FI62121C - Vinylidenkloridkopolymerkomposition anvaendbar foer formning av en film - Google Patents

Description

RÄSr^l [B] (idKWWLUTUSJULKAISU *0 λ o a JRSKa lJ ' ' UTL.ÄGGN I NGSSKRl FT tZl Z.\ C (45) Patentti .Työnnetty 10 11 1932 . *fiÄ2r , Patent ©eddelat V ' ^ (51) K».lk?/lnt.ci.3 C 08 L 27/08 SUOMI —FINLAND (21) Ptt«mlh«lcemu* — Pat«nt«n*»knlr>f 780578 (22) H«k*ml«pilvt — AnaBknlngadaf 21.02.78 (23) Alkuptlvi—Glklghatsdag 29.07.72 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt afTunctlg 21.02.78 ntmttu i« rekisterihallitus NfttMMp·», |. kuuU|ulkt.«,n pvm.-

Patent- och registerstyrelsen ' Antektn utisgd och uti.tkrffun pubifcured 30.07.82 (32)(33)(31) Pyy«**«y utuolkuu*— Bvgird prlorltut 30.03. 71 USA(US) 129501 (71) W.R. Grace & Co., Grace Plaza, llli* Avenue of the Americas, New York, N.Y. IOO36, USA(US) (72) Harri Jouna Brax, Spartanburg, South Carolina, Joseph Frederick Porinchak, Spartanburg, South Carolina, Alan Stuart Weinberg,

Greenville, South Carolina, USA(US) (7M Berggren Oy Ab (5h) Kelmunmuo do st ukseen sopiva vinylideenikloridikopolymeeriseos -Vinylidenkloridkopolymerkomposition, användbar för formning av en film (62) Jakamalla erotettu hakemuksesta 879/72 (patentti 56975) -Avdelad frän ansökan 879/72 (patent 50975) Tämä keksintö kohdistuu vinylideenipolymeeriseokseen ja sitä sisältäviin kalvoihin ja laminaatteihin, ja varsinkin aineiden pakkaamiseen käytettäviksi tarkoitettuihin laminaatteihin.

Monissa käyttötarkoituksissa pakkausaineiden on oltava hyvin väkivaltaa sietäviä sietääkseen niihin kuljetusten ja käsittelyn aikana kohdistuvan ulkopuolisen väkivallan. Silloin kun pakkauksen sisältämä tavara ei ole pehmeätä tai joustavaa, väkivalta saattaa kohdistua pakkausaineeseen pakkauksen sisäpuolelta kuljetuksen ja käsittelyn aikana. Eräs esimerkki tavarasta, joka on erityisen altis sisäpuoliseen väkivaltaan, on luineen pakattu liha, so. lihapala, joka sisältää luuta. Pakkausaine saattaa puhjeta verraten kovaa luuta vasten, mikä tietenkin vaikuttaa haitallisesti lihaan. Monet muutkin kulutustavarat vaativat pakkaamista aineeseen, jonka väkivallan sietokyky on korkea.

Toinen monille pakkausaineille asetettu tärkeä vaatimus on se, että niiden hapenläpäisykyvyn on oltava alhainen, varsinkin silloin kun ruoka-aineita pakataan. Polymeeriaine, joka alhaisen hapenläpäisy- 2 62121 kykynsä johdosta on erinomaisen sopiva, on vinylideenikloridin kopolymeeri vähintään yhden muun etyleenisesti tyydyttämättömän monomeerin kanssa, joka kopolymeeri sisältää vähintään 50 paino-% vinylideenikloridistä johdettuja molekyylejä.

Edullisesti se on vinylideenikloridin kopolymeeri vinyylikloridin kanssa. Se saattaa esimerkiksi sisältää 70-85 paino-% vinylideeni-kloridista johdettuja molekyylejä ja 30-15 paino-% vinyylikloridista johdettuja molekyylejä. Muita monomeerejä, jotka ovat sopivia poly-meroitaviksi vinylideenikloridin kanssa polymeerin muodostamiseksi, jonka hapenläpäisykyky on alhainen, on monia ja hyvin tunnettuja, joten niitä ei tässä luetella.

Edellä mainituilla vinylideenikloridi-kopolymeereillä ei ole riittävän hyvää väkivallan sietokykyä eräisiin tarkoituksiin. Sen vuoksi on ehdotettu, että pakkaukseen käytettäisiin laminaattia, joka käsittää ensimmäisen kerroksen, jolla on hyvä väkivallan sietokyky, toisen, välikerroksen, vinylideenikloridi-kopolymeeriä, ja kolmannen kerroksen, jolla on hyvä väkivallan sietokyky. Tällainen laminaatti antaa hyvän suojan vahingoittumista vastaan sekä pakkauksen sisäpuolelta että ulkopuolelta. Vinylideenikloridi-kopolymeerikerrosta nimitetään "estekerrokseksi", koska se toimii molekyylihapen kulkemisen esteenä.

Kätevä tapa valmistaa edellä mainitun tyyppistä laminaattia on väkivaltaa sietävän alustakalvon sulatesuulakepuristaminen, kalvon jäähdyttäminen sen jähmettämiseksi, vinylideenikloridi-kopolymeeri-estekerroksen sulatesuulakepuristaminen alustakalvon päälle, este-kerroksen jähmettäminen, ja väkivallan sietokykyisenkerroksen sulatesuulakepuristaminen estekerroksen päälle, niin entä muodostuu laminaatti, ja laminaatin venyttäminen kahden akselin suuntaan.

Alalla on kuitenkin esiintynyt probleema vinylideenikloridi-kopoly-meerin sulate-suulakepuristamisen yhteydessä. On kätevää ja taloudellista valmistaa vinylideenikloridipolymeeri emulsio-polymeroimal-la. On todettu, että emulsiopolymeroitu tuote, jota tässä nimitetään emulsiopolymeeriksi, joskus kerrostuu suulakepuristimeen. So. se ei ole riittävän juoksevaa sulassa tilassa. Esillä oleva keksintö ratkaisee tämän probleeman.

Esillä olevan keksinnön mukaan saadaan aikaan seos, joka on käyttö- 3 62121 kelpoinen kalvon muodostamiseen, jonka perusta koostuu (i) suspen-siopolymeroidusta kopolymeeristä, jossa on vähintään 50 paino-% vi-nylideenikloridia ja loppuosa vähintään yhtä kopolymeroituvaa ety-leenisesti tyydyttämätöntä monomeeria, ja (ii) emulsiopolymeroidus-ta polymeeristä, joka perustuu vinylideenikloridiin, jolle tunnusmerkillistä on se, että mainittu emulsiopolymeroitu polymeeri on kopolymeeri, jossa on vähintään 50 paino-% vinylideenikloridia ja loppuosa vähintään yhtä muuta kopolymeroituvaa etyleenisesti tyydyttämätöntä monomeeria, ja että suspensiopolymeroidun kopolymeerin ja emulsiopolymeroidun kopolymeerin suhteelliset määrät ovat 5-40 % ja vastaavasti 60-95 paino-%.

Nyt on odottamatta todettu, että edellä määritelty emulsiohartsien ja suspensiohartsien seos voidaan sulate-suulakepuristaa ja muodostaa hyvänlaatuiseksi, kaksiakselisesti orientoiduksi kelmuksi. Normaalisti suspensio-hartsin odottaisi suulakepuristuksen aikana muodostavan geelejä emulsiohartsiin. Esillä olevassa tapauksessa suspen-siopolymeeri näyttää kuitenkin pikemminkin toimivan stabiloivasti kuin aiheuttavan geelejä emulsiopolymeeriin. Joskaan hakija ei halua sitoutua seuraaviin olettamuksiin, oletetaan, että suspensiopoly-meeri sulaa hitaammin suulakepuristimen putkessa ja toimii hankaus-aineena seoksen kulkiessa suulakepuristimen lävitse, estäen polymeerin kertymisen suulakepuristimen kotelon pintaan. Toisin sanoen emulsiopolymeeri pyrkii sulaessaan takertumaan ja suspensiopolymeeri toimii ikäänkuin kuulalaakerin tapaan, kuljettaen sitä eteenpäin. Tietenkin koko kopolymeeriseos lopulta sulaa ja suulakepuristuu.

On todettu, että kun suspensiopolymeerin pitoisuus polymeeriseokses-sa ylittää 20 %, kelmun orientoiminen käy vaikeaksi. Vain hyvin huolellisesti käsitellen on mahdollista käyttää seosta, joka sisältää jopa 40 % suspensiopolymeeriä. Syynä orientoinnissa esiintyvään vaikeuteen on se, että kiteitä muodostuu nopeammin suspensiopolymee-rikalvossa. Tällä tavoin suspensiopolymeeri toimii "saasteena" emul-siopolymeerissä siinä mielessä, että suspensiopolymeeri kiteytyy liian nopeasti, jotta saataisiin riittävästi kelmun ohenemista (sen paksuuden pienenemistä) orientoimisvaiheen aikana.

On todettu mahdolliseksi toimia suulakepuristuslämpötiloissa, jotka ovat emulsio- ja suspensiopolymeroitujen polymeerien normaalien käsittelyarvojen välillä, toisin sanoen yleensä välillä .138-171°C useimmilla ensisijaisilla seoksilla. Alunperin ei ollut ajateltu, 4 62121 että seosaineet olisivat yhteensopivia sulassa polymeeritilassa, näiden kahden polymeerin sulamisnopeuksien erojen johdosta.

Brittiläisessä patenttijulkaisussa 1 162 576 on selitetty seos, jonka perustana on seos, jossa on (i) suspensiopolymeroitua kopolymeeri ä, jossa on 75-86 paino-% vinylideenikloridia ja 25-15 paino-% vinyylikloridia ja (ii) 0,05-5 paino-%, seoksen painosta laskettuna, vinylideenikloridi-homopolymeeriä. Tämän patenttijulkaisun mukaisen keksinnön tarkoituksena on lyhentää sitä aikaa, joka kuluu kopoly-meerin kiteytymiseen suulakepuristetusta sulatteesta. Kiteytymiseen kuluvan ajan lyhentämisen tarkoituksena on saada aikaan ontto suula-kepuriste, kuten pullo tai putki, joka saa jäykkyyttä kiteytymisen kautta, niin nopeasti, että se ei menetä muotoansa. Tämä on erilainen ja melkein vastakkainen idea verrattuna esillä olevaan keksintöön, jossa on vältettävä liian nopeata sulan polymeerin kiteytymistä, ja jossa päätarkoituksena on parantaa vinylideenikloridipolymeerin virtausta suulakepuristimen kotelossa. Tämä tarkoitus saavutetaan käyttämällä seosta, jossa suurempana, 60-95 paino-% käsittävänä ainesosana on emulsiopolymeroitu kopolymeeri, päinvastoin kuin edellä mainitussa patenttijulkaisussa, jossa suurempana, 95-99,95 paino-% käsittävänä ainesosana on suspensiopolymeroitu kopolymeeri, ja lisäksi käyttämällä kahden vinylideenikloridikopolymeerin seosta, päinvastoin kuin edellä mainitussa patenttijulkaisussa, jossa käytetään vain yhtä kopolymeeriä ja lisäksi nopeasti kiteytyvää homopolymee-riä.

Seuraavassa selitetään esillä olevan keksinnön ensisijaiset piirteet.

Ensisijaisena komonomeerina vinylideenikloridia varten kopolymee-reissa on vinyylikloridi; mieluimmin 5-40 paino-% kopolymeerin yksiköistä on peräisin vinyylikloridista. Ensisijaiset emulsiopolymeerin ja suspensiopolymeerin suhteet keksinnön mukaisissa seoksissa ovat 5-15 % suspensiopolymeeriä ja 85-95 % emulsiopolymeeriä. Seos sisältää mielellään myös 2-10 %, mieluimmin 4-6 paino-% epoksihart-sia. Täten ensisijainen estekerrosseos perustuu vinylideeniklori-din kopolymeeriin vinyylikloridin kanssa, jossa on 5-40 vinyyliklo-ridiin pohjautuvaa yksikköä, sekoitettuna 2-10 %:n kanssa epoksi-hartsia, jolloin itse kopolymeeri on seos, jossa on 5-40 % suspensiopolymeeriä ja 60-95 % emulsiopolymeeriä. Parhaana pidetty estekerrosseos käsittää (a) vinylideenikloridi/vinyylikloridi-kopoly- 5 62121 meeriä, jossa on 15-30 % vinyylikloridiperäisiä yksiköitä, ja (b) 4-6 % epoksihartsia pehmittimenä, jolloin kopolymeeri on seos, jossa on 5-15 % suspensiopolymeeriä ja 85-95 % emulsiopolymeeriä. Kaikki prosenttimäärät tässä ovat painon mukaan, ellei toisin mainita.

"Epoksihartsi",jota ensisijaisesti käytetään pehmittimenä, koska on todettu, että se antaa parempia tuloksia kuin tavallisemmin käytetyt pehmittimet, on korkeavisköösistä, epoksipitoista, lämmössä kovettuvaa hartsia, jota ei pidä sekoittaa epoksidoituihin öljyihin, jotka ovat tavallisia epoksipehmentimiä ja jotka normaalisti muodostetaan epok-sidoidusta luonnonöljystä ja ovat paljon vähemmän visköösejä.

Keksintö käsittää myös kelmun, joka koostuu edellä määritellystä vinylideenikloridin emulsio- ja suspensiokopolymeerien seoksesta.

Paitsi yksinkertaista kelmua, keksintö käsittää myös tällaisen kelmun sisältävät laminaatit. Eräässä keksinnön sovellutusmuodossa keksintöön kuuluu taipuisa laminaatti, joka käsittää keksinnön mukaisen kelmun, joka kannattaa vähintään yhtä kerrosta polymeeriai-netta. Keksintö on erityisen käyttökelpoinen estekerroksen muodostamiseen laminaattiin, jossa on vähintään kolme kerrosta, nimittäin väkivaltaa sietävä kerros, estekerros ja toinen väkivaltaa sietävä kerros, tässä järjestyksessä, ja tällaisen laminaatin valmistus selitetään jäljempänä. Huomattakoon kuitenkin, että emulsio- ja suspen-siopolymeerin seosta voidaan käyttää myös vain kaksi kerrosta käsittävän laminaatin valmistukseen, jolloin toinen väkivaltaa sietävä kerros on jätetty pois.

Eräitä laminaatteja, joissa on kaksi väkivallansietokykyistä kerrosta ja niiden välissä estekerros, on selitetty kantahakemuksessa n:o 879/72. Kuumakutistuspakkaamisessa käyttöä varten polymeerikel-muille annetaan molekulaariorientointi niitä venyttämällä.

4 4

Ensisijainen polymeeriryhmä jompaa kumpaa tai molempia väkivallan- · sietokykyisiä kerroksia varten koostuu etyleenin ja vinyyliasetaatin kopolymeereistä, jotka sisältävät 5-20 paino-% vinyyliasetaattipoh-jaisia yksiköitä. Puheenaolevat etyleeni/vinyyliasetaatti-kopolymee-rit käsittävät (koostuvat kokonaan tai vain osaksi sisältävät) poly-meroituja etyleeni- ja vinyyliasetaattiyksiköitä. Täten muitakin ainesosia voi olla läsnä; polymeeri voi olla ter-polymeeri tai jokin muu polymeeri kuin kopolymeeri, kunhan pääosa ovat peräisin etylee-nistä ja vinyyliasetaatista. Tällaisten polymeerien orientoimiseksi ne mieluimmin ensin ristisidotaan. Ristisidonnan suorittamistavat 6 62121 ovat sinänsä tunnettuja, esimerkiksi säteilyttäminen.

Ensisijainen polymeeriänne laminaatin ensi kerrosta (alustaa) varten on etyleenin ja vinyyliasetaatin kopolymeeri, jossa on 5-20 %, mieluimmin 8-12 paino-% yksiköitä, jotka ovat peräisin vinyyliasetaatis-ta ja jolla on vaadittu molekyylipainojakauma. Kolmas, väkivallan-sietokykyinen kerros on mieluimmin samaa kopolymeeriä ja haluttaessa se voi olla aivan sama kuin se, jota käytetään alustana.

Keksinnön sovellutusmuotoja selitetään oheisen piirustuksen yhteydessä, jossa: kuvio 1 on kaaviollinen diagramma laitteesta, jota käytetään ensisijaisessa keksinnön mukaisessa laminaatin valmistusmenetelmässä; kuvio 2 on poikkileikkauskuvanto tämän laitteen osana olevasta suu-lakepäästä; kuvio 3 on kuvion 2 viivaa 3-3 myöten otettu kuvanto; ja kuvio 4 on poikkileikkauskuvanto esillä olevan keksinnön mukaisesta laminaatista.

Mitä kuvioon 1 tulee, siitä näkyy putki 10 suulakepuristettavana alaspäin suulakepäästä 11, jota syötetään suulakepuristimesta 9. Suulakepuristettu putKi on 250-750 mikronia paksu, mieluimmin 35-625 mikronia paksu. Jäähdyttämisen eli jäähdytysrenkaasta 12 tulevalla vedellä kastelemisen jälkeen putki litistetään nipistysteloil-la 13 ja syötetään säteilyholvin 14 läpi, jota ympäröi suojus 15, ja jossa sitä säteilytetään rautasydänmuunnin-kiihdyttimestä 16 lähtevillä elektroneilla. Muunkinlaisia muuntimia kuten Van der Graff-tai resonoivaa muunninkiihdytintä voidaan käyttää. Säteily ei ole rajoitettu kiihdyttimistä lähteviin elektroneihin, vaan mitä tahansa ionisoivaa säteilyä voidaan käyttää. Tässä selityksessä käytetty säteily-yksikkö on RAD, joka määritellään siksi säteilyn määräksi, joka pystyy kuluttamaan 100 ergiä energiaa (mitattuna absorboituna £ energiana) säteilytetyn aineen grammaa kohti. MR on miljoona (10) RAD.

Erikoistapauksissa saattaa olla toivottavaa ristiliittää polymeeri muilla tavoin, kuten kemiallisilla ristiliitäntäagensseilla. Ensisijaisessa menettelyssä käytetään kuitenkin säteilyä, niin kuin edellä on selitetty. Etyleeni/vinyyliasetaatti-kopolymeeriputken 10 sätei- i 7 62121 lytysaika ei ole kriittinen, vaan sen tarvitsee vain olla riittävä ' antamaan ristiliitäntään tarpeellinen annostus. Esillä olevassa sovellutusmuodossa putkea 10 säteilytetään mieluimmin 2-15 MR:n annostuksella ja mieluimmin 2-10 MR:n annostuksella.

Putki 10 ohjataan säteilytysholvin 14 läpi keloilla 17. Säteilytyk-sen jälkeen putki kulkee nipistystelojen 18 välitse, minkä jälkeen se lievästi pullistetaan vangitun kaasukuplan 20 avulla. Putkea pul-listetaan vain sen verran että putki saadaan olennaisesti poikkileikkaukseltaan ympyränmuotoiseksi ilman että tapahtuu merkittävästi orientointia poikkisuuntaan.

Lievästi pullistettuna säteilytetty putki 10 johdetaan alipainekammion 21 kautta laminoimis- eli päällystyssuulakkeeseen 22, joka sijaitsee kammion 21 alapuolella. Toinen putkimainen kelmu 23 sulate-suulakepuristetaan päällystyssuulakkeesta 22 ja kerrostetaan ja tartutetaan välittömästi säteilytetylle putkelle 10, niin että muodostuu kaksikerroksinen putkimainen laminaatti 24. Tämä toinen putkimainen kelmu 23 on mieluimmin estekerroskelmu. Se on vinylideeni-polymeeriä, jossa ainakin 50 % painosta on vinylideenikloridi mono-meeristä peräisin olevia yksiköitä ja mieluimmin seos, joka koostuu vinylideenikloridin ja vinyylikloridin kopolymeeristä, jossa on 5-40 % vinyylikloridista peräisin olevia yksiköitä, mieluimmin 15-30 %. Tämä seos koostuu 5-40 %:sti suspensiopolymeeristä ja 95-60 %:sti emulsiopolymeeristä.

Suulakepuristinta 25 ajetaan mieluimmin 43-160°C, vielä mieluummin * 121-149°C lämpötilassa ja puristussuulaketta ajetaan sopivasti 138- , 171°C, mieluimmin 146-157°C lämpötilassa. Suulakepuristetun putken paksuus on 25-125 mikronia, mieluimmin 50-100 mikronia.

Suulakepuristin 25 on tavanomainen, esimerkiksi vakio 8,2 cm suula- j kepuristin. ( »

Suulakkeen 22 yksityiskohdat selviävät paremmin kuvioista 2 ja 3.

«

Suulake 22 on ympyränmuotoinen ristipääsuulake, johon on kiinnitetty 4 adaptori 26, niin että se ensisijaisessa muodossaan muodostaa 8,9 cm aukon 27 lievästi pullistettua putkea 10 varten. Aukko 27, jonka läpi pullistettu alusta kulkee, on muodostettu sydämen 28 avulla, joka on kiinnitetty suulakkeen runkoon 29. Sulan päällystysaineen · i 4 8 62121 23 kulkutie on osoitettu nuolilla kuvioissa 2 ja 3. Alipainekammio 21 kehittää lievän alipaineen, esimerkiksi suuruusluokkaa 0 - noin 6,4 cm vesipatsasta, suulakkeeseen 22 suulakepuristetun kelmun 23 vetämiseksi eli "imemiseksi" sisään sen vielä ollessa sulana, pul-listettua putkea 10 vasten, sulkeutuneiden kuplien muodostumisen estämiseksi laminaattiin 24. Alipainekammio 22 voi yksinkertaisesti koostua sylinterinmuotoisesta kotelosta, jonka sisäläpimitta tarkkaan mukautuu pullistetun putken ulkoläpimittaan. Alipaine voidaan kohdistaa siihen imujohtoa 30 myöten, tavanomaisella alipaineen kehittämislaitteella, (esittämättä).

Kaksikerroksinen kelmu 24 johdetaan päällystys- eli laminointisuu-lakkeeseen 32 mieluimmin sen vielä ollessa kuuma. Epäjatkuvassa prosessissa on mahdollista jäähdyttää eli kastella putki 24 ennen kuin se johdetaan toiseen päällystyssuulakkeeseen 32, mutta tämä vaatii tavallisesti putken uudelleen pullistamisen ja uudelleen länrriittämisen hyvän sitoutumisen saavuttamiseksi toisen kerroksen ja ensiirmäiseni kerroksen välille. Ensimmäinen kerros putkea ulkopuoleta tarkasteltaessa tulee olemaan sekä ulkokerroksena että putken ulkokerroksena.

Kolmas kerros sulate-suulakepuristetaan päällystyssuulakkeesta 32 ja kerrostetaan ja välittömästi tartutetaan kaksikerroksiseen putkimaiseen laminaattiin 24, niin että muodostuu kolmekerroksinen putkimainen laminaatti 34. Putkimaisen laminaatin 33 koostumus valitaan mieluummin niistä, jotka on esitetty käsiteltäessä putkimaista kelmua 10 edellä. Joskin sen ei tarvitse olla sama koostumus kuin putki- ' maisen kelmun 10, sopivaa on, että se on sama. Päällystysprosessi suulakeessa 32 on sama kuin suulakkeessa 22. Alipainekammio täyttää saman tehtävän kuin alipainekammio 21 ja toimii samalla tavoin, niin että siihen kohdistetaan alipaine imuputkea 37 myöten. Putkimaisen kelmun eli kerroksen 33 paksuus on 75-375 mikronia, mieluimmin 100- 300 mikronia.

Kolmikerroksinen putkimainen laminaatti 34 jäähdytetään eli kastellaan jäähdytysrenkaasta 39 tulevalla vesisuihkulla. Veden lämpötila on normaalisti noin 7°C. Sitten nipistystelat 40 litistävät tämän kolmikerroksisen putkimaisen kelmun ja kelmu rullataan keräysrullak-si 41. Vaihtoehtoisesti, jatkuvassa prosessissa kelmua ei rullata keräysrullaksi 41 vaan toimitetaan välittömästi prosessin seuraavaan vaiheeseen (venytykseen).

» 9 62121

Niin kuin kuviosta 1 näkyy, purkausrulla 42, joka on aikaisemmin valmistettu keräysrulla 41, puretaan ohjaustelan 43 ylitse. Laminaat-ti 34 on olennaisesti venyttämätön ja orientoimaton kulkiessaan ohjaustelan 43 yli. Kelmu kulkee ohjaustelalta 43 kuumavesikylpyyn 44, joka sisältää vettä 45. Sopiva uudelleenlämmityslämpötila eli kuuman veden lämpötila on 70-100°C, mieluimmin 82-96°C. Litistetty kolme-kerroksinen putkimainen kelmu upotetaan kuumaan veteen ainakin 5 sekunniksi. Tämä aika on yleensä tarpeen kelmun lämpötilan nostamiseksi siihen minkä orientointivenytys vaatii. Tyypillinen viipymis-aika kuumavesikylvyssä on noin 20 sekuntia. Ohjaustelat 46 ja 47 ohjaavat litistetyn putken vesikylvyn 45 läpi.

Kun asianmukainen orientointilämpötila on saavutettu, kupla 54 puhalletaan kelmuun tämän ollessa veden yläpuolella ja kelmua venytetään sekä poikittais- että pituussuunnassa sopivasti suhteessa 1:1,5 -1:6, mieluimmin suhteessa 1:2 - 1:4, joka tietää kaksiakselista orientointia 1:2,25 - 1:36 ja vastaavasti 1:4 - 1:16. Kerroksen paksuudet pienenevät tällöin olennaisesti yhtä suuressa suhteessa. Kupla 54 pysytetään nipistystelojen 48 ja 49 välissä. Putki litistetään teloilla 50, ja laminaatti, kulkiessaan nipistystelojen 49 kautta, ohjaustelan 51 yli ja joutotelan 53 alitse, rullataan rullaksi 52.

Kuvio 4 esittää poikkileikkausta orientoidusta laminaatista 34. Esimerkiksi muodostettu kerros, joka on putken sisäkerros, on kerros 10, jonka paksuus sopivasti on 12-125 mikronia, mieluimmin 25-50 mikronia. Estekerros on merkitty numerolla 23 ja sen paksuus on sopivasti 1,25 - 50 mikronia, mieluimmin 2,5-6 mikronia. Kolmannen kerroksen 33, joka on putken ulkoinen suojakerros, paksuus on sopivasti 2,5-100 mikronia, mieluimmin 6-25 mikronia. Nämä kolme kerrosta voivat liittyä toisiinsa välittömästi ilman välikerroksia. Laminaatin kutistusjännitys on tavallisesti 14-35 kg/m2 ja mieluum-min 14-28 kg/m ja vapaa kutistuma vähintään 40 %, mieluimmin vähintään 50 % 96°C:ssa ja vähintään 20 % ja mieluimmin vähintään 30 % 85°C:ssa.

Laminaatin toisen edullisen valmistusmenetelmän mukaan toiseksi ja kolmanneksi kerrostetut päällysteet voidaan suulakepuristaa yhdessä ennalta muodostetulle putkelle yhteispuristussuulakkeesta. Näin saadaan sama lopputuotelaminaatti, mutta menettely on jonkin verran vaikeampi.

10 621 21

Keksinnön mukaisesta putkesta valmistetusta putkimaisesta kelmusta syntyy erinomainen pussi, kerroksen 10 tarttuessa itseensä erittäin hyvin 93-177°C lämpötiloissa olennaisesti vääristymättä sitä kuuma-saumattaessa lämpöimpulssisaumaimella.

Kerros 10 antaa pussille iryös erinomaisen lävistyslujuuden. Ohut estekerros antaa tarpeelliset esteominaisuudet mahdollisimman pienellä paksuudella ja kustannuksilla. Säteilyttämätöntä kopolymeeria oleva ulkokerros antaa hyvän väkivallansietokyvyn alhaisissa lämpötiloissa ja parantaa pussin repeämislujuutta.

Edullinen tämän keksinnön mukaisesta putkesta valmistettujen pussien käyttömenetelmä on esitetty US-patenttijulkaisussa 3 552 090. Sen jälkeen kun pussit on tyhjennetty ilmasta, ne sopivasti suljetaan esimerkiksi nipistämällä, niin kuin US-patenttijulkaisussa 3 383 746 on esitetty. Sopiva ilmanpoistojärjestelmä on esitetty US-patenttijulkaisissa 3 628 516.

Keksintö tarjoaa menetelmän esineen, varsinkin ruoka-aineen pakkaamiseksi sulkemalla se keksinnön mukaiseen molekulaaristi orientoidussa muodossa olevaan kelmuun tai laminaattiin, kelmun tai laminaatin ollessa kosketuksessa esineen kanssa, ja kohdistamalla kelmuun tai laminaattiin lämpöä sen kutistamiseksi.

Se käyttötarkoitus, jota varten edellä mainittu laminaatti erityisesti kehitettiin, joskin sitä ilmeisesti voidaan käyttää moniin muihinkin tarkoituksiin, on pakkausaineeksi tuoreen, punaisen lihan pakkaamiseen, jossa on paljaana luuta. Tähän tarkoitukseen käytetään kolmekerroksista laminaattia, joka on tehty edellä selitetyistä ensisijaisista aineista. Laminaatti, jossa on erilainen ja huonompi estekerros, vaikuttaa haitallisesti laminaatin valmistukseen ja laminaatin laatuun. Laminaatti on myrkytön ja yleisesti se on sopiva ravintoaineiden pakkaamiseen. Selvää on, että kun pussia käytetään tuoreen, punaisen lihan pakkaamiseen, jota ei ole jäähdytetty ja jota ei ole tarkoituskaan jäähdyttää, vaan pakata se ja pysyttää alhaisessa lämpötilassa eli esimerkiksi 0-7°C lämpötilassa, laminaatti sulkee sisäänsä luuta sisältävän lihakappaleen ja siinä olevat paljaat luut pistävät pussin sisäkerrosta vasten.

11 62121 Tässä ensisijaisessa pakkausprosessissa luuta sisältävä liha pistetään kolmekerroksisen laminaatin sisään, joka on kaksiakselisesti orientoitu ja lämmöllä kutistettavissa. Laminaatti näin ollen sulkee sisäänsä luuta sisältävän lihakappaleen, ja riippuen lihakappa-leesta, laminaattia vasten voi aina törmätä jokin paljaana oleva luu. Pussista poistetaan ilma ja se saumataan alipaineen säilyttämiseksi. Sitten pussi kutistetaan lämmöllä kireäksi lihan päälle.

Tämän keksinnön ensisijaisessa sovellutusmuodossa on tärkeätä, että säteilytysannostus on asetetuissa rajoissa, koska näin saadaan sitoutuva päällyste, jolla on riittävästi vetolujuutta antaakseen hyvän käsiteltävyyden, hyvän luullalävistysvastuksen ja hyvän orientoitavuuden laminaatille. Säteilytyksen on oltava riittävä suuren-taakseen vetolujuutta, paljoakaan venymää pienentämättä, koska aineen on venyttävä luun ylitse pakattaessa luuta sisältävän punaisen tuoreen lihan kappaleita. Samalla on toivottavaa, että pussi pysyy kiinni pehmeässä lihassa, ja luussa joka paikassa, missä luu pistää ulos lihasta. Tuore, punainen liha voi olla pehmeätä ja päästää luun liikkumaan eli "kellumaan" sisässään. Jos kelmua on säteilytetty liian paljon, sen venymä pienenee ja luu lävistää kelmun törmätessään siihen. Jos vinyyliasetaattipitoisuus on suurempi kuin edellä on yksilöity, polymeerin sulamispiste alenee vaikuttaen haitallisesti kutistuspakkauksen vaatimiin korkean lämpötilan ominaisuuksiin.

Sen lisäksi, että kuumasaumat menettävät väkivallansietokykynsä kuumakutistuslämpötiloissa, ne delaminoituvat, kun vinyyliasetaattipitoisuus on paljon yli 18 % tässä nimenomaisessa laminaatissa. Jos vinyyliasetaattipitoisuus alenee alle 5 %, joustavuus alhaisissa lämpötiloissa pienenee ja kimmomoduli suurenee siinä määrin, että pussi ei enää toimi sillä tavoin kuin tehokas pakkaustoimitus vaatii.

Ensisijaisella kolmekerroksisella laminaatilla on joukko hyvin edullisia ominaisuuksia, joista tyypillisiä ovat hyvä kutistettavuus kohtuullisesti korotetussa lämpötilassa, hyvä venymä, vähintään 50 mieluimmin 100-125 %, hapen läpäisynopeus, joka ei ole enempää kuin 7 ml/m /24 h/1 atm 22,8°C:ssa ja 0 ?. relatiivisessa kosteudessa (ASTM D 1434) ; ja tavallisimmin ei enempää kuin 25 ml/m^/24 h/ 1 atm 22,8°C:ssa, 0 % relatiivisessa kosteudessa (ASTM D 1434). Ensisijaisessa muodossaan kelmulla on vähintään 25 cm. kg pallo-puhkeamis-iskuvastus, mitattuna laitteella nimeltä "Ball Burst 12 621 21

Tester n:o 13-8", jota toimittaa Testing Machines Inc., käytettäessä vakiopuolipallopäätä.

Keksinnön eri aspekteja voidaan käyttää erikseen tai muina yhdistelminä, edullisesti verrattuna normaalisti samoin käytettyihin aineisiin. Estekerrosseokset voidaan muodostaa riippumattomiksi kelmuiksi. Seoksilla on ne ylivoimaiset suulakepuristusominaisuudet, jotka jo on lueteltu, sulatesuulakepuristetaanpa ne päällysteeksi tai riippumattomiksi, itsensä kannattaviksi kelmuiksi. Tietenkin ollakseen itsensä kannattava, suulakepuristetun vinylideenikloridi-polymeerikelmun on oltava vähintään noin 50-75 mikronia paksu, jos se on suulakepuristettu putkena, käyttäen normaalia, asianmukaista suulakepuristustekniikkaa. Lisäksi on todettu, että emulsio- ja sus-pensiopolymeroidun vinylideenipolymeerin seoksesta muodostetulla kelmulla on odottamaton repeämis- ja puhkeamislujuus verrattuna tavanomaisten vinylideenikloridi/vinyylikloridi-polymeerien vastaaviin ominaisuuksiin.

Tietyissä tapauksissa saattaa olla toivottavaa käyttää laminaatin ulkokerroksessa jotain muuta polymeeriä. Tämä on se kerros, jonka on pystyttävä kestämään hankaus- ja repimisväkivaltaa. Esimerkkejä tällaisista polymeereistä ovat polypropyleeni, polyamidit ja polyesterit sekä propyleenin, amidien tai estereiden kopolymeerit tai ter-polymeerit. Nämä päällystyspolymeerien ryhmät ovat hyväksi tunnetut. Tietenkin tietyissä sovellutuksissa uloin (kolmas) kerros tai jopa ensimmäinen (sisin) kerros voidaan jättää pois.

Keksinnön mukainen seos ja keksinnön mukaisten laminaattien eri kerrokset voivat sisältää niiden kanssa yhteensopivia aineita kuten stabilaattoreita, pigmenttejä, prosessin apuaineita kuten vahoja, hajunpoistoaineita, staattisen sähkön poistoaineita ja takertumisen estoaineita.

Keksintöä havainnollistetaan edelleen seuraavilla esimerkeillä: Esimerkki I

Noudattaen sitä menettelyä, joka kaaviollisesti on hahmoteltu kuviossa 1, erästä etyleeni/vinyyliasetaattikopolymeeriä, joka sisältää 10 % vinyyliasetaattia ja jonka sulateindeksi on noin 2 ja jota nimellä UE 637 myy U.S. Industrial Chemicals Division of National 13 621 21

Distillers, syötetään suulakepuristimen 9 suppiloon. Suulakepuristin on 8,9 cm suulakepuristin ja sitä ajetaan seuraavissa lämpötiloissa: perävyöhyke 121°C, keskikotelo 132°C, etukotelo 143°C, adaptori 149°C ja suulake 166°C. Kierukan nopeus on 37 kierrosta o minuutissa ja paine on 269 kg/m . Suulakkeen läpimitta on 8,9 cm ja valmistuvan putken kehän pituus on 20,3 cm. Jäähdytysrenkaasta 12 tulevan veden lämpötila on 7°C. Nipistysteloja 13 ajetaan 10,7 metrin minuuttinopeudella ja litistetyn putken paksuus on likimää-rin 460 mikronia.

Litistetty putki johdetaan kuviossa 1 esitetyn säteilytysyksikön läpi, jota ajetaan 500 kilo-elektronivoltissa, 20 milliampeerissa , ja 10,7 metrin minuuttinopeudella. Läpikulkuja tehdään neljä ja putki saa noin 6 megaradin annostuksen.

Säteilytetty alustakelmu johdetaan sitten päällystyssuulakkeeseen 22, jossa se päällystetään estekerrosaineella. Estekerrosaine sisältää keveästi plastisoitua vinylideenikloridin ja vinyylikloridin kopolymeerien seosta. Kopolymeeriseos käsittää 10 % suspensiopoly-meroitua ja 90 % emulsiopolymeroitua kopolymeeriä. Emulsiokopolyme-roitu polymeeri koostuu noin 70 %:sta yksiköitä, jotka ovat peräisin vinylideenikloridista ja 30 %:sta yksiköitä, jotka ovat peräisin vinyylikloridista, ja suspensiopolymeroitu kopolymeeri koostuu noin 80 %:sta yksiköitä, jotka ovat peräisin vinylideenikloridista ja 20 %:sta yksiköitä, jotka ovat peräisin vinyylikloridista. Näitä aineita ostettiin Dow Chemical Company'lta ja niitä myydään nimellä "UP 925" (emulsiopolymeroitu hartsi) ja "SP 489" (suspensiopolymeroitu hartsi). Muut estekerroksen aineosat ovat 5 % epikloorihydriini/-bisfenolia, epoksihartsia, jota nimellä "EPON-hartsi 828" myy Shell Chemical Company, ja noin 0,5 % mikrokiteistä paraffiinivahaa, jota on ostettu Sun Chemical Company'lta ja jota myydään nimellä "Wax 5512". Nämä kolme hartsia sekoitetaan nopeakäyntisessä, intensiteetiltään korkeassa Prodex-Henschel-sekoittimessa ja seos syötetään suulakepuristimen 25 suppiloon, joka puristin on 5 cm Prodex-suula-kepuristin, jota ajetaan käyttäen ristipääsuulaketta sitä tyyppiä, joka on esitetty kuvioissa 2 ja 3. Tätä suulakepuristinta ajetaan seuraavissa lämpötiloissa: perävyöhyke 99°C, keskikotelo 127°C, etukotelo 149°C, adaptori 141°C ja suulake 160°C. Kierukan nopeus o on 34 kierr/min ja paine on 390 kg/cm . Suulakkeen läpimitta on 8,9 cm ja putken kehän pituus on 20,3 cm. Yleteloja 18 ajetaan 14 621 21 10,7 metrin minuuttinopeudella ja päällysteen paksuus on likimäärin 75 mikronia.

Kolmas kerros muodostetaan sitten käyttäen samaa hartsia kuin ensimmäiseen kerrokseen. Hartsi suulakepuristetaan suulakepuristimen 35 kautta, jota ajetaan samalla tavoin kuin suulakepuristinta 9, paitsi että lämpötilat ovat seuraavat: perävyöhyke 121°C, keskikotelo 132°C, etukotelo 193°C, adaptori 227°C ja suulake 232°C. Päällystys-suulake 32 on samaa rakennetta kuin päällystyssuulake 22. Alateloja 40 ajetaan 11,0 metrin minuuttinopeudella ja jäähdytysrenkaasta 39 tulevan veden lämpötila on 7°C. Fäällysteen paksuus on likimäärin 150 mikronia.

Kaksiakselinen orientointi suoritetaan esilämmittämänä putki vedessä noin 88°C:ssa, niin kuin kuvion 1 kohdasta 44 näkyy, ja johtamalla näin lämmitetty putki nipistystelojen välitse, jotka toimivat 5,8 metrin minuuttinopeudella, tyhjennysteloille, jotka toimivat 21,4 metrin minuuttinopeudella ja puhaltamalla 10 cm leveä putki niin, että kelmun leveydeksi saadaan 41 cm, kelmun paksuuden ollessa likimäärin 61 mikronia. Tämä putki rullataan sitten säilytysrullaksi, joka sitten muutetaan pusseiksi, saumaamalla putki poikittain, välimatkoin, pohjien muodostamiseksi tavanomaiseen tapaan, ja katkaisemalla putki halutunpituisiksi pusseiksi.

Esimerkki II

Edellä selitetty menettely toistettiin, paitsi että estekerrosta muutettiin lisäämällä 2 % 2-etyyliheksyylidifenyylifosfaatti-pehmen-nintä, jota ostettiin Monsantolta nimellä "Santicizer 141" ja pienentämällä epoksihartsipitoisuus 3 %:iin.

Esimerkki m

Esimerkin I menettely toistettiin, paitsi että 5 % epoksidoitua soi-japapuöljyä (jota ei pidä sekoittaa epoksihartsin kanssa), jota myy Swift s Co. nimellä "Epoxol 7-4", käytettiin epoksihartsin 5 %:n sijasta.

Esimerkki IV

Esimerkin 1 menettely toistettiin, paitsi että 4 % 2-etyyliheksyylidif enyylifosf aatti-pehmennin tä ja 1 % magnesiumoksidia käytettiin epoksihartsin 5 %:n sijasta.

15 621 21

Esimerkki V

Esimerkin I menettely toistettiin, paitsi että seosta, jossa oli 53,3 paino-% isotaktista polypropyleeniä (Movamont* F007), 33,3 % polybuteeni-1 (Mobil* PB 103) ja 13,3 % ataktista polypropyleeniä (Novamont* Lot 2030) käytettiin kolmannen kerroksen muodostamiseen. Ataktinen ja isotaktinen polypropyleeni lisätään ensiksi asianmukaisessa suhteessa Banbury-sekoittimeen ja sulasekoitettiin likimäärin 8 minuuttia 204°C:ssa ja suulakepuristettiin sitten rainaksi, joka paloiteltiin pelleteiksi. Nämä pelletit yhdistettiin polybuteeni-1-pelletteihin pyörivässä rummussa ja tämä seos panostettiin suulakepuristimen 35 suppiloon. Suulakepuristinta 35 ajettiin seuraavissa lämpötiloissa: perävyöhyke 196°C, keskivyöhyke 204°C, etuvyöhyke 222°C, adaptori 204°C ja suulake 218°C.

y*

Movamont on Movamont Corp.'in tavaramerkki, ja * Mobil on Mobil Oil Co:n tavaramerkki.

Esimerkki VI

Esimerkissä II estekerroksen muodostamiseen käytettyä seosta, paitsi että epoksihartsia käytettiin 4 %, ja että UP 925-hartsipitoisuus pienennettiin 1 %:iin, suulakepuristettiin itsensä kantavana yksi-kerroskelmuna esimerkin II suulakepuristusolosuhteissa. Propyleeni-glykoli-päällyste kerrostettiin putken sisäpuolelle takertumisen estämiseksi, kun putki lomahdutettiin ennen kaksiakselista orientoin-tia. Prosessi oli jatkuva, ja kupla 54 muodostettiin sen jälkeen kun putki oli lomahdettu, mutta rullaamatta rullaksi. Lisäksi vesi-kylvyn lämpötila pysytettiin noin 38°C:ssa. Suulakepuristetun kelmun paksuus oli noin 125 mikronia ja kaksiakselisesti orientoidun kelmun paksuus oli noin 19 mikronia, kun kokonais-orientoimisveny-tyssuhde oli ollut noin 12:1 kaksiakselisesti. Kelmulla todettiin olevan odottamattoman hyvä repäisy- ja puhkaisulujuus orientoiduksi kelmuksi, verrattuna tavallisiin tunnettuihin orientoituihin viny-lideenikloridi-vinyylikloridi-kopolymeerisiin orientoituihin kel-muihin.

Pakkauksen väkivallansietokokeet

Seuraava testimenettely suoritettiin. Kaikki testipussit esikoo-daltiin ja niitä esikonditinoiLiin 24 tuntia 7-lO°C:ssa. Sattumanvaraisesti valittuja pusseja käytettiin 11,3-13,6 kg painavien täyskylkiluu-lihaleikkeiden pakkaamiseen, luu mukana. Pussit olivat 16 621 21 41 cm leveät kertaa 76 tai 81 cm syvät. Pakkauksista poistettiin ilma ja pussit nipistettiin kiinni, suljettiin ja kutistettiin, sekä kuivatettiin ilmavirrassa. Sitten pakkaukset pakattiin vahalla päällystettyihin aaltopahvilaatikoihin, 3 kappaletta laatikkoonsa. Laatikot suljettiin sitten yksifilamenttisella nailonnauhalla.

Pudostustestissä yksityiset laatikot pudotettiin 0,91 metrin korkeudelta, kulkevalta kuljettimelta. Kuljetusväkivaltatestissä laatikoita säilytettiin 3°C:ssa 24 tuntia ja tärytettiin sitten 7,5 minuuttia 1 g:ssa L.A.B. Vibration-testerissä, joka liikkui täry-liikkeessä, - 200 km maantiekuljetuksen simuloimiseksi.

Molemmissa testeissä pakkauksiin pumpattiin ilmaa ja ne upotettiin veden alle vuotojen havaitsemiseksi. Vuotava pakkaus luokiteltiin hyljättäväksi.

17 62 1 2 1 ε

-P

3 I < 0 53 4J id cn cn in in o o <D m \ l m m m

G 0<N O Γ-H rH

0 u g ^ oho 3 0 \ 53 ΛΠ

E

ϋ

1 o\o -H

45 " :r0 -H :nS cw > -P 4-)

0) 0) -H dp dP dP ÖP VO

3 0 0

4J 4J [3 CMtNO in VO

<l)nj :3 oo σν oo ^ m π 4-) 44 i—i *—i cn 3 3 0 > m 0) 3 3 •i—» 3

<—I

3 m ck> I—I Ή 3 oio o\o rtP olP rn ο Ή 55 :3 Λ3 4-> 53 4-> in m ro in ro 55 oi 3 ·η η-Γ'Ό m m 3 0 ft® i—I 4-) 5 3 01 3 :3 3 3 Ή 4-) H 4-) I—l 0) 0 5 0 33 3 55 3 r-4 P-. ' o\o «k 3 3 3 0) 55 3 a G I—I O I—I 00 I—i vo vo in -P 3

3 -H 3 C

3 O

•H S-i

ε 55 , S

3 -H I O

pi ε I I th -h •HI ^ tu -HO x c C -Η -Η Ο Ε3Ή 0 5 G 031/13 OHr-l •HG -HG -H3 O 0 0) )4 00443 4) 3 4-J 3 4-)3 Τ)Ή30 3H 4 4) 0) 3 0)3 0) 55 -H 55 Oi -ny 0 4) 0 5 0 55 03 Η ·Η ·Η · Η Η ft 0 01 3 01 3 01 e >irH ί4 03 >irH S 4-1 3 •H g -H g -H G >1 O · Gin 014-) 3 3 3 H 4 >tOS ·Η >i «· O Ή

CH GH GH > G S >G-H

G G G I -H >i 3 I -H 54 0

OG OG OG -H > r4 -r-ι -H > O -H U

rH-Η I—l ·Η rH-Η 33 \ O 3 33 \ O 0) 0 55 045 045 H-HQj-P G-HgU)0 H >4 54 3 33 O 01 3 33 >i 3 33 H >1 O >1 O >1 O 33 Ή 55 -H · 3 H H ft-4 0) 4-J g 4-) g -P g G )4 I gO 3)40153 ΙΠ 53 -H 53 -H 53 -H 3 0\4U 300.= )4 3 03 O II) 03 4-) *—I -H 3 4-) ^4 0 VO 3

O E-tO H O HO co 55 33 > °3 CO 55 55 vo U

Claims (3)

18 62121

1. Polymer komposition, användbar för formning av en film, base-rad pä (i) en suspensionspolymeriserad sampolymer av minst 50 vikt-% vinylidenklorid och som äterstod minst en annan kopolymeriserbar eteniskt omättad monomer, och (ii) en emulsionspolymeriserad polymer baserad pä vinylidenklorid, kännetecknad av att den emulsionspolymeriserade polymeren är en sampolymer av minst 50 vikt-% vinylidenklorid och som äterstod minst en annan kopolymeriserbar eteniskt omättad monomer, och att andelarna av suspensionspolymeriserad sampolymer resp. emulsionspolymeriserad sampolymer är 5-40 vikt-% resp. 60-95 vikt-%.

1. Kelmun muodostukseen sopiva polymeeriaineseos, jossa perustana on (i) suspensiopolymeroitua kopolymeeriä, jossa on ainakin 50 paino-% vinylideenikloridia ja loput ainakin yhtä muuta kopo-lymeroituvaa etyleenisesti tyydyttämätöntä monomeeriä ja (ii) emul-siopolymeroitua polymeeriä, joka perustuu vinylideenikloridiin, tunnettu siitä, että emulsiopolymeroitu polymeeri on kopo-lymeeri, jossa on vähintään 50 paino-% vinylideenikloridia ja loput ainakin yhtä muuta kopolymeroituvaa etyleenisesti tyydyttämätöntä monomeeriä, ja että suspensiopolymeroidun polymeerin ja emulsiopolymeroidun kopolymeerin suhteelliset määrät ovat 5-40 % ja vastaavasti 60-95 paino-%.

2. Komposition enligt patentkravet 1, kännetecknad av att andelen suspensionspolymeriserad sampolymer är 5-15 %, och att andelen emulsionspolymeriserad sampolymer är 85-95 %.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen ainesseos, tunnettu siitä, että suspensiopolymeroidun kopolymeerin suhteellinen määrä on 5-15 % ja että emulsiopolymeroidun kopolymeerin suhteellinen määrä on 85-95 %.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen seos, tunnettu siitä, että se sisältää myös 2-10 %, mieluimmin 4-6 paino-% jotakin epoksihartsia pehmittimenä.

3. Komnosition enligt patentkravet .1 eller 2, kännetecknad av att den även innehäller 2-10 vikt-%, företrädesvis 4-6 vikt-% av ett epoxiharts som mjukgörare.