FI62644C - Larvkedja foer fordon - Google Patents

Description

ΓΒΐ rt1^UULUTUSJULKA.SU , 0 , . .

U (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 62 64 4 C Patentti oyönneit;/ 13 2Z 1923

Patent medd: 1st ^ ^ (51) K».Nt?/inc.a.3 B 62 D 55/24 SUOMI—FINLAND (21) Ptunttihtkwwt-fKMaraoMnt 770519 (22) H»k*niUpilvi—Afw6knlngtdtg 17*02.77 ' * (23) Alkuptivt—Glttl|h«t»dt| 17.02*77 (41) Taltat julktMkil — Bllvh affaneNf 19.08.7 7

Patentti· ia rakistarlhallitu* ... __ . .....

_ . (44) NlhUvilulpanon fa kuuLkilkalaun pvm. — oo i n Ao

Patent- och ragistarttyralaan ' Ansekan uthgd och utUkriften pubUcarad ^.±u.od (32)(33)(31) Pyydetty «uoM»»*—β*|«Η prlorttat 18.02.76

Norja-Norge(NO) 7605^0 " (71) Gravbergskovens Aktieselskab, c/o A/S Borregaard, 1701 Sarpsborg,

Norja-Norge(NO) (TS) Hans Kasin, Notodden, Norja-Norge(NO) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Ajoneuvon telaketju - Larvkedja för fordon Tämä keksintö koskee sellaista ajoneuvon telaketjua, jossa on välimatkan päässä toisistaan kulkevia nauhoja ja ulkopuolisia tarttumaripoja ja sisäpuolisia, poikittaisia vetosauvoja, jotka nauhat koostuvat useista nauha-segmenteistä, jotka ovat kumia tms. ainetta.

Aikaisemmin tunnetaan erimuotoisia telaketjuja traktoreita, maasto-vaunuja, työkoneita yms. varten. Sellaisten lisäksi, jotka koostuvat useista rinnakkaisnauhoista,jotka on yhdistetty poiklttaissauvoilla toisiinsa, tunnetaan myös traktoritelaketjut yms., jotka ovat nauhoja, jotka koostuvat suuremmasta määrästä yhteennivelöityjä poikittaissegmenttejä.

Eräs heikkous päättömillä nauhoilla varustetuissa ketjuissa on se, että nauhan vahingoittuessa on purettava koko nauha ja usein koko ketju vahingon vorjäämiseksi. Toinen haitta tunnetuissa, joustavilla nauhoilla varustetuissa telaketjuissa on se, että aineen koostumuksen takia ne ovat alttiita vaurioille, varsinkin reunojen kohdalla. Vielä eräs haitta tällaisissa telakat junauholesa on se, että ne ottavat helposti mukaansa vieraita kappaleita ja vievät nämä itsensä ja vetopöyrien väliin, mistä seuraa telaketjun veto-osien vahingoittuminen. Eräs haitta telaketjuissa, joissa on ripoja ulkopuolella ja poikittaissauvoja sisäpuolella, on se, että poikittaissauvan (veto-sauvan) kiinnityskohta on liian jäykkä, koska se on sijoitettu ripa-alueelle.

c ° 6 4 4 2

Seurauksena on, että sauva tai ripa voi helposti repeytyä ulos nauhasta, kun ajoneuvo ajaa kiinni maastoon eikä ketju voi antaa perään. On tunnettua varustaa päättömät telaketjunauhat vahvistuksella, joka koostuu useista pitkittäisvaijereista. Tämän haittana on se, että heti kun äkillinen iskunta-painen reunakuormitus saa aikaan yhden reunavaijerin katkeamisen, etenee murtuminen melko nopeasti sisäänpäin, koska mikään vaijereista ei ole siten mitoitettu, että se voisi ottaa vastaan enempää kuin vain tietyn osan koko vetorasituksestä.

Keksinnön tarkoituksena on välttää mainitut haitat ja kehittää ajoneuvon telaketju, jossa on segmenttejä, joiden asennus ja purkaus on helppo, ja joka on vähemmän altis kulumiselle reunoissa ja käyttöhäiriöille kuin aikaisemmin tunnetut telaketjut.

Telaketjujen segmenttiä, jonka pituus on esim. 0,5 - 2 m, on pidettävä aikaisemmin tunnettujen poikittaissegmenttien, joita myös nimitetään sidelevyiksi tai niveliksi ja päättömien telaketjunauhojen välimuotona. Keksinnön mukainen segmentti ulottuu useiden tarttumisripojen Ja vetoeau-vojen yli jatkuvana nauhana ja toimii suurin piirtein päättömän nauhan erottamattomana osana, mutta kuitenkin on mahdollista ottaa ulos segmentti nauhasta, kun se esim. on korjattava. Nauha tai telaketju sisältää toisaalta paljon vähemmän nivelkohtia segmenttien välillä kuin aikaisemmin tunnetut telaketjut, joissa on poikittaissegmenttejä.

Koska vetosauvoja ei ole sijoitettu tarttumaripojen tasolle, vaan ne sijaitsevat suoraan ripojen välisten tilojen yllä, on ketjussa kaksinkertainen määrä suhteellisen voimakkaasti peräänantavia osia kuin ketjuissa, joissa vetosauva ja tarttumaripa ovat päällekkäin. Ketjusta tulee näin joustavampi ja kuluminen on vastaavasti pienempi.

Ketjusegmentin vahvistus koostuu vain yhdestä vaijerista tai kaapelista (joka on punottu useista lankakordeista), joka on mitoitettu niin, että se voi yksin ottaa vastaan ketjusegmentin koko vetokuormituksen ja siirtää tämän edeltävästä segmentistä seuraavaan. Tämä vaijerikaapeli kestää siten paljon suuremman reunakuormituksen kuin reunavaijeri vahvistuksessa, joka koostuu useista ohuemmista vaijereista. Liaäksi suojalevyt suojaavat segmentin sivureu-noja repeämistä vastaan.

Koska muutamat t art tumar ivat on tehty multa lyhyemmiksi, saavutetaan parempi ote maata vasten. Silmukat, joilla vetosauvojen siipiosat on varustettu, estävät tehokkaasti puunrunkojen, palkkien, kivien yms. tunkeutumisen sisään ketjusegmentin ja vetopyörän väliin. Vetosauvojen putkimainen muoto sekä silmukoiden U-muotoinen profiili lisäävät osaltaan ketjun vakavuutta poikittaissuunnassa. Vetosauvojen kaareva muoto ja niiden sivuosien rinnakkais- siirretty sijoitus suhteessa siipiosiin vaikuttavat osaltaan siihen, että 6 2 6 4 4 3 saavutetaan ketjun parempi itseohjaus ajoneuvon pyörillä.

Vaijeriankkureiden erikoisen muodon ansiosta, jossa on reikiä poikittais-sauvajm.lteilie segmenttien päissä, on onnistuttu tekemään segmenttien liitos-osa hyvin kapeaksi (ketjun pituussuunnassa), niin että liitososilla on suhteellisen pieni jäykkyys verrattuna aikaisemmin tunnettuihin liitososiin.

Keksintöä kuvataan seuraavassa lähemmin esimerkin avulla viitaten piirustuksiin, joissa: kuvio 1 esittää pitkittäisleikkausta keksinnön mukaisesta ketjunauhasta pitkin keskitasoa ja suurin piirtein rinnakkain nauhan yläpään ja pohjan kanssa, esim. pitkin kuvioiden 2 ja 3 viivaa 1-1$ kuvio 2 esittää osaleikkausta pitkin kuvion la viivaa II-II; kuvio 3 esittää leikkausta pitkin kuvion lh viivaa III-III; kuvio 4 esittää osaa kahdesta toisiinsa liittyvästä ketjusegmentistä nähtynä alhaalta; kuvio 5 esittää leikkausta pitkin kuvion 4 viivaa V-V; ja kuvio 6 esittää leikkausta pitkin kuvion 4 viivaa VI-VI.

Kuvio 1 näyttää hieman lyhennettynä ketJusegmentin 1, joka on kumia tai kumimai8ta ainetta ja joka suurin piirtein koostuu taipuisasta pohjale-vystä 2, joka on ala- tai ulkojmolella varustettu välein toisistaan sijoitetuilla, poikittaisilla rinnakkaistarttumarivoilla 3f jotka ovat samaa ainetta kuin pohjalevy 2. Ripojen pituus on suurin piirtein sama kuin pohja-levyn leveys, mutta jokin rivoista, esim. 4, on tehty muita lyhyemmäksi tart-tumiskyvyn parantamiseksi ja paremman maakosketuksen saamiseksi epätasaisessa maastossa. Pohjalevy 2 on tehty suurin piirtein tasaisella yläpinnalla.

Seuraavassa kuvataan pohjalevyn sisäistä rakennetta. Pohjalevyyn on pantu teräsvaljeri 6, joka on päätön, neliömäinen silmukka. Vaijeri ulottuu pitkin pohjalevyn 2 kehää pienen välimatkan päässä segmentin sivu- ja pääty-reunoista. Piirustuksen mukaisesti vaijerin 6 päät on pujottu yhteen vaijeri-lukolla 7» mutta silmukan voi varustaa yhteenkuuluvalla pujoksella, so. ilman lukkoa ja vaijerin poikkileikkausalaa oleellisesti suurentamatta.

Segmentin 1 pohjalevyn 2 päihin on j>antu kaksi vai j eri pidät intä 8, jotka näkyvät parhaiten kuvioissa 1 ja 2. Kumpikin pidätin 8 koostuu litte-ästä poikittaissauvasta 9 ja kahdesta neljännesympyrän muotoisesta pääohjai-mesta 10, joiden ympyrän kaaren pinta on muotoiltu vaijerin poikkileikkausmuo-don mukaan. Poikittaissauva 9 ja ohjauskappaleet 10 on mieluiten yhdistetty hitsaamalla. Kumpikin pääkappale 10 on varustettu reiällä 11 poikittaissauva-pulttia varten, jota kuvataan lähemmin jäljempänä. Pidättimet 6 lukitsevat vaijerin 6 pohjalevyn aineeseen ja samalla ne toimivat siirto-osina niitä voimia varten, jotka vaikuttavat kahden segmentin 1 välillä, kun kaksi lähekkäin olevaa ketjusegmenttiä on yhdistetty liitoskappaleella.

4 6 2 6 4 4

Ketjusegmentin 1 kutakin pitkittäissirua pitkin on sijoitettu vaijerista 6 välimatkan päähän sen sisäpuolelle tasaisin välein pulttlhylsyjä 12 (kuvio 5) kuvion 5 näyttämien poikittaissauvapulttien 13 viemiseksi sisään. Rumin tms. lisäksi segmenttilevy sisältää kordlsiseet 14« jotka ovat sopivaa ainetta. Jokin kordi voidaan ohjata vaijerin 6 ympäri (kuvion 5 mukaisesti) ja litteän päätysauvan 9 ympäri (kuvio 3) paremman kiinnityksen saamiseksi. Kuten useimmista kuvioista käy ilmi, on pulttien 13 hylsyt 12 sijoitettu niihin levyosiin 15« jotka ulottuvat tarttumaripojen 3 välissä.

Kuten on jo mainittu, yhdistävät pultit 13 ketjusegmentin 1 poikittaisten kanto- ja vetosauvojen 17 kanssa. Tällainen sauva on näytetty kuviois-s a 5 ja 6 yhdessä nähtyinä. Kuvio 5 näyttää sauvanpitkittäisleikkauksena ja kuvio 6 ylhäältä. Kunkin sauvan keskiosa 18 on tarkoitettu kytkeytymään traktorin veto- ja/tai tukipyörään (ei näytetty) ja siinä on kaksi sivuosaa tai siipeä 19, jotka mainittujen pulttien 13 avulla on yhdistetty vastaavan ketjusegmentin 1, 1' kanssa. Kuvioista 5 ja 6 käy ilmi, että keskiosaa on taivutettu ulos suhteessa polkitta!ssauvan 17 siipiin 19« niin että keskiosan yläpinta 20 on suunnilleen samalla tasolla kuin siiven pohjapinta 21, joka vuorostaan osuu yhteen ketjusegmentin yläpinnan 5 kanssa. Kuvioiden 2 ja 3 mukaisesti on sauvat 17 tehty ontolla suorakulmaisella tai trapetsinmuotöisellä poikkileikkauksella. S auvat 17 ovat terästä ja dillä on suuri taivutus-lujuus. Ne kestävät myös hyvin vääntörasituksia. Sauvan erikoismuodosta (taivutuksesta) on seurauksena, että ketjun sisäsäde ketjun ollessa vetopyörän päällä on suunnilleen yhtä suuri kuin vetohammaspyörän kantaympyräsäde, joka mainitussa asennossa suurin piirtein vastaa vetosauvan 17 yläpinnan 20 sädettä ko. segmentillä. Seurauksena on, että ketjunauhalla 1 ei ole momentti-vartta, johon se vaikuttaisi säteissuunnassa ja tästä on seurauksena, että ketjun itseohjausominaisuudet ajoneuvon veto- ja tukipyörillä ovat erittäin hyvät. Ylä- tai sisäpuolella poikittaissauvasiipiä 19 ohjaavat päälle hitsatut silmukat 22, joilla on TJ-muo toinen poikkileikkaus, jonka aukko on kohti poikittaissauvaa. Silmukat 22 toimivat ohjaussilmukkoina ketjulla, koska niiden sisäpinnat koskettavat ajoneuvon veto- ja tukipyöriä vasten ajoneuvon käytön aikana. Silmukoiden 22 ulkopinnat 24 torjuvat vieraita kappaleita, kuten oksia, pikkukiviä, jäämöykkyjä yms.

Päiden kohdalla jokainen poikittaissauva on varustettu päällehitsatuil-la suojalevyillä 25, jotka peittävät sekä sauvan pään että suuren osan pohja-levyn 2 sivureunapinnasta. 26. Poikittaissauvan 17 kussakin siivessä 19 on tehty kaksi reikää 27 pulteille 13.

Poikittaissauvojen 17 Ja ketjusegmenttien 1 välinen liitäntä on saatu aikaan siten, että pultit 13 on viety alhaalta ketjusegmentin hylsyn 12 läpi ja poikittaissauvan siiven 19 läpi ja kiristetty mutterilla 28. Pulttihylsyn 5 62644 12 korkeus on hieman pienempi kuin pohjalevyn 2 paksuus. Pohjalevyn 2 alapuolella ripojen 3 välissä on painelevy 29» Jossa pulttireiät 30 on sijoitettu pultin kannan 31 ja pohjalevyn 2 alapuolen väliin.

Kuviossa 2 vasemmalla ja kuviossa 3 oikealla on näytetty poikkileikkauksena liitossauva 35 lähekkäisten ketjusegmenttien 1 liitäntää varten.

Sauva on tehty suurin piirtein samanlaiseksi kuin sauvat 17» mutta sauvan siipiosat tai sivuosat ovat saaneet I-muotoisen poikkileikkauksen. I:n yläpään muodostaa sauva 17'» joka on samanlainen kuin edellä kuvattu sauva 17» mutta jonka alasivulle on hitsattu päälle sivulaipat 34, yksi sauvan alemman pitkittäisreunan kummallekin puolelle. Liitossauva käsittää lisäksi välilevyn 35» joka on laakaterästä, ja alemman laipan 36, joka myös on laaka-terästä, mutta joka on levyä 35 paksumpi. Sivulaipat 34 ja alalaippa 36 on varustettu pulttirei’illä (ei näytetty), jotka ottaen huomioon välimatkan pituus- ja leveyssuunnassa on sijoitettu niin, että nämä reiät tulevat samalle tasolle kuin reiät 11 kahden lähekkäisen ketjusegmentin vaijeripidätti-missä tai kiinnittimissä 8, kun mainitut segmentit on sijoitettu mitättömällä välimatkalla päittäin piirustusten mukaisesti. On selvää, että laippojen 34, 36 välinen etäisyys on suunnilleen sama tai hieman pienempi kuin pohja-levyn 2 paksuus. Alalaipalla 36 on kuviossa 4 näytetty muoto.

Kuviot 2 ja 3 näyttävät parhaiten tavan, jolla kaksi lähekkäistä ketjusegmenttiä on ruuvattu yhteen. Liltossauvan 33 laipat siirtävät kahden lähekkäisen ketjusegmentin välisen vetovoiman pultteihin 13, joista voima siirtyy vaijeripldättimiin 8. Koska nämä vaijeripidättimet ovat itse kiinnitettyinä vaijereiden avulla klinnivulkanoidussa kumissa ja vaijerilla on vastaava kiinnitys segmentin vastakkaisessa päässä, joka vuorostaan on yhdistetty teuraavan ketjusegmentin lähekkäisen pään kanssa, on mahdollista keksinnön aikaisessa toteutusmuodossa pitää melko pieni etäisyys pulttireikien 11 ja ketjusegmentin päätyreunan välillä ja kuvion 2 mukaisesti tämä etäisyys on Juuri niin suuri, että on tila sauvalle 17' ja pulteille 13. Siksi liitos-sauvan 33 jäykkyys on mahdollisimman pieni, mikä vaikuttaa edullisesti sekä ketjun vakavuuteen että ketjun ja vetopyörän kulumiseen. Muiden poikittais-sauvojen 17 sijoitus sekä pulttien 13 ja painelevyjen 29 sijoitus tarttumari-pojen 3 välisissä tiloissa on edullinen siksi, että levyosa yhdessä poikit-taissauvan kiinnityksen kanssa voi suorittaa rajoitetun taipumisliikkeen suhteessa ripaosaan, mikäli ketjuun kohdistuu erityisen suuria paikallisia rasituksia. Tällöin ripa voi asettua vinosti eikä se repeydy irti niin kuin on usein tapahtunut aikaisemmin tunnetuissa toteutusmuodoissa, joissa vetoja tukisauva ja ripa ovat suurin piirtein samassa tasossa kohtieuorastl ketjun pohjalevyllä.

6 62044

Kim ajoneuvo on käytössä ja ketju liikkuu, on poikittaissauvojen silmukoiden 22 välimatka suurin piirtein sama silmukoiden koko korkeudella niin kauan kun sauvat ovat ketjun suorassa osassa. Kun ketjusegmentti alkaa nousta kulkiessaan päässä olevan pyörän päälle, pienenee lähekkäisten silmukoiden 22 yläpäiden välimatka jyrkästi, jolloin silmukat torjuvat puunrunkoja, palkkeja, kiviä yms. ja estävät niitä tunkeutumasta sisään ketjunauhaseg-mentin ja vetopyörän väliin. Samalla suojalevyt 25 auojaavat ketjueegmentin reunaa repeämiseltä.

Ketjusegmentin pituus voi vaihdella noin 0,5 m:stä noin 2 m:iin, mutta segmentin voi valmistaa sekä lyhyempänä että pitempänä. Segmentin voi tietenkin tehdä niin pitkäksi, että se vastaa ketjun koko pituutta. Tällöin voi osoittautua tarkoituksenmukaiseksi asettaa vielä yksi tai kaksi pitkittäis-vaijeria segmentin veto-osaan. Vaihtoehtoisessa toteutusmuodossa voidaan poikittaiset vahvistussauvat sijoittaa välein pituussuunnassa ketjusegmentin pohjalevyyn. Vahvistus voi mahdollisesti ulottua ripojen sisään.

Keksinnön edeltävässä kuvauksessa ketju on varustettu kahdella nauhalla. Keksinnön mukaista ketjusegmenttiä voidaan kuitenkin myös luonnollisesti käyttää ketjuissa,jotka koostuvat vain yhdestä nauhasta, jolloin segmentit on yläpuolella ainoastaan varustettu yksinkertaisilla, poikittaisilla vetosau-voilla ilman silmukoita. Lisäksi on mahdollista valmistaa leveä ketjunauha, joka sisältää useampia nauhoja kuin kaksi, esim. ajoneuvoa varten, jossa veto- ja kantopyörät on tehty kaksoispyörien muodossa. Tällöin ketju käsittää kolme nauhaa, jotka on sijoitettu välimatkan päähän toisistaan.

Edellä kuvatussa toteutusesimerkissä on tarkoituksenmukaista ensin asentaa useat ketjusegmentit, jotka koostuvat kahdesta nauhasegmentistä, jotka on yhdistetty poikittaissauvoilla keskenään, minkä jälkeen segmentit liitetään yhteen. Mikää ei kuitenkaan estä ensiksi asentamasta valmiiksi kukin nauha erikseen, minkä jälkeen ne liitetään yhteen polkitta!ssauvojen avulla.

Claims (3)

7 62644

1. Telaketju ajoneuvoa varten, jossa on ulkopuoliset tarttumarivat (3,4) ja poikittaiset vetosauvat (17), ja joka käsittää kaksi erillistä yhdensuuntaista nauhaa, jotka on liitetty toisiinsa vetosauvojen (17) avulla ja jotka koostuvat joukosta kumia tms ainetta olevista soikeista tai pitkänomaisista nauhasegmenteistä (1), joiden ulkopuoliset tarttumarivat (3,4) on tehty yhtenä kappaleena samaa ainetta olevan nauhan kanssa ja jotka on sovitettu peräkkäin välein segmentin pituussuunnassa, jolloin jokainen nauhasegmentti on vahvistettu segmentin aineeseen upotetulla pituussuunnassa muovautuvalla vahvisteella (6), joka pidetään paikallaan segmentin päihin sijoitetuilla poikittaisilla pidikkeillä (8), joissa on välineet (11) yhteenliittämistä varten vierekkäiseen segmenttiin, tunnettu osaksi tunnettujen piirteiden yhdistelmästä, että kunkin ketju-segmentin (1) vahvistus koostuu sinänsä tunnetusti yhdestä ainoasta, päättymättömästä, olennaisesti nelikulmaisesta vaijeri-silmukasta (6), joka ulottuu pitkin segmentin (1) kehää ja pidikkeiden (8) ulkopuolelle, että kunkin segmentin (1) veto-sauvat (17) on sinänsä tunnetusti sovitettu segmentin sisäpuolelle, ja että kiinnitykset (29) ketjun sisäpuolisia poikittaisia vetosauvoja (17) varten, jotka yhdistävät nauhat toisiinsa on sijoitettu jokaiseen ripojen (3,4) välitilaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ketju, tunnettu siitä, että vetosauvat (17), jotka yhdistävät segmentit (1,1') toisiinsa, on valmistettu putkista ja että niiden sivuosissa (19), jotka kannattavat ketjusegmenttejä, on päällehitsatut silmukat (22), joiden yläpuoli on poispäin ketjusegmentistä veto-sauvan ollessa kiinnitettynä segmentin kiinnityslevyyn (29).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen ketju, tunnettu siitä, että silmukoilla on U-muotoinen poikkileikkaus.