FI62276C - Elektrisk uppvaermd glassiva med skarpt boejda delar samt foerfarande foer bildning av denna skiva - Google Patents

Description

R3CT1 r.i „4. kuulutusjulkaisu λo 0 7 A

W* W ^»UTLAceNINeSSKRIFT 6 ^ ' 6

3¾¾ c (45) Pa tor. ill ':iy:in;v Uy 10 hi l^'Z

'S * ^ (51) *Mk.Vct.3 C 03 B 23/025 SUOMI —FINLAND (21) hMottlh.k.iwu-heinwweknln! T72525 (22) Hak«ml*p»lvt — Aneefcnlnpdtf 25.08.77 (23) Alkuplivt—GUtighctadig 25.08.77 (41) Tulkit (ulklMktl — Blhrlt ofr«ntll| 28.02.78 ^ J» rekl«teHhallltUf *****«» ). k««L|u..u.,un p,m._

Patent· och raglttarttyralMn AntWetn irthgd och utl.ikrtftcn publican* 31.08.82 (32)(33)(31) Pyrdetty «uolkau»—Begird prtoritat 27.08.76 USA(US) 71815¾ (71) Libbey-Owens-Ford Company,. 8ll Madison Avenue, Toledo, Ohio, USA(US) (72) James Guy Marriott, Perrysburg, Ohio, USA(US) (7¾) Leitzinger Oy (5¾) Sähköisesti lämmitetty lasilevy, jossa on terävästi taivutettuja osia sekä menetelmä tämän levyn muodostamiseksi - Elektrisk uppvärmd glas-skiva med skarpt böjda delar samt förfarande för bildning av denna skiva Tämän keksinnön kohteena on yleisesti ottaen sähköisesti lämmitetyt lasilevyt 3a erityisesti sähköisesti lämmitetty ikkuna, joka on varustettu toisella sähkövirtapiirillä terävien kulmataitteiden aikaansaamiseksi ikkunaan.

Erittäin tunnettu keino sumun tai jään poistamiseksi autojen tai vastaavien ikkunoista on lämmitysvirtapiirien käyttö, jotka piirit muodostuvat sähkövastuselementeistä. Toisinaan tällaiset vastuselemen-tit muodostetaan sähköisesti johtavasta materiaalista, joka sijoitetaan tai sulatetaan lasilevyn sisäpintaan yhdensuuntaisiksi viivoiksi, jotka ulottuvat levyn pituussuuntaan eli yleisesti ottaen vaaka-suuntaan ajoneuvoon asennetussa levyssä. Nämä yhdensuuntaiset viivat on vastakkaisista päistään kytketty elektrodeihin tai kokoojakiskoi-hin, jotka sijaitsevat lasilevyn vastakkaisten päitten vieressä ja ulottuvat levyyn nähden olennaisesti poikittain. Lämmitys- tai kuumen-nusvirtapiiri on painettu lasilevyyn ennen sen taivuttamista haluttuun muotoon.

Viime vuosina on toisinaan haluttu muodostaa lasitteeseen yksi tai useampia suhteellisen teräviä kulmataitteita, jotta noudatettaisiin 2 62276 niitä tyyliominaisuuksia, joita esiintyy lasitteiden vieressä olevissa metallilevyissä ajoneuvoissa. Eräs kaikkein menestyksellisin menetelmä terävästi taivutettujen lasilevyjen valmistamiseksi on saatu aikaan niillä lasin taivutusmenetelmillä, jotka on esitetty USA-patenteissa N:o 3,762,903 ja N:o 3,762,904, jotka on siirretty esillä olevan keksinnön siirronsaajalle, joissa menetelmissä muodostetaan sähköisesti johtava rata lasilevyn ainakin toiseen pintaan pitkin yhtä tai useampaa viivaa, joista levy halutaan taivuttaa terävästi. Tämän jälkeen levy tuetaan sopivalle gravitaatiotyyppiselle muottirakenteelle ja kuumennetaan uunissa lasin pehmenemispistettä vastaavaan lämpötilaan, jolloin lasi vajoaa painonsa johdosta pitkin muotin muotopintoja, ja samanaikaisesti siirretään sähkövirta mainitun radan tai ratojen kautta lasilevyn kuumentamiseksi välittömästi ratojen viereisiltä alueilta yllä mainitun pehmenemispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan, jolloin mainittu levy saadaan taipumaan terävästi mainittujen ratojen kohdalta ja tällöin näihin muodostuu suhteellisen terävät kulmat. Tätä tekniikkaa käytettäessä on havaittu vaikeaksi muodostaa teräviä taitteita sellaisiin lasitteisiin, joihin on painettu kuumennusvirtapiirejä, koska taivutusvirta- piirin sähköä johtavat radat, jotka ovat välttämättömiä terävien taitteiden aikaansaamiseksi, leikkaavat kuumennusvirtapiirin sähköä johtavat radat, mikä pyrkii rajoittamaan osan virtaa, joka muuten olisi tarkoitettu yksinomaan taivutuspiiriin. Toisaalta yleisestä sähkötekniikasta tunnetussa "ylisiirtotekniikassa” työnnetään tai kerrostetaan eristin muuten toisensa leikkaavien lankojen väliin niiden erottamiseksi sähköisesti, mutta tämä tekniikka vaatisi ainakin yhden ja useimmiten kaksi lisäpainamisvaihetta mikäli sitä sovellettaisiin tässä yhteydessä tarkastellun painetun kaksoisvirta-piirijärjestelmän kohdalla, jolloin tuotantokustannukset lisääntyisivät.

Esillä olevan keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on saada aikaan parannettu sähköisesti kuumennettu ikkuna, jossa on lisäsähkövirtapiiri terävien taitteiden muodostamiseksi mainittuihin ikkunoihin.

Lisäksi keksinnön tarkoituksena on saada aikaan mainitunkaltainen sähköisesti lämmitetty ikkuna, jossa on uusi kaksoispiirijärjestely, joka eristää kuumennuspiirin lisäpiiristä ikkunan taivutuksen aikana.

Keksinnön tarkoituksena on edelleen saada aikaan parannettu menetelmä suhteellisen teräväkulmaisilla taitteilla varustetun sähköisesti lämmitetyn ikkunan muodostamiseksi.

3 62276 Nämä tarkoitukset saavutetaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitettyjen keksinnön tunnusmerkkien mukaisesti, jolloin ensimmäisen kerran ikkunaan on muodostettu kaksi sähkövirtapiiriä, toinen ikkunan lämmittämiseksi ja toinen taivutuskohtien kuumentamiseksi.

Seuraavassa keksintöä selvitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on perspektiivikuva autosta, jossa on sähköisesti lämmitetty takalasi, jonka muodostaa viimeaikaisen tyylin mukaan taivutettu monoliittilasilevy; kuvio 2 on perspektiivikuva kuviossa 1 esitetyn takalasin sisäpinnasta esittäen lasilevyn välittömästi sen jälkeen kun siihen on muodostettu terävät taitteet; kuvio 3 on edestäpäin nähty pystykuva tasaisessa muodossa olevasta kuumennetusta takalasista ennen taivutusta esittäen lasiin painetut, yhdistetyt lämmitys- ja taivutusvirtapiirit; kuviot 4 ja 5 ovat suurennettuja osakuvia kuviossa 3 ympäröidyistä osista 4 ja 5 esittäen vastaavassa järjestyksessä tasaisen lasilevyn vasemmanpuoleisen ylä- ja alakulman; ja kuvio 6 on suurennettu osakuva kuviossa 3 ympäröidystä osasta 6 esittäen alunperin muodostetun lämmitysvirtapiirin hila- ja ko-koojakiskorakenteen.

Tarkasteltaessa nyt piirustuksia yksityiskohtaisesti havaitaan, että kuviossa 1 on esitetty takalasi 10, joka on taivutettu haluttuun muotoon keksinnön mukaisesti ja esitetty asennettuna muotoilutyyliltään viimeaikaiseen autoon 11. Takalasi 10 muodostuu monoliittilasilevys-tä, jossa on keskiosa 12 ja sisäänkäännetyt vastakkaiset pää- tai sivuosat 13, joiden ääriviivan muoto on olennaisesti kolmiomainen. Sivuosat 13 on taivutettu teräviin kulmiin suoria viivoja pitkin, joita esittää yleisesti ottaen viitenumero 15 ja jotka ulottuvat lasilevyn toisesta pitkittäisreunasta toiseen auton vastakkaisten sivujen läheisyydessä. Vaikka esillä olevan keksinnön tunnusmerkit selvitetään tässä käsittelemällä yhdestä levystä muodostuvaa lasitetta, jossa on kaksi vastakkaissuuntaisesti ulottuvaa, terävää kulmataitet-ta, on selvää, että keksintö kattaa sellaisten lasilevyjen valmistuksen, joissa voi olla mikä määrä tahansa teräväkulmaisia taitteita poikittais- ja/tai pitkittäissuunnassa ja/tai monikerroksisia lasilevyjä, kuten esim. tavanomaiset laminoidut tuulilasit.

62276

Tarkasteltaessa nyt kuviota 3 havaitaan, että takalasi 10 muodostuu tasaisesta monoliittilasilevystä 16, joka on muodoltaan yleisesti ottaen kuusikulmainen käsittäen yläreunan 17 ja alareunan 18, jotka yhdistää toisiinsa päätyreunat 20 ja 21. Kummassakin päätyreunassa on kulmittain liittyvät osat 22 ja 23, jotka ulottuvat keskiosasta 12 toisiaan lähenevästi muodostaen poikkiviivojen 15 kanssa yleisesti ottaen kolmiomaiset muodot. Tässä yhteydessä termejä ylä, ala, katto, pohja, vaakasuuntainen, pystysuuntainen jne. käytetään ainoastaan helpottamaan piirustusten kuvion 3 selvittämistä eikä niitä pitäisi käsittää sellaisina, että ne rajoittavat tämän keksinnön piiriä.

Takalasi 10 on varustettu sähköisesti lämmittävällä virtapiirillä eli verkolla, jota osoittaa yleisesti ottaen viitenumero 25 ja johon kuuluu useita saman välimatkan päässä toisistaan olevia, yhdensuuntaisia sähköä johtavia hopealasisulateviivoja 26, jotka ulottuvat pituussuun-taisesti levyn 16 koko keskiosan 12 yli ja tämän jälkeen viistosti kulmittain sivuosien 13 yli ollen olennaisesti yhdensuuntaisia alareunojen 23 kanssa. Sähköä johtavat sulateviivat 26 ovat rinnan-kytketyt vastakkaisista päistään elektrodeihin tai kokoojakiskoihin 27, jotka ulottuvat yhdensuuntaisesti lasilevyn reunaosiin 22 nähden ja jotka on sovitettu varustettaviksi sopivilla navoilla (ei esitetty) auton sähköjärjestelmään kytkemistä varten. Kytkettäessä virta johtavien viivojen 26 kautta virtaava virta kehittää riittävästi lämpöä jään tai sumun poistamiseksi takalasista haluttaessa. Nämä sähköä johtavat viivat 26 näkyvät vain hyvin hienoina viivoina levyn sisäpinnalla, jolloin ne eivät materiaalisesti estä näkyvyyttä, niiden koko on jonkin verran liioiteltu kuvioissa 2 ja 3 asian selvittämisen helpottamiseksi. Myös kokoojakiskot 27 on edullisesti muodostettu hopealasisulateseoksesta ja ne ovat olennaisesti leveämpiä, jotta varmistettaisiin hyvä sähkökontakti siihen sähkökytkentään, joka tämän jälkeen liitetään siihen, kuten jäljempänä selvitetään täydellisemmin. Sähköä johtavat viivat 26 ja kokoojakiskot 27, jotka on painettu lasin pintaan ennen sen taivuttamista tai muokkaamista, sijaitsevat levyn 16 sisäpinnalla niiden vahingoittumisen minimoimiseksi, joka muuten seuraisi ulkoisista sääolosuhteista ja liiallisesta han-kaavasta puhdistuksesta sen jälkeen kun ne on asennettu moottoriajoneuvoon.

Terävästi taivutettujen sivuosien 13 aikaansaamiseksi taivutetaan lasilevyt suhteellisen teräviin kulmiin välimatkan päässä toisistaan olevista viivoista 15 keskittämällä lämpö näihin viivoihin 15 ja sai- 62276 lien levyn vajota oman painonsa johdosta gravitaatiotyyppisen kehys-muotin (ei esitetty) muotopintoihin. Eräässä viimeaikoina kehitetyssä menetelmässä lämmön kohdistamiseksi haluttuihin taivutusviivoihin muodostetaan sähköä johtavat radat, jotka muodostavat sähkövastusele-mentit ainakin levyn toiseen pintaan pitkin niitä viivoja, joista levy halutaan taivuttaa, ja tämän jälkeen siirretään sähkövirta näitä ratoja pitkin levyn kuumentamiseksi välittömästi mainittujen ratojen vieressä olevalta alueelta lasin taipumispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan, jolloin levy taipuu terävästi näiden ylikuumennettujen ratojen kohdalta. Nämä sähkövastuselementit tai sähköisesti johtavat radat, joita esillä olevassa suoritusmuodossa esittää yleisesti ottaen viitenumero 30, ulottuvat olennaisesti saman matkan ja samalla kohtaa kuin halutut taiteviivat 15 ja ovat muodostetut sähköä johtavasta hopeasulatemateriaalista, joka on myös sovitettu nauhan muodosta lasilevyn sisäpuolelle eli sisäpintaan.

Tähän mennessä sähköisesti johtavien ratojen muodossa olevien sähkö-vastuselementtien käyttö terävien taitteiden muodostamiseksi lasilevy ihin oli kytketty sarjoihin. Taivutuksen valvontaa ja ohjausta ei kuitenkaan voida saada aikaan silloin kun kaksi tai useampia sähköisesti johtavia ratoja on kytketty sarjoihin ja ne katkaisee rinnakkaisen lämmitysvirtapiirin sähköä johtavat viivat, koska edellistä varten tarkoitettu virta suuntautuu viimeksi mainitun läpi, jolloin radat lämpiävät epäyhtenäisesti ja seurauksena on taipumisen tai taipumisen ohjauksen katoaminen. Tämän ongelman välttämiseksi piirustusten esittämässä suoritusmuodossa viitenumerolla 30 esitetyt sähköisesti johtavat radat on kytketty rinnakkaisvirtapiiriin, jota tämän jälkeen kutsutaan "taivutuspiiriksi" 31 sen erottamiseksi lämmitys-piiristä 25.

Kuvion 3 mukaisesti taivutuspiirin 31 sähköä johtavat radat 30 ulottuvat poikittaisesti yli lasilevyn 16 ylä- ja alareunojen 17 ja 18 välillä, ja niiden molempien vastakkaiset päät on varustettu sivu-jatkeilla 32 ja 33 (kuviot 4 ja 5), joiden mitta voi olla mikä tahansa haluttu tai tarvittava ja jotka ulottuvat olennaisesti yhdensuuntaisina ylä- ja alareunoihin 17 ja 18 sekä kulmareunoihin 22 ja 23 nähden ja niitä pitkin. Jatkeet 32 ja 33 tarjoavat vaihtoehtoja säh-kökontaktien (ei esitetty) sijoittamiseksi valittuihin kohtiin lasilevyllä siellä missä tapahtuu lasin pienin siirtymä muottiin nähden tai missä itse käytetyn muotin rakenteen aikaansaamat esteet ehkäisevät sähkökytkennät sähköisesti johtavien ratojen 30 päissä.

62276 6

Jatkeiden 32 ja 33 poikkileikkausala on hieman suurempi kuin ratojen 30, jolloin saadaan aikaan olennaisesti vähemmän vastusta sähkövirralle ja siten kehitetyksi vähemmän lämpöä näiden jatkeiden läpi epäedullisen taipumisen tai vääntymisen estämiseksi niiden kohdalta. Vaikka esitetyn suoritusmuodon virtapiireissä on esitetty ja kuvattu kaksi sähköisesti johtavan radan jatketta, on selvää, että haluttaessa voidaan käyttää ainoastaan jatkeita 32.

Sähköisesti johtaviin ratoihin 30 kohdistuvan mahdollisen vahingon estämiseksi, joka vahinko saattaisi tapahtua ratojen 30 ja jatkeiden 32, 33 välillä kehittyneestä lämpötilaerosta johtuen rajusta siirtymästä ensin mainitun suuremmasta poikkileikkausalueesta viimeksi mainitun pienempään, on jatkeiden 32 ja 33 poikkileikkausaloja pienennetty, kuten kuvioissa 4 ja 5 on esitetty kohdissa 35 ja 36, jolloin ne liitoskohdissa kaventuvat olennaisesti saman suuruisiksi poikkileikkausalueiksi kuin radoilla 30.

Tämän keksinnön eräs tunnusmerkki on sähköisesti johtavien ratojen 30 sähkökytkentä kokoojakiskoihin 27. Kuten kuviossa 4 on parhaiten esitetty, kumpikin kokoojakisko 27 on yläpäästään liitetty siihen liittyvään sähköisesti johtavaan rataan 30 liitoskohdassa 34, jolloin tämän toimenpiteen tarkoitus selvitetään jäljempänä tarkemmin.

Kuten kuviossa 3 on esitetty, poikittaisesti ulottuvat taivutusvir-tapiirin 31 sähköisesti johtavat radat 30 leikkaavat lämmityspiirin 25 pitkittäissuuntaisesti ulottuvat sähköä johtavat viivat 26. Tämä järjestely vaikeuttaa virran pitämistä yhtenäisenä radoissa 30 kun niihin on järjestetty virtaa haluttujen terävien taitteiden aikaansaamiseksi johtuen siitä, että ainakin jonkin verran virtaa hajaantuu lämmityspiiriin 25 ja kuitenkin koko virta on tarkoitettu yksinomaan taivutuspiiriin 31. Keksinnön mukaisesti tätä ongelmaa on yritetty ratkaista siten, että on järjestetty elimet eristämään lämmi-tyspiiri 25 taivutuspiiristä 31 sen jälkeen kun viimeksi mainittu on kytketty päälle haluttujen terävien taitteiden muodostamiseksi. Tätä tarkoitusta varten kokoojakiskot 27 on katkaistu sen sähköä johtavan viivan 26 kanssa olevan liitoskohdan tai kytkentäkohdan vastakkaisilla puolilla, jotta saataisiin aikaan katkoksia tai rakoja 37 kokooja-kiskoihin 27 vierekkäisten sähköä johtavien viivakytkentöjen väliin. Raot 37 ovat suhteellisen pieniä mutta riittävän leveitä katkaisemaan sähköenergian virtauksen niiden poikki. Alunperin kokoojakiskot 27 varustetaan tällaisilla raoilla 37 lämmityspiirin 25 eristämiseksi 7 62276 taivutuspiiristä 31 kun viimeksi mainittu saatetaan toimimaan. Sen jälkeen kun lasilevy on taivutettu haluttuun muotoon, kuten esimerkiksi kuviossa 2 esitettyyn muotoon, voidaan näiden rakojen 37 välille järjestää sillat tai sulkea ne sopivasti muulla tavoin esimerkiksi läpivientilangalla, joka kuviossa 4 on esitetty katkoviivoin metallisen, sähköä johtavan nauhan 38 muodossa, joka on kiinnitetty esimerkiksi juottamalla vastaavaan kokoojakiskoon 27.

Sen jälkeen kun lasilevyyn on muodostettu terävät taitteet johtamalla sähkövoimaa sähköisesti johtavan radan 30 kautta, viimeksi mainitun muodostava hopealasisulateseos kiinnittyy lasilevyyn keltaisen ruskeana tahrana, joka ulottuu pitkittäissuuntaisesti teräviä taitteita pitkin. On edullista ainakin muuttaa jääneen tahran väri, jotta saataisiin aikaan edullisempi väri esteettisyyden kannalta ja joka sopisi paremmin yhteen auton rungon väriyhdistelmien kanssa siten, että ajoneuvon yleisulkonäkö paranisi. On havaittu, että levittämällä sopivaa väriainetta sähköisesti johtavan hopealasisulatemateriaalin alapinnoitteeksi tai alustaksi muuttaa jäljelle jäävää tahraa riittävästi antamaan viimeaikaisten tyylivaatimusten mukaisen halutun lopullisen ulkonäön. Tätä tarkoitusta varten ja ennen vastuselement-tien tai sähköisesti johtavien ratojen 30 muodostamista lasin pintaan levitetään väriainetta lasilevyn 16 ainakin toiseenpintaan rainoina tai nauhoina 40, joiden päälle radat 30 muodostetaan tämän jälkeen ja jota pitkin levy on tarkoitus taivuttaa. Samoin väriainenauhat 41 sovitetaan samaan pintaan myöhemmin muodostettujen kokoojakiskojen 27 alapinnoitteeksi, joten enemmän näkyvissä olevat ja korostuneet linjat valmiissa lasitteessa ovat yhtenäisen värisiä. Lisäksi nauhat 41 piilottavat tai peittävät raot 37, jotka muussa tapauksessa näkyisivät valmiissa ikkunassa. Sähköisesti johtavat radan jatkeet 32 ja 33 eivät ole samalla tavoin alapinnoitettuja, koska ne peittää auton kori tai ylärakenne sen jälkeen kun valmis ikkuna on asennettu paikalleen, eikä myöskään ohuita sähköä johtavia viivoja 26 alipin-noiteta, koska ne on tarkoitus pitää niin hienoina kuin mahdollista, jotta näkyvyys taaksepäin takaikkunasta pysyisi mahdollisimman selvänä.

Vaikka tässä alipinnoituksessa voidaan käyttää eri väripigmenttejä värianeena, edullisiin seoksiin kuuluu puhtaita mustia pigmenttejä ja/tai puhtaiden mustien pigmenttien ja mustien emalien seoksia, eli mustia pigmenttejä, jotka sisältävät pienen prosenttimäärän emalia. Esimerkkeinä väriaineseoksista voidaan viitata USA-patenttiin 62276 θ 3,879,184, joka on siirretty tämän keksinnön siirronsaajalle. Halutut pigmentit tai muut sopivat väriaineet voidaan levittää lasilevyn pintaan tavanomaisilla silkkiviiramenetelmillä, maalaamalla tai joillain muilla tunnetuilla päällystysmenetelmillä, jonka jälkeen sen annetaan kuivua huoneen lämpötilassa.

Kun rainat 40 ja 41 muodostava väriaine on kuivunut, lämmitysvirta-piirin 25 sähköä johtavat viivat 26 ja kokoojakiskot 27 muodostavat sähköä johtava materiaali samoin kuin taivutuspiirin 31 vastusele-mentit tai sähköä johtavat radat 30 sekä niiden vastaavat jatkeet 32 ja 33 voidaan sovittaa lasilevyn pintaan, jolloin sähköä johtavat radat 30 ja kokoojakiskot 27 asetetaan rainojen 40 ja 41 päälle vastaavassa järjestyksessä. Virtapiirien muodostukseen voidaan käyttää useitakin materiaaleja, mutta edullisia seoksia ovat sähköä johtavat metallimassat. Näitä massa- tai tahnamateriaaleja, joita toisinaan myös kutsutaan musteiksi, levitetään lasilevyyn tavanomaisilla silkkiviiramenetelmillä, maalaamalla tai joillain muilla tunnetuilla päällystysmenetelmillä, ja tämän jälkeen ne kuumennetaan tai tulistetaan materiaalin sulattamiseksi levyyn.

Tyypillisesti näihin tahnoihin tai massoihin kuuluu sähköä johtavia metallihiukkasia, esimerkiksi hopeaa, lasifrittihiukkasia ja orgaanisia sideaineita ja liuotinta. Materiaalin levyyn sulattamisen lisäksi lasifritti toimii jatkoaineena, jonka avulla haluttu sähkönjohtavuus- tai vastuskyky saadaan aikaan useissa sähköisesti johtavissa viivoissa, kokoojakiskoissa ja radoissa. Tällöin näiden useiden elementtien tiettyä poikkileikkauspinta-alaa kohti hopea, joka antaa siihen sähköistä johtavuutta, voidaan laimentaa tai jatkaa la-sifritillä haluttujen vastus-johtavuusominaisuuksien saavuttamiseksi, jolloin saadaan puolestaan vaikutetuksi näissä elementeissä kehittyneen lämmön laajuuteen välittömästi näiden elementtien vieressä olevassa lasissa.

Vaikka sähköä johtavat hopeatahnat ovat ihanteellisia sähköä johtavien ratojen muodostamiseen, voidaan muitakin sähköä johtavia metal-litahnoja käyttää, esim. kultaa, palladiumia, platinaa ja niiden seoksia sisältäviä. Lisäksi voidaan käyttää ilmakuivausdispersioita tai johtavia metalleja. Eräs tämän tyyppinen menestyksekkäästi käytetty materiaali on "Dag 422", joka on vesikantoaineessa oleva hopean plus grafiitin dispersio ja jota saadaan Acheson Colloids Company yhtiöstä, jonka kotipaikka on Port Huron, Michigan, U.S.A. Lisäksi - 9 62276 voidaan ratoihin 30 käyttää esimerkiksi sähköisesti johtavia nauhoja, jotka voidaan taivutusvaiheen jälkeen poistaa mutta tämän poistaminen ei ole välttämätöntä.

Sen jälkeen kun sähköisesti johtavat viivat 26, kokoojakiskot 27 ja radat 30 on saatettu paikalleen joko samanaikaisesti tai peräkkäis-järjestyksessä ja tyydyttävästi asennettu ja tulistettu, voidaan lasilevy sijoittaa sopivalle gravitaatiotyyppiselle taivutusmuotolie (ei esitetty) tukemalla levyn vastakkaisia päitä muotin muotopinnal-la. Taivutusmuotti on varustettu sähköisesti johtavilla elimillä, joissa on komtaktit ja joka muotti voi olla jokseenkin samanlainen kuin USA-patentissa n:o 4,002,450 esitetty, joka on siirretty tämän keksinnön siirronsaajalle, lukuunottamatta erilailla muodostettua ääriviivaa ja sitä, että mukana on varsinaiseen muottiin nivellettyinä kaksi päätyosaa, jotka on kääntyvästi liitetty yhteiseen kes-kirunko-osaan. Kontaktit voidaan kohdistaa valinnaisesti sähköisesti johtavien ratojen 30 vastakkaisiin päihin tai niiden vastaaviin jatkeisiin 32, 33 ratojen 30 kytkemiseksi sähköisesti sopivaan sähkö-voimanlähteeseen (ei esitetty) sähköisesti johtavien elimien kautta, jotka muodostavat osan taivutusmuottia. Haluttaessa kohdistaa sähkö-kontaktit levyn reunaosiin voidaan sähköä johtava hopeafrittimate-riaali, jollaista käytettiin sähköisesti johtaviin ratoihin 30, käsin maalata mainittuihin reunaosiin ja jatkaa radan 30 vastakkaisiin päihin, kuten esimerkiksi kuviossa 4 on esitetty kohdassa 39.

Ennen kuin sähköisesti johtaviin ratoihin 30 syötetään virtaa, taivutusmuotti ja sen kantama lasilevy kuumennetaan edullisesti suhteellisen korkeaan lämpötilaan, esimerkiksi lasin jännityspisteen yläpuolelle, mutta sellaisen taivutuslämpötilan alapuolelle, jossa lasi ei taivu mitenkään merkittävässä määrin. Tässä suhteessa on lämpötila alueella noin 482°C - 621°C havaittu tyydyttäviksi. Esikuumennus suoritetaan edullisesti kuljettamalla muotti uunin läpi ja sen tarkoituksena on estää pysyvien jännitysten muodostuminen lasiin, välttää lasin pyrkimys säröilyyn kun se tämän jälkeen kuumennetaan paikallisesti pitkin sähköisesti johtavia ratoja 30 taivutuslämpötilaansa ja lisäksi saada aikaan se, että tämä viimeksi mainittu vaihe saadaan suoritetuksi taloudellisesti katsoen hyväksyttävässä ajassa ja kohtuullisen sähköenergian määrän käytöllä.

Lasilevyn saavuttaessa halutun kokonaislämpötilan syötetään sähkövirtaa muotin kontakteihin ja tämän seurauksena sähköisesti johtaviin ra- 02276 10 töihin 30. Tämä puolestaan kuumentaa lasilevyn välittömästi ratojen 30 vierestä lasin taipumislämpötilan yläpuolella olevaan lämpötilaan, esimerkiksi yli noin 650°C, jossa vaiheessa levy taipuu terävästi pitkin ratoja 30 ja asettuu oman painonsa johdosta muottiin kuvion 2 esittämään muotoon. Tämän jälkeen levy voidaan temperoida ja päästää jäähtymään huoneen lämpötilassa. Vaikka sähköisesti johtavat radat 30 leikkaavat lämmitysvirtapiirin 25 viivat 26, taivutusmuotin kautta ja sähköisesti johtaviin ratoihin 30 syötetty sähkövirta ei pääse näiden ratojen ulkopuolelle ja on eristetty lämmitysvirtapiiristä 25 johtuen siitä, että läpi tapahtuvassa sähkövirran virtauksessa tapahtuu keskeytymisiä kokoojakiskoissa 27 olevien rakojen tai katkosten 37 johdosta. Samoin kokoojakiskoihin 27 on järjestetty raot 37' lähelle niiden liitoskohtia sähköisesti johtaviin ratoihin 30, jolloin nämä raot eristävät kokoojakiskot 27 radoista 30 kytkettäessä virta viimeksi mainittuun, jolloin saadaan estetyksi epäedullisen kuumuuden muodostuminen kokoojakiskoihin, joka pyrkii ehkäisemään hyvän juotosliitoksen syntymisen kokoojakiskojen ja siihen myöhemmin järjestetyn läpivientilankanauhojen 38 välillä.

Ennen valmiin lasilevyn asentamista autoon tai vastaavaan, läpivien-tilangat tai vastaavat nauhat 38 kiinnitetään kokoojakiskoihin 27 juottamalla ne niihin välimatkan päässä toisistaan olevista kohdista. Vaikka juotos voidaan sovittaa kokoojakiskojen 27 rakoihin 37, järjestetään juotos edullisesti kokoojakiskoilla 27 oleviin, saman välimatkan päässä toisistaan oleviin pisteisiin, jolloi nämä sähköä johtavat rainat tai nauhat 38 ylittävät raot 37 ja 37' muodostaen sähköisen yhteyden pitkin kokoojakiskoja 27. Läpivientinauhojen 38 vapaat päät on kytketty sopiviin napoihin (ei esitetty), jotka puolestaan on kytketty ajoneuvon sähköjärjestelmään.

Kytkettäessä lämmitysvirtapiiri 25 päälle, kohdistuu kokoojakiskojen 27 väliin potentiaaliero kehittäen virtausta viivojen 26 kautta ja muuttaen sähköenergian tarvittavaksi lämpöenergiaksi jään tai sumun poistamiseksi ikkunasta. On selvää, että esitetyssä suoritusmuodossa kuvatun valmiin takalasin 10 keskiosa 12 on autosta ulos näkyvyyden kannalta erittäin tärkeä ja että mahdollisimman paljon saatavissa olevaa sähköenergiaa pitäisi pidättää tässä keskiosassa sumun ja/tai jään poistamiseksi siitä. Nopea sumun ja/tai jään poisto sivuosien 13 lämmitetyltä alueelta ei ole erityisen merkityksellinen, koska ne yhteensä muodostavat ainoastaan 12 % ikkunan lämmitysalasta. Näitä sivuosia ei välttämättä tarvitsisi sähköisesti lämmittää lainkaan.

11 62276 Tämän mukaisesti ihanteellinen rakenne olisi käyttää sähköisesti johtavia ratoja 30 kokoojakiskoina ja siten rajoittaa koko saatavissa oleva sähköenergia keskiosaan, jossa sitä eniten tarvitaan. Radat 30 eivät kuitenkaan kykene riittävän hyvin toimimaan kokoojakiskoina johtuen taivutusvaiheen muodostamista poikkileikkaustajoituk-sista ja koska myöhemmin niihin järjestettyjen läpivientinauhojen 38 esilletulo tekisi ne erittäin aroiksi hankaavalle toiminnalle ja vahingoittumiselle. Lisäksi näiden punottujen läpivientinauhojen läsnäolo olisi esteettisyyden kannalta epäedullinen paikalleen asennetun ikkunan lopulliselle ulkonäölle. Tästä syystä lämmitysvirtapiirin 25 johtavat viivat 26 ulotetaan ratojen 30 yli ja kytketään keskenään kokoojakiskojen 27 avulla, joiden poikkileikkausala on riittävä suorittamaan tehtävänsä tehokkaasti ja jotka sijaitsevat valmiin ikkunan vastakkaisten päiden vieressä, jossa ne voidaan helposti piilottaa ja suojata ajoneuvon ikkunan reunarakenteilla.

Tästä syystä vaikka jonkin verran saatavissa olevaa sähköenergiaa on pakko ohjata ikkunan sivuosiin 13, on edullista kohdistaa siihen mahdollisimman vähän sähköenergiaa, ei ainoastaan yllä mainituista syistä, vaan myös johtuen liiallisesta lämmön muodostumisesta sivuosissa, kuten jäljempänä selvitetään. Esimerkiksi kokoojakiskojen 27 ollessa kytkettynä irti sähköä johtavista radoista 30, jotka sulavat ikkunaan tämän pysyväksi osaksi ja jotka leikkaavat lämmitysvirtapiirin sähköä johtavat viivat 26, havaittiin, että noin 17 % koko sähkövoimasta hajaantuisi sivuosiin 13, jolloin kummassakin sivuosassa 13 laskettu keskimääräinen virran tiheys oli noin 57 % suurempi kuin keskiosassa 12 oleva keskimääräinen virran tiheys johtuen siitä, että sivuosissa 13 vierekkäiset sähköä johtavat viivat 26 ovat lähempänä toisiaan. Samoin yksittäisten viivojen 26 keskimääräinen virran tiheys sivuosissa 13 ylitti suuresti keskiosassa 12 olevien yksittäisten viivojen 26 keskimääräisen virran tiheyden johtuen huomattavista eroista viivojen pituuksissa. Nämä tekijät saavat aikaan liiallisen lämmön kehittymisen sivuosista 13, erityisesti niiden suhteellisen kapeissa yläkulmissa, joka liiallinen lämmönkehittyminen johtuu siitä, että sähköä johtavat viivat 26 ovat huomattavan lähellä toisiaan ja niiden pituudet lyhenevät progressiivisesti. Tällainen lämmönmuo-dostus voi vaikuttaa vahingollisesti ympäröivän ajoneuvorakenteen sisäosiin, ja henkilön koskettaessa vahingossa kuumaa lasia ovat seuraukset epämiellyttävät ja jopa vaaralliset.

Lämmönmuodostusta sivuosissa 13 saadaan rajusti pienennetyksi esillä 62276 12 olevan keksinnön mukaisesti kytkemällä kokoojakiskot 27 sähköisesti johtaviin ratoihin 30 yhtymiskohdissa 34. Kun lämmitysvirtapiiri käännetään päälle, radat 30 muodostavat huomattavasti vähemmän vastustavan radan kuin sivuosissa 13 olevat sähköä johtavat viivat 26, jolloin olennainen osa virtaa ohittaa nämä sivuosissa olevat sähköä johtavat viivat 26, jolloin ne kehittävät tämän seurauksena myös vähemmän lämpöä. Kokoojakiskojen 27 ollessa kytkettyinä ratoihin 30 havaitiin, että sivuosissa käytetty sähköenergia pieneni 11 %:iin siitä kokonaissähköö;ier9iasta, joka oli saatavissa lämmitysvirtapiiriä varten, jolloin kummassakin sivuosassa 13 laskettu keskimääräinen virran tiheys oli 5 % pienempi kuin keskiosassa 12 laskettu keskimääräinen virran tiheys. Myös sivuosissa 13 olevien yksittäisten sähköä johtavien viivojen 26 virran tiheys pieneni verrattuna siihen yksittäisten viivojen virran tiheyteen, joka laskettiin kokoojakiskojen ollessa kytkettyinä irti sähköä johtavista radoista 30. Tämän seurauksena suurin osa lämmitysvirtapiiriin 25 saatavissa olevasta sähköenergiasta pysyy takalasin 10 keskiosassa 12, jolloin pienii mahdollinen määrä virtaa pääsee kääntymään sivuosiin 13.

Edellä olevasta käy selville, että esillä olevan keksinnön tarkoitukset ja kohteet on täysin saavutettu. Tämän keksinnön tuloksena voidaan sähköisesti lämmitettyyn ikkunaan järjestää teräväkulmaisia taitteita sovittamalla ikkunaan sähköä johtavilla radoilla varustettu toinen virtapiiri ja saattaaimalla virta kulkemaan sen läpi lämmön kehittämiseksi ja kohdistamiseksi niihin viivoihin, joista sähköisesti lämmitetty ikkuna halutaan terävästi taittaa. Koska mainitut radat leikkaavat ikkunan lämmitysvirtapiirin sähköä johtavat viivat, eristetään nämä kaksi virtapiiriä taivutuksen aikana varustamalla ikkunan lämmitysvirtapiirin kokoojakiskot alun perin katkoksilla siten, että vierekkäiset sähköä johtavat viivat tulevat sähköisesti irti kytketyiksi toisistaan. Taivutuksen jälkeen nämä katkokset saatetaan yhteen kiinnittämällä läpivientilangat kokoojakiskoihin ikkunan lämmitysvirtapiirin saattamiseksi yhtenäiseksi. Itse käytössä sähköä johtavien ratojen ja valmiissa ikkunassa olevien lämmitysvir-tapiirien kokoojakiskojen 27 välinen ristiin kulkeminen auttaa vähentämään sähkön kulutusta terävästi taivutetuissa sivuosissa, jolloin ikkunan keskiosaan saatavissa oleva sähkövirran osa kasvaa siinä kohdassa, missä kirkas näkyvyys taaksepäin on kaikkein tärkein.

Claims (10)

62276

1. Sähköisesti lämnitetty lasilevy, joka. on sovitettu taivutettavaksi terävästi ainakin yhtä mainittuun levyyn nähden poikittain ulottuvaa viivaa pitkin, jossa lasilevyssä (16) on sen toiseen pintaan painettu, sähköä johtavasta materiaalista muodostettu ensimmäinen virtapiiri (25) käsittäen parin kokoojakiskoja (27) ja useita välimatkan päässä toisistaan olevia sähköä johtavia viivoja (26), jotka ulottuvat mainittujen kokoojakiskojen välillä ja joiden vastakkaiset päät on kytketty näihin kokoojakiskoihin (27), tunnettu siitä, että sähköä johtavasta materiaalista muodostettu ainakin yksi sähköisesti johtava rata (30) on myös painettu mainittuun lasilevyn pintaan kokoojakiskojen (27) väliin ja joka rata sattuu yhteen sen viivan (15) kanssa, josta levy (16) on tarkoitus taivuttaa, jolloin sähköä johtava rata (30) leikkaa sähköä johtavat viivat (26) ja on sovitettu kytkettäväksi vastakkaisista päistään voimanlähteeseen toisen virtapiirin (31) muodostamiseksi mainitulle lasilevypinnalle, ja että ensimmäisessä virtapiirissä (25) on katkoksia (37) lähellä sähköä johtavien viivojen (26) ja kokoojakiskojen (27) välisiä yhtymäkohtia ensimmäisen (25) ja toisen (31) virtapiirin eristämiseksi toisistaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen lasilevy, tunnettu siitä, että mainitut katkokset (37) muodostavat raot kokoojakiskoihin (27) kunkin kytkennän vastakkaisille puolille mainittujen sähköä johtavien viivojen (26) ja kokoojakiskojen (27) väliin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lasilevy, tunnettu siitä, että siihen kuuluu pari välimatkan päässä toisistaan olevaa, sähköä johtavaa rataa (30), jotka sijaitsevat mainittujen kokoojakiskojen (27) sisäpuolella ja leikkaavat mainitut sähköä johtavat viivat (26), sekä liitoselimet (34), jotka kytkevät sähköisesti kummankin kokoojakiskojen (27) toisen pään sähköä johtaviin ratoihin (30) .

4. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen lasilevy, jossa on mainittujen sähköä johtavien viivojen (26) muodostama ikkunalämmitin, tunnettu siitä, että siihen kuuluu pari välimatkan päässä toisistaan olevaa, sähköä johtavaa rataa (30) , jotka ulottuvat poikittain levyyn nähden pitkin niitä viivoja (15), joista levy (16) on tarkoitus taivuttaa, jolloin levyyn (16) kuuluu keskiosa 62276 14 (12) , joka muodostuu mainittujen ratojen (30) väliin, ja päätyosat (13) , jotka ulottuvat sivuttaisesti ulospäin vastakkaisiin suuntiin mainitusta keskiosasta (12) ja jotka on sovitettu taivutettaviksi kyseisten ratojen (30) kohdalta.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lasilevy, tunnettu siitä, että kumpikin mainittu päätyosa (13) on yleisesti ottaen kolmiomainen ääriviivaltaan, jolloin siihen liittyvä sähköä johtava rata (30) muodostaa mainitun kolmiomuodon kannan ja jolloin mainitussa päätyosassa (13) on pari kulmittain toisiinta liittyvää reunaosaa (22, 23) ja kumpikin kokoojakisko (27) sijaitsee pääty-osassa (13) ja ulottuu pitkin ainakin toista mainituista reunaosista (22) välimatkan päässä siitä ja olennaisesti yhdensuuntaisesti sen kanssa.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen lasilevy, tunnettu siitä, että sähköä johtavat viivat (26) ulottuvat pituussuuntaisesti keskiosan (12) yli sähköä johtavien ratojen (30) välissä ja tämän jälkeen kulmittain kyseisten ratojen (30) ja kokoojakiskojen (27) välissä, jolloin mainitut kokoojakiskot (27) ulottuvat mainittujen päätyosien (13) reunojen osaa (22) pitkin ja olennaissti yhdensuuntaisena näiden kanssa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen lasilevy, tunnettu siitä, että siihen kuuluu liitinelin (34), joka kytkee sähköisesti kummankin kokoojakiskon (27) toisen pään sähköisesti johtaviin ratoihin (30).

8. Menetelmä sähköisesti lämmitetyn lasilevyn muodostamiseksi, joka on sovitettu taivutettavaksi suhteellisen terävään kulmaan, jossa menetelmässä sähköä johtavaa materiaalia kiinnitetään lasilevyn (16) toiseen pintaan siten, että muodostuu ensimmäinen virtapiiri (25), jossa on sarja yhdensuuntaisia sähköä johtavia viivoja (26) kytkettyinä vastakkaisista päistään pariin välimatkan päässä toisistaan olevia kokoojakiskoja (27), tunnettu siitä, että mainittuun lasilevyn pintaan kiinnitetään lisää sähköisesti johtavaa materiaalia siten, että muodostuu toinen virtapiiri (31), jossa on ainakin yksi sähköisesti johtava rata (30) ulottuen poikittain mainitun ensimmäisen virtapiirin (25) sähköä johtavien viivojen (26) yli ja leikaten ne, ja eristetään mainittu ensimmäinen 15 62276 virtapiiri (25) toisesta virtapiiristä (31) muodostamalla katkoksia (37) mainittuihin kokoojakiskoihin (27) kunkin kytkennän vastakkaisille puolille vastaavassa järjestyksessä sähköä johtavien viivojen (26) ja kokoojakiskojen (27) väliin.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että ensimmäinen (25) ja toinen (31) virtapiiri kiinnitetään samanaikaisesti lasilevyn (16) mainittuun toiseen pintaan.

10. Patenttivaatimuksen 8 tai 9 mukainen mentelmä, tunnet-t u siitä, että riittävän suuruinen sähköjännite johdetaan sähköä johtavan radan (30) poikki riittävän pitkän ajan levyn kuumentamiseksi välittömästi mainitun radan (30) vieressä olevalta alueelta lasin taipumispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan, jolloin saadaan aikaan mainitun levyn taipuminen kyseistä rataa (30) pitkin, ja että taivutuksen jälkeen kumpaankin kokoojakiskoon (27) kiinnitetään läpimenolanka (38) mainittujen katkosten (37) yhdistämiseksi ja jotta saataisiin aikaan sopiva rata sähkövirran läpikulkua varten.