FI62863C - Polykristallint extra haort material och foerfarande foer dessframstaellning - Google Patents

Polykristallint extra haort material och foerfarande foer dessframstaellning Download PDF

Info

Publication number
FI62863C
FI62863C FI770287A FI770287A FI62863C FI 62863 C FI62863 C FI 62863C FI 770287 A FI770287 A FI 770287A FI 770287 A FI770287 A FI 770287A FI 62863 C FI62863 C FI 62863C
Authority
FI
Finland
Prior art keywords
boron nitride
cubic boron
particles
polycrystalline
pressure
Prior art date
Application number
FI770287A
Other languages
English (en)
Other versions
FI770287A (fi
FI62863B (fi
Inventor
Dmitry Valerianovich Fedoseev
Boris Vladimirovich Deryagin
Valentin Nikolaevich Bakul
Alexei Iosifovich Prikhna
Valentin Korneevic Gerasimenko
Vladimir Grigoriev Poltoratsky
Jury Ivanovich Nikitin
Stanislav Pavlovich Vnukov
Valentin Pavlovich Varnin
Original Assignee
Inst Sverkhtverdykh Mat Akadem
Inst Fizicheskoi Khim An
Priority date (The priority date is an assumption and is not a legal conclusion. Google has not performed a legal analysis and makes no representation as to the accuracy of the date listed.)
Filing date
Publication date
Application filed by Inst Sverkhtverdykh Mat Akadem, Inst Fizicheskoi Khim An filed Critical Inst Sverkhtverdykh Mat Akadem
Publication of FI770287A publication Critical patent/FI770287A/fi
Application granted granted Critical
Publication of FI62863B publication Critical patent/FI62863B/fi
Publication of FI62863C publication Critical patent/FI62863C/fi

Links

Classifications

    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C01INORGANIC CHEMISTRY
    • C01BNON-METALLIC ELEMENTS; COMPOUNDS THEREOF; METALLOIDS OR COMPOUNDS THEREOF NOT COVERED BY SUBCLASS C01C
    • C01B21/00Nitrogen; Compounds thereof
    • C01B21/06Binary compounds of nitrogen with metals, with silicon, or with boron, or with carbon, i.e. nitrides; Compounds of nitrogen with more than one metal, silicon or boron
    • C01B21/064Binary compounds of nitrogen with metals, with silicon, or with boron, or with carbon, i.e. nitrides; Compounds of nitrogen with more than one metal, silicon or boron with boron
    • CCHEMISTRY; METALLURGY
    • C04CEMENTS; CONCRETE; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES
    • C04BLIME, MAGNESIA; SLAG; CEMENTS; COMPOSITIONS THEREOF, e.g. MORTARS, CONCRETE OR LIKE BUILDING MATERIALS; ARTIFICIAL STONE; CERAMICS; REFRACTORIES; TREATMENT OF NATURAL STONE
    • C04B35/00Shaped ceramic products characterised by their composition; Ceramics compositions; Processing powders of inorganic compounds preparatory to the manufacturing of ceramic products
    • C04B35/515Shaped ceramic products characterised by their composition; Ceramics compositions; Processing powders of inorganic compounds preparatory to the manufacturing of ceramic products based on non-oxide ceramics
    • C04B35/58Shaped ceramic products characterised by their composition; Ceramics compositions; Processing powders of inorganic compounds preparatory to the manufacturing of ceramic products based on non-oxide ceramics based on borides, nitrides, i.e. nitrides, oxynitrides, carbonitrides or oxycarbonitrides or silicides
    • C04B35/583Shaped ceramic products characterised by their composition; Ceramics compositions; Processing powders of inorganic compounds preparatory to the manufacturing of ceramic products based on non-oxide ceramics based on borides, nitrides, i.e. nitrides, oxynitrides, carbonitrides or oxycarbonitrides or silicides based on boron nitride
    • C04B35/5831Shaped ceramic products characterised by their composition; Ceramics compositions; Processing powders of inorganic compounds preparatory to the manufacturing of ceramic products based on non-oxide ceramics based on borides, nitrides, i.e. nitrides, oxynitrides, carbonitrides or oxycarbonitrides or silicides based on boron nitride based on cubic boron nitrides or Wurtzitic boron nitrides, including crystal structure transformation of powder

Description

B" M KUULUTUS) U LK AI SU , - . , _ W (11)utlAooninosskhift 62 863 C ^ Patentti oyci — otly 10 03 1933 3 3 C 22 C 29/00 (51) /ht.a. // C 04 B 35/58 SUOMI—FINLAND C») 770287 (22) H^MmtapUvl —Aiweknlnt^C 28.01.77 ' * (23) Alkupthrt—CHtlgH«a4a| 28.01.77 (41) Tullut JulkMial — MMt effamllg 31.07-77 H&mt· och Kgl«f rrtyflww ' · AmMm«ekedeeh«UkrlftMpvtOemd 30.11.82 02)(33)(31) ryr*"*r »aikww l>ttrd prior»* 30.01.76 USSR(SU) 23U0120 (71) Institut Sverkhtverdykh Materialov Akademii Nauk Ukrainskoi SSR, ulitsa Avtozavodskaya 2, Kiev, Institut Fizicheskoi Khiroii Akademii Nauk SSSR, Leningradsky prospekt 31, Moskva, USSR(SU) (72) Dmitry Valerianovich Fedoseev, Moskva, Boris Vladimirovich Deryagin,
Moskva, Valentin Nikolaevich Bakul, Kiev, Alexei Iosifovich Prikhna,
Kiev, Valentin Korneevich Gerasimenko, Kiev, Vladimir Grigorievich Poltoratsky, Kiev, Jury Ivanovich Nikitin, Kiev, Stanislav Pavlovich Vnukov, Moskva, Valentin Pavlovich Vamin, Moskva, USSR(SU) (7!+) Oy Kolster Ab (5U) Polykiteinen erittäin kova materiaali ja menetelmä sen valmistamiseksi -Polykristallint extra h&rt material och förfarande för dess framställ-ning Tämä keksintö koskee kuutiolliseen boorinitridiin perustuvia erittäin kovia materiaaleja, joita mainittuja materiaaleja käytetään valmistettaessa kulutusta kestäviä upotettavia kappaleita leikkaus-, höyläys- ja poraustyökaluihin ja langanvetokiviin.
Kuutiolliseen boorinitridiin perustuvat tunnetut polykiteiset erittäin kovat materiaalit voidaan luokitella kahteen ryhmään. Ensimmäiseen ryhmään kuuluvissa materiaaleissa kuutiollisen boorinitridin kiteet liittyvät lujasti toisiinsa itsesitomisen ansiosta, so. sintrat-tavien hiukkasten kontaktivyöhykkeessä tapahtuvien diffuusioprosessien ansiosta ilman sideainetta (hyväksytty japanilainen patenttihakemus n:o 49-30357). Toiseen ryhmään kuuluvissa materiaaleissa kuutiollisen boorinitridin kiteet yhdistää toisiinsa sideaine.
GB-patenttijulkaisu n:o 990.818 esittää lukuisia metalleja, esim. nikkelin, kromin, sirkoniumin, koboltin, mangaanin, kuparin, reniumin, 62863 titaanin ja molybdeenin kuutiolliseen boorinitridiin perustuvan poly-kiteisen erittäin kovan materiaalin sideaineena.
Alalla tunnetaan polykiteisiä erittäin kovia materiaaleja, jotka sisältävät kuutiollisen boorinitridin kiteiden lisäksi timant-tikiteitä, sideaineina käytetään metalleja (hyväksytty japanilainen patenttihakemus n:o 43-30409), tulenkestäviä materiaaleja kuten bori-deita ja magnesiumin ja kalsiumin oksideita (ranskalainen patenttijulkaisu n:o 2.201.268).
Polykiteisten erittäin kovien materiaalien valmistuksen tunnettujen menetelmien mukaan (katso esim. GB-patenttijulkaisu n:o 990.818) on mahdollista valmistaa tiiviitä lujia polykiteisiä materiaaleja sintraamalla boorinitridin hiukkasia korkeissa lämpötiloissa alueella 1200-2400 ja yli 75 kbar olevissa paineissa.
Tunnetulla menetelmällä valmistetuilla polykiteillä on suhteellisen alhainen kulutuskestävyys kokeiltaessa karkaistuihin teräksiin dynaamisten kuormitusten alaisessa (iskusitkeys) leikkaustyökalussa. Tämä johtuu siitä, että kuutiollisen boorinitridin lähimpien kiteiden välillä ei muodostu lujaa sidosta sintrausprosessissa käytettäessä kuutiollisten boorinitridien puhtaita kiteitä.
Alalla tunnetaan myös menetelmä polykiteisen erittäin kovan materiaalin valmistamiseksi (hyväksytty japanilainen patenttihakemus n:o 43-30409) grafiittijauheen, metallijauheen ja kuutiollisen boorinitridin kiteiden seoksesta yli 50 kbar olevissa paineissa ja lämpötilassa 1200°C timantin muodostumisen alueessa, tässä menetelmässä sidosainemetalli katalysoi timantin muodostumista, hiiltä sisältävä materiaali muuttuu timantiksi ja timantin ja kuutiollisen boorinitridin hiukkaset kiinnittyvät sidosainemetalliin.
Edellä mainitulle materiaalille ominainen haitta on sen alhainen terminen stabiilisuus, minkä aiheuttaa jäljelle jäävien reaktiotuotteiden ja sidosainemetallin läsnäolo.
Tällä menetelmällä valmistettuja polykiteitä voidaan käyttää ainoastaan hionta-aineina mutta ei leikkaustyökaluna.
Alalla tunnetaan samoin kuutiollisen boorinitridin ja boorikar-bidin jauheista valmistettu polykiteinen erittäin kova materiaali, jälkimmäisen komponentin määrän kohotessa 25 painoprosenttiin tuloksena muodostuvassa materiaalissa (GB-patenttijulkaisu n:o 975.316). Materiaali valmistetaan vähintään 15 kbar paineessa ja lämpötilassa 10 5Q°C.
3 62863 Tämä tunnettu menetelmä on epäedullinen siinä että tuloksena muodostuva materiaali on haurasta, eikä sitä sen vuoksi voida käyttää dynaamisten kuormitusten alaisessa leikkaustyökalussa työstettäessä karkaistuja vaikeasti työstettäviä teräksiä ja metalliseoksia.
Sen ohella tunnettu menetelmä ei takaa erittäin tasaista materiaalia, koska erilaiset tiheydet omaavien lähtökomponenttien (kuutiollinen boorinitridi ja boorikarbidi) yksinkertainen mekaaninen sekoitus tekee täysin mahdottomaksi eri materiaalien hiukkasten ehdottoman tasaisen jakaantumisen aikaansaamisen vieläpä siinä tapauksessa, kun yksi komponenteista otetaan erittäin dispergoituneessa tilassa. Materiaalin heterogeenisuus ja komponenttien epätasainen jakautuminen materiaalissa turmelee sen mekaaniset ominaisuudet, erityisesti kuumana iskun ja mekaanisten kuormitusten vastustuskyvyn.
Tämän keksinnön tarkoitus on poistaa edellä mainitut haitat.
Keksinnön päätarkoitus on saada aikaan polykiteinen erittäin kova materiaali kuutiollisesta boorinitridistä ja menetelmä sen valmistamiseksi, joka materiaali sisältää sideaineen, jolla on samanlainen rakenne ja samanlaiset ominaisuudet kuin sidottavalla kuutiolli-sella boorinitridillä, näin varmistaen saadun materiaalin hyvän homogeenisuuden ja hyvät mekaaniset ominaisuudet, erityisesti kulutuskestävyyden .
Mainittu tavoite toteutetaan sillä, että kuutiollisesta boorinitridistä hiukkasia vähintään lämpötilassa 1600°C ja paineessa vähintään 50 kbar sintraamalla valmistetussa polykiteisessä erittäin kovassa materiaalissa tämän keksinnön mukaan jokainen kuutiollisen boo- rinitridin hiukkanen päällystetään koko pinnalta kaavan B N C mukai- x y z sen kiteisen yhdisteen kerroksella, jossa kaavassa x:llä, y:llä ja z:lla voi olla mikä tahansa arvo 0:sta l:een, mainitun yhdisteen sitoessa kuutiollisen boorinitridin hiukkaset.
Tämän keksinnön mukaisesti on sopivaa, että kaavan ΒχΝ^ϋζ mukaiseen kiteiseen yhdisteeseen sisältyvän hiilen määrä on 0,1-10 pai-no-% polykiteisen materiaalin kokonaispainosta.
Tässä keksinnössä esitetty polykiteinen erittäin kova materiaali on erittäin tasaista ja sen jokaisessa kohdassa mekaaniset ominaisuudet ovat paremmat kuin kuutiollisesta boorinitridistä valmistettujen tunnettujen materiaalien. Niinpä esimerkiksi samanlaisissa leikkauksen olosuhteissa tässä esitetystä materiaalista tehtyjen leikkuuterien lujuus on 2-5 kertaa korkeampi kuin kuutiolliseen boorinitridiin perustuvista tähän asti tunnetuista materiaaleista valmistettujen leikkuu-terien.
Λ 1+ 62863 Tämän keksinnön mukaan on sopivaa, että polykiteinen erittäin kova kuutiollisesta boorinitridistä tehty materiaali valmistetaan menetelmällä, joka perustuu siihen, että kuutiollisen boorinitridin hiukkaset sijoitetaan hiiltä sisältävään kaasuvirtaan tarkoituksena muodostaa 1-100 A paksu kerros hiukkasten koko pinnalle ja sitten mainitut hiukkaset sintrataan kuutiollisen boorinitridin termodynaamisen stabiilisuuden aluetta vastaavissa lämpötiloissa ja paineissa.
Jotta aikaansaataisiin olosuhteet, jotka mahdollistavat hiilen faasin uudelleen järjestäytymisen rajakerroksessa, on sopivaa tämän keksinnön mukaan muodostaa hiilikerros kaasumaisten hiilivetyjen virrassa paineessa 0,1-760 mm Hg ja lämpötilassa 700-1100°C.
Tämän keksinnön mukaan on tarkoituksenmukaista suorittaa kuutiollisen boorinitridin hiukkkasten sintraus yli 50 kbar olevassa paineessa ja yli 1600°C olevassa lämpötilassa.
Samanlaisissa olosuhteissa kuutiollisen boorinitridin hiukkasten pinnalle tulevan hiilikerroksen nopeamman ja tasaisemman muodostumisen vuoksi metaania käytetään kaasumaisena hiilivetynä.
Tämän keksinnön muut tavoitteet ja edut käyvät täydellisemmin ilmi kuutiollisesta boorinitridistä tehdyn tässä esitetyn polykiteisen erittäin kovan materiaalin ja sen valmistusmenetelmän seuraavasta yksityiskohtaisesta kuvauksesta ja mukana olevista piirroksista, joissa: kuvio 1 on kaaviokuva laitteistosta hiilikerroksen muodostamiseksi kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle.
Kuvio 2 esittää pitkittäisen leikkauskuvannon suuren paineen ja korkean lämpötilan aikaansaamiseen tarkoitetusta laitteesta, joka on sovellettu kuutiollisen boorinitridin hiukkasten sekä sen päälle muodostetun hiilikerroksen sintraukseen.
Tässä keksinnössä esitetty polykiteinen erittäin kova materiaali sisältää vähintään 1600°C:n lämpötilassa ja vähintään 50 kbar paineessa sintrattuja kuutiollisen boorinitridin hiukkasia, jokaisen hiukkasen ollessa tämän keksinnön mukaan päällystetty koko pinnaltaan kemiallisen kaavan B N C mukaisen kiteisen yhdisteen kerroksella, ios-
x y z J J
sa kaavassa x:llä, y:llä ja z:lla voi olla mikä tahansa arvo 0:sta l:een. Kokeellisesti on havaittu, että kerroksen alemmassa osassa x ja y ovat yhtä suuria kuin 1 ja z on yhtä suuri kuin 0, kun taas kerroksen ylemmissä osissa z=l, xjay=0.
Myös on havaittu, että parhaat ominaisuudet on materiaalilla, jonka kemiallisen kaavan B N C omaava kiteinen yhdiste sisältää hiil-J x y z 5 62863 tä määränä 0,1-10 paino-% polykiteisen erittäin kovan materiaalin kokonaispainosta. Kokeellisesti on todettu, että tarvitaan äärimmäisen korkeita paineita materiaalin valmistamiseksi, jonka kiteinen yhdiste sisältää hiiltä määrinä, jotka poikkeavat vaatimistamme.
Tämän keksinnön mukaan tässä esitetty polykiteinen erittäin kova materiaali valmistetaan seuraavalla tavalla. Kuutioilleen boori-nitridin 0,3-60 μ:η kokoisia hiukkasia sijoitetaan hiiltä, esimerkiksi kaasumaista hiilivetyä tai tarkemmin metaania tai asetyleeniä sisältävään kaasuvirtaan 1-100 A paksun hiilikerroksen muodostamiseksi näiden hiukkasten koko pinnalle. Hiilikerroksen paksuus ei voi olla vähemmän kuin 1 A, se on, yksi atomin ulottuvuus (vieläpä 1 A:n luokkaa oleva paksuus on pikemminkin keskiarvon määrityksen tulos). 100 A ylittävillä paksuuksilla on vaikea toteuttaa grafiitin faasimuutosta timantiksi (päällysteen ylemmän kerroksen ollessa sellaisilla paksuuksilla grafiittia ilman katalysaattorin käyttöä 150 kbar saakka olevissa paineissa ja sopivissa lämpötiloissa).
On osoitettu, että on edullista muodostaa hiilikerros kuutiol-lisen boorinitridin hiukkasten päälle 0,1-760 mm Hg paineessa ja 700-1100°C lämpötilassa, koska nämä kerroksen muodostumisen olosuhteet varmistavat faasimuutokselle suotuisimman transistiokerroksen rakenteen.
Päällystyskerroksen muodostumisen jälkeen kuutiollisen boorinitridin hiukkaset sintrataan ja tuloksena on polykiteinen erittäin kova yhdiste, jossa kuutiollisen boorinitridin jokaista hiukkasta peittää sintrausprosessissa muodostuneen kiteisen yhdisteen kerros, yhdisteen kemiallisen kaavan ollessa B N C , jossa x:llä, y:llä ja 2:11a x y z voi olla mikä tahansa arvo 0:sta l:een.
Tutkimukset ovat osoittaneet, että juuri tämän uuden kiteisen yhdisteen muodostus sitoo kuutiollisen boorinitridin sintratut hiukkaset tasaiseksi tiiviiksi tuotteeksi, jolloin tuloksena muodostuva materiaali tehdään kulutusta kestävämmäksi.
Tulisi mainita, että sekoitettaessa mekaanisesti keskenään kuutiollisen boorinitridin ja hiiltä sisältävän materiaalin, esimerkiksi grafiitin hiukkasia ja sen jälkeen sintrattaessa niitä, kuten kuvataan edellä esimerkkinä mainitussa japanilaisessa hyväksytyssä patenttihakemuksessa n:o 43-30409, ei muodostu kemiallisen kaavan
B N C mukaista kiteistä yhdistettä, x y z J
Timantti-grafiittirakenteen omaava hiilikerros muodostetaan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten pinnalle epitaksiaalisella kasvatuksella, se on, sellaisella tavalla että alustan rakenne ja 62863 sen pintavoimat esittävät tärkeätä osaa. Epitaksiaalisen kasvatuksen aikana timanttigrafiittikerros muodostuu suoraan kuutiollisen boori-nitridin hiukkasten pinnalle edellä esimerkkinä mainituista hiilivedyistä lämpötiloissa 700-1100°C ja 0,1 mm:stä Hg ilmakehän paineeseen saakka olevassa paineessa. Koska kuutiollisen boorinitridin kidehilan parametrit ovat lähellä timantin parametrejä (ero ei ylitä 1,5 %), kaasuvirtaan sisältynyt hiili kiteytyy pintavoimien vaikutuksen alaisena kuutiollisen boorinitridin hiukkasien pinnalle timanttina ja grafiittina ja lopuksi yksistään grafiitti hiilen termodymaanisena muotona kasvaa kuutiollisen boorinitridin hiukkasten pinnalle kaasumaisen hiilivedyn virrassa. Timantin ja grafiitin suhde muodostuneissa kerroksissa riippuu olennaisesti hiiltä sisältävän kaasun koostumuksesta sekä lämpötilasta ja paineesta, joissa muodostaminen suoritetaan. Niinpä hiilivetykaasun laimentaminen vedyllä tekee mahdolliseksi saada laajempia timanttikerroksia. Sen vuoksi timantti-grafiit-tikerroksen saamiseksi on edullisinta käyttää yhden hiiliatomin neljää vetyatomia kohti sisältävää metaania. Hetaani hajoaa kaikkia muita hiilivetyjä hitaammin edellä mainituissa lämpötila- ja painealueis-sa. Tämä metaanin ominaisuus tekee sen sopivammaksi hiilen alustavaa muodostamista varten kuutiollisen boorinitridin pinnalle. Metaanista tapahtuvan timantin ja grafiitin kasvun nopeus, joka on alempi kuin muista hiilivedyistä, varmistaa timantti-grafiittikerroksen tasaisen muodostumisen kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päällä olevan kerroksen koko paksuudessa. Niinpä metaanin käyttö, kaikkien muiden olosuhteiden ollessa samoja, mahdollistaa hiilikerroksen muodostumisen kuutiollisen boorinitridin alkuperäisten hiukkasten suuremmalle osalle.
Kokeet ovat osoittaneet, että hiilen kasvaessa epitaksiaalisesti kuutiollisen boorinitridin hiukkasten pinnan kohtiin hiilen muodostuessa timanttina, muodostuu luja kemiallinen sidos. Käsiteltävien hiukkasten niissä kohdissa, joissa hiili kasvaa grafiittina, grafiitilla on kuutiollista boorinitridiä olevan alustan suhteen järjestäytynyt rakenne, tämän rakenteen ollessa hieman boori- ja typpi-atomien mukaan tulon vääristämä, jonka mukaan tulon aiheuttaa näiden alkuaineiden diffuusio muodostumisprosessin olosuhteissa. Toisaalta sellainen muodostuneen hiilikerroksen rakenne mahdollistaa hiukkasten kohe-rentin sintrautumisen suurten lämpötilojen ja paineiden alaisena, kun kuutiollisen boorinitridin hiukkaset tulevat lähemmäksi toisiaan.
7 62863
Toisaalta tämä rakenne on kineettisesti liikkuvampi ottaen huomioon grafiitin uudelleen jäjestäytymisen muiksi muodoiksi.
Suoritettaessa sintrausprosessi korkeissa lämpötiloissa (1600°C ja ylempänä) hiili diffundoituu kuutiollisen boorinitridin hiukkasten pintakerroksiin ja typpi- ja boori-atomit diffundoituvat hiilikerrokseen. Sen ansiosta että näiden alkuaineiden atomisäteet ovat arvoltaan läkekkäisiä, nämä sisälle rakenteeseen tulot eivät aiheuta kidehilojen merkittäviä vääristymiä eivätkä jännitysten muodostumista .
Sintrausprosessien diffuusioluonne takaa muodostuneiden siir-tymäkerrosten koostumuksen ja ominaisuuksien tasaisen muuttumisen. Koska kuutiollisen boorinitridin hiukkaset ovat yksittäiskiteitä ja niin muodoin ovat anisotrooppisia, siirtymäkerrosten läsnäolo vaikuttaa eri orientaation omaavien hiukkasten ominaisuuksiin sellaisella tavalla, että saadun materiaalin mekaaniset ominaisuudet sintrauksen jälkeen ovat merkittävästi parantuneet. Sen lisäksi tulisi mainita, että kemiallisen kaavan B N C kuvaaman rakenteen omaavien kiteisten x y z yhdisteiden tiedetään omistavan arvokkaita fysikaalisia ominaisuuksia, erityisesti kuumana iskun ja mekaanisten vaikutusten suuren vastustuskyvyn .
Seuraavat tulokset on saatu tutkittaessa tässä keksinnössä esitettyä polykiteistä erittäin kovaa hyvin tasaista materiaalia.
Suurissa paineissa ja lämpötiloissa sintrattujen kuutiollisen boorinitridin jauheista hiilikerroksen niiden päälle muodostamisen jälkeen otetut röntgendiffraktiokaavat paljastavat viivoja, joita ei voida lukea kuuluvaksi mihinkään boorinitridin tai hiilen modifikaatioon. Näitä viivoja ei havaita alkuperäisten eikä rykelmiksi muodostettujen jauheiden röntgendiffraktiokaavoista, mikä mahdollistaa päättelyn sidoskerrosten tunnusomaisesta kiderakenteesta. Kristallograa-fiselta näkökannalta nämä kerrokset ilmeisesti muodostuvat boori-typ-pi-hiilisysteemissä mahdollisista usean tyyppisistä rakenteista. Uudet viivat ovat lähellä kuoppakuluman reunoissa olevan karbidin tai hiilen röntgendiffraktiokaavoissa läsnäolevia viivoja. Kuitenkin koska muodostuneen hiilen määrä on pieni ja lähellä käytetyn röntgenmenetel-män herkkyysrajaa, näitä suhteellisen voimakkaan intensiteetin omaavia viivoja ei voida lukea puhtaan hiilifaasin aiheuttamaksi. Sen vuoksi on luonnollista olettaa, että sintrausprosessin aikana hiilikerroksen hiiliatomeja boorinitridin hiukkasten pintakerroksiin muuttaen niiden 62863 8 koostumusta ja rakennetta varmistaen kuutiollisen boorinitridin hiukkasten koherentin sintraantumisen.
Niinpä kemiallisen kaavan BxNycz mukainen suuren lämpöstabii-lisuuden ja lujuuden omaava uusi yhdiste muodostuu tässä keksinnössä esitetyn menetelmän mukaan timantti-grafiitti-siirtymäkerroksen tunnusomaisen ominaisuuden ansiosta. Tämä kerros on tarkasti orientoitunut ja voi nopeuttaa edellä mainitun uuden yhdisteen muodostumista. Muodostuneen hiilikerroksen paksuus, jonka on havaittu olevan 1-100 A, suosii myös kuutiollisen boorinitridin ja timantti-grafiitti-kerroksen välisen reaktion nopeutumista sintrauksen olosuhteissa, nimittäin kuutiollisen boorinitridin termodynaamisen stabiilisuuden aluetta vastaavissa lämpötiloissa ja paineissa (yli 1600°C ja 50 kbar).
Timantti-grafiittirakenteen hiilikerros, joka on muodostunut lämpötilassa 700-1100°C ja paineessa 0,1-760 mm Hg, täyttää kuutiollisen boorinitridin hiukkasten välisen tilan puristuksen ja sitten korkean lämpötilan vaikutuksen alaisena. Tämä vähentää hilavikoja, lujittaa rajaa ja niin muodoin tekee polykiteisen erittäin kovan hyvin tasaisen materiaalin lujemmaksi.
Tässä keksinnössä esitetty menetelmä polykiteisen materiaalin valmistamiseksi toteutetaan alla kuvatulla laitteistolla.
Kuutiollisen boorinitridin kiteiden päälle hiilikerroksen muodostamiseen tarkoitettu laitteisto sisältää kvartsia olevan reaktorin 1 ja kvartsia olevan jousivaa’an 2. Malja 3, johon kuutiollista boori-nitridiä olevat lähtökiteet sijoitetaan, tuodaan reaktoriin kvartsi-langan avulla. Katetometri 4 merkitsee muistiin lähtökiteiden painonmuutoksen. Vastuskuumennuksella varustettu uuni 5 kuumentaa reaktoria 1. Reaktorin kvartsisessa suojuksessa olevaa chromel-alumel-termoparia käytetään reaktorin lämpötilan mittaamiseen. Tyhjö aikaansaadaan elo-hopeadiffuusiopumpulla ja esityhjennyspumpulla (ei näytetty kuviossa). Reaktorin 1 painetta mitataan tyhjömittarin avulla termoparin putkella 7 (ei esitetty kuviossa). Ennen kerroksen muodostelmista metaania (tai jotain muuta hiiltä sisältävää kaasua) syötetään nestemäisellä typellä jäähdytettyyn vesilukkoon 8 ja sitten reaktoriin 1. Metaanin painetta mitataan |Γ -muotoisella painemittarilla 9.
Kuutiollista boorinitridiä olevat lähtökiteet punnitaan mikro-analyyttisellä vaa'alla ja sitten asetetaan reaktoriin 1 maljassa 3. Reaktori tyhjennet-än 10 mm:n Hg jäännöspaineeseen, minkä jälkeen metaania tai muuta hiiltä sisältävää kaasua johdetaan reaktorin läpi, 9 62863 kaasun lämpötilan ja paineen vastatessa muodostumisprosessin valittuja parametrejä.
Muodostumisprosessin jatkuessa maljan 3 paino kohoaa, minkä rekisteröi katetometri 4. Painon kohoaminen vastaa muodostuneen kerroksen painoa. Kerrospaksuus määritetään yksinkertaisesta painoriippu-vuudesta. Muodostumisprosessi pysäytetään kun paksuus saavuttaa alueella 1-100 A olevan vaaditun arvon.
Kuutiollisen boorinitridin kiteet sekä niiden päälle muodostunut hiilikerros sintrataan suuren paineen ja korkean lämpötilan aikaansaamiseen tarkoitetussa laitteessa. Yksi sellainen laite esitetään kuviossa 2.
Kuutiollisen boornitridin kiteet niiden päälle muodostuneine hiilikerroksineen sijoitetaan putkimaiseen grafiittikuumentimeen 10, kuumennin suljetaan grafiittilevyillä 11 molemmilta puolilta ja sijoitetaan litograafisesta kivestä tehtyyn säiliöön 1, jonka päällä on kuminen suojus. Sitten säiliö sijoitetaan kahdessa vastakkain asetetussa kovasta metalliseoksesta tehdyssä muotissa 14 olevien syvennyksien määrittämään tilaan. Muotteihin kohdistetaan paine puristimen avulla. Grafiittikuumentimen 10 sisällä olevan paineen saavuttaessa vaaditun arvon (50 kbar ja enemmän), sähkövirta johdetaan muottien ja grafiittikuumentimen läpi. Sähkövirta kuumentaa kuumentimen sisällyksen vaadittuun lämpötilaan (1600°C ja enemmän). Saavutettu paine ja lämpötila pidetään 1/2-2 minuutin ajan, minkä jälkeen virta katkaistaan, painetta vähennetään ja voimakkaasti toisiinsa liittyneistä kuutiollisen boorinitridin kiteistä muodostuva pieni sylinteri erotetaan puristuksen aikana turmeltuneesta kuumentimesta ja säiliöstä.
Tässä esitetyllä materiaalilla on parantuneet mekaaniset ominaisuudet rakenteen suuren tasaisuuden ansiosta. Tätä tasaisuutta voidaan tarkkailla kemiallisen analyysin ja rakenneanalyysin monilla menetelmillä. Materiaalin alkuainekoostumus voidaan määrittää joko kemiallisen analyysin tai mikroanalyysin menetelmillä. Hiilen erillisten kidemuodostelmien puuttuminen voidaan varmentaa elektronimikro-diffraktion menetelmillä. Kuten korostettiin, mikään muu menetelmä ei mahdollista rakenteen tasaisuuden varmistamista eikä hiilihiukkasten rykelmien muodostumisen ehkäisemistä.
Esimerkki 1
Raekoon 5/3 μ omaava kuutiollista boorinitridiä oleva jauhe punnitaan ja sijoitetaan reaktoriin, josta pumpataan ilma pois ja joka f 10 62863 sitten kuumennetaan 950°C:een. Metaania johdetaan jauheen yli paineessa 20 mm Hg ja hiilikerroksen annetaan muodostua. Kaksi grafiitti-elektrodia sijoitetaan jauheeseen ja hiilikerroksen kiinnittyessä tarkkaillaan elektrodien välillä olevan jauheen sähköistä vastusta.
Sähköisen vastuksen lähtöarvo on 10 megaohmia. Kerroksen muodostumisprosessin aikana jauheen vastus alenee kuutiollisen boori-nitridin jauheen hiukkasten pinnalle kiinnittyvän grafiitin vuoksi.
Kun vastuksen arvoksi tulee 0,06 megaohmia, kerroksen muodostumisprosessi pysäytetään ja jauhe poistetaan reaktorista ja punnitaan. Kuutiollisen boorinitridin jauheen painon kohoamisesta ja tunnetusta omi-naispinta-alasta kiinnittyneen kerroksen paksuuden havaitaan olevan 25 A.
Muodostuneen kerroksen grafiitin osuus määritetään suhteella A m/mQ = 1 %, jossa Δ m on kerroksen hiilipitoisuus ja mQ on kuutiollisen boorinitridin määrä.
Mainittu kuutiollista boorinitridiä oleva jauhe, jossa on 25 A paksu epitaksiaalisesti kasvanut hiilikerros, sijoitetaan 5 mm pitkään ja uiko- ja sisähalkaisijat 7 ja 4 mm vastaavasti omaavaan putkimaiseen grafiittikuumentimeen. Jauhe peitetään molemmilta puolin grafiittikiekoilla.
Reaktioastiaan kohdistetaan 1/2 minuutin ajan 80 kbar:n paine ja 2300°C:n lämpötila.
Tuloksena saadaan sylinterin muotoinen, 3,5 mm:n halkaisijan ja pituuden 4 mm omaava erittäin kova polykiteinen tiivis materiaali.
Näytteen paino on 0,5 karaattia (100 mg).
Saatu polykiteinen pieni kappale kiinnitetään mekaanisesti pitimeen ja käsitellään timanttielektrolyyttisellä koneella. Täten valmistetaan terällä leikkaava työkalu.
Edellä mainituissa olosuhteissa valmistetusta polykiteisestä erittäin kovasta materiaalista tehtyjen leikkuuterien kokeet ovat osittaneet, että työstettäessä karkaistusta teräksestä valmistettua sylinterimäistä esinettä leikattaessa siihen uria sen pinnan tekemiseksi epäjatkuvaksi kulutuskestävyys on toiminta-aika 200 minuuttia, etusyrjän ollessa h3 = 0,4 mm, leikkausnopeuden V = 100 m/min, pitkit-täissyötön S = 0,084 mm/kierros ja syvyyden 1 = 0,15 mm.
Esimerkki 2
Raekoon 5/3 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasille muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu 11 62863 esimerkissä 1 metaanin paineen ollessa 0,5 mm Hg ja saadun kerroksen paksuuden ollessa 8 A (A m/m = 0,3 %), Jauhe sintrataan 77 kbar:n paineessa noudattamalla esimerkissä 1 kuvattua menettelyä.
Saadusta polykiteisestä erittäin kovasta materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 80 min. testattaessa mekaanisesti esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 3
Raekoon 5/3 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin esimerkissä 1 on kuvattu metaanin paineen ollessa 150 mm Hg ja saadun kerroksen paksuuden ollessa 82 A (Δ m/m = 3,3 %). Jauhe sintrataan 65 kbarrn paineessa noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä.
Saadusta polykiteistä erittäin kovasta materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 180 min. testattaessa mekaanisesti esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki *4-
Raekoon 5/3 ^u omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten pinnalle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 paineessa 650 mm Hg saadun kerroksen paksuuden ollessa 100 A ( A m/m = 4 %). Kuutiollista boorinitridiä oleva jauhe sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä lämpötilassa 2QQQ°C ja paineessa 60 kbar.
Saadusta polykiteisestä erittäin kovasta materiaalista tehdyn leikkuuterän kulutuskestävyys on 90 min. testattaessa mekaanisesti esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 5
Raekoon 5/3 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin esimerkissä 1 on kuvattu metaanin paineen ollessa 25 mm Hg ja lämpötilan ollessa 780°C ha saadun kerroksen paksuus on 30 A. Kuutiollista boorinitridiä oleva jauhe sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä 1800°C:ssa ja 60 kbar:ssa 2 minuutin aikana.
Saadusta polykiteisestä erittäin kovasta materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys oli 80 minuuttia testattaessa simerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
12
Esimerkki 6 62863
Raekoon 5/3 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 metaanin paineen ollessa 30 mm Hg ja lämpötilan 1050°C ja saadun kerroksen paksuus on 41 A. Kuutiollista boorinitri-diä oleva jauhe sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä lämpötilassa 2200°C ja paineessa 65 kbar.
Saadusta polykiteisestä materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 100 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 7
Raekoon 5/3 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 metaanin paineessa 20 mm Hg lämpötilassa 960°C saadun kerroksen paksuuden ollessa 25 A (A m/m = 1 %). Kuutiollista boorinitridiä oleva jauhe sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä 1600°C:ssa ja 50 kbar:ssa 1 minuutin aikana. Leikkuuterän kulutuskestävyys on 70 minuuttia.
Esimerkki 8
Raekoon 5 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin esimerkissä 1 on kuvattu metaanin paineessa 20 mm Hg lämpötilassa 960°C saadun kerroksen paksuuden ollessa 25 A. Kuutiollista boorinitridiä oleva jauhe sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä 2700°C:ssa ja 90 kbar:ssa 5 sekunnin aikana.
Saadusta polykiteisestä erittäin kovasta materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 90 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 9
Raekoon 40/60 jx omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on esitetty esimerkissä 1 metaanin paineessa 0,5 mm Hg lämpötilassa 960°C muodostuneen kerroksen paksuuden ollessa 1 A. Jauhe sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattuja olosuhteita 2250°C:ssa ja 80 kbar:ssa 1 minuutin aikana.
Saadusta polykiteisestä erittäin kovasta materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 80 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
13 62863
Esimerkki 10
Raekoon 40/60 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 metaanin paineessa 150 mm Hg lämpötilassa 960°C saadun kerroksen paksuuden ollessa 25 A ( Δ m/m = 0,1 %). Kuu-tiollista boorinitridiä olevaa jauhetta sintrataan 2400°C:ssa ja 80 kbar:ssa 1 minuutin ajan.
Saadusta polykiteisestä erittäin kovasta materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 150 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 11
Raekoon 40/60 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 metaanin paineessa 700 mm Hg ja lämpötilassa 960°C saadun kerroksen paksuuden ollessa 96 A. Kuutiollista boorinitridiä olevaa jauhetta sintrataan noudattaen esimerkissä 1 esitettyä menettelytapaa 23Q0°C:ssa ja 77 kbar:ssa.
Saadusta polykiteisestä materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 80 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 12
Raekoon 60/40 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 metaanin paineessa 50 mm Hg ja lämpötilassa 72Q°C saadun kerroksen paksuuden ollessa 30 A. Kuutiollista boorinitridiä olevaa jauhetta sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä 28QQ°C:ssa ja 80 kbar:ssa 1 minuutin ajan.
Saadusta materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 80 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 13
Raekoon 60/40 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 metaanin paineessa 150 mm Hg lämpötilassa 1100°C saadun kerroksen paksuuden ollessa 32 A. Jauhetta sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä 2300°C:ssa 80 kbar:ssa 2 minuutin ajan.
14 62863
Saadusta materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 90 min. testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 14
Raekoon 60/40 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten pinnalle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 metaanin paineessa 150 mm Hg ja lämpötilassa 960°C muodostuneen kerroksen paksuuden ollessa 25 A. Kuutiollista boorinitridiä olevaa jauhetta sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä 1800°C:ssa ja 51 kbar:ssa 1 minuutin ajan.
Saadusta materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 80 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 15
Raekoon 60/40 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 metaanin paineessa 150 mm Hg ja lämpötilassa 96Q°C saadun hiilikerroksen paksuuden ollessa 25 A. Kuutiollista boorinitridiä olevaa jauhetta sintrataan noudattaen esimerkissä 1 esitettyä menettelyä 2700°C:ssa ja 90 kbar:ssa 5 sekunnin ajan.
Saadusta polykiteisestä materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 90 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 16
Raekoon 60/40 μ omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros asetyleenivirrassa samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 asetyleenin paineessa 200 mm Hg ja lämpötilassa 750°C saadun hiilikerroksen paksuuden ollessa 80 A ( Δ m/m = 3,2 %). Kuutiollista boorinitridiä olevaa jauhetta sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä 2300°C:ssa ja 80 kbar:ssa.
Saadusta polykiteisestä materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 80 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 17
Raekoon 60/40 omaavan kuutiollisen boorinitridin hiukkasten päälle muodostetaan hiilikerros asetyleenivirrassa samanlaisissa olosuhteissa kuin on esitetty esimerkissä 1 asetyleenin paineessa 200 mm Hg ja lämpötilassa 800°C saadun hiilikerroksen paksuuden ollessa 94 A.
15 62863
Kuutiollista boorinitridiä olevaa jauhetta sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä 230Q°C:ssa ja 80 kbarissa.
Saadusta polykiteisestä materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 70 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 esitetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 18
Raekoon 1/0 μ omaavan kuutioilleen boorinitridin hiukkasten pinnalle muodostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 metaanin paineessa 20 mm Hg lämpötilassa 960°C hiilikerroksen paksuuden ollessa 24 A ( ^ m/m = 5 %). Kuutiollista boorinitridiä olevaa jauhetta sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä 2300°C:ssa ja 80 kbar:ssa.
Saadusta kiteisestä materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 90 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 näytetyissä olosuhteissa.
Esimerkki 19
Raekoon 40 omaavan kuutioilleen boorinitridin hiukkasten pinnalle mudostetaan hiilikerros samanlaisissa olosuhteissa kuin on kuvattu esimerkissä 1 metaanin paineessa 150 mm Hg ja lämpötilassa 960°C saadun kerroksen paksuuden ollessa 80 A. Jauhe sintrataan noudattaen esimerkissä 1 kuvattua menettelyä 2300°C:ssa ja 77 kbar:ssa.
Saadusta polykiteisestä materiaalista valmistetun leikkuuterän kulutuskestävyys on 90 minuuttia testattaessa esimerkissä 1 näytetyissä olosuhteissa.

Claims (6)

16 Patenttivaatimukset; 62 8 6 3
1. Polykiteinen erittäin kova materiaali, joka on valmistettu kuutiollisesta boorinitridistä sintraamalla sen hiukkasia lämpötilassa vähintään 1600°C ja paineessa vähintään 50 kbar, tunnettu siitä, että jokainen kuutiollisen boorinitridin hiukkanen päällystetään koko pinnaltaan kemiallisen kaavan B N C mukaisen kiteisen yh- x y z disteen kerroksella, jossa kaavassa x:llä, y:llä ja z:lla voi olla mikä tahansa arvo 0:sta l:een, mainitun yhdisteen sitoessa kuutiollisen boorinitridin hiukkaset.
2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen polykiteinen erittäin kova materiaali, tunnettu siitä, että kemiallisen kaavan B N C x y z mukaiseen kiteiseen yhdisteeseen sisältyvän hiilen määrä on 0,1 -10 paino-% polykiteisen materiaalin kokonaispainosta.
3. Menetelmä patenttivaatimuksen 1 mukaisen polykiteisen erittäin kovan materiaalin valmistamiseksi kuutiollisesta boorinitridistä, tunnettu siitä, että kuutiollisen boorinitridin hiukkaset sijoitetaan hiiltä sisältävään kaasuvirtaan 1-100 A paksun hiilikerrok-sen muodostamiseksi hiukkasten pinnalle, minkä jälkeen hiukkaset sint-rataan kuutiollisen boorinitridin termodynaamisen stabiilisuuden aluetta vastaavissa lämpötiloissa ja paineissa. H. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että hiilikerros muodostetaan kaasumaisten hiilivetyjen virrassa paineessa 0,1 - 760 mm Hg ja lämpötilassa 700-1100°C.
5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että kuutiollisen boorinitridin hiukkaset sintrataan yli 50 kbar olevassa paineessa ja yli 1600°C olevassa lämpötilassa.
6. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että metaania käytetään kaasumaisena hiilivetynä.
FI770287A 1976-01-30 1977-01-28 Polykristallint extra haort material och foerfarande foer dessframstaellning FI62863C (fi)

Applications Claiming Priority (2)

Application Number Priority Date Filing Date Title
SU2340120 1976-01-30
SU2340120 1976-01-30

Publications (3)

Publication Number Publication Date
FI770287A FI770287A (fi) 1977-07-31
FI62863B FI62863B (fi) 1982-11-30
FI62863C true FI62863C (fi) 1983-03-10

Family

ID=20654259

Family Applications (1)

Application Number Title Priority Date Filing Date
FI770287A FI62863C (fi) 1976-01-30 1977-01-28 Polykristallint extra haort material och foerfarande foer dessframstaellning

Country Status (11)

Country Link
US (1) US4220677A (fi)
JP (1) JPS5828230B2 (fi)
AT (1) AT359292B (fi)
BE (1) BE850851A (fi)
CH (1) CH627722A5 (fi)
DE (1) DE2702082C3 (fi)
FI (1) FI62863C (fi)
FR (1) FR2339583A1 (fi)
GB (1) GB1525895A (fi)
NL (1) NL7700952A (fi)
YU (2) YU21977A (fi)

Families Citing this family (17)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
JPS53136015A (en) * 1977-05-04 1978-11-28 Sumitomo Electric Industries Sintered high hardness object for tool making and method of its manufacture
US4353953A (en) * 1978-12-29 1982-10-12 General Electric Company Integral composite of polycrystalline diamond and/or cubic boron nitride body phase and substrate phase
US4536442A (en) * 1979-08-23 1985-08-20 General Electric Company Process for making diamond and cubic boron nitride compacts
US4453951A (en) * 1980-07-09 1984-06-12 General Electric Co. Process for the production of silicone carbide composite
US4417906A (en) * 1980-07-09 1983-11-29 General Electric Company Process for production of silicon carbide composite
US4448591A (en) * 1981-01-21 1984-05-15 General Electric Company Cutting insert having unique cross section
US4401443A (en) * 1981-10-26 1983-08-30 General Electric Company Polycrystalline silicon-bonded cubic boron nitride body and method
US4353714A (en) * 1981-10-26 1982-10-12 General Electric Company Polycrystalline silicon-bonded cubic boron nitride body and method
US4497639A (en) * 1981-12-16 1985-02-05 General Electric Company Silicon carbide cutting insert with pre-pressed core center piece and sintered diamond envelope
US4544517A (en) * 1981-12-16 1985-10-01 General Electric Co. Automatic composite press technique for producing cutting inserts
US4460382A (en) * 1981-12-16 1984-07-17 General Electric Company Brazable layer for indexable cutting insert
US4483892A (en) * 1981-12-16 1984-11-20 General Electric Company Wear resistant annular insert and process for making same
US4698070A (en) * 1981-12-16 1987-10-06 General Electric Company Cutting insert for interrupted heavy machining
US5330611A (en) * 1989-12-06 1994-07-19 General Motors Corporation Cubic boron nitride carbide films
US6660225B2 (en) * 2000-12-11 2003-12-09 Advanced Materials Technologies Pte, Ltd. Method to form multi-material components
JP2006068620A (ja) * 2004-09-01 2006-03-16 National Institute Of Advanced Industrial & Technology 高圧発生装置
US20060292302A1 (en) * 2005-06-24 2006-12-28 Robert Chodelka Apparatus and method for growing a synthetic diamond

Family Cites Families (4)

* Cited by examiner, † Cited by third party
Publication number Priority date Publication date Assignee Title
GB784705A (en) * 1954-10-25 1957-10-16 Carborundum Co Refractory bodies containing boron nitride and a boride, and the manufacture thereof
US3351690A (en) * 1962-04-18 1967-11-07 Gen Electric Heat treating pyrolytic graphite and boron nitride bodies with simultaneous application of multiaxial tension
SU324820A1 (ru) * 1970-10-12 1976-07-05 Всесоюзный Научно-Исследовательский Институт Абразивов И Шлифования Абразивный материал-эльбор
US3852078A (en) * 1970-12-24 1974-12-03 M Wakatsuki Mass of polycrystalline cubic system boron nitride and composites of polycrystalline cubic system boron nitride and other hard materials, and processes for manufacturing the same

Also Published As

Publication number Publication date
GB1525895A (en) 1978-09-20
BE850851A (fr) 1977-07-28
YU208382A (en) 1983-12-31
DE2702082B2 (de) 1981-02-19
FI770287A (fi) 1977-07-31
FR2339583A1 (fr) 1977-08-26
ATA44377A (de) 1980-03-15
US4220677A (en) 1980-09-02
NL7700952A (nl) 1977-08-02
FI62863B (fi) 1982-11-30
DE2702082A1 (de) 1977-08-04
AT359292B (de) 1980-10-27
JPS5828230B2 (ja) 1983-06-14
JPS52110714A (en) 1977-09-17
DE2702082C3 (de) 1982-02-25
YU21977A (en) 1984-02-29
FR2339583B1 (fi) 1981-09-04
CH627722A5 (de) 1982-01-29

Similar Documents

Publication Publication Date Title
FI62863C (fi) Polykristallint extra haort material och foerfarande foer dessframstaellning
US6179886B1 (en) Method for producing abrasive grains and the composite abrasive grains produced by same
EP2641868B1 (en) High-hardness conductive diamond polycrystalline body and method for producing same
Solozhenko et al. Synthesis of superhard cubic BC 2 N
US4104441A (en) Polycrystalline diamond member and method of preparing same
JP5096195B2 (ja) ダイヤモンド複合体
US4241135A (en) Polycrystalline diamond body/silicon carbide substrate composite
US4171339A (en) Process for preparing a polycrystalline diamond body/silicon carbide substrate composite
HUT52013A (en) Process for production of chemical products with selfcarrying structure
EP1019338B1 (en) A method for producing abrasive grains and the abrasive grains produced by this method
US4148964A (en) Polycrystalline superhard material and method of producing thereof
US20150027065A1 (en) Diamond composite and a method of making a diamond composite
HUT63131A (en) Process for producing self-carrying ceramic body of composite material and ceramic body of composite material
JPH08109431A (ja) 硬質合金を結合材とするダイヤモンド燒結体及びその製造方法
Bhaumik et al. Synthesis and sintering of SiC under high pressure and high temperature
Sadangi et al. WC-Co-Diamond nano-composites
Stratiichuk et al. Phase formation in the Al-BC ternary system at high pressures and temperatures
GB2058840A (en) Production of polycrystalline cubic boron nitride
Volov et al. Sintering of polycrystalline compacts from cladded detonation nanodiamond powders
Ekimov et al. Diamond crystallization in the system B 4 C–C
Jaworska et al. Reactions and stresses in polycrystalline diamond-metal and diamond-carbide compacts
JP2000087108A (ja) 超硬合金の製造方法
Miyamoto et al. High-pressure sintering of diamond by glassy carbon addition
CA1111664A (en) Polycrystalline diamond body/silicon carbide or silicon nitride substrate composite
Gorla Impact resistance and energies of intermetallic bonded diamond composites and polycrystalline diamond compacts and their comparison

Legal Events

Date Code Title Description
MM Patent lapsed

Owner name: INSTITUT SVERKHTVERDYKH MATERIALOV

Owner name: INSTITUT FIZICHESKOI KHIMII AKADEMII