FI61635C - Filterpress - Google Patents

Description

-1 r , m KUULUTUSJULKAISU , - - LBJ (11) UTLÄ6GNIN6SSKRIFT 616 35 (ί^ Patentti Myone tty 10 U9 1982 _/ , Patent meddelat ~ " ^ (51) Kv.ik.7tat.c1.3 B 01 D 33/0*1· SUOH I —FI N LAND (21) PK*nttlhtk*wi* — Pit«nt»n*eknln| ?0C5/T 3 (22) HikMilipUvl —AmUutlngadig 26.09.73 ^ ^ (23) Alkupllvt—Glltlgh«c*4a| 26.09.73 (41) Tullut |ulklMlcsl — Bllvlt offmtlig 29.Oh. 'jk

Puumtti- )· reki.terih.IHtu· NihtMtalp«on |. kuuL|ulk.uu„ pvm.- retent- och registentyrelaen Amaku uttagd och uti.«krHtwi pubikurud 31.05,82 (32)(33)(31) Pyy4«tjr acuoik«it —Begird prloritut 28.10.72 l8.ll.72, l6.O8.73 Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) P 2252979-9 P 2256735.7, P 23*61.360.7 Toteennäytetty-Styrkt (71) Gebr. Bellmer KG. Maschinenfabrik, Hauptstrasse 37, D-7532 Niefem,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Ulrich Kollmar, Pforzheim-Wurm, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7M Leitzinger Oy (5^) Suotopuristin - Filterpress

Keksinnön kohteena on suotopuristin kuituaineiden suspensioita, lietteitä ja vastaavia varten, jossa on kaksi telojen yli vietyä päätöntä suodatinnauhaa, jotka radan korkeasta kohdasta alaspäin rei’itettyjen tukipintojen yli lähestyvät toisiaan terävässä kulmassa, sulkemalla sisäänsä suspension ja näin muodostuneen sisäänsyöttö- ja esikuivausalueen alapuolella toisiinsa liitetyt suoda-tinnauhat käännetään oleellisesti vaakasuoraksi rataosuudeksi, jossa nauhat sisäänsuljetulla suodoskakulla kulkevat useamman pu-ristustelalaitteen läpi.

Tämäntyyppiset suotopuristimet ovat tunnettuja. Ne koostuvat yleensä vähintäin kahdesta päättömästä suotohihnasta, jotka ratansa määrätyssä kohdassa liikkuvat terävässä kulmassa toisensa kohdaten, ja määrätyllä yhteisellä rataosalla rajaavat väliinsä suototilan, jossa suodatettava sakka joutuu puristettavaksi.

USA-patenttiselostuksesta 1 875 075 on edelleen tunnettu suotopuristin, jossa päättömät suotohihnat ensimmäisellä rata-alueellaan vähitellen lähenevät toisiaan terävässä kulmassa ja sen jälkeen kun niiden suuntaa on muutettu, ne kulkevat toisen rata-alueen läpi, jossa hihnojen väliin suljettu sakka joutuu puristukseen. Ensimmäinen rataosa, joka tässä samalla toimii sakan sisäänsyöttöosana, on tässä tun- 2 61 635 netussa laitteessa asennettu pystyasentoon.

Tunnetussa rakenteessa on hyvä perusrakenne syystä, että käsiteltävä sakka muuttaa ominaisuuksiaan käsittelyn kuluessa; sisäänsyöttöäLueel-la se on luonteeltaan ensisijaisesti nestemäistä ja ulostulo-osuudella asteettaisen tiivistymisen ansiosta se muistuttaa lähinnä kakkua.

Tunnetun suotopuristimen käyttöalue on kuitenkin mitä suurimmassa määrin rajoitettu kuituainessakkojen työstöön. Tällä puristimella saavutettava kuivuusaste ei ole tyydyttävä.

Käsiteltävän keksinnön tehtävänä on parantaa USA-patenttijulkaisusta 1 875 075 tunnetun suotopuristimen hyötysuhdetta ja laajentaa sen käyttöaluetta.

Keksinnön mukainen ratkaisu tunnetaan siitä, että suodatinnauhojen kääntämiseksi sisäänsyöttöalueesta puristusalueelle on järjestetty siipipyöräerotin, jota molemmat suodatinnauhat ympäröivät ainakin 90°:n kulmassa, ja että puristustelat ovat järjestetyt toisiinsa nähden siten siirretyiksi, että suodatinnauhat muodostavat puristustelo-jen alueella useita S-muotoisia taittokohtia, joiden taittokulmat ovat yli 90°.

Keksintöä selostetaan seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten liitteinä oleviin piirustuksiin. Niissä esittävät: kuva 1 keksinnön mukaisen suotopuristimen rakenne-esimerkkiä sivukuvana , kuva 2 keksinnön mukaisen suotopuristimen toisenlaista ratkaisua kaaviollisena sivukuvana.

Kuvassa 1 nähdään suotopuristimen kehysrakenne 1. Lukuisten painin-, tuki-, taitto-, säätö- ja kiristysvalssien ylitse kulkee kaksi päätöntä suotohihnaa 2 ja 3, joiden välissä kuivattavaa sakkaa kuljetetaan käsittelyrataa pitkin. Taittovalssit 6 ja 7 ohjaavat suotohihnat 2 ja 3 koneen päältä käytännöllisesti katsoen pystysuoralle laskura-dalle. Tällä laskuradan matkalla, joka voi olla useamman metrin pituinen, ovat suotohihnat tuetut ohjainpintojen avulla. Nämä ohjaus- ja tukipinnat voivat muodostua rullaradoista ja ne muodostavat keskenään ylöspäin avautuvan terävän kulman. Erään keksinnön suositellun raken-teen mukaan voivat tukipinnat myös olla imulaatikoitten 8 tai 9 ylä- ' ""'i , * . r t \ pintoja, laatikoitten, joiden sisätilassa vallitsee alipaine. Tällä tavoin joutuu sakka suotohihnojen 2 tai 3 vastakkaisilla sivuilla vaikuttavan alipaineen alaiseksi. * 3 61 635

Pystysuoran rataosan a Uomassa pisteessä saatetaan molemmat suotohih-nat 2 ja 3 toinen toisiaan vasten ja ohjataan yhdessä suuren taitto-valssin 10 ympäri, Taittovalssi 10 voi keksinnölle tunnusomaisena olla siipipyöräerotin, jonka tehtävänä on saattaa hihnojen väliin suljettu sakka suuremman paineen alaiseksi ja ottaa vastaan tässä yhteydessä ulosvaluva neste ja ohjata se muualle. Tämäntyyppiset siipipyöräerot-timet ovat selostettuja saksalaisessa patentissa 1 202 631·

Melko suuren tartuntakulman muodostettuaan irroltetaan molemmat suo-tohihnat 2 ja 3 taittovalssin 15 avulla valssista 10, Tämän jälkeen kulkevat molemmat hihnat edelleen kahden tukivalasin 17 ja 19 päällä, kunnes ne saavuttavat seuraavan taittovalssin 21, jonka ympäri hihnat niinikään kulkevat melko suurella kulmanmuodostuksella. Välittömästi irrottuaan taittovalasista 21 kulkevat hihnat vastakkaisessa suunnassa aseteltavan valssin 23 ympäri. Erillisten valssien 27 tai 24 avulla irroltetaan hihnat 2 ja 3 valssilta 23 eri suuntiin niiden paluumatkan aloittamiseksi.

Tukivalssille 17 tuloalueella tarttuu ylhäältä päin akselinsa suhteen yhdensuuntaisena siirrettävä paininvalssi 16 hlhnaparla vasten, laite on sellainen, että molemmat hihnat taittuvat paininvalasin 16 ja tuki-valssin 17 vaikutuksesta loivaan S-muotoon* Tukivalssille 19 tuloalue on niinikään samalla tavoin varustettu yläsuunnasta tarttuvalla painin-valssilla 16, Paininvalssi 18 painuu kuitenkin jo voimakkaammin hihna-pariin, niin että tällä kohdin muodostuu suurempi S-muotoon taittuminen kuin valssiparilla 16 ja 17, Paininva lasit 16 ja 18 ovat kiinnitetyt jäykkiin kehysosiin 50 tai 51 nivellettyjen välitankojen 56 tai 57 välityksellä.

Käyttämällä hydraulista paininmäntää 48 tai toisen tyyppisiä siirto-laitteita voidaan palnlnvalseeja 16 ja 18 liikuttaa enempi tai vähempi alaspäin ja siirtää vastakkaisten tuklvalssien 17 tai 19 päälle, Suotohihnojen kuormltusarvot voidaan paininvalssien vaikutusalueelta asetinsylinterin öljynpaineen avulla siirtää hoitotasolle.

Yhdistettyjen taitto- ja tuklvalssien 21 yläpuolelle asennettu painiiv· valssi 23 on samoin kuin paininvalasit 16 ja 18 asemansa suhteen aseteltavissa. Mutta päinvastoin kuin paininvalasit 16 ja 18 hihnapari oh-,c; u.jataan tässä valssien 21 tai 23 ympäri melko suuressa kulmassa. Tällä tavoin syntyy hihnaparissa tällä kohdin hyvin jyrkkä S-muotoinen taitto.

4 61635

Va lasiparien 16 ja 17 tai 18 ja 19 kuin myös seuraa van valssiparin 23 ja 21 erikoisen sijoituksen johdosta taittuu hihnapari tässä aste asteelta jyrkkenevään S-muotoon. Tällä hihnojen rataosalla voivat yhteistyössä toimivat valssit olla suorassa puristuskosketuksessa toinen toisiaan vasten· Yksityisten valssiparien puristusvaikutus voi olla hihnojen kulkusuunnassa lisääntyvä.

Suotohihnojen 2 ja 3 lisäksi voidaan myös käyttää päättömiä tiivistys-nauhoja, jotka pyörivät mukana koneen työstöäluee11a ja estävät sakan ulostunkeutumisen sivusuunnassa· Pystysuoralla rataosuudella, jossa hihnat kulkevat yhteen, voidaan myös käyttää kiinteitä tiivistys laitteita, joita piirustuksessa ei ole esitetty· Hihnojen kiristämiseen voidaan käyttää tunnettuja laitteita, kuten painovipuja 12 ja 13 niihin liittyvine paininruUineen 33 tai 29 kuin myös siirrettäviä rullia 25 tai 31# Samoin voidaan käyttää sivutunnistimia 26, jotka ohjaavat hihnaasääteleviä laitteita tai hihnan suuremman siirtymisen johdosta suorittavat hälyytyksen.

Suodatettava sakka voi olla selkeytyslietettä, joka ennen suodatuspu-ristimeen syöttöä on käsitelty raikastusaineella. Käsitelty liete syötetään syöttö- ja jakolaitteen 5 yli molempien ylimmäisten taittovalasien 6 ja 7 alueella molempien suotohihno jen 2 ja 3 väliin. Suotohihno jen kulkiessa eteenpäin pitkin imulaatikoitten 8 tai 9 yläpintoja, joutuu sakka kasvavaan puristukseen· Tämä puristuksen kasvu jatkuu hihnojen kulkiessa siipipyöräerottimen 10 ympäri# Sivuutettuaan erottimen 10 ohjataan esisuodatettu sakka molempien suotohihnojen välissä taitto-valssin 15 ympäri ja tämän jälkeen tukivalssien 17 ja 19 päälitse, jolloin se joutuu valssien 16 tai 18 vasta puristuksen vaikutuksen alaiseksi. Samanlaisen, mutta voimakkaamman, vaikutuksen aikaansaavat kaksi seuraavaa valssia 21 ja 23·

Molempien suotohihnojen veto tapahtuu tässä selostetussa rakenteessa kahden valssin 21 ja 23 avulla· Vastaavan kaavinlaitteen tai muiden tunnettujen keinojen avulla voidaan lietteestä suodatettu kuiva kakku irroittaa hihnoista, ja se putoaa painovoiman vaikutuksesta kuljetin-hihnalle 62, jonka avulla se kuljetetaan jätekasaan tai kuljetusas-tioihin.

Erottimen 10 sakasta erottama neste voi tippua vastaanottoaltaaseen 41, joka on yhteydessä keruukouruun 44, mikä kulkee valssien 17, 19 ja 21 alla# Nämä valssit voivat, pystyäkseen helpommin poistamaan nestettä v 616 3 5 5 hihnoilta, olla yläpinnoiltaan uritettuja tai rei'itettyjä.

Kuvassa 1 esitetyssä rakenteessa on asennettu siipipyöräerotin pystysuoran ja vaakasuoran rataosan väliin taittokohdan alueelle. Keksinnön piiriin sopisi myös vaippapinnaltaan rei’itetty reikävalssi siipipyö-räerottimen 10 sijasta. Siipipyöräerottimen sijoitus ei myöskään rajoitu taittopisteeseen pystysuoran ja vaakasuoran rata-alueen välissä. Myös muilla kohdin on siipipyöräerottimien ja/tai reikävalssien käyttö mahdollista.

Kuten kuvasta 2 näkyy, voi laitteessa olla rata-alue, jossa toinen suo-tohihnoista, tässä tapauksessa hihna 3, on jännitetty vaakasuoraan tai hieman viettäen, ja jossa sakka syötetään tämän hihnan yläpinnalle. Ottamalla sakka mukaan tällä esikäsittelyosalla esisuotautöu se vähintäin painovoiman vaikutuksesta. Tällä rataosalle voi hihna olla tuettu alapuolelta useammalla pienellä tuklrulia 11a. Se voi myös olla rel'-itetty ohjauspinta, johon hihna tukeutuu. Tämä ohjauspinta voi edelleen olla imulaatikon 4 yläpinta, jonka sisäosassa on alennettu ilmanpaine.

Saavutettuaan taittovalssin 7 käännetään suotohihna 3 pystysuoralle radalle, jolla rata-alueella sitten toinen suotohihna 2 vähitellen lähestyy terävässä kulmassa toista, joka taittuu taittovalssin 6 avulla ja siirtyy pystysuoralle radalle. Pystysuora rataosa vastaa kuvassa 1 jo esitettyä rakennetta.

Pystysuoran radan alimmassa pisteessä on jälleen talttovalssi 10, joka voi olla siipipyöräerotin. Tässä esitetyssä rakenteessa kulkevat molemmat suotohihnat 2 ja 3 slvuutettuaan valssin 10 välittömästi useampaan kertaan jyrkästi S-muotoon taitettuna kunkin taiton ollessa noin 2 x 180°. Tähän tarkoitukseen käytetään useampia valasipareja lomlttal-sine yksittäisvalsseineen, jotka tässä yhteydessä eivät ole toinen toisilleen vastakkaisessa puristusvaikutuksessa. Ensimmäinen valasipari muodostuu valsseista 15 ja 16, toinen valsseista 17 ja 18 ja kolmas valsseista 19 ja 21* Huolimatta S-muotoisista taitteista kulkevat suotohihnat tällä alueella jälleen pääasiassa vaakasuorassa, kunnes ne saavuttavat jättövalssin 23, josta ne vedetään pois erisuuntiin valssien 24 tai 27 yli. Tällä kohdalla irroitetaan puristettu suotokakku ja se putoaa kuljetinradalle 62.

Hihna 2 vedetään valssin 27 avulla jättöva las ilta 23 ja sivuuttaa sen 6 61 635 jälkeen ta it t ova Is s In 29# säätövalssin 31 ja lopuksi jälleen taitto-valssin 6, josta se jälleen kulkee jo kuvattuun pystysuoraan osaan. Hihna 3 vedetään valssin 24 avulla valssilta 23 ja sivuuttaa sitten säätövalssin 32, kiristysvalssin 30 ja siirrettävän valssin 25 ennenkuin se ylemmän taittovalssin 28 yli jälleen kulkee jo kuvatulle vaakasuoralle osalle.

Tässä kuvatut suotopurlstinrakenteet vastaavat erinomaisella tavalla lietteitten ja kuitupitoisten sakkojen tyypillisiä ominaisuuksia ja niillä saavutetaan erittäin edullisia kuivapitoisuuksia, esim. sakea-lietteissä yli 40$ ja muissa lietteissä kokoomuksesta riippuen 25 -60$ välillä.

Kuvassa 2 esitetyllä rakenteella saavutetaan varustamalla kolme toisilleen irrallista käsittelyosaa erilaisella vaikutustavalla suotopu-ristimen erittäin joustava sovitusmahdolllsuus erilaatuisille sakoille· Käyttömahdollisuuksien edelleen lisäämiseksi voidaan koko suotopuris-tin tehdä siirrettäväksi, jolloin se ensisijaisesti voi olla moottoriajoneuvon perävaunun muodossa.

' .r

Claims (4)

7 61 635

1. Suotopuristin kuituaineiden suspensioita, lietteitä ja vastaavia varten, jossa on kaksi telojen yli vietyä päätöntä suodatin-nauhaa (2, 3), jotka radan korkeasta kohdasta alaspäin revitettyjen tukipintojen yli lähestyvät toisiaan terävässä kulmassa, sulkemalla sisäänsä suspension ja näin muodostuneen sisäänsyöttö- ja esikuivausalueen alapuolella toisiinsa liitetyt suodatinnauhat käännetään oleellisesti vaakasuoraksi rataosuudeksi, jossa nauhat si-säänsuljetulla suodoskakulla kulkevat useamman puristustelalaitteen läpi, tunnettu siitä, että suodatinnauhojen kääntämiseksi sisäänsyöttöalueesta puristusalueelle on järjestetty siipipyöräero-tin (10), jota molemmat suodatinnauhat (2, 3) ympäröivät ainakin 90°:n kulmassa, ja että puristustelat (16, 17, 18, 19, 21, 23) ovat järjestetyt toisiinsa nähden siten siirretyiksi, että suodatinnauhat (2, 3) muodostavat puristustelojen (16, 17, 18, 19, 21, 23) alueella useita S-muotoisia taittokohtia, joiden taittokulmat ovat yli 90°.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suotopuristin, tunnettu siitä, että siipipyöräerotin (10) ja/tai muut reikätelat on muodostettu imutiloiksi.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suotopuristin, tunnettu siitä, että suodatinnauhojen (2, 3) ohjaamiseksi radoillaan on järjestetty painin-, tuki-, taitto-, säätö- ja kiristysvalsseja, joista osa on asemansa suhteen siirrettävissä hydraulisesti tai muulla tavoin.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen suotopuristin, tunnettu siitä, että toisessa rataosassa, jossa sakkaa puristetaan, on yksi tai useampia valssipareja (18, 19; 23, 21), jotka ovat suorassa puristuskosketuksessa toisiaan vasten. 1,:.·. -* ,:i. • Ψ 0. .