FI61992C - Foerfarande och anordning foer befinning och registrering av oegas fel - Google Patents

Description

5 619 92 10 15 MENETELMÄ JA LAITE SILMÄN VIRHEIDEN TOTEAMISTA JA REKISTERÖINTIÄ VARTEN - FÖRFARANDE OCH ANORDNING FÖR BEFINNING OCH REGISTRERING AV ÖGAS FEL 1 2 3 4 5 6 7 8 9 10 11

Keksinnön kohteena on staattisessa skiaskopiassa käy 2 tettävä menetelmä silmän virheiden toteamista ja rekisteröin 3 tiä varten potilaissa silmävalokuvauksen avulla, jolloin 4 silmän valaisuun käytetään kameran objektiiviin nähden koaksi- 5 aalisesti sijoitettua ja epäkeskeistä salamavaloa. Edelleen 6 keksinnön kohteena on laite menetelmän toteuttamiseksi, joka 7 laite käsittää kameran varustettuna objektiiviin nähden 8 koaksiaalisesti sijoitetulla ja epäkeskeisellä salamavalolla.

9

Suomalaisesta patenttihakemuksesta n:o 790154 tunnetaan 10 menetelmä ja laite silmän virheiden, karsastuksen ja eritaittoi- 11 suuden sekä taittovirheiden toteamiseksi ja rekisteröimiseksi potilaissa silmävalokuvauksen avulla. Menetelmässä potilaan molemmat silmät valokuvataan samanaikaisesti, jolloin silmän valaisuun käytetään kameraan kiinnitettyä, objektiiviin nähden koaksiaalista ja epäkeskeistä salamavaloa. Tällöin, otetta- 35 essa valokuvaa, salamavalo valaisee silmän epäkeskeisesti, jolloin silmään suunnatun kameran objektiivin optisen akselin ja salamavalon kautta asetetussa silmän meridiaanissa esiintyvät refraktiomuutokset verkkokalvoheijasteissa tulevat esille ja saadaan rekisteröityä valokuvaamalla, jolloin samaan kuvaan 40 2 61992 saaciaan myös sarvoi skalvohoi jänteet. Varsinainen si lmän Luiki -niinen ja silmän virheiden etsintä esim. suuren potilasmäärän kesken voidaan tämän jälkeen suorittaa keskitetysti valokuvista tehtävien löydösten perusteella; tutkimusaineisto voidaan hel-5 posti arkistoida tavanomaisen valokuva-arkiston tavoin.

iviollä kuvatussa tunnetussa menetelmässä on epäkohtia. Menetelmässä tailtovirhemuutokset tulevat esille vain yhdessä silmän meridiaanissa. Täten menetelmässä voidaan mitata yksi ja vain yksi silmän meridiaani kerrallaan. Silmän täydellinen 10 kuvaus ja kaikkien mahdollisten silmän virheiden seulonta edellyttää useampia kuvauksia. Edelleen tunnettu menetelmä ei sovellu tarkkaan refraktiomittaukseen, menetelmä on tarkoitettu keskisuurten ja suurten virheiden seulontaan.

Ennestään ei tunneta täysin tyydyttävää menetelmää silmän 15 virheiden, karsastuksen ja erityisesti eritaittoisuuden sekä taittovirheiden seulontaan ja etsimiseen suuressa joukossa potilaita valokuvausta hyväksikäyttäen ja valokuva-aineiston perusteella. Edelleen ei tunneta menetelmiä silmän ja puna-heijasteen kuvaamiseksi riittävän tarkasti tarkkoja refraktio-20 mittauksia varten.

Esillä olevan keksinnön tarkoituksena on poistaa edellä mainitut epäkohdat. Erityisesti tarkoituksena on tuoda esiin staattisessa skiaskopiassa käyttökelpoinen menetelmä silmän ja punaheijasteen valokuvaamiseksi silmän virheiden toteamista 25 ja rekisteröintiä varten. Edelleen tarkoituksena on tuoda esille aiempia menetelmiä tarkempi ja monipuolisempi valokuvausmenetelmä silmän eri meridiaaneissa esiintyvien taittovirheiden toteamista ja rekisteröintiä varten. Edelleen keksinnön tarkoituksena on kehittää johdanto-osassa esitettyä, 30 valokuvaukseen perustuvaa menetelmää siten, että se soveltuu silmän tarkkoihin refraktiomittauksiin valokuva-aineiston pohjalta.

Edelleen keksinnön tarkoituksena on tuoda esiin laite menetelmän toteuttamiseksi.

35 Keksinnölle tunnusomaisten seikkojen osalta viitataan puävaatimuksen tunnusmerkkiosaan.

Keksintö perustuu siihen, että tutkittava silmä valaistaan tätä valokuvattaessa samanaikaisesti ainakin kahdesta, käytettävän kameran objektiiviin nähden samankeskeisesti ja epäkeskeises-40 ti sijoitetusta pisteestä, so. siten, että silmä valaistaan 3 61992 ainakin kahden meridiaanin suunnassa samankeskcisesti ja epä-keskeisesti. Tällöin valaisu aikaansaa verkkokalvoheijänteen, ns. punaheijasteen, jossa mm. silmän mahdolliset taittovirheet sekä silmän väliainemuutokset ilmenevät.

5 Taittovirheiden mittaus perustuu tarkkailupisteestä, so. objektiivin keskipisteestä epäkeskeisesti ja samankeskei-sesti objektiivin kehältä lähteviin erillisiin säteisiin tai sädekimppuihin, jotka heijastuvat takaisin silmien verkkokalvoilta. Karsastuksen tai suorasilmäisyyden arviointi perus-10 tuu sarveiskalvoheijasteiden sijaintiin; tällöin heijasteet ilmenevät samassa kuvassa.

Valokuvauksen yhteydessä silmä valaistaan sopivasti * ainakin kahdessa silmän päämeridiaanissa, esim. horisontaalisessa ja vertikaalisessa meridiaanissa samanaikaisesti, mahdolli-15 sesti myös useammassa meridiaanissa. Menetelmässä voidaan käyttää myös kameran objektiivin suhteen epäkeskeistä kehämäistä salamavaloa, esim. rengassalamavaloa, joka on osittain peitetty.

20 Keksintö perustuu siihen yllättävään ja uuteen sekä aiemmista tuloksista poikkeavaan havaintoon, että valaisemalla silmä samanaikaisesti ainakin kahdesta objektiiviin nähden koaksiaalisesti ja epäkeskeisesti sijoitetusta pisteestä, silmä saadaan kuvattua samanaikaisesti ja yhdessä kuvassa 25 kahdessa eri meridiaanissa. Uutta on erityisesti se, että kahdesta eri pisteestä tuleva valo ja hajavalo eivät häiritse ja sotke havaintoja, vaan refraktiomuutokset tulevat samanaikaisesti esille ainakin kahdesta eri meridiaanista. Refraktiomuutokset voivat tulla esille molemmista meridiaaneista 30 myös päällekkäisinä, mikä ei kuitenkaan yleensä häiritse niiden havainnointia.

Keksinnöllä on aivan olennainen merkitys silmän virheiden toteamisessa ja rekisteröinnissä sekä virheiden seulonnassa. Aiemmin vastaavat tulokset ovat edellyttäneet potilaan 35 henkilökohtaista diagnostista tutkimusta, mikä on ollut erittäin hankalaa, työlästä ja jopa mahdotonta pikkulasten kyseessä ollessa. Nyt vastaavat tutkimukset voidaan suorittaa valokuvaamalla potilaiden silmät ja suorittamalla tulosten seulonta ja myös tarkempi tutkimus valokuva-aineiston perus-40 4 61992 teella. Keksinnön käyttökelpoisuutta arvosteltaessa on lisäksi huomattava, että silmän valokuvaus keksinnön mukaista tutkimusmenetelmää käytettäessä voidaan suorittaa etäältä, esim.

1 - 2 - 3 m etäisyydeltä menetelmän soveltuessa täten eri-5 tyisen hyvin myös arkojen potilaiden, kuten lasten, jopa 1 v ikäisten pikkulasten silmätutkimuksiin.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisesti suoritusesimerkkien ja koetulosten avulla.

Esimerkki 1.

10 Eräässä tutkimuksesa havainnoitiin silmän taittovirheitä käyttäen demonstraatiovälineenä Carl Zeiss'n, Jena, optista koesilmää, joka valokuvattiin eri taittovirheillä keksinnön mukaisesti. Kuvauksessa käytettiin kameraa 1, kuva 1, Canon F-1 varustettuna objektiivilla 2, Canon FT 100 mm 1:2,8 S.S.C., 15 sekä kahdella objektiiviin nähden samankeskeisesti ja epäkeskei-sesti sekä symmetrisesti ja säteettäisesti sijoitetulla salama-valolaitteella 3 ja 4, Popular V 1, salamavalolaitteiden heijastimien sijaitessa toinen objektiivin optisen akselin 7 kautta asennetussa pystytasossa ja toinen oikealla, objektiivin kautta 20 asetetussa vaakatasossa, jolloin salamavalolaitteiden heijastimien optista akselia lähinnä olevien sivujen etäisyys optisesta akselista oli 15 mm; valokuvauksessa käytettiin värifilmiä 100 ASA. Salamavalolaitteet oli järjestetty toimimaan samanaikaisesti, valotusaika 1/60 s, aukko 8, etäisyys 1 m. Tulok-25 set on esitetty kuvissa 2-18. Koesilmän taittovirheet ilmenevät selvästi kuvamateriaalista verrattaessa tätä kuviin vastaavasti kirjoitettuihin taittovirheisiin.

Esimerkki 2.

Esimerkin 1 mukainen koesilmän kuvaus toistettiin käyttäen 30 samaa kameraa varustettuna objektiiviin nähden samankeskeisesti sijoitetulla rengassalamavalolaitteella Sunpak Gx 17, josta alin noin 120° sektori oli peitetty epäkeskeisyyden aikaansaamiseksi. Kuvausetäisyys oli 2 m, aukko 2,8, värifilmi 200 ASA; muilta osin koejärjestely vastasi esimerkin 1 mukaista koe- 35 järjestelyä. Saadusta kuvamateriaalista ilmeni koesilmän taitto- ♦ virheet vastaavasti kuin esimerkissä 1, taittovirheet noin 10 % heikommin havaittavissa.

Suoritetuissa kliinisissä tutkimuksissa keksinnön mukaisen menetelmän ja laitteen on todettu soveltuvan erinomaisesti 40 5 61992 karsastuksen, eritaittoisuuden ja taittovirheiden toteamiseen. Edelleen, kuvattaessa potilaan molemmat silmät. ja ni telon ympäristö samanaikaisesti menetelmällä on suuri merkitys yleensä silmien ja niiden ympäristön tilan ja virheiden tutkimuksessa, 5 rekisteröinnissä ja tutkimusaineiston seulonnassa. Samanaikainen molempien silmien tai vain yhden silmän taittavien väliaineiden, esim. samentumien ja säteitä takaisin heijastavan keskeisen verkkokalvon tutkiminen perustuu menetelmässä heijastuvuus-muutoksiin ja heijastuneiden säteiden käyttäytymiseen em.

10 väliaineissa. Nämä ilmiöt ovat keksinnön mukaan rekisteröitävissä valokuvaamalla tarkkailupisteestä, johon tutkittavan katse on kohdistettu.

Pienten lasten seulomisen lisäksi menetelmää voidaan käyttää edullisesti myös aikuisväestön ja vanhusten seulo-15 miseen. Edellä esitettyjä silmän virheiden lisäksi menetelmä tarjoaa mahdollisuuden muiden silmän virheiden dokumentoimi-seen ja tutkimiseen. Kuten aiemmin on todettu, myös verkko-kalvoheijasteeseen, so. punaheijasteeseen aiheutuu muutoksia keskeisen heijastavan verkkokalvon muutoksista, esim. tuleh-20 dukset, kasvaimet jne. Edelleen silmän taittavien väliaineiden merkitykselliset muutokset näkyvät keksinnön mukaan valokuvatussa verkkokalvoheijasteessa. Se, että rekisteröidystä silmä-tilanteesta voidaan tehdä mittauksia on myös oleellista, koska esim. synnynnäinen viherkaihi aiheuttaa sarveiskalvon venymistä 25 ja tietyn rajan ylittävä sarveiskalvon läpimitta on katsottava lisätutkimuksia edellyttäväksi.

Menetelmän tarkkuus metrin päästä kuvattaessa karsastuksen suhteen on noin 3°, jolloin 3°:n silmän asennon poikkeamat tai muutokset näkyvät selvästi ja 2°:n muutokset 30 ovat raja-arvoja, jotka yleensä myös tulevat esille. Taittovirheiden suhteen menetelmän herkkyys on riippuvainen tarkkailu-pisteen ja salamavalon välisestä etäisyydestä, so. linssin keskipisteen ja salamavalolampun kameran linssin keskipistettä lähinnä olevan heijastavan reunan etäisyydestä toisiinsa nähden, kuvaus-35 etäisyydestä ja mustuaisten koosta. Menetelmän herkkyys taittovirheiden suhteen lisääntyy kuvausetäisyyttä suurrennettaessa ja kameran linssin keskipisteen ja salamavalolaitteiden välistä etäisyyttä pienennettäessä. Mustuaisten koon suuretessa myös menetelmän herkkyys taittovirheiden suhteen lisääntyy.

40 61992 6

Edellä ja seuraavassa termillä valokuvaus tarkoitetaan tavanomaiseen näkyvään valoon perustuvan tavanomaisen valokuvauksen lisäksi myös ultraviolettisäteisiin, infrapunasäteisiin ja lasersäteisiin perustuvaa valokuvausta tavanomaiselle 5 valoherkälle filmille ja kuvan muuta tallentamista es*im.

magneettinauhalle videolaitteiden tapaan. Edelleen valokuvauksella tarkoitetaan tässä yhteydessä myös muihin fysikaalisiin säteisiin kuin valosäteisiin perustuvaa silmän ja silmäpohjan kuvan tallentamista ja rekisteröimistä.

10 Suoritusesimerkit on tarkoitettu keksinnön havainnollista miseksi rajoittamatta tätä millään tavoin.

15

Claims (6)

7 61 992

1. Menetelmä silmän virheiden toteamista ja rekisteröintiä varten potilaissa silmävalokuvauksen avulla, jolloin silmän valaisuun käytetään kameran (1) objektiiviin (2) nähden ko- 5 aksiaalisesti sijoitettua ja epäkeskeistä salamavaloa, tunnettu siitä, että sarveiskalvo ja verkkokalvo valaistaan valokuvattaessa samanaikaisesti ainakin kahdesta, objektiiviin nähden koaksiaalisesti ja epäkeskeisesti sijoitetusta pisteestä (3, 4) silmän eri meridiaaneissa esiin- 10 tyvien verkkokalvoheijasteiden ja sarveiskalvoheijasteiden aikaansaamiseksi ja rekisteröimiseksi.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sarveiskalvo ja verkkokalvo valaistaan kahdella salamavalolla (3, 4), jotka on sijoitettu objektii- 15 viin (2) nähden objektiivin pystytasoon (5) ja objektiivin vaakatasoon (6) tietylle etäisyydelle objektiivin optisesta akselista (7).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että sarveiskalvo ja verkkokalvo valaistaan 20 objektiiviin (2) nähden koaksiaalisesti sijoitetulla epäkeskei-sellä rengassalamavalolla tai epäkeskeisen renkaan muotoon sijoitetuilla pistemäisillä valolähteillä.

4. Laite silmän virheiden toteamista ja rekisteröintiä varten potilaissa silmävalokuvauksen avulla, joka laite käsit- 25 tää kameran (1) varustettuna objektiiviin (2) nähden koaksiaalisesti sijoitetulla ja epäkeskeisellä salamavalolla, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kaksi objektiiviin (2) nähden koaksiaalisesti ja epäkeskeisesti sijoitettua valopistettä (3, 4), jotka on sijoitettu objektiivin optisen akse-

30 Iin (7) kautta asetettuihin eri tasoihin silmän eri meridiaaneissa esiintyvien sarveiskalvo- ja verkkokalvoheijasteiden aikaansaamiseksi ja rekisteröimiseksi.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kaksi salamavaloa (3, 4), jotka 35 on sijoitettu objektiiviin (2) nähden objektiivin pystytasoon (5) ja objektiivin vaakatasoon (6) tietylle etäisyydelle objektiivin optisesta akselista (7).

6. Patenttivaatimuksen 4 r kainen laite, tunn.ettu siitä, että laitteeseen kuuluu objektiiviin (2) nähden koaksi- 40 aalinen ja epäkeskeinen rengassalamavalolaite. o I ? y £ 8