FI62687B - Skivraffinoer - Google Patents

Description

f-'—----1 ,., KUULUTUSJULKAISU ίΛ/οη

Wi' W ("'uTUHoeHIHeSSKRIiT 0^60/ C ^tfntontti nyönnotty 10 02 19G3

Patent eoddelat ^ (51) K*.ik?/w.a.3 D 21 B 1/14 SUOMI—FINLAND (21) r*™*»>*w—rvoumeknint 781072 (22) HtkwnUpUvt — AnaBkntagtdig 26.05.78 (23) AlkupUvt —GlWjhettdif 26.05.78 (41) Tullut JulklMkal — MMt offmtllg 27*11.79

Patentti- j· rukifterihallitu· /44) NlhtivUulpuw ft kutiLJulktlwn pvm.— 29.10.82

Patent- och regiit«rttyrelMn ' ' AmMcm Mkgi och utUkrtfun publkand (32)(33)(31) muoUcmm—leglH prlorkit (71) Enso-Gutzeit Oy, Kanavaranta 1, 00l60 Helsinki l6, Suomi-Finland(Fl) (72) Viljo Kärkkäinen, Savonlinna, Jorma Makkonen, Savonlinna,

Jouni Matula, Savonlinna, Martti Pökkinen, Savonlinna,

Jorma Surakka, Savonlinna, Erkki Valkama, Savonlinna,

Pekka Rähinä, Savonlinna, Suomi-Finland(Fl) (74) Oy Heinänen Ab (54) Kiekkojauhin - Skivraffinör Tämän keksinnön kohteena on kiekkojauhin, jossa on syöttölaite kuidutettavan puuhakkeen syöttämiseksi jauhinkiekkojen väliseen kitaan toisesssa jauhinkiekossa olevista aukoista käyttäen hyväksi kahta vierekkäistä syöttöruuvia, jotka on sijoitettu syöttölaitteen alaosassa olevaan, syöttöaukkojen kanssa yhteydessä olevaan kammioon siten, että niiden väliin jää tila, johon kidassa jauhatuksen aikana syntynyt höyry pääsee purkautumaan.

Valmistettaessa kuidutettavasta puuraaka-aineesta, kuten puu-hakkeesta tai sahanpurusta paperinvalmistukseen soveltuvaa massaa ns. termomekaanisella menetelmällä tapahtuu kuidutus yhdellä ainoalla kiekkojauhimella, jonka kuidutukseen käyttämä energiarnäärä on suuri. Tämä energia muuttuu kiekkojauhimen terien välisessä jauhatusvyöhykkeessä suurelta osalta lämmöksi, joka höyrystää kuidutettavassa materiaalissa olevan veden^ jolloin syntyy huomattava määrä höyryä. Tämä höyry pyrkii poistumaan joko kuidutettavan materiaalin syöttösuuntaa vastaan tai 62687 poistuvan massan mukana jauhimen kiekkoja ympäröivään koteloon. Syöttösuuntaa vastaan purkautuvan höyryn määrän suhde massan mukana kiekkojauhimen koteloon poistuvan höyryn määrään määräytyy jauhatuksen asteesta sekä käytetyistä jauhinteristä. Nämä ovat puolestaan riippuvaisia prosessivaatimuksista, jotka asettaa valmistettavan massan laatu. Näin ollen syöttösuuntaa vastaan tulevan höyryn määrään ei voida vaikuttaa laajoissa rajoissa muuttamalla jauhatusastetta ja/tai jauhinteriä.

Käytettäessä kuidutuksessa huomattavasti energiaa, mikä on tavallista valmistettaessa esim. kaksoislevyjauhimella termomekaanista massaa, on syntyvän höyryn määrä huomattavan suuri (suuruusluokkaa 2 - 6 kg sekunnissa). Tällainen höyryvirtaus aiheuttaa kiekkojauhimessa syöttöhäiriöitä, jopa niin että suurimmilla tehoilla syöttö keskeytyy kokonaan, sillä tällöin kehittyvän höyryn virtausnopeus sekä siitä johtuva paine on niin suuri, ettei syöttölaite jaksa tuoda kuidutettavaa materiaalia jauhimen kitaan.

Suomalaisesta patentista 51379 tunnetaan ennestään laite puuhakkeen, sahanpurun tai muun vastaavanlaisen puuraaka-aineen tai massan syöttämiseksi kaksoislevyjauhimen kahden pyörivän kiekon väliseen jauhamisvyöhykkeeseen. Laitteeseen kuuluu jakolaatikko hake- tai massavirran jakamiseksi kahdeksi pääasiallisesti yhtä suureksi osavirraksi. Jakolaatikko koostuu säiliöstä, jonka pohjan muodostaa kaksi vastakkaiseen suuntaan toimivaa ruuvi-kuljetinta. Laitteeseen kuuluu edelleen kaksi pudotuskanavaa hake- tai massavirtojen johtamiseksi kahdelle vaakasuoraan tai alaspäin suunnatulle ruuvikuljettimelle, jotka on siten suunnattu, että hake- tai massavirrat tuodaan jauhimen syöttöpuolen kiekossa olevien aukkojen kohdalle pääakseliin nähden symmetrisesti kahdelta suunnalta. Laitteeseen kuuluu lisäksi mainittujen kahden hake- tai massaruuvikuljett imen purkauspäiden yläpuolelle ja jauhimen syöttöpuolen kiekon syöttöaukkojen yhteyteen sijoitettu pystysuuntainen höyrynpoistokanava, jonka sisällä on yksi tai useampia alaspäin työskenteleviä ruuvikierukoita. Epäkohtana tässä tunnetussa laitteessa on se, että höyryn purkautumista ja höyryn mukana mahdollisesti tulevien hakepalojen virtausta on estämässä yksi tai useampia alaspäin työskenteleviä ruuvikieru-koita. Tämä nostaa painetta syöttökohdassa jo saattaa aiheuttaa höyryn poistumisen hakesyöttöruuvin kautta, mikä ei ole toivottavaa.

3

Lisäksi tunnettu laite on kallis valmistaa. 62687

Suomalaisesta patenttihakemuksesta 790319 tunnetaan ennestään kiekkojauhimien syöttölaite, joka muodostuu kahdesta erillisestä, V-muotoon sijoitetusta putkesta, jotka päättyvät syöttöaukkoon. Ensimmäinen putki on varustettu kahdella syöttöruuvilla ja toinen yhdellä syöttöruuvilla. Ensimmäisen putken kautta syötetään jauhimeen haketta. Toisen putken kautta poistuu jauhimen kidasta hakevirtaa vastaan purkautuva höyry. Höyryvirran mukaan tempautuneet hakepartikkelit syötetään syöttöruuvilla takaisin jauhimen kitaan. Käytännössä tilanne ei kuitenkaan ole näin ideaalinen, vaan höyry tempaa mukaansa haketta enemmän kuin syöttöruuvi pystyy sitä palauttamaan jauhimen kitaan. Tästä on seurauksena toisen putken tukkeutuminen ja häiriö jauhimen toiminnassa.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan uudentyyppinen kiekkojauhin, jossa edellä mainitut epäkohdat on eliminoitu. Keksinnön mukaiselle kiekkojauhimelle on tunnusomaista se, että höyrytilan muodostamiseksi kammio on tehty alaspäin suppenevaksi suppiloksi, jonka toista jauhinkiekkoa pyörittävän akselin molemmin puolin olevien reunuksien syvennyksissä on syöttöruuvi, jotka näinollen on suunnattu viistosti alaspäin kohti syöttöaukkoja.

Keksinnön mukaisessa kiekkojauhimessa höyry purkautuu vapaasti syöttölaitteen kahden ruuvin väliseen tilaan. Täten höyry ei häiritse syöttöruuvien työskentelyä, vaan ruuvit voivat jatkuvasti kuljettaa haketta jauhimeen. Keksinnön mukainen syöttölaite on huomattavasti yksinkertaisempi kuin tunnetut syöttölaitteet. Siinä on vain kaksi syöttöruuvia ja ylöspäin levenevä kammio. Kammiossa ylöspäin nouseva höyry heittää hakkeen sivu-seinille, joita pitkin se valuu alas ruuveille. Syöttölaitteen suppilomaisesta muodosta saadaan lisäksi se etu, että kidasta ylöspäin purkautuvan höyryn nopeus alenee nopeasti, jolloin höyryn mukana mahdollisesti tuleviin hakepartikkelcihin ylöspäin vaikuttava voima pienenee voimakkaasti ja painovoiman ansiosta partikkelit joutuvat jauhimeen syötettävien partikkelien joukkoon.

Keksintöä selostetaan seuraavassa esimerkin avulla viittaamalla oheiseen piirustukseen, jossa i 4 62687 Κυν. 1 esittää keksinnön mukaista kiekkojauhinta akselin suunnassa katsottuna ja osittain leikattuna.

Kuv. 2 esittää kiekkojauhinta sivulta katsottuna ja osittain leikattuna.

Keksinnön mukaisessa kiekkojauhimessa on syöttölaite 1 kuidutettavan materiaalin, kuten puuhakkeen syöttämiseksi kiekkojauhimen kitaan 2. Syöttölaitteessa 1 on kaksi vierekkäistä syöttöruuvia 3, joiden välissä on tila 4, johon jauhatuksen aikana syntynyt höyry vapaasti purkautuu kidasta 2 materiaalivirtaa vastaan nuolen 5 osoittamaan suuntaan. Höyry kulkee edelleen syöttölaitteessa olevan poisto-aukon 6 kautta ulos.

Syöttölaite muodostuu ylöspäin levenevästä litteästä suppilomaisesta kammiosta 7, jossa syöttöruuvit 3 sijaitsevat kammion kummassakin mahdollisimman etäällä toisistaan olevien reunuksien syvennyksissä Θ. Kammion 7 yläosa muodostaa säiliön 9, jonka kanneessa 10 materiaalin tuloaukko 11 ja höyrynpoistoaukko 6 sijaitsevat.

Keksinnön avulla saadaan syöttölaitteeseen tuleva materiaali kammion 7 suppilomaisen muodon johdosta tasaisesti levitettyä kammiossa oleville syöttöruuveille 3, Syöttöruuvit syöttävät materiaalin tasaisesti eteenpäin syöttöaukkojen 12 kautta jauhin-kiekkojen kitaan 2. Jauhatuksen aikana syntyvälle höyrylle jää ruuvien 3 välille suppilomainen tila 7, johon se voi virrata nuolen 5 osoittamaan suuntaan ja josta se edelleen virtaa säiliön 9 kautta poistoaukolle 6.

Alan ammattimiehelle on selvää että keksinnön erilaiset sovellutus-muodost voivat vaihdella jäljempänä esitettävien patenttivaatimusten puitteissa.