FI63105C - Foerfarande och anordning foer foerflyttning av ett tungt sfaeriskt behaollarskal pao ett betongfundament - Google Patents

Description

r_, .... KUULUTUSJULKAISU . ,„nr jjäfA ^ (11) UTLÄGGNI NGSSKMFT 6 31 O 5 C (45) 1.: t’;- 11 Zt 1933 V--^ (51) Kv-ik-Va.3 E 04 H 7/14, E 04 G 21/14 SUOMI—FINLAND pi) 793U25 (23) H«k«mtapaivi—AMBMnp4tg 01.11.79 (23) AlkupDvt—QMgtMCadac 01.11.79 (41) Tullut JulklMkal — Mlvfc effantllg 25.05.80

PatanttW j» rekisterihallitus (44) NlhttvUclw |« ku^ltalMn pm.-

Patent- och registerstyrelsan AmMcm utiigd och «Uki-dton pwbtkarad 31.12.82 (32)(33)(31) Pjrr4t»tjr «uoiinm-l«fM prlorlut 2U. 11.78

Sveitsi-Schveiz(CH) 12053/70-8 (71) Gebruder Sulzer Aktiengesellschaft, CH-8U01 Winterthur,

Sveitsi-Schweiz(CH) (72) Fritz Ramseyer, Elgg, Sveitsi-Schveiz(CH) (7*0 Qy Kolster Ab (5*+) Menetelmä ja laite raskaan pallosäiliökuoren siirtämiseksi betoni-perustalla - Förfarande och anordning för förflyttning av ett tungt sfäriskt behällarskal p& ett betongfundament

Keksinnön kohteena on patenttivaatimuksen 1 johdannon mukainen menetelmä sekä laite menetelmän suorittamiseksi.

Vastaavanlaisten raskaiden kappaleiden paikoilleen asettamiseksi on ennestään tunnettua käyttää erilaisia menetelmiä, joista eräs esitetään SE-kuulutusjulkaisussa 332 889. Siinä esitetylle menetelmälle on tunnusomaista, että kappale esim. rakennuselement-ti, asetetaan muovisten välikerroselementtien päälle, jotka kantavat kappaletta oleellisesti deformoitumatta normaalilämpötilassa. Välikerroselementtien myötäämiseen vaikutetaan johtamalla niihin säädettävästä lämpöä. Tässä ei käytetä tämän keksinnön mukaisia myötääviä kannattimia, jotka edullisesti ovat paineväliaineella täytettäviä tyynyjä.

DE-kuulutusjulkaisun 1 221 425 mukaan on myötäävä, vedellä täytetty astia välikerroksena maapohjan ja taipuisasta muovista valmistetun vesisäiliön välissä, jolloin ilman, että maapohja etu- 63105 käteen valmistettaisiin tukipinnaksi, vesisäiliö voidaan asettaa vaakasuoraan.

DE-hakemusjulkaisussa 1 952 365 taas esitetään suuritilavuuk-sisten, raskaiden kuormien, kuten rakenneosien tai rakenteiden nostamiseen käytettäväksi joukon paineentasauslevyjä, joiden avulla voidaan siirtää kuormia vaakasuoraan kiskoilla olevien rullien päällä ja jotka ovat yhdistettävissä paineaineen osalta siten, että pystyvät kompensoimaan mahdollisen perustan myötäämisen.

US-patenttijulkaisun 3 040 411 mukaisessa menetelmässä käytetään paineentasauslevyjä tai hydraulisia puristimia nostamaan maapohjalla sijaitsevan valun päällä olevia betonisia rakennus-perustuselementtejä haluttuun korkeuteen.

US-patenttijulkaisu 3 606 715 esittää betoniperustuksen, jonka yläsivu on muodostettu allasmaiseksi. Altaaseen on sovitettu teräskuori tiivistämään betoniperustuksen yläsivun. Teräskuoren sisälle on liimattu paineenkestävästä kumista valmistettuja lieriömäisiä tukikappaleita, kun taas tukikappaleiden välit on täytetty joustavammalla kumilla, jolla on vähäinen paineenkestävyys. Tällaisen, eri kohdissa vaihtelevan painelujuuden omaavan kumikerrok-sen päälle on sijoitettu pallosäiliö.

Patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää käytettäessä on olemassa vaikeus, että pallokuorta laskettaessa ennalta valmistetuille kannattimille, vaikka nämä olisi vaakittu erittäin tarkasti, esiintyy pallokuoren poikkeamisesta geometrisesti tarkasta pallon muodosta kuoressa muodonmuutoksia ja siten ylimääräisiä jännityksiä.

Näitä ylimääräisiä jännityksiä voidaan vähentää pallokuoren tarkalla yhteenhitsaamisella, ts. pienemmillä toleransseilla. Toleranssien pienentäminen on kuitenkin hyvin kallis toimenpide.

Keksinnön päämääränä on vähentää tällaisia ylimääräisiä jännityksiä pallokuoressa kustannuksia ajatellen suotuisalla tavalla tai välttää ne.

Tämä päämäärä saavutetaan patenttivaatimuksen 1 tunnusmerkki-osan mukaisella toimenpiteellä. Menetelmän suorittamiseksi käytetään tällöin tarkoituksenmukaisesti laitetta, joka on kuvailtu patenttivaatimuksissa 11...17.

Keksinnön mukaisella menetelmällä on se lisäetu, että ei ole välttämätöntä mitoittaa kannattimia suurella tarkkuudella. Eräs 3 63105 toinen huomattava etu on siinä, että jälkeenpäin valetun betonin painuessa kokoon myötäävät elementit eivät muodosta jäykästi seisomaan jääviä, koholla olevia kohtia, jotka kuorta kuormitettaessa sisärakenteiden välityksellä aiheuttavat suuria jännityshuippu-ja.

Patenttivaatimuksen 2 mukaisen menetelmän yhteydessä voidaan estää täysin ylimääräiset, pallokuoren epätarkasta pallonmuodosta johtuvat suuremmat jännitykset.

Patenttivaatimuksen 3 mukaiset toimenpiteet estävät - ei liian nopean täytön yhteydessä - kuoren keskeisen osan kohoamisen betonilla täyttämisen yhteydessä ylöspäin suuntautuvan paineen vuoksi.

Jos valamisen yhteydessä työskennellään liian nopeasti ja betonin staattinen korkeus tällöin tulee liian suureksi, voi pallo-kuori kohota tuilta betonin aiheuttaman nostovoiman vuoksi. Ottamalla huomioon paine yksittäisissä tyynyissä patenttivaatimuksen 4 mukaisesti voidaan nostovoiman määrää alentaa ja työnopeus säätää sopivaksi niin, ettei kohoamista tapahdu. Kuormittamalla kuorta vedellä patenttivaatimuksen 5 mukaisesti voidaan kuoreen vaikuttavat nostovoimat suuressa määrin kompensoida jähmettyneen betonin ja kuoren väliin tunkeutuvan betoniveden avulla.

Vähentämällä tyynyjen kuormitusta valetun betonin sitoutu-misajan kuluessa patenttivaatimuksen 6 mukaisesti saadaan aikaan, että tyynyn kantosivu seuraa kokoonpainuvaa betonia niin, että betoni kannattaa pallokuorta tasaisesti. Tyynyn alueella oleva kuormitukseltaan alennettu vyöhyke on niin pieni, ettei se levykuo-ressa esiintyviä jännityksiä ajatellen ole merkityksellinen.

Patenttivaatimuksen 7 mukaisella toimenpiteellä estetään, että paineväliaineen kuumenemisen yhteydessä tyynyssä voi syntyä luvaton paine.

Patenttivaatimuksen 8 mukaisesti kiinnitetään laskeutuva pal-lokuori ensiksi keskustan alueelta ennen, kuin se asettuu muille kannattimille. Täten estetään ennakolta kuoren kiepahtaminen laskemisen yhteydessä sen koskettaessa ensi kertaa jotakin ylempänä olevaa kannatinta.

Patenttivaatimuksen 9 mukainen menetelmä varmistaa erittäin pienen tukipaineen ensiksi kosketetulla, keskeisellä kannattimella. Täten estetään liukuminen tällä kannattimella.

63105

Patenttivaatimuksen 10 mukaisten toimenpiteiden vuoksi seuraa tyynyn kantosivu nostovoiman johdosta deformoituvaa pallokuor-ta. Syötetyn paineväliainemäärän toteamiseksi saadaan tärkeä mitta mahdollisesti, nostovoiman johdosta, esiintyvän kuoren deformoi-tumisen suuruuden välityksellä.

Patenttivaatimuksen 11 mukaiset levystä valmistetut ontelot, esim. makaamaan sovitetut, sopivan halkaisijan ja sopivan seinän vahvuuden omaavat putkikappaleet, ovat hinnaltaan edulliset. Siksi, että ne muotoutuvat pysyvästi eikä joustavasti, ei ole olemassa vaaraa, että reaktiovoiman vuoksi yhdistyneenä juoksevan betonin aiheuttaman nostovoiman kanssa pallokuori deformoituu valamisen yhteydessä.

Patenttivaatimuksen 12 mukainen laite on samoin hinnaltaan hyvin edullinen.

Männällä varustetun painesylinterin käyttö patenttivaatimuksen 13 mukaisesti antaa sen erityisen edun, että jokaisen kannattimen tukivoima on tarkasti määrätty tietyn männänpinnan vuoksi.

Patenttivaatimuksen 14 mukainen vaste estää, etteivät vielä alaslaskemattoman kuoren yhteydessä yksittäiset männät työnny ulos sylinteristä.

Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite sallii yksinkertaisella tavalla suorittaa kaikki patenttivaatimuksien 1...7 mukaiset mene telmäva ihee t.

Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite sallii keskeisesti sovitetun tyynyn paineen tukemisen siten, että on varmistettu kuoren kiinnittäminen kitkavoimien avulla tälle tyynylle.

Siltä varalta, että kuori kohoaa paikallisesti nostovoimien vaikutuksesta, saadaan patenttivaatimuksen 17 mukaisella toimenpiteellä aikaan, että deformoitumisalueella olevan tyynyn kanto-pinta seuraa kuorta ja että siirtymisen suuruus voidaan määrittää.

Keksintöä selitetään nyt lähemmin muutamien piirustuksessa esitettyjen suoritusesimerkkien avulla.

Kuvio 1 esittää tuille betoniperustan päälle sijoitetun pal-lokuoren pystyleikkausta, kuvio 2 esittää kannattimen ensimmäisen suoritusmuodon pysty-leikkausta, kuvio 3 esittää pumpattavan tyynyn ensimmäisen muodon pysty-leikkausta, 63105 kuvio 4 esittää kuvion 3 vaihtoehtoa vastaavanlaisena esityksenä , kuvio 5 esittää männällä varustetun painesylinterin pysty-leikkausta ja kuvio 6 esittää kuvion 5 mukaisten painesylinterien yhteydessä käytetyn kytkennän kaaviota.

Kuviossa 1 on vahvasti rimoitetun betoniperustan 1 päälle, joka muodostaa pallokalotin muotoisen altaan 2, keskeiselle, lie-riökuorista yhteenasetetulle levysylinterille 3 ja useille riveille tukia 4 hitsattu pallonmuotoisen reaktorin varmuussäiliön alempi pallokuori 5 napakalotista 6 ja useista pallopinnan osan muotoisista nelikulmaisista levykappaleista 7. Perustan 1 altaaseen 2 on sijoitettu keskeinen, myötäävä kannatin 10. Sisimmälle osaympyräl-le on sen jälkeen sovitettu kuusi muuta myötäävää kannatinta 12, keskimmäiselle osaympyrälle on sovitettu kaksitoista kannatinta 13 ja uloimmalle osaympyrälle on lopuksi sovitettu kahdeksantoista kannatinta 14 tasaisesti jaettuina.

Tällaisten kannattimien valmistamista on esitetty suuremmassa mittakaavassa esimerkkinä kuvioissa 2...5.

Kuvio 2 esittää pohjalevyä 20, jolla on putkikappale 21 ja joka on päätypuolisesti hitsattu kiinni. Putkikappale on päihinsä saakka täytetty synteettisellä solumuovilla 22. Pohjalevyn 20 porausten läpi on pistetty haarasinkilät 23, joiden avulla pohjalevy 20 on ruuvattu kiinni betoniperustaan 24.

Kuviossa 3 on samoin pohjalevylle 20 hitsattu pystyakselin omaava putkikappale 25. Putkikappaleessa 25 sijaitsee pallonmuotoinen kaasupullo 26, jonka liitäntäistukkaan on liitetty liitosjohto 28, joka tunkeutuu putkikappaleen 25 läpi aukon 29 kautta. Pohja-levy 20 on kiinnitetty laattojen 30 ja haarasinkilöiden 23 avulla betoniperustaan 24.

Kuviossa 4 on taas pohjalevylle 20 hitsattu kiinni putkikappale 32, jossa on diametraalisesti sovitetut lovet 33. Putkikappaleen 32 ympärille on sovitettu pumpattava autonrengas 35. Sen liitäntäistukka 36 on yhdistetty venttiilittömästi liitosjohdon 28 kanssa, joka kulkee diametraalisesti molempien lovien 33 läpi. Laite on kiinnitetty betoniperustalle 24 haarasinkilän 23 avulla, joka menee pohjalevyn 20 keskeisen porauksen läpi.

6 63105

Kuvio 5 esittää esimerkkinä männän 43 käsittävää painesylin-teriä 50. Pohjalevylle 20 on hitsattu tiiviisti terässylinteri 38, joka on vapaasta päästä vedetty sisäänpäin. Sisäänvedetyssä osassa 40 on rengasuraan sovitettu 0-rengas 41. Tällä 0-renkaalla liukuu männän 43 lieriömäinen osa 42. Sen alaosassa on paksunnos 44, joka toimii ohjaimena terässylinterissä 38 ja muodostaa vasteen. Paksunnos 44 on uran 45 katkaisema niin, että paksunnoksen yläpuolella oleva rengastila on yhteydessä männän alapuolella olevan tilan 46 kanssa. Tila 46 on yhdistetty porauksen 47 välityksellä ei esitettyyn liitosjohtoon. Terässylinteristä 38 ulkoneva männän 43 osa on joustavaa solumuovia olevan ympyrärenkaan muotoisen kauluksen 48 ympäröimä, joka estää sen, että männän ympärille muodostuu tukeva betonirengas. Painesylinteri on yhdistetty ei esitetyn, pohjalevyllä 20 vaikuttavan liitäntävälineen välityksellä betoni-perustaan 24.

Kuvion 2 mukaisia kannattimia käytettäessä toimii keksinnön mukainen menetelmä seuraavasti:

Kannattimiksi 10, 12, 13 ja 14 on tehty kuvion 2 mukaiset putkikappaleet. Nyt täytetään allas 2 vedellä niin, että pallon-kuori 5 kohoaa kelluen levylieriöltä 3 ja tuilta 4. Kaikki tuki-elementit 3 ja 4 poistetaan joko kauko-ohjauksella tai sukeltajan toimesta. Nyt vesi poistetaan hitaasti ei esitetyn poistoaukon kautta, jolloin käsin tai tukien avulla huolehditaan siitä, ettei kuori siirry sivusuunnassa.

Pallonkuoren sysätessä kannattimia vasten nämä muotoutuvat joustavasti kuorenmuodon mukaan. Koska kuvion 2 mukaisen kannattimen jännitys- ja venymisominaiskäyrä kulkee periaatteessa jousen vastaavan ominaiskäyrän mukaisesti, eivät eri kannattimien tuki-reaktiovoimat keskenään ole tarkalleen yhtä suuret, mutta ne ovat sentään suuruudeltaan huomattavasti lähempänä toisiaan kuin, jos kannattimet olisi tehty jäykiksi kuten tavallisesti. Erilaisia tukivoimia vastaavasti saa kuori tietyn muodonmuutoksen, joka on kuitenkin huomattavasti vähäisempi kuin, jos se olisi laskettu myötäämättömille kannattimille.

Nyt pumpataan letkujen tai putkijohtojen kautta, jotka on asetettu jo aikaisemmin, keskeltä alkaen betonia perustan ja kuoren väliseen rakoon. Betonin pumppaaminen tapahtuu rengasvyöhykkeit-täin, jolloin kuitenkin on otettava huomioon, ettei työn eteneminen saa kulkea liian nopeasti, koska muuten betonin nostovoima 63105 voisi nostaa pallokuoren 5 sen kannattimilta 10 ja 12...14. Myös betonikerroksen jähmettymisen jälkeen voi sen alueelta johtua ylimääräisiä nostovoimia, kun betonin laskeutumisen yhteydessä vapautuva vesi leviää ensiksi betonikerroksen ja pallokuoren väliseen kapeaan rakoon.

Sitoutumisprosessin kuluessa joutuu valettu betonikerros alttiiksi säteittäiselle kutistumiselle. Koska kuvion 2 mukaiset kan-nattimet ovat myötääviä, puristuvat nämä seuraavaksi tapahtuvan, pallokuoren sisäpuolisen - esim. sille sovitettujen rakenteiden aiheuttaman - kuormituksen yhteydessä edelleen kokoon ilman, että pallokuoressa esiintyisi tällöin huomattavia lisäjännityksiä.

Kuvioiden 3 ja 4 mukaiset tyynyt on, samoin kuvion 1 mukai-esti, sovitettu altaaseen 2 ja yhdistetty venttiileillä varustettujen liitosjohtojen 28 välityksellä paineväliainelähteeseen. Paine-väliaineena käytetään edullisesti vettä, jonka paine on esim. 20 baria.

Pallokuorta laskettaessa ovat mainitut tyynyt yhteydessä toisiinsa liitosjohtojen 28 ja auki olevien venttiilien välityksellä. Siten on kaikissa tyynyissä sama paine. Lukuun ottamatta kantopin-tojen suuruuden erilaisuuksien vaikutuksia ovat siten tukivoimat kaikissa kannattimissa keskenään yhtä suuret. Betonin pumppaamiseksi perustan 1 ja vastaavasti 24 ja kuoren 5 väliseen rakoon suljetaan venttiilit. Siten estetään, että sinne, mihin betonia on tuotu, betonin nostovoimat ja tyynyjen täysi voima varastoituvat, mikä johtaisi pallokuoren kohoamiseen tai muodonmuutokseen. Tällöin on tarkoituksenmukaista vähentää niiden tyynyjen sisäpuolista painetta, jotka sijaitsevat jo jähmettyneen betonikerroksen alueella.

Kuvion 5 mukaiset painesylintereiksi 50 tehty kannattimet sovitetaan tarkoituksenmukaisesti kuviossa 6 kaavamaisesti esitetyn kytkennän mukaisesti. Painesvlinterit 50 on siinä esitetty betoni-perustalle 24 asennetuiksi. Siksi painesylinteri 50 on tällöin asetettu koholle välikkeen 51 päälle. Painesylinterit 50 on liitetty venttiileillä 52 varustettujen liitosjohtojen 28 välityksellä rengasjohtoon 53. Rengasjohoto 53 on yhdistetty venttiilin 54 välityksellä paineväliainelähteeseen 55, joka muodostuu pumpusta 56 ja vesisäiliöstä 57. Edelleen johtaa rengasjohdosta 53 venttiilillä 61 varustettu johto 60 takaisin vesisäiliöön 57. Johtoihin 28 on liitetty painesylinterien 50 ja venttiilien 52 välisiin osiin paineen osoittavia kojeita 63.

63105

Sisimpään, likimain keskeisesti sovitettuun painesylinteriin 50 johtavasta painejohdosta 28 haarautuu venttiilin 52 takana suljettavalla kuristusventtiilillä 66 varustettu johto 64, joka johtaa samoin takaisin vesisäiliöön 57. Saman johdon 28 kanssa on yhdistetty myös takaiskuventtiili 70, jonka tulosivu aukeaa läpinäkyvän pystyputken 71 yläpäähän. Putken 71 alapää on liitetty johdon 72 välityksellä korkealle asetetun säiliön 73 pohjaan, joka on yläalueeltaan johdon 75 välityksellä yhdistetty säädetyn kaasun-paineen lähteeseen 76. Johtoon 75 on tällöin sovitettu kevennys-venttiili 78. Tämän lisäksi on takaiskuventtiilin 70 ja läpinäkyvän pystyputken 71 välinen liitosputki yhdistetty venttiilin 79 ja johdon 65 välityksellä ennen sen kuristusventtiiliä 66 vastaavan liitosjohdon 28 kanssa.

Säiliössä 73, johdossa 72 sekä pystyputken 71 ala-alueella on vedellä sekoittumatonta nestettä, joka on painavampaa kuin vesi, edullisesti elohopeaa.

Keksinnön mukaista menetelmää käytetään kuvioiden 5 ja 6 mukaisen laitteen avulla seuraavasti:

Pallokuorta 5 laskettaessa ovat painesylinterien 50 männät 43 sisällä olevan paineväliaineen kevyen ylipaineen alaisina vastetta vasten. Venttiilit 54, 61 ja keskeiseen painesylinteriin 50 kuuluva venttiili 52 ovat suljetut, muut venttiilit 52 ovat auki. Pallokuorta 5 edelleen laskettaessa tämä törmää alanavallaan keskeisen painesvlinterin männälle 43, mikä on havaittavissa paineen kohoamisena vastaavassa paineenmittauskojeessa 63. Edelleen laskemisen myötä kohoaa paine edelleen. Avaamalla hieman venttiiliä 66 vältetään, että se ylittää arvon, joka vastaa kannattamien kuormitusta, mikä on n. 10 t. Laskettaessa edelleen pallokuorta 5 tämä alkaa levätä muilla kannattimilla, mikä on todettavissa paineen kohoamisesta muissa paineenmittauskojeissa 63. Nyt poistetaan edelleen vettä, kunnes muissa paineenmittauskojeissa 63 todettu paine osoittaa tukikuormitusta, joka on n. 5 t, vastaavaa arvoa.

Nyt avataan tarkkaillen vesisäiliön 57 tasoa hieman venttiiliä 61 ja poistetaan hitaasti n. 1/3 painesylintereiden sisältämästä ko-konaisvesimäärästä vesisäiliöön 57. Samanaikaisesti avataan keskeiseen painesylinteriin johtava venttiili 52 ja venttiili 66 suljetaan lopullisesti. Tänä aikana on perustan 1 ja kuoren 5 välisessä raossa oleva vesi virrannut pois täysin. Ellei pallokuori 5 63105 nyt sijaitsisi oikealla korkeudella, niin sitä voidaan nostaa tai laskea pumppaamalla vettä venttiilin 54 kautta tai poistamalla vettä venttiilin 61 kautta.

Nyt suljetaan kaikki venttiilit. Tämän jälkeen pumpataan betonia sisältäpäin alkaen ja ympyrävyöhykkeittäin edeten perustan 1 ja pallokuoren 5 väliseen rakoon. Tällöin tarkkaillaan paineen-osoitusta paineenmittauskojeissa 63. Jos paine laskee nopeasti jossakin tällaisessa kojeessa, on se merkkinä siitä, että kuori saa osakseen paikallisesti liian korkean nostovoiman. Betonin pumppaamista on sen vuoksi tässä kohdassa hidastettava tai säädettävä. Voi olla edullista täyttää valamisen edetessä pallokuorta lisääntyvästi vedellä. Tämä vesi muodostaa tasapainon sille vedelle, joka leviää täyttämiseen käytetyn betonin ja pallokuoren väliin mahdollisesti muodostuvan kapean raon läpi.

Mikäli kaikesta varovaisuudesta huolimatta jossakin kohdassa betonin nostovoima on ollut liian korkea, niin tämä ilmenee paineen alenemisena vastaavassa paineenmittauskojeessa 63 nollaa kohti. Tässä tapauksessa, joka esiintyy herkemmin pallokuoren alanavan alueella, syötetään, mikäli vastaavaan liitosjohtoon 28 on sovitettu laitteet 70...79, takaiskuventtiilin 70 välityksellä vettä it-setoimivasti pystyputkesta 71 vastaavaan liitosjohtoon 28, mistä on seurauksena, että vastaavassa painesylinterissä 50 oleva mäntä seuraa väistyvää pallokuorta 5. Elohopeatason tällöin tapahtuva siirtyminen pystyputkessa 71 korkeuden H verran on nyt männän siirtymisen mittana. Avaamalla venttiili 79 voidaan sitten edelleen tarkkailla, kuinka pallokuori käyttäytyy jatkossa - pallokuoren alapuolella olevassa raossa olevan veden poistuessa ja kuormitettaessa pallokuorta 5 rakenteilla. Elohopeapatjaan vaikuttavaa vastapainetta voidaan tarvittaessa korjata venttiiliä 78 avaamalla.

Loppuun suoritetun siirtotapahtuman jälkeen voi olla tarkoituksenmukaista leikata liitosjohdot 28 poikki kohdasta, jossa ne tulevat ulos valetusta betonista, sulkea pää muovisuojuksella ja poistaa laitteistot 52...79 toista käyttöä varten.

Claims (17)

631 05 10

1. Menetelmä raskaan pallosäiliökuoren (5) siirtämiseksi betoniperustalla (1), jolloin pallokuori (5) karkeasti valetun, altaanmuotoisen betoniperustan yläpuolella hitsataan yhteen useista levykappaleista (6, 7) tukien (4) päälle, tämän jälkeen - täyttämällä betoniperustan (1) allas vedellä - saatetaan kuori (5) kellumaan, tukien (4) poistamisen jälkeen laskemalla vesi pois lasketaan kuori (5) useille betoniperustan altaaseen asennettujen kannattimien (10, 12, 13) päälle ja lopuksi pallokuoren (5) ja perustan (1) välinen rako valetaan betonilla, tunnettu siitä, että pallosäiliökuori lasketaan alaslaskemisen yhteydessä tukireaktioiden tasaiseksi jakamiseksi myötäävien elementtien (21, 26, 35, 50) avulla muodostetuille kannattimille.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että myötäävät kannattimet - jotka on tehty paineväliaineel-la, edullisesti vedellä, pumpattaviksi tyynyiksi (26, 35, 50), -joista ilma on poistettu ja jotka on sopivasti täytetty painevä-liaineella, yhdistetään ennen pallokuoren (5) laskemista paine-väliaineen puolelta liitosjohtojen (28) välityksellä yhteyteen toistensa kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pallokuoren (5) täydellisen alaslaskemisen jälkeen tyynyille nämä erotetaan toisistaan paineväliaineen puolelta ja suljetaan tiiviisti ympäristöstä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pallokuoren (5) valaminen betonilla tapahtuu ottaen huomioon paineen kehitys yksittäisissä tyynyissä (50) siten, että nopeasti ennalta määrättyä rajapainetta kohti alenevan paineen yhteydessä täyttämistä kyseisen tyynyn alueella hidastetaan.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että pallokuori (5) on betonilla suoritettavan valamisen yhteydessä valamisen edetessä jatkuvasti siten vedellä täytettynä, että paine työvyöhykkeessä olevissa tyynyissä (50) ei alita ennalta määrättyä raja-arvoa.

6. Jonkin patenttivaatimuksien 3...5 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että kulloinkin valetun betonin kanto-kykyiseksi tulemisen jälkeen kyseisellä alueella olevien tyynyjen (50) kuormitusta vähennetään paineväliaineen puolelta. 63105

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että seuraavaksi irrotetaan kaikista laitteista tulevat liitosjohdot (28) ja niiden päät varustetaan ylipaineella avautuvilla sulkimilla.

8. Jonkin patenttivaatimuksen 1...7 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että yksi altaan keskikohdan läheisyyteen sovitettu kannatin (51) on sovitettu muihin kannattimiin (50) nähden niin korkealle, että se pallokuorta (5) laskettaessa varmuudella tulee ensiksi kosketukseen tämän kanssa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä käsittäen hydraulisesti syötettäviksi tyynyiksi (50) tehdyt kannattimet, tunnettu siitä, että sen jälkeen kun pallokuori (5) on koskettanut likimain keskeisesti sovitettua tyynyä (51), tässä tyynyssä olevaa painetta tuetaan muissa tyynyissä (50) vaikuttavan paineen avulla.

10. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kun valamisen yhteydessä paine yhdessä tyynyssä (50) saavuttaa ennalta määrätyn alemman raja-arvon, painetta tuetaan paineväliaineen syötöllä, jolloin paineväliaineen syötetty määrä todetaan tyynyn (50) nousun mittana.

11. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu siitä, että myötäävät elementit on tehty levyonteloiksi (21), jotka lisääntyvän kuormituksen myötä muotoutuvat lisääntyvästi ja pysyvästi.

12. Laite jonkin patenttivaatimuksien 2...9 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu siitä, että tyynyt on muodostettu kaasupallosta (26), jota pidetään putkikappaleen (25) avulla.

13. Laite jonkin patenttivaatimuksien 2...9 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu siitä, että tyynyt (50) muodostuvat kukin yhdestä männällä (43) varustetusta sylinteristä (38) .

14. Laite jonkin patenttivaatimuksien 2...9 mukaisen menetelmän suorittamiseksi käyttämällä patenttivaatimuksen 13 mukaista laitetta, tunnettu siitä, että laitteessa on vaste (40), joka rajoittaa männän (43) iskun ulospäin.

15. Laite jonkin patenttivaatimuksien 2...9 mukaisen menetelmän suorittamiseksi, tunnettu siitä, että tyynyt (50) 12 631 05 on yhdistetty liitosjohtojen (28) välityksellä, joissa kussakin on venttiili (52) rengasjohtoon (53), että rengasjohto (53) on yhdistetty suljettavan tulo- ja suljettavan poistojohdon (60) välityksellä paineväliainelähteeseen (55) tai vastaavasti paineväli-aineen imukaivoon ja että tyynyjen (50) ja vastaavien venttiilien (52) väleihin on kuhunkin sovitettu paineen osoittava koje (63).

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että keskeisesti sovitetun tyynyn (51) liitosjohtoon (28) on liitetty poisvirtausjohto (65), jossa on tiiviisti suljettava kuristuselin (66) tyynyn (51) ja venttiilin (52) välissä.

17. Jonkin patenttivaatimuksien 13...16 mukainen laite, tunnettu siitä, että ainakin yhteen liitosjohtoon (28) on liitetty lisäsulku- tai takaiskuventtiilin (70) välityksellä paineväliainelähde (76), joka on 0,1...10 baria ja että lisäsulku-venttiilin tai takaiskuventtiilin (70) ja mainitun paineväliaine-lähteen (76) väliin on sovitettu koje liitosjohtoon (28) siirretyn paineväliainemäärän määrittämiseksi. 63105