FI63140C - Genomkopplingsenhet foer bitgrupper inom ett programstyrt elektroniskt dataoeverfoeringssystem - Google Patents

Description

RS??! ΓβΙ m,KUULUTUS|ULKAISU ? .

tB·* (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6 3 1 4 0 (^5) -· - - - I r i r ’ i; ! a t ^ ^ (51) Kv.ik.3/iBt.a3 H 04 L 11/00 SUOM I — FI N LAN D (21) Pmnttlhtlwiw — Ntumwflluilin 760363 (22) HakemtopWvi—AiwBknlnfdag 13*02.76 (23) AlkupUvt—CIW|hM>dt| 13*02*76 (41) Tullut )ulklMiul — Mlvit offaMlig 27.08.76

Patentti- ja rekisterihallitus NfcNUa*· 1« k-M-ii-aun

Patent- och ragictantyralaan ' ' amMcm uO»*d «di utUkrtftan pubiicmd 31.12.82 (32)(33)(31) PyH«t«y utuolkuu*—Begird priorhat 26.02.75

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 2508323*2 (71) Siemens Aktiengesellschaft, Berlin/Miinchen, DE; Wittelsbacherplatz 2, D-8000 Munchen 2, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Rainer Gaiser, Munchen, Rolf Hagen, Unterhaching, Bernhard Schaffer,

Lochham, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken llyskland(DE) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Läpikytkentäyksikkö bittiryhmiä varten ohjelmaohjatussa elektronisessa datavälitysjärjestelmässä - Genomkopplingsenhet för bitgrupper incm ett programstyrt elektroniskt dataöverföringssystem

Esillä oleva keksintö koskee menetelmää tietojen ohjelmaohjattua välittämistä varten, joita tietoja synkronoiduissa dataverkoissa siirretään aikamultipleksikehyksen sisällä, jolloin bittiryhmän asema aikamultipleksikehyksessä vastaa kanavajärjestystä, jolloin vastaanotossa läpikytkettävistä bittiryhmistä kulloinkin suunnataan johtokohtainen vaatimus välitysjärjestelmään, jolloin vaatimuksen ohella bittiryhmän asemasta aikajakokehyksen sisällä muodostetaan tulokanavaosoite ja ainakin yhdessä johdoille järjestetyistä koodaus-laitteista muodostetaan bittiryhmän tulojohto-osoite, jolloin tulo-osoitteella (kanava- ja johto-osoite) valitaan kullekin tulolle kiinteästi järjestetty tulokenno yhdistämismuistissa läpikytkentä-ohjaimen kautta, jolloin yhteyden rakentamisvaiheessa vastaanotetut bittiryhmät sisältävät signalointimerkkejä, joilla haluttu lähtöosoite (kanava- ja johto-osoite) annetaan tulokennoon, jolloin läpikytketyllä yhteydellä kunkin vastaanotetun bittiryhmän jälkeen läpikytkentäohjaimen kautta luetaan tulokennoon tallennettu lähtö-osoite ja jolloin bittiryhmät kulloinkin dekoodauskytkennän kautta annetaan lähtöjohto-osoitteella tunnistettuun lähtöjohtoon ja siellä ennen lähettämistä aikajakokehyksen käsittävässä läpikytkentämuistissa sijoitetaan siihen asemaan, joka on tunnistettu lähtökanavaosoitteella.

2 63140

Eräässä tunnetussa elektronisessa datavälitysjärjestelmässä (vrt. esim. "Der Fernmeldeingenieur", 26. Jg., Heft 5 ja 6) välitetään kulloinkin tulojohtoihin vastaanotetut datasignaalit haluttuihin lähtöjohtoihin sillä tavoin, että itse välitysjärjestelmä kulloinkin vain läpikytkee datasignaalien polariteettivaihdon. Tällöin on edellytetty, että välittömästi välitysjärjestelmään liitetyissä tulo- ja lähtöjohdoissa kulloinkin tapahtuu vain yksikanavaista datasiirtoa. Sitä tapausta varten, että elektroniseen datavälitysjärjes-telmään liitetään datajohto, jossa siirretään dataa monia kanavia varten aikajakomultipleksimenetelmän mukaisesti, on välttämätöntä ennen sellaisen johdon liittämistä välitysjärjestelmään suorittaa jokaiselle johdolle tilajakoinen kanavien erottaminen. Tämä on kuitenkin paljon kustannuksia ja laitteita vaativaa ja samalla tulee sellaisessa tapauksessa välitysjärjestelmä kuormitetuksi samalla tavoin kuin jos siihen olisi liitetty niin monta datajohtoa kuin on datajohdoilla siirrettyjen kanavien summa.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on antaa menetelmä, jolla on mahdollista aikajako-monikanavaisten dätasiirtojohtojen välitön liittäminen elektroniseen datavälitysjärjestelmään ja näiden johtojen tehokas läpikytkeminen.

Tämä tehtävä ratkaistaan keksinnön mukaisesti siten, että toistuvasti vastaanotettaessa identtisiä bittiryhmiä yhdellä kanavalla ensimmäisellä mallilla muodostetaan kriteeri, että tämän kriteerin perusteella vain lähtien ensimmäisestä identtisten bittiryhmien sarjasta suunnataan välitysvaatimus välitysjärjestelmään ja että läpikytkennän jälkeen lähetyspuolella läpikytkentämuistista tämä bittiryhmä luetaan toistuvasti ja lähetetään lähtöjohtoon.

Keksinnön edullinen suoritusmuoto perustuu siihen, että bittiryhmiä vastaanottopuolella verrataan malleihin ja että vertailutuloksena muodostetaan kriteeri, jonka perusteella päätetään, onko bittiryhmää muokattava välitysjärjstelmällä vaiko ei.

Esillä olevalla keksinnöllä on siten mahdollista ilman sitä ennen tapahtuvaa kanavien tilajakoa liittää suoraan elektroniseen datavälitysjärj estelmään datasiirtojohto, jossa on useita aikajakokanavia.

3 631 40 Tämän lisäksi vaaditaan välitysjärjestelmältä bittiryhmittäistä välitystä ja vain ehdottomasti välttämättömiä välitystapahtumia ja siten se tulee vain minimaalisesti kuormitetuksi.

Keksinnön yksityiskohtia selitetään seuraavassa lähemmin piirustuksissa esitettyyn suoritusesimerkkiin liittyen.

Kuvio 1 on lohkokaavio tunnetusta elektronisesta datavälitysjärjes-telmästä, johon keksinnön mukaisesti on integroitu läpikytkentäyk-sikkö.

Kuvio 2 on kaaviollinen esitys aikajakokehyksestä.

Kuvio 3 esittää aikajakokehyksiä, joissa on erilaisen siirtonopeuden omaavia kanavia.

Kuviot 4 ja 5 esittävät sen läpikytkentäyksikön rakennetta, jossa käytetään keksinnön mukaista menetelmää.

Kuviossa 1 on lohkokaaviona kuvattu tunnettu elektroninen dataväli-tysjärjestelmä. Tämä elektroninen datavälitysjärjestelmä koostuu useista käsittely-yksiköistä VE ja keskeisestä muistiyksiköstä SE, johon käsittely-yksiköt on satelliittimaisesti liitetty. Käsittely-yksiköinä VE ovat tässä johdonliitäntäyksikkö LE, ohjelmaohjausyksikkö PE ja laitteiden liitäntäyksikkö GE. Keksinnön mukaisesti on järjestelmä varustettu lisäksi läpikytkentäyksiköllä DE. Paitsi lä-pikytkentäyksikköä DE ovat muut käsittely-yksiköt sekä tallennusyk-sikkö perusteellisesti kuvattuja edellä jo mainitussa aikakauslehti-kirj oituksessa.

Bittiryhmien läpikytkemiseksi, joita siirretään aikajako-monikanava-datasiirtojohdolla, on johdonliitätäntäyksikön LE ohella, jolla tavanomaiseen tapaan välitetään vain polariteettivaihto, järjestelmä varustettu läpikytkentäyksiköllä DE. Läpikytkentäyksikön DE paremmin ymmärtämiseksi selitetään kuvioon 2 liittyen lyhyesti monikanavainen bittiryhmien aikajakosiirto siten kuin myös CCITT on ehdottanut eräässä suositusluonnoksessaan.

Kuvio 2 esittää aikajakokehystä R, joka esillä olevassa tapauksessa koostuu 80 bittiryhmästä El - EÖO, ns. datasanoista (Envelopes).

Kukin datasana sisältää 8 databittiä, yhden synkronointibitin S ja yhden tilabitin Z. Tilabitin Z tehtävänä on bittiryhmän tunnistaminen signalointimerkkeinä yhteyttä muodostettaessa ja tietomerkkinä läpi- 4 63140 kytketyllä yhteydellä. Synkronointibitin S avulla suoritetaan kulloinkin datasana-synkronointi.

Kullekin bittiryhmälle (datasanalle) voi aikamultipleksikehyksen R sisällä olla varattu kanava. Tällä tavoin voidaan yhdellä datajohdolla siirtää 80 kanavan data. Tällaisessa tapauksessa on kaikkien kanavien siirtonopeus yhtäläinen.

Jos datajohdossa on kanavia, joilla on erilaisia siirtonopeuksia, niin käytetään aikajakokehyksessä aina useampia bittiryhmiä yhtä data-kanavaa varten. Tällainen esimerkki on esitetty kuviossa '3- Nojautuen kuvioon 2 muodostuu myös kuviossa 3 esitetty aikajakokehys R 80 bitti-ryhmästä, jokaiselle bittiryhmälle ei kuitenkaan, kuten kuviossa 2 on esitetty, ole järjestetty yksilöllistä datakanavaa, vaan bittiryhmät El, E21, E4l ja E6l kuuluvat yhteen datakanavaan, jolla on 4-kertai-nen siirtonopeus verrattuna vain yhden bittiryhmän omaavaan datakanavaan, esim. E80 aikajakokehyksessä R. Jos siten datakanavan E80 siirtonopeus on 600 bit/s, niin tulee neljä kertaa nopeammalla kanavalla siirretyksi 2,4 kbit/s. On ymmärrettävä, että siirtonopeuden 2,4 kbit/s omaavan kanavan ohella voi myös olla olemassa muita kanavia pienemmällä tai suuremmalla siirtonopeudella, jolloin siirtonopeudet aina ovat alimman siirtonopeuden 600 bit/s kokonaislukukerrannaisia.

Jos johdolla useammilla kanavilla siirretty data, kuten kuviossa 2 ja 3 on esitetty, on datavälitysjärjestelmässä läpikytkettävä tulo-johdosta lähtöjohtoon, niin syntyy vaikeus, että tulo- ja lähtöjohto-jen tilajärjestelyn ohella on suoritettava myös datan oikeakanavainen sijoittaminen lähtöjohtoon aikajakokehyksen sisälle. Tämän saavuttamiseksi on olemassa mahdollisuus, että vastaanottopuolella yksityiset kanavat jaoitellaan tilajakoisesti ja erillisinä johtoina liitetään datavälitysjärjestelmään. Tämä merkitsee kuitenkin suurta laite ja kustannusmenekkiä. Esillä olevan keksinnön mukaan kuljetaan toista tietä, jolla vältytään tältä ensin tapahtuvalta tilajaolta ja jolla on mahdollista suoraan liittää monikanavaiset aikajakodatajohdot elektroniseen datavälitysjärjestelmään.

Kuvioissa 4 ja 5 on esitetty edullinen suoritusesimerkki välityslait-teistosta, jossa voidaan käyttää keksinnön mukaista menetelmää.

Kuviot 4 ja 5 esittävät paremman havainnollisuuden saavuttamiseksi välityslaitteistoa ns. levitetyssä esitysmuodossa, jossa tulopuolen

· f V

5 63140 ja lähtöpuolen laitteet on esitetty erillisinä. Asennetussa välitysjärjestelmässä ovat datajohdot aina luonnollisesti sekä tulo- että lähtöjohtoja, niin että tällöin kukin datajohto on liitetty sekä tulopuolen eteen että lähtöpuolen jälkeen.

Kuvioissa 4 ja 5 esitetyssä laitteistossa on jokaisen tulodatajohdon ZDL perään kytketty tulojohtolaite LEZ ja jokaisen lähtöjohdon ADL eteen on kytketty lähtöjohtolaite LEA. Nämä tulo- ja lähtöjohdoille järjestetyt laitteet ovat yhdistetyt keskenään keskitettyjen tulo-koodinmuuttajan ECW ja lähtö-koodinmuuttajan ACW sekä läpikytkentä-ohjaimen DAS kautta.

Bittiryhmien välitys tulopuolen ja lähtöpuolen välillä, kuvioissa 4 ja 5 vasemmalta oikealle, tapahtuu seuraavasti. Kukin datajohto ZDL, ADL on datavälittimen DUE kautta liitetty välitysjärjestelmään. Datavälittimessä tulee saapuva data regeneroiduksi ja sovitetuksi välitysjärjestelmän fysikaalisiin vaatimuksiin. Sama tapahtuu lähtevässä dataliikenteessä analogisella tavalla so. lähtevä data sovitetaan datajohdon fysikaalisiin vaatimuksiin. Siten vastaanottaa välitysjärjestelmä datavälittimestä vastaanottodatan ED. Koska liitetyn datajohdon edellytettiin olevan johtona synkronoidussa dataverkossa, jossa data arvotetaan vain keskeiseen verkkotahtiin liittyen, on tämä keskeinen verkkotahti NTG välitysjärjestelmässä käytettävissä sekä datavälittimessä että myös johdolle yksilöllisissä laitteissa välitysjärjestelmän sisällä.

Verkkotahdissa synnytetään esillä olevassa tapauksessa tarpeelliset 3 tahtia, nimittäin bittitahti, bittiryhmätahti ja aikajakokehystahti. Kuten kaikissa synkronoiduissa dataverkoissa on bittitahti tarpeen yksityisten bittien identifioimiseksi bitteinä. Bittiryhmätahtia tarvitaan synkronoimaan vastaanottopuolella kaikki datavälitysjärjestel-mään liitetyt datajohdot bittiryhmämuotoon. Tämä on tarpeen, jotta kulloinkin aikavälissä, joka vastaa bittiryhmä-aikavälin pituutta, saataisiin käytettäväksi kaikki aikavälissä välitysjärjestelmällä käsiteltävät bittiryhmät. Tämän johdosta on mahdollista liittää välitysjärjestelmään niin monta datajohtoa ZDL, ADL, kuin välitysjärjestelmällä voidaan käsitellä bittiryhmiä yhden bittiryhmä-aikavälin kuluessa. Lopuksi on vielä tarpeen kehystahti, jotta kulloinkin voitaisiin ilmaista bittiryhmän asema aikajakokehyksen sisällä.

6 63140 Tämän mukaisesti on todettava, että välitysjärjestelmässä vastaanotto-puolella aluksi tapahtuu bittiryhmäsynkronointi synkronointikytkennäl-lä SY kaikkien liitettyjen datajohtojen ZDL välillä. Lähtien synkro-nointikytkennästä SY kirjoitetaan jokaisen tulojohdon jälkeen kytketyssä johtolaitteessa LEZ vastaanotettu bittiryhmä sarja-rinnan-muut-tajaan SPU. Tämän lisäksi saatetaan, lähtien synkronointikytkennästä SY, tässä esittämättä jätetyllä tavalla bittiryhmäosoitelaskin EAZ kehys- ja bittiryhmätahdin avulla kulloinkin tilaan, jonka juuri vastaanotettu bittiryhmä ottaa aikajakokehyksen sisällä.

Siten sarja-rinnan-muuttajassa SPU rinnakkaisesti bittiryhmäksi muutettu datasana, joka muodostuu tila- ja esimerkiksi 8 databitistä, annetaan arvotuskytkentään EB. Tämän arvotuskytkennän EB sisällä on olemassa eri malleja Ml - Mn, joihin vastaanotettua bittiryhmää (data-sanaa) verrataan. Niinpä yksittäisesti mallin avulla ilmaistaan, minkä tilan vastaanotettu bittiryhmä omaa, so. onko tässä bittiryhmässä kysymys signalointimerkistä yhteyden rakentamista varten vast, läpikytkevästä tietomerkistä taikka levossa olevasta kanavasta. Jos datasana sisältää signalointimerkin tai läpikytkevän tietomerkin, niin suunnataan asianomaisesta mallista kanavakoodaajan KC ja vaati-muskytkennän A kautta välitysvaatimus tulokoodimuuttajaan ECW. Jos vastaanotettu bittiryhmä kuitenkin koskee levossa olevaa kanavaa, so. tämän kanavan kautta ei juuri silloin siirretä tietomerkkejä eikä signalointimerkkejä, niin jää välitysvaatimuksen antaminen pois.

Toisen mallin avulla verrataan kulloinkin vastaanotettua bittiryhmää samalla kanavalla edellisessä aikajakokehyksessä vastaanotettuun bittiryhmään. Jos bittiryhmän informaatiosisältö on muuttunut, niin suunnataan samoin välitysvaatimus tulo-koodinmuuttajaan ECW vaatimuskytk-kennän A kautta. Jos bittiryhmän sisältö ei kuitenkaan ole muuttunut, niin jää tämä vaatimus jälleen pois.

Kanavakoodaaja KC on bittiryhmän arvostukseen EB yhdistämisen ohella kytketty bittiryhmän tulo-osoitekytkentään EAZ. Kun bittiryhmän tulo-osoitekytkennässä kulloinkin lasketaan }äpi yhden kehyksen bittiryhmät, esimerkiksi kuten kuvioissa 2 ja 3 on esitetty, yhdestä kahdek-saankymmeneen, on kanavakoodaaja KC kiinteästi aseteltu datajohdon ZDL kanaville. Tämä merkitsee, että kanavakoodaaja annettaessa useita bittiryhmäosoitteita, jotka kuuluvat yhteen kanavaan, kuten esimerkiksi on esitetty kuviossa 3, kulloinkin muodostaa vain tälle kanavalle 7 63140 kuuluvan tulokanavaosoitteen KAZ. Tämä tulokanavaosoite KAZ kirjoitetaan yhdessä asianomaisen bittiryhmän EV kanssa bittiryhmän arvostuksen ja kanavakoodaajan KC perään kytkettyyn tallentimeen.

Vaatimuskytkennällä A, joka voidaan toteuttaa esimerkiksi yksinkertaisella kippiportaalla, tulo-koodimuuttajaan ECW suunnatun välitysvaa-timuksen perusteella todetaan identifioijassa ID, mistä johtolaittees-ta LEZ ja siten mistä datajohcosta ZDL välitysvaatimus on suunnattu välitysjärjestelmään. Tällainen identifioija ID toimii hakuketjupe-riaatteella, kuten on kuvattu esim. julkaisussa DT-AS 1 287 600. Arvioitaessa tätä välitysvaatimusta identifioijalla ID annetaan anto kytkimeen EK, joka on kytketty bittiryhmä- ja tulokanavaosoitetallen-timen perään, käsky bittiryhmä- ja tulokanavaosoitteen KAZ kirjoittamiseksi bittiryhmä-(envelope) ja tulokanavaosoitetallentimeen EV, KAZ tulo-koodimuuttajassa ECW. Antokytkimenä EK voidaan tällöin käyttää tavallista rakennetta olevaa multiplekseria.

Identifioijalla ID muodostetaan samalla välitysvaatimuksen perusteella esittämättä jätetyllä koodauskytkennällä tulojohto-osoite LAZ ja tämä kirjoitetaan bittiryhmä- ja tulokanavaosoitteen yhteydessä samoin muistipaikkaan LAZ tulokoodinmuuttajan ECW sisällä.

Identifioijaan ID ja tulokytkimeen EK on joko datajohdon ZDL esitetyn tulojohtolaitteen LEZ ohella liitetty myös kaikki muut välitysjärjestelmään liitettyjen johtojen tulojohtolaitteet taikka kulloinkin on vain ryhmä tulojohtolaitteita liitetty tulokoodinmuuttajaan ECW. Tässä tapauksessa on laitteistossa useita tulokoodinmuuttajia.

Kun bittiryhmä EV on tulokanavaosoitteen KAZ ja tulojohto-osoitteen LAZ yhteydessä kirjoitettu tulokoodinmuuttajan ECW omaan tallentimeen, niin tarjotaan tälle koko bittiryhmälle läpikytkentäohjain DAS, jonka toimintatapa vastaa edellä mainitussa julkaisussa DT-OS 1 9^6 389 kuvatun välitinohjaimen toimintatapaa. Siinä tapauksessa että kuten edellä kuvattiin, on olemassa useita tulokoodinmuuttajia, on nämä toisistaan riippumattomasti liitetty läpikytkentäohjaimeen DAS. Tämän lisäksi on läpikytkentäohjain DAS, kuten kuviossa 1 on esitetty, liitetty elektronisen datavälitysjärjestelmän keskeiseen muistiyksikköön SE. Lopuksi on vielä läpikytkentäyksikön DE sisään sijoitettu yhdis-tämistallennin DVS, joka samoin on liitetty läpikytkentäohjaimeen DAS.

631 40 8

Yhdistämistallentimessa DVS on jokaiselle tulokanavalle kiinteästi järjestetty tulokenno. Kun läpikytkentäohjaimeen DAS tulokoodinmuut-tajasta ECW tarjotaan bittiryhmä tulokanava- ja tulojohto-osoitteen yhteydessä, niin yhteyden rakentamisessa bittiryhmän sisältämän sig-nalointimerkin perusteella samalla tavoin kuin selitettiin julkaisussa DT-OS 1 9^6 389, rakennetaan muistiyksikön SE ja ohjelmaohjaus-yksikön PE kautta haluttu yhteys sillä tavoin, että halutun lähdön osoite viedään tulolle kiinteästi järjestettyyn yhdistämismuistin DVS tulokennoon. Kun yhteys on rakennettu, niin ohjataan läpikytken-täohjaimen DAS kautta vain tulokanava- ja tulojohto-osoitteella tunnistettua tulokennoa ja siihen lisätään tallentimen yhden jakson kautta tulokennoon tallennettu läpikytkentäohjaimeen vastaanotetun bittiryhmän lähtöosoite. Läpikytkentäohjain DAS suorittaa siten paikallaan olevalla yhteydessä ja bittiryhmää EV vastaanotettaessa osoitteen vaihdon tulo-osoitteen ja lähtöosoitteen välillä. Lähtöpuo-lella tulee läpikytkentäohjaimen DAS suhteen lähtökoodinvaihtajan ACW tallentimeen kirjoitetuksi läpikytkentäohjaimella DAS vastaanotettu bittiryhmä EV muuttamatta vain lähtöosoitteeseen liittyen (lähtökanavaosoite KAA ja lähtöjohto-osoite LAA).

Tämä lähtökoodinmuuttaja ACW on analogisesti tulokoodinmuuttajan kanssa joko keskeinen kaikille lähtöjohdoille taikka kulloinkin varattu lähtöjohtoryhmää kohden, jolloin jälkimmäisessä tapauksessa yksi lähtökoodinmuuttaja ACW on aina yhtä datajohtojen ryhmää kohden. Lähtökoodinmuuttajan ACW sisällä on aina lähtökytkin AK ja lähtö-johtodekooderi ALD. Lähtökytkin AK, joka voi olla tunnettua rakennetta oleva demultiplekseri, on sisääntulopuolella yhdistetty bitti-ryhmä- ja lähtökanavaosoite-tallentimeen EV, KAA ja ulostulopuolella asianomaisiin lähtöjohtolaitteisiin LEA. Lähtökytkimen AK kautta asetetaan sitten bittiryhmä EV ja lähtökanavaosoite KAA kulloinkin sen lähtöjohtolaitteen LEA käytettäväksi, joka on merkitty lähtöjohto-osoitteella LAA. Tätä varten on lähtöjohtodekoodaaja ALD yhdistetty lähtökytkimeen AK, niin että lähtöjohtodekoodaajalla ALD lähtökytkimen AK sisällä aina on vapaaksi kytketty tie lähtökoodinmuuttajaan ACW tallennettua bittiryhmää EV ja lähtökanavaosoitetta KAA varten haluttuun lähtöjohtolaitteeseen LEA. Lähtöjohtolaitteen LEA sisällä tulee bittiryhmä EV ja lähtökanavaosoite KAA aluksi tallennetuksi rekisteriin. Tämän jälkeen tulee bittiryhmä EV kirjoitetuksi täydellisen aikajakokehyksen käsittävään läpikytkentätallentimeen DUS lähtökana-vaosoitteella KAA merkittyyn kohtaan. Läpikytkentämuisti DUS on osoit- 9 63140 teella varustettava muisti. Tuott essa bittiryhmää käytetään lähtö-kana vaosoitett a KAA läpikytkentämuistin DUS osoitteena.

Läpikytkentämuistin DUS lukeminen on silloin erityisen yksinkertaista, kun aikajakokehyksen jokaiselle bittiryhmälle on järjestetty datakanava, siis esim. 80 bittiryhmän kehyksen omaavaa datajohtoa käytetään 80 datakanavan siirtoa varten.

Lähtöbittiryhmän osoitteistajassa EAA, joka on yhdistetty keskeiseen verkkotahtigeneraattoriin NTG, muodostetaan käytännöllisesti katsoen vain bittiryhmätahti ja tästä tahdista muodostetaan lähtöbittiryhmä-osoite EAA yhdestä 80:een laskevan laskimen avulla. Kun aikajakokehyksen sisällä kulloinkin on yhtä monta bittiryhmää kuin johdossa on kanavia, voidaan kanavadekoodaaja KD jättää pois. Tässä tapauksessa riittää bittiryhmien lukemiseen läpikytkentämuistista DUS yksityisten muistipaikkojen SP osoitteistaminen lähtöbittiryhmäosoitteistajalla, koska tämä valitsee muistipaikat SP järjestyksessä. Kulloinkin valitusta muistipaikasta SP kirjoitetaan siihen viety bittiryhmä rinnakkais -s arj a- muut taj aan PSU ja täältä se lähtötietona SD annetaan lähtö johdon ADL datavälittimeen DUE.

Jos kuitenkin välitysjärjestelmään on liitetty eri siirtonopeuden omaavia kanavia, kuten esimerkiksi kuviossa 3 on esitetty, niin on useilla bittiryhmillä yhden aikajakokehyksen sisällä, nimittäin niillä, jotka kuuluvat suuremman nopeuden omaavaan kanavaan, sama kanava-osoite KAA. Jos siten esimerkiksi, kuten kuviossa 3 on esitetty, bittiryhmät El, E21, E4l ja E6l kuuluvat yhteen lähtökanavaan, niin on lähtökanavan kanavaosoite KAA identtinen ensimmäisen muistipaikan SP kanssa läpikytkentämuistissa DUS. Nämä 4 bittiryhmää kirjoitetaan siis peräkkäin aina ensimmäiseen läpikytkentämuistiin DUS muistipaikkaan SP. Jotta tässä tapauksessa bittiryhmät kuitenkin lähtöjohtoon ADL lähetettäessä kulloinkin saataisiin aikajakokehyksen sisällä oikeaan asemaan, on laitteisto varustettu kanavadekoodaajaila KD. Tämä huolehtii siitä, että kuviossa 3 annetussa esimerkissä läpikytkentämuistin DUS sisällä muistipaikat SP yhdestä 20:een osoitetaan peräkkäin ja että seuraavan muistipaikan 21 osoittamisen sijasta uudelleen osoitteitaan muistipaikka 1. Tämän jälkeen osoitetaan jälleen peräkkäin muistipaikat 22 - 40 ja seuraavaksi osoitteitaan muistipaikan 4l sijasta jälleen muistipaikka 1. Tällä tavoin on varmistettu bittiryhmien oikea järjestäminen aikajakokehyksen sisällä myös käytettäessä lähtöpuolella eri nopeuden omaavia kanavia.

Claims (7)

631 40 10 Kanavakoodaaja KC ja kanavadekoodaaja KD voivat olla toteutetut porttiverkoilla taikka osoitettavilla muisteilla. Jos käytetään muisteja, niin käytetään bittiryhmäosoituksessa EAZ ja EAA tuotettua lukua osoitteena ja siten luetaan kenno, joka sisältää asianomaisen kanavaosoitteen KAZ tai KAA. Kanavakoodaaja KC (tai KD) voi kuitenkin olla toteutettu myös yhdessä bittiryhmäosoittajan EAZ (tai EAA) kanssa ohjelmoitavalla laskimella yhdessä bittiryhmäosoittajan EAZ (tai EAA) kanssa.

1. Menetelmä datan ohjelmaohjattua välittämistä varten, joka data siirretään synkronoiduissa dataverkoissa bittiryhmittään aikajakoke-hyksen sisällä aikajakoisesti, jolloin bittiryhmän asema aikajakoke-hyksen sisällä vastaa kanavajärjestystä, jolloin vastaanotossa läpi-kytkettävistä bittiryhmistä kulloinkin suunnataan johtokohtainen vaatimus välitysjärjestelmään, jolloin vaatimuksen ohella bittiryhmän asemasta aikajakokehyksen sisällä muodostetaan tulokanavaosoite ja ainakin yhdessä johdoille järjestetyistä koodauslaitteista muodostetaan bittiryhmän tulojohto-osoite, jolloin tulo-osoitteella (kanava- ja johto-osoite) valitaan kullekin tulolle kiinteästi järjestetty tulo-kenno yhdistämismuistissa (DVS) läpikytkentäohjaimen (DAS) kautta, jolloin yhteyden rakentamisvaiheessa vastaanotetut bittiryhmät sisältävät signalointimerkkejä, joilla haluttu lähtöosoite (kanava- ja johto-osoite) annetaan tulokennoon, jolloin läpikytketyllä yhteydellä kunkin vastaanotetun bittiryhmän jälkeen läpikytkentäohjaimen (DAS) kautta luetaan tulokennoon tallennettu lähtöosoite ja jolloin bittiryhmät kulloinkin dekoodauskytkennän kautta annetaan lähtöjohto-osoitteella tunnistettuun lähtöjohtoon ja siellä ennen lähettämistä aikajakokehyksen käsittävässä läpikytkentämuistissa (DUS) sijoitetaan siihen asemaan, joka on tunnistettu lähtökanavaosoitteella, tunnettu siitä, että toistuvasti vastaanotettaessa identtisiä bitti-ryhmiä yhdellä kanavalla ensimmäisellä mallilla muodostetaan kriteeri, että tämän kriteerin perusteella vain lähtien ensimmäisestä identtisten bittiryhmien sarjasta suunnataan välitysvaatimus välitysjärjestelmään ja että läpikytkennän jälkeen lähetyspuolella läpikytkentämuis-tista (DUS) tämä bittiryhmä luetaan toistuvasti ja lähetetään lähtö-johtoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, 11 631 40 että bittiryhmiä vastaanottopuolella verrataan malleihin ja että ver-taustuloksena muodostetaan kriteeri, jonka perusteella päätetään, onko vastaanotettu bittiryhmä välitysjärjestelmällä läpikytkettävä vast, käsiteltävä vaiko ei.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotettaessa bittiryhmiä, joita välitysjärjestelmällä ei tarvitse käsitellä tai läpikytkeä, toisella mallilla muodostetaan kriteeri, jonka perusteella välitysvaatimus jätetään suorittamatta, niin että välitysjärjestelmää ei rasiteta näillä bittiryhmillä.

4. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että vastaanotettaessa ja lähetettäessä bittiryhmiä, jotka on siirrettävä eri nopeuksisilla kanavilla, kanavaosoite muodostetaan ohjelmoitavalla laskimella sillä tavoin, että bittiryhmien annetuista ja kana-vajärjestyksen antavista asemista aikajakokehyksen sisällä ilmaistaan kanavaosoite.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ohjelmoitavan laskimen sijasta kanavaosoitteen aikaansaamiseen käytetään osoitettavaa muistia ja että muisti kulloinkin osoitetaan bittiryhmän numerolla aikajakokehyksen sisällä, ja että se kussakin kennossa sisältää asianomaisen kanavaosoitteen.

6. Kytkentä pätenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän toteuttamiseksi, tunnettu siitä, että vastaanottopuolella kunkin data-johdon (ZDL) perään synkronointilaitteen (SY) kautta sarjassa on kytketty toiselta puolen sarja-rinnan-muuttaja (SPU), bittiryhmä-arvotus-kytkentä (EB) ja bittiryhmärekisteri (EV) yhdessä kanavaosoiterekis-terin (KAZ) kanssa ja toiselta puolen kanavakooderi (KC) ja vaatimus-kytkentä (A), jolloin kanavakooderi lisäksi on yhdistetty bittiryhmä-arvotuskytkentään ja kanavaosoiterekisteriin, että bittiryhmä-arvotus-kytkentä (EB) on niin järjestetty, että se vertaa kutakin tulevaa bittiryhmää samaan kanavaan sitä ennen vietyyn bittiryhmään ja vain todetessaan poikkeaman antaa välitysvaatimuksen tulo-koodinmuutta-jalle vaatimuskytkennän (A) kautta, että ainakin yhtä tulo-koodin-muuttajaa (ECW) käytetään johto-osoitteiden muodostamiseen, joka muuttaja tulopuolella on yhdistetty bittiryhmä- ja kanavaosoiterekis-tereihin sekä vaatimuskytkentään (A) ja lähtöpuolella läpikytkentä-ohjaimeen (DAS), että läpikytkentäohjaimen perään lähtöpuolella on 63140 12 kytketty ainakin yksi lähtö-koodinmuuttaja (ACW), joka johtokohtai-sesti bittiryhmä- ja kanavaosoiterekisterin (EV, KAA) sekä läpikyt-kentämuistin (DUS) ja rinnan-sarja-muuttajan (PSU) kautta on yhdistetty lähtöjohtoon (ADL), että läpikytkentämuisti (DUS) lisäksi ka-navakooderin (KD) kautta on yhdistetty bittiryhmä-osoitteistamis-laitteeseen (EAA), joka samoin kuin tulopuolen synkronointilaite (SY) on liitetty verkkotahtigeneraattoriin (NTG) ja että läpikytken-täohjain (DAS) on liitetty keskeiseen yhdistämismuistiin (DVS) ja tunnetun datavälitysjärjestelmän keskeiseen muistiyksikköön (SE).

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen kytkentä, tunnettu siitä, että datajohdot (ZDL, ADL) ja johtokohtaiset laitteet (LEZ, LEA) välitysjärjestelmän sisällä on ryhmittäin jaettu ja että aina kutakin ryhmää kohden on yksi tulo- ja lähtö-koodinmuuttaja (ECW, ACW).