vähentää niiden kehittämää lämpöä. Samoin nivelletyt päätyosat 61 ja 62 kääntyvät alaspäin ja palaavat normaaleihin, olennaisesti vaakasuuntaisiin asentoihinsa, ja jarrukiskot 116 vetäytyvät takaisin lasista irti oleviin lepoasentoihinsa. Tämän jälkeen pääpuristinosa 46 laskeutuu kuljetinrullien 45 alapuolelle asettaen terävästi taivutetun levyn rullille. Rullat 45 vastaanottavat taivutetun levyn ja siirtävät sen eteenpäin taivutusase-man 32 ulkopuolelle ja kolmannelle sarjalle kuljetinrullia 186, jotka muodostavat myös osan kuljetinjärjestelmää 28 ja jatkavat taivutetun 17 60694 levyn kuljettamista eteenpäin liikerataa pitkin temperointiasemaan 33 ja sen läpi.

Temperointiasemassa 33 olevat jäähdytyselimet 35 käsittävät ylemmät ja alemmat puhalluspäät 187 ja 188, jotka sijaitsevat lasilevyjen liikeradan ylä- ja alapuolella ja jotka on kytketty jäähdytysväliai-neen, esimerkiksi ilman lähteeseen (ei esitetty). Puhalluspäät tai puhaltimet 187 ja 188 on varustettu useilla poikittain ulottuvilla osilla 190, joissa kussakin on painekammio 191 varustettuna useilla putkilla 192 jäähdytysilmavirtojen puhaltamiseksi kuljetinrullilla 186 rataa pitkin liikkuvien taivutettujen levyjen vastakkaisia pintoja vasten. Taivutetut levyt siirtyvät eteenpäin puhaltimien välitse sellaisella nopeudella, jolla saadaan aikaan oikeanasteinen jäähtyminen hyvälaatuisen päästön tai karkaisun aikaansaamiseksi levyihin.

Sylintereitä 54, 59, 72 ja 126 käytetään tavanomaisilla nesteohjaus-venttiileillä (ei esitetty). Useiden ohjausventtiileiden toiminnan oikea järjestys samoin kuin useille kuljetinrullien 42, 45 ja 186 sarjoille annettujen nopeuksien vaihtelu yllämainittujen toimintojen suorittamiseksi oikeassa järjestyksessä ja oikealla tavalla ajoitettuna saadaan aikaan tavanomaisilla päätepytkimillä ja/tai tavanomaisilla ajoitinlaitteilla, jotka on sijoitettu sähköohjausjärjestelmään. Kukin näistä kytkimistä ja/tai ajoittimista laukaisee eri käyttölaitteiden peräkkäisiä toimintavaiheita ja kuljetinrullien käyntiinlähtöjä, ja koska tällaiset sekvenssitoimintakytkimet ja ajoitinjärjes-tely ovat sinänsä tunnettuja eivätkä muodosta osaa keksinnöstä, ei niiden yksityiskohtaista selvittämistä olla katsottu tarpeelliseksi.

Vaikka yllä mainittu toiminta kuvattiin siten, että siinä käytettiin jarrukiskoja 116 terävien kulmataitteiden muodostamiseksi lasilevyyn, on selvää, että jarrukiskojen käyttö ei aina ole tarpeellista ja että keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta voidaan toteuttaa ja käyttää haluttaessa ilman tällaisia jarrukiskoja. Tämä pitää erityisesti paikkansa silloin kun halutaan muodostaa sellaisia taitteita, joiden kaarevuussäteet ovat suhteellisen pienet. Kun jarrukiskoja ei voi käyttää tai niitä ei jostain muusta syystä käytetä, on edullista käyttää kiristys- tai kiinnitysmekanismeja 165, joita on yksi pääpuristi-men päärunko-osan 60 kussakin kulmassa. Laitteen toiminta käytettäessä kiristysmekanismeja on muuten samanlainen kuin yllä esitetty paitsi että kiristysmekanismit 165 käynnistetään jarrukiskojen asemesta juuri ennen nivellettyjen päätyosien 61 ja 62 käynnistystä. Luonnol- 60694 18 lisesti kiristysmekanismeja 165 voidaan käyttää haluttaessa jarru-kiskojen ohella ja ne käynnistettäisiin tässä tapauksessa sunnilleen samaan aikaan kuin jarrukiskot tai juuri ennen viimeksi mainittujen käynnistystä.

Yllä esitetystä selviää, että keksinnön tarkoitukset on täytetty. On saatu aikaan parannettu menetelmä ja laite lasilevyjen taivuttamiseksi suhteellisen teräviin kulmiin puristustaivuttamalla. Pääpuristin-osan nivelletyt päätyosat yhdessä lasilevyn valittujen osien ylikuu-mennuselimien kanssa, joka ylikuumennus suoritetaan pitkin taitevii-voja, avustavat terävien kulmataitteiden muodostamisessa lasilevyyn. Se, että mukaan on otettu apujarrukiskot ja lasin kiristysmekanismit, joita käytetään yhdessä toistensa kanssa tai toistensa asemesta tarjoaa muuntelumahdollisuuksia järjestettäessä valinnaisesti lasilevyi-hin suhteellisen teräviä taitteita, kaarevia taitteita tai näiden kahden yhdistelmiä, jolloin saadaan aikaan sellaisia yhdistelmämuotoja, joita tähän asti on ollut käytännöllisesti katsoen mahdoton muodostaa. Se, että mukaan on otettu apupuristinosa saa aikaan sen, että valittuja lasilevyn osia voidaan taivuttaa erittäin moniin yhdistelmämuo-toihin, mikäli niin halutaan.

Claims (18)

19 60694

1. Menetelmä lasilevyn taivuttamiseksi, jossa lasilevy (S) lämmitetään olennaisesti pehmenemispisteeseensä, lämpöpehmennetty levy tuetaan muotopinnalla (67, 67a) varustettuun puristinosaan (46), lämpöpehmennetty levy (S) ylikuumennetaan pitkin sitä viivaa (25), josta levy (S) halutaan taivuttaa, ja kohdistetaan lasilevyn osaan (23) taivutusmomentti tämän osan taivuttamiseksi mainitun viivan kohdalta, tunnettu siitä, että lasilevyä pidetään mainitun viivan (25) läheisyydestä vasten muotopintaa (67, 67a) samalla kun mainittu taivutusmomentti kohdistetaan lasilevyn osaan (23).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasilevyn (S) osa (23) puristetaan muotopinnan (67a) mukaiseksi sen jälkeen kun osa on taivutettu mainitun viivan kohdalta.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levy (S) pidetään vasten muotopintaa (67) puristamalla levy (S) sitä vasten välimatkan päässä toisistaan olevista pisteistä sen viivan (25) välittömässä läheisyydessä, josta lasilevy (S) aiotaan taivuttaa.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että levy (S) pidetään muotopintaa (67) vasten saattamalla lasi-lvyn (S) vastakkainen pinta kosketukseen taivutusvälineen (115) kanssa, joka tarttuu mainittuun vastakkaiseen pintaan pitkin sitä viivaa (25), josta levy (S) on tarkoitus taivuttaa.

5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lämpöpehmennetty levy (S) tuetaan olennaisesti vaakasuoraan tasoon muotopinnan yläpuolelle, jossa on pääosa (67) ja ainakin yksi kääntöosa (67a), muotopinta (67, 67a) siirretään ylöspäin mainitun tason kautta levyn nostamiseksi kokonaan irti tästä tasosta, jolloin muodostuu hitausvoima, joka yhdistettynä painovoiman kanssa aloittaa levyn muokkautumisen ainakin muotopinnan pääosan (67) mukaiseksi, ja muotopinnan kääntöosa (67a) käännetään muotopinnan pääosan (67) suhteen taivutusmomentin muodostamiseksi.

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että taivutetun lasilevyosan (23) yläpinta pakotetaan vasten lisämuotopintaa (142), joka on välimatkan päässä muotopinnan kään- 60694 20 toosasta (67a) ja muodostaa sille komplementtipinnan lasilevy-osan (23) puristamiseksi niiden väliin ja niiden mukaiseksi.

7. Laite lasilevyjen taivuttamiseksi jonkin edellä olevan patenttivaatimuksen mukaisella menetelmällä, johon laitteeseen kuuluu runko (48), runkoon (48) kiinnitetty puristinosa (46), jossa on ylöspäin oleva muotopinta (67) lämpöpehmennetyn lasilevyn (S) tukemiseksi, jolloin puristinosassa (46) on päärunko-osa (60) ja ainakin yksi nivelletty osa (61), joka on sovitettu kääntymään päärunko-osan (60) suhteen, runkoon asennetut ja puristinosasta (46) välimatkan päässä olevat elimet (101) lasilevyn kuumentamiseksi ainakin yhtä haluttua taivutusviivaa pitkin lasin lämpöpehmenemis-lämpötilan yläpuolella olevaan lämpötilaan, ja elimet (71, 72) mainitun nivelosan (61) siirtämiseksi päärunko-osan (60) suhteen lasilevyn taivuttamiseksi mainitun viivan kohdalta, tunnettu elimistä (165) lasilevyn (S) pitämiseksi taivutusviivan läheisyydestä päärunko-osan muotopintaa (67) vasten kun nivelosaa (61) siirretään päärunko-osan (60) suhteen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on elimet (45) lämpöpehmennetyn lasilevyn tukemiseksi paikalleen muotopinnan (67) yläpuolelle, elimet (54, 55, 56) puris-tinosan (46) siirtämiseksi ylöspäin ennen nivelosan (61) käynnistämistä levyn (S) nostamiseksi kokonaan irti tukielimistä (45), jolloin muodostuu yhdistetty hitaus- ja painovoima, joka aloittaa levyn taipumisen ainakin päärunko-osan muotopinnan (67) mukaiseksi.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite lasilevyjentaivutta-miseksi, tunnettu siitä, että puristinosa (45) on rakenteeltaan rengastyyppinen ja mainitussa nivelosassa (61) on välimatkan päässä toisistaan olevat muotosegmentit (68), joiden pinnat (67a) muodostavat osan muotopinnasta (67).

10. Jonkin patenttivaatimuksen 7-9 mukainen laite lasilevyjen taivuttamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu elimet (88, 92, 93) nivelosan (61) ohjaamiseksi kaarevalla radalla lasin vastaanottoasennon ja lasin muotoiluasennön välillä.

11. Jonkin patenttivaatimuksen 7-10 mukainen laite lasilevyjen taivuttamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuulud toinen puristinosa (47), joka on kiinnitetty runkoon (48) välimatkan päähän 21 60694 ensin mainitun puristinosan (46) yläpuolelle ja varustettu ainakin yhdellä muotoelementillä (141), jonka muotopinta (142) on kohdakkain puristinosan nivelletyn osan (61) muotopinnan (67a) kanssa ja sen komplementtipinta.

12. Jonkin patenttivaatimuksen 7-11 mukainen laite lasilevyjen taivuttamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu edestakaisin liikkuva taivutusväline (115), joka on kiinnitetty runkoon (42) ja pääsee tarttumaan lasilevyyn (S) halutun taivutusviivan kohdalta.

13. Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite lasilevyjen taivuttamiseksi, tunnettu siitä, että mainittu taivutusväline (115) on pitkänomainen kisko (116), jossa on lasiin tarttuva reuna (120), joka ulottuu olennaisesti mainitun halutun taivutusviivan matkalta.

14. Patenttivaatimuksen 13 mukainen laite lasilevyjen taivuttamiseksi, tunnettu siitä, että siihen kuuluu voimalaitteet (125, 126) kiskon (116) työntämiseksi kiinni lasilevyyn (S) ja vetämiseksi siitä irti sekä elimet (128, 139) kiskon (116) ohjaamiseksi liikkumaan eteen työnnetyn ja taakse vedetyn asennon välillä.

15. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite lasilevyjen taivuttamiseksi, tunnettu siitä, että pidike-elimiin (165) kuuluu useita kiristysmekanismeja (181, 182) lasilevyn (S) reunaosien kiinnittämiseksi muotopintaa (67) vasten. '

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite lasilevyjen taivuttamiseksi, tunnettu siitä, että kiristysmekanismeihin (181, 182) kuuluu lasiin tarttuva jalka (18), joka liikkuu lasiin kiinnittyvän asennon ja toisaalta muotopinnasta irti olevan asenon välillä, sekä elimet (183, 185) kummankin jalan (181) siirtämiseksi lepoasennon ja lasiin tarttuvan asennon välillä.

17. Jonkin patenttivaatimuksen 7-16 mukainen laite lasilevyjen taivuttamiseksi, tunnettu siitä, että puristinosassa (46) on elimet (135, 136, 137) välimatkan päässä muotopinnasta (67) lasilevyn (S) tukemiseksi taivutusviivan välittömästä läheisyydestä.

18. Paenttivaatimuksen 17 mukainen laite lasilevyjen taivuttamiseksi, tunnettu siitä, että tukielimiin (135, 136, 137) kuu- 22 60694 luu sarja segmenttejä (135), jotka on sovitettu riviin, joka on olennaisesti yhdensuuntainen taivutusviivan kanssa.