FI62348C - Solv och saett foer dess framstaellning - Google Patents

Description

[B] {11)KUULUTUSjULKAISU ^0 7/0 JB&Ta l j U 'UTLÄGGNINGSSKRIFT 0Z04Ö ♦ (45) Patentti my .^nno i ty 10 10 1982

Patent meddelut 'S * ^ (51) Kv.lk.3/lr»t.a.3 ^ 03 C 9/02 SUO M I—»FI N L AN D (2.1) P*t*ottlK*Jc«m»i —PtMntwweknlnj 780636 (22) H»k*ml*pllvl — AmBkntngtdag 27.02.78 ^ ^ (23) Alkuptlvt—Glltt(h«tadaf 27· 02.78 (41) Tullut JulktMksI — Wlrtt offantllg 05.0° 78

Patantti- ]· r«ki«t*rihmllttlW (44) NUitfvtkttpanon j· kutiLJulluliun pvm.— rkfewit· OCh regirttfltyrtlwn ' ' AnaOfcan uttagd och utl.*krlft*n publtcarad 31.08.82 (32)(33)(31) Pyri««y «tuolkws—B«|M priority (A. 03 77

Ruotsi-Sverige(SE) 77021+20-6 (71)(72) Sune Ivarsson, Alehemsvägen 18, 1+1+6 00 Älvängen, Ruot si-Sverige (PE) (7!+) Antti Impola (5!+) Ni isi ja sen valmistusmenetelmä - Solv och sätt för dess framställning Tämä keksintö kohdistuu tekstiililangasta tehtyyn niisiin ja tällaisen niisin valmistusmenetelmään.

Käsikangaspuissa käytetään tekstiililangasta tehtyjä niisejä, jotka on aina valmistettu siten, että lanka on käsin solmittu kolmiosaiseksi silmukaksi, joka aikaansaadaan kolmella solmulla. Tämä työ on hyvin aikaavievää, sillä kaikkiin normaalilevyisiin kangaspuihin tarvitaan niisejä 1000 ja 3000 välillä riippuen siitä, mitä halutaan kutoa, ja tottunut niisinsolmija voi tehdä korkeintaan 800 niisiä kah-deksantuntisena työpäivänä. Jos lisäksi otetaan huomioon se, että nämä lankaniisit ovat kulutustavaraa, jotka on uusittava määrätyn käyttöajan kuluttua, havaitaan helposti, että voi syntyä vaikeuksia käsin-solmittujen niisien kysynnän tyydyttämisessä. Mahdollisuus hankkia uusia niisinsolmijia on myös rajoitettu siitä syystä, että korvaus työstä nousee ainoastaan muutaman pennin solmittua niisiä kohti, mikä merkitsee sitä, että päiväansio solmijaa kohti rajoittuu muutamaan kymmeneen markkaan. Työ on sen tähden valtaosaltaan suoritettava terapiatyönä tai sen tapaisena. Tämä tarkoittaa sitä, että aina on satojen tuhansien niisien piilevä tarve, joka tuo mukanaan odotusai-koja niille, jotka haluavat vaihtaa kuluneen niisityksensä tai ostaa uudet kangaspuut.

2 62348 Käsinsolraiminen aiheuttaa lisäksi varastoimis- ja käsittely-vaikeuksia, sillä kaksi eri solmijaa ei tee tarkasti samalla tavalla solmittuja lankaniisejä. Tämän johdosta pitää niisien jälleenmyyjän varastoida kunkin niisinsolmijän tuotanto erikseen ja lisäksi pitää luetteloa siitä, mitä niisejä on toimitettu kullekin asiakkaalle niin, että he voivat saada samaa niisilajia "oman niisinsolmijari' erikoisominaisuuksineen täydentävissä toimituksissa tai vaihtaessaan kuluneet niisitykset.

Toinen epäkohta näissä käsinsolmituissa lankaniiseissä on se, että solmut ovat enemmän kuin kaksi kertaa niin paksuja kuin niisilan-ka muilta osiltaan. Kun 100 niisiä tai enemmän kootaan sitten yhteen niisivarsille kutomisniisityksen muodostamiseksi, tulevat oleellisesti toistensa kohdalla olevat solmut muodostamaan "känsiä", jotka voivat vahingoittaa loimilankoja tailoimilangat voivat vahingoittaa niitä.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada niisi, jossa edellä mainitut epäkohdat on poistettu, ja tämä on toteutettu keksinnön mukaan siten, että niisissä on kaksi virkattua lankaa, jotka on sovitettu vierekkäin ja joissa suljetun niisin niisisilmineen muodostamiseksi vastaavien lankojen silmukat on järjestetty tarttumaan toisiinsa sitä varten tarkoitetuin välimatkoin pitkin kahden langan pituutta kahden tavallisen käsinsolmitun niisin solmujen korvaamista varten tarkoitettujen yhteensitomiskohtien muodostamiseksi.

Keksintö kohdistuu myös menetelmään tällaisten niisien valmistamiseksi, ja tämä menetelmä tunnetaan siitä, että käytetään virk-kauskonetta, jonka avulla virkataan kahta lankaa, jotka sovitetaan vierekkäin ja joissa niisisilmän muodostamiseksi toistensa kohdalla kummassakin langassa olevat silmukat virkataan yhteen siten, että vastaavan silmukan pystylanka tarttuu vastassa olevaan silmukkaan.

Keksintöä selitetään tarkemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää tavallista käsinsolmittua niisiä, jossa selvyyden vuoksi solmut eivät ole kiristettyjä, kuvio 2 esittää kuviota 1 vastaavasti keksinnön mukaista niisiä, kuvio 3 esittää suuremmassa koossa keksinnön mukaisen niisin si-tomiskohtaa, ja kuvio 4 esittää, kuinka joukko toisiinsa liittyviä keksinnön mukaisia niisejä on ripustettu niisivarsille.

Kuvio 1 esittää tavallista käsinsolmittua niisiä 1, joka on tehty edullisesti verraten pehmeästä aineesta sopivan paksuksi naruk- 3 62348 si muodostetun langan kappaleesta. Tämä naru on kolmesta kohdasta varustettu solmuilla 3, 4 ja 5, jotka selvyyden vuoksi on esitetty ki-ristämättöminä ja jotka on tehty käsin. Nämä solmut muodostavat niisin sivuosat ja niisisilmän. Havaitaan helposti, että kun suuri joukko niisejä järjestetään niisivarsille, solmut 3, 4 ja 5 tulevat aiheuttamaan sen, että niputetut niisit vastaavien solmujen kohdalla ovat melkoisesti paksumpia kuin niissä kohdissa, joissa solmuja ei ole. Tällöin on otettava huomioon se, että kukin solmu yleensä on enemmän kuin kaksi kertaa niin paksu kuin niisilanka, ja jos niisivarsille asetetaan 1000 niisiä tai enemmän, niin tulee nipun paksuus tietenkin hyvin vaihtelevaksi niisin pitkittäisessä suunnassa. Syy siihen, että näitä vanhempia tavallisia käsintehtyjä niisejä varten käytetään verraten pehmeää ainetta, on se, että solmujen muodostamat känsät voisivat vahingoittaa loimia, ellei aine olisi pehmeää ja verraten perään-antavaa. Tästä taas johtuu, että kyseinen niisi on verraten lyhytikäinen, koska kuluminen pehmeän ja pienen vastustuskyvyn omaavan aineen johdosta on verraten nopeata.

Lisäksi tuottaa tällaisen niisin tottumattomalle solmijalle vaikeuksia kehysten muotoisista apuvälineistä huolimatta solmia lanka siten, että niisisilmä tulee olemaan samalla etäisyydellä päistä tällaisten niisien pitkässä sarjassa.

Kuviossa 2 on esitetty keksinnön mukainen niisi 10, jossa on kaksi virkattua lankaa 11 ja 12, jotka on varustettu solmukohdilla 13, 14, 15 ja 16, jotka muodostavat niisin ja siinä olevan niisisilmän 17. Kuten solmukohtaa suurennettuna esittävästä kuviosta 3 paremmin näkyy, ovat solmukohdat 13, 14, 15 ja 16 muodostetut siten, että yhden langan 11 silmukka on virkattu yhteen toisen langan 12 silmukan kanssa. Tällä tavalla muodostuu solmukohtia, joilla on huomattavasti pienempi paksuus lanka-aineeseen verraten kuin on asianlaita tavallisella tavalla tehtyjen solmujen kyseessä ollessa. Sen johdosta, että niisijoukkoa niisivarsille pujotettaessa känsämuodostuksesta johtuvaa epäkohtaa ei enää ole, voidaan käyttää melkoisesti vahvempaa ainetta niisien valmistukseen aiheuttamatta tällöin sitä negatiivista epäkohtaa, että niisi voi vääntää loimilangan rikki. Tämän avulla voidaan aikaansaada pitempi elinikä tällaisille niiseille kuin tavallisille käsinsolmituil-le lankanii3eille.

Keksinnön mukainen virkattu niisi valmistetaan edullisesti virkkauskoneessa, joka toimii automaattisesti ja yksinkertaisin välinein voidaan saattaa valmistamaan niisejä toisiinsa liittyvinä pituuksina tarkoin mitoin niisin pituuteen ja niisisilmän niisissä sijain- * 62348 tiin nähden. Tällä tavalla poistetaan erilaisten niisien varastoinnin aiheuttamat pulmat, koska kaikki kyseisellä koneella valmistetut nii-sit ovat tarkasti samanlaisia. Peräkkäisten niisien muodostamiin pituuksiin järjestetään sopivasti väliosat 18, jotka niisejä niisivar-silie 19 pujotettaessa ja sen tapaisessa mahdollistavat erillisten niisien vapaan keskinäisen asettelun. Eräänä tämän valmistuksen etuna on se, että niisejä voidaan toimittaa metritavarana, minkä jälkeen ne sopivana ajankohtana ja sopivassa paikassa voidaan pujottaa niisivar-sille tai sen tapaisille, mikä on täysin vastakkaista käsinsolmittui-hin niiseihin nähden, jotka niputetaan erillisinä ja sitä seuraavassa jakelussa on pujotettava kehyksille. Niisejä niisivarsille pujotettaessa tapahtuu joskus, että yksi tai useampi niisi pujotetaan väärin. Leikkaamalla yksinkertaisesti viallinen niisi väiiosien 18 kohdalta tällainen vikapujotus ei muodosta mitään mainittavaa haittaa, mikä on erikoista tässä keksinnön mukaisessa niisissä.

Keksinnon mukaisia niisejä voidaan yksinkertaisella virkkaus-koneella valmistaa 25.000 ja 50.000 niisin välillä työpäivää kohti, jolloin näin valmistettuja niisejä voidaan toimittaa keskenään tarkasti saman mittaisina, samalla kun mainittavat vaihtelut tavaran paksuudessa paksumpien solmukohtien johdosta jäävät pois. Yksinkertaisen valmistuksen johdosta voidaan tällaisia niisejä valmistaa myös kustannuksin, jotka ovat edullisia tavallisten käsinsolmittujen niisien kustannuksiin verrraten, vaikka tästä käsinsolmimisesta on maksettu hyvin huonosti.

Keksintö ei ole rajoitettu kuvioissa 2-4 esitetttyihin ja niiden yhteydessä selitettyihin sovellutusesimerkkeihin, vaan sitä voidaan muuttaa monin tavoin seuraavien patenttivaatimusten puitteissa.

Claims (3)

5 62348

1. Tekstiililangasta tehty niisi, tunnettu siitä, että niisissä (10) on kaksi virkattua lankaa (11, 12), jotka on sovitettu vierekkäin ja joissa suljetun niisin niisisilmineen (17) muodostamiseksi vastaavien lankojen silmukat on järjestetty tarttumaan toisiinsa sitä varten tarkoitetuin välimatkoin pitkin kahden langan pituutta tavallisen käsinsolmitun niisin solmujen korvaamista varten tarkoitettujen yhteensitomiskohtien (13, 14, 15 ja 16) muodostamiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen niisi, tunnettu siitä, että langat (11, 12) kussakin niisissä (10) jatkuvat katkeamattomina väliosaan (18), joka muuttuu seuraavaksi niisiksi, jolloin toisiaan seuraavat niisit ovat toisiinsa liittyviä.

3· Patenttivaatimuksen 1 mukaisen tekstiililangasta tehdyn niisin valmistusmenetelmä, tunnettu siitä, että käytetään virkkauskonetta, jonka avulla virkataan karhtsa lankaa (11, 12) jotka sovitetaan vierekkäin ja joissa niisisilmän (17) muodostamiseksi toistensa kohdalla kummassakin langassa olevat silmukat (13, 14, 15 ja 16) virkataan yhteen siten, että vastaavan silmukan pystylanka tarttuu vastassa olevaan silmukkaan.