FI61377C - Hoegspaenningsgenerator - Google Patents

Description

EÄr^l ΓβΙ m^UULUTUSJULKAISU ,ηη„ jjBT& lBJ ” UTLÄCG NINGSSKRI FT O \ O f 7 C (45) Patentti «yonnetty 12 07 1932 ^ (51) Kv.ik.3/i«t.a.3 H04N 3/18 SUOMI — FINLAND (21) PM«ittlh»k*mu» — Pu«ntana5knlng 763161 (22) H»k«mUptlvt — AnaAknlngadkg 01.12.76 ' * (23) Alkupllvi — Glltl(h«odtg q^ ^2 j6 (41) Tullut |ulkiMlul — Bllvlt off«fltll| qq q/-

Patentti- ja rekiiterihallitu· (44) Nlhtivlk.lp«non |a kuuLJulkalsun pvm. —

Patent- och regictarstyraisan ' 7 Alston utlagd och vtUkrHtM publkarad 31.03.82 (32)(33)(31) Pyyd««y etuoikeu» —fttflrd prlorlttt 08.12.75 O8.i2.75 Japani-Japan(JP) 1^+5059/75, 1^5060/75 (71) Hitachi, Ltd., 5-l> 1-chome, Marunouchi, Chiyoda-ku, Tokyo, Japani-Japani JP) (72) Tadashi Nagasaki, Yokohama, Mitsuharu Akatsu, Yokohama, Mitsuo Otsu, Yokohama, Japani-Japan(JP) (7*0 Oy Kolster Ab (5*0 Suurjännitemuuntaja - Högspänningsgenerator Tämä keksintö kohdistuu suurjännitegeneraattoriin käytettäväksi televisiovastaanottimessa tai katodisädeputkinäyttölaitteessa, johon generaattoriin sisältyy paluumuuntaja paluupulssin voimistamiseksi, joka on kehitetty vaakapoikkeutuspiirin vaakapyyhkäisyn paluu-jakson aikana, tasasuuntaava piiri voimistetun paluupulssijännitteen tasasuuntaamiseksi tasajännitteen syöttämiseksi katodisädeputkelle, taajuudesta riippuvainen vaimennuspiiri, joka on yhdistetty paluu-muuntajan ensiökäämiin ja jossa on kela suurjänniteulostulon paluu-pui ssiaaltomuodon huipun vaimentamiseksi.

On yleisesti ottaen toivottavaa, että suurjännite televisio-vastaanotinta tai vastaavaa varten, se tahtoo sanoa tasajännitetyyp-pinen suurjännite, joka on aikaansaatu tasasuuntaamalla paluumuunta-jan ulostulopulssi muuttuu vain vähän katodisädeputken kuvan kirkkauden muutoksen johdosta tai suurjännitteisen kuormitusvirran muutoksen johdosta. Erityisesti kun kyseessä on väritelevisiovastaanotin on suurjännitteen säätö erityisen toivottavaa, koska suurjännitteinen kuormitusvirta on suuri.

61377 Tähän astisissa väritelevisiovastaanottimissa on niin, että kun kuvan kirkkaus kuvaputkella muuttuu, muuttuu myös katodisädeput-kelle syötetty suurjännite. Kun suurjännitteen vaihtelu on suuri on muutos kuvan koossa myös suuri, mikä johtaa vääristymään aikaansaadussa kuvassa. On sinänsä tunnettua, että mitä lähempänä neliömäistä aaltoa paluumuuntajän ulostulopulssin aaltomuoto on sitä enemmän paranee suurjännitteen vaihtelu.

Tätä keksintöä tullaan nyt kuvaamaan yksityiskohtaisemmin viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää piirikaaviota tavanomaisesta suurjännitegene-raattorista, kuvio 2 esittää tälle ekvivalenttia piiriä, kuviot 3 ja 4 esittävät aaltomuotoja kuvion 1 piirin toiminnan selittämiseksi, kuvio 5 esittää piirikaaviota aikaisemmin tunnetusta suurjän-nitegeneraattorista, jossa käytetään purkausvastusta, kuvio 6 esittää ominaiskäyriä kuvion 5 piirin toiminnan selittämiseksi, kuvio 7 esittää aaltomuotoja esillä olevan keksinnön selittämistä varten, kuvio 8 esittää esillä olevan keksinnön mukaisen suurjännite-generaattorin piirikaaviota, kuvio 9 esittää erään keksinnön.suoritusmuodon mukaisen suur-jännitegeneraattorin piirikaaviota, kuvio 10 esittää impedanssiominaiskäyrää keksinnön selittämiseksi, kuviot 11, 12, 13 ja 14 esittävät muiden suoritusmuotoesimerk-kien piirikaavioita, kuvio 15 on suurjännitegeneraattori eräässä toisessa keksinnön suoritusmuodossa, kuvio 16 esittää impedanssiominaiskäyrää tälle, kuviot 17 ja 18 esittävät piirikaavioita kuvion 15 muunnoksille, ja kuviot 19 ja 20 esittävät aaltomuotoja keksinnön vaikutuksen selvittämiseksi.

Viitaten nyt kuvioon 1, joka esittää piirikaaviota tavanomaiselle suurjännitegeneraattorille, tarkoittaa viitenumero 1 ulostulo-transistoria, viitenumero 2 tarkoittaa vaimennindiodia, viitenumero 3 3 61 377 resonanssikondensaattoria, viitenumero 4 poikkeutuskelayksikköä, viitenumero 5 esittää S^vääristymän kompensoinnin ja tasavirran sulku-kondensaattoria, viitenumero 6 tarkoittaa paluumuuntajaa, viitenumero 7 ensiökäämitystä paluumuuntajassa, viitenumero 8 toisiokäämitystä ja viitenumero 9 suurjännitteen tasasuuntaavaa diodia.

Kuvio 2 esittää ekvivalentin piirin kuviolle 1, jossa SW vastaa vaakaulostulotransistoria 1 ja vaimennindiodia 2, L1 on ekvivalentti induktanssi sille rinnakkaispiirille, joka muodostuu poikkeu-tuskelayksikön 4 induktanssista sekä ensiökäämityksen 7 induktanssista paluumuuntajassa 6, osa C1 vastaa resonanssikondensaattoria 3, L2 on vuotoinduktanssi ensiökäämityksen 7 ja toisiokäämityksen 8 välillä ja C2 on maadoituskapasitanssi toisiokäämityksessä 8. Tässä ekvivalenttipiirissä kuvion 2 mukaan kehittyy jännite maadoitus-kondensaattorin C2 yli kun SW on avoinna ja se saadaan alempana esitettävästä lausekkeesta (1)s VC2 = EBTa 1 o(1 a1 /iin ( «t-«S1) - J-sin(/3t-«!2)7 2 <* -A ) missä ............(1) T : pyyhkäisyjakso 9 φΛ ϊ tan 2 3——

1 <*T

-1 24 *2 * tan ^ 2. 2 _ 1 1 + 1 c* + β = - + - - L1C1 L2C2 L2C1 2 2 β = 1 3 L1C1L2C2 4 ja missäc<sekä ovat resonanssin kulmataajuudet resonanssipiirissä, ja missä cX edustaa fundamenttaalista kulmataajuutta ja j*, edustaa har-moonista kulmataajuutta. On sinänsä tunnettua käytettäessä harmoonista viritysteoriaa, että kun suhde /3/c< täyttää alempana olevan yhtälön (2) missä N on pariton luku, ei synny mitään sointijännitettä pyyhkäi-syjakson aikana.

61 377 4 u/i 4 163* ~ £* .................. (2, u/Τπ^Γ" V ’’s'7 missä

Tv = paluujakso N = 2k + 1, missä k = 1,2,· 3.....

Tässä yhtälössä (2), kun luku N = 3 puhutaan kolmannen kertaluokan viritystapauksesta ja mikäli luku N = 5 sitä nimitetään viidennen kertaluokan viritykseksi. Vastaavalla tavoin sitä kutsutaan N:nen kertaluokan viritykseksi riippuen luvun N suuruudesta. Kutakin kertaluokkaa kohden suhteen y3/e< suuruus muuttuu riippuen Tr/Ts suhteesta. Esim. Kun Tr = 12^3 ja 14^is (voidaan olettaa, että vaakasuuntainen toisto jakso on suuruudeltaan 63,5'^s) suhteen /3 / (X suuruudet vastaaville kertaluokille on esitetty alla olevassa taulukossa 1.

Taulukko 1

Kertaluokkaa__/3/ oi_ osoittava T = 12 us | T = 14 us luku N r r r 3 2.79 2.75 5 4.62 4.56 7 6.45 6.35 9 8.28 8.16 11 10.20 9.97 13 11.97 11.78

Yhtälöstä (1) voidaan nähdä, että peruskomponentin suhde har-mooniseen komponenttiin ulostulossa on sama kuin oi/ yg> ja sillä on oleellisesti vakiosuuruinen arvo, joka määräytyy sen kertaluokan järjestysluvusta, joka virityksellä on, kuten voidaan nähdä taulukosta 61377 1. Mitä taas tulee ulostulon aaltomuotoon niin kolmannen, seitsemännen ja yhdennentoista kertaluokan virityksiä varten sisältävät Vc2 aaltomuodot keskellä olevat huiput kuten esitetään kuviossa 3a (mikä esittää kolmannen kertaluokan viritystapausta) kun taas käytettäessä viidennen, yhdeksännen ja kolmannentoista kertaluokan virityksiä aaltomuodot sisältävät keskellä olevia lovia, kuten esitetään kuviossa 3b (joka esittää viidennen kertaluokan viritystä). Ottaen nyt kolmannen ja viidennen kertaluokan viritykset esimerkkitapauksiksi tullaan näitten välinen vertailu ja niiden riippuvuus säätöön nähden selittämään alempana. Kuvio 3a esittää ulostuloaaltomuotoja kolmannen kertaluokan viritykselle ja kuvio 3b esittää ulostuloaaltomuotoja viidennen kertaluokan viritykselle. On ilmeistä näitten aaltomuotojen vertailun perusteella, että viidennen kertaluokan aaltomuoto on leveämpi kuin kolmannen kertaluokan aaltomuoto. Tästä seurauksena on ilmeistä, että kuormitettaessa viidennen kertaluokan viritys muodostaa leveämmän diodin johtavuuskulman kuin kolmannen kertaluokan viritys ja muodostaa täten paremman suurjännitteen säädön. Täten on viidennen tai yhdeksännen kertaluokan viritys usein otettu käyttöön säädön parantamiseksi.

Kuten kuitenkin voidaan nähdä kuviosta 3b, koska aaltomuoto sisältää kaksi eri huippua, havaitaan suuri jännitteen vaihtelu pienen virran alueella, kunnes kaksinkertaiset huiput katkaistaan, kuten esitetään kuviossa 4.

Koska kuvion 1 piirin rakenteella on haittapuolena suuri suur-jännitteen vaihtelu, kuten yllä on kuvattu, on ehdotettu useita ratkaisuja suurjännitteen vaihtelun pienentämiseksi. Näihin sisältyy menetelmä suurjännitteen stabilisoimiseksi muuttamalla pulssin leveyttä suurjännitteen kuormituksen vaihtelun mukaisesti käyttäen tähän kyllästettävissä olevaa reaktanssiosaa, menetelmä tasajännitteisen tehonsyötön muuttamiseksi suurjännitteen kuormituksen vaihtelun mukaisesti sekä menetelmä, jossa kytketään purkausvastus suurjännitetasa-suuntaajan jälkeen.

Kuvio 5 esittää piirirakennetta, joka pienentää suurjännitteen vaihteluja asettamalla purkausvastuksen 10 suurjännitediodin jälkeen. Tässä piirissä aikaansaadaan tyydyttävä tulos ainoastaan kun vakio-suuruinen virta aina viedään purkausvastuksen 10 läpi katkaisten eroon kyseiset kaksoihuiput. Viitaten kuvioon 6 esittää käyrä A säätöominai-suuksia kun mitään purkausvastusta ei ole asetettu mukaan ja käyrä B

61377 esittää säätöominaisuuksia, kun purkäusvastus 10 on kytketty mukaan.

Kun purkausvastus 10 kuitenkin on asetettuna kuviossa 5 esitettyyn tapaan mukaan kulkee ylimääräinen virta kuvaputken virran lisäksi purkausvastuksen 10 kautta, mikä aiheuttaa tehohäviön suuruudeltaan 2

Eht/R missä R on purkausvastuksen 10 vastusarvo ja EHT on suurjännitteen suuruus. Tämän lisäksi, koska vastus on kytkettynä suurjännitteen syöttölähteen ja maadoituksen väliin sen tulee kestää kyseinen suurjännite ja täytyy olla riittävän huolellisia eristyksen suhteen. Tämän seurauksena laite on luonnollisestikin kalliimpi ja vähemmän luotettava.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada suurjännitegene-raattori, joka on piirirakenteeltaan yksinkertainen ja aikaansaa parannuksen suurjännitteen säätöön.

Tämän keksinnön eräs toinen tarkoitus on aikaansaada suurjän-nitegeneraattori, joka vaimentaa ne satunnaiset värähtelyt, joita syntyy pyyhkäisyjakson kuluessa.

Tämä keksintö on tunnettavissa siitä, että vaimennuspiiri on kytketty sarjaan paluumuuntajän ensiökäämin kanssa ja absorboi pätötehoa ainoastaan harmoonisten komponenttien tapauksessa ja että vastus yhdessä kelan kanssa muodostaa rinnakkaispiirin.

Edullisena pidettyjä suoritusmuotoja tästä keksinnöstä tullaan nyt kuvaamaan oheisten piirustusten yhteydessä.

Kuvio 7 esittää käyriä havainnollistaen riippuvaisuutta perus-aallon ja harmoonisten aaltojen välillä, jotta selitettäisiin tämän keksinnön piirteitä. Käytettäessä (4k + 1) kertaluokan viritystä kuten esim. viidennen, yhdeksännen tai kolmannentoista kertaluokan viritystä perusaallon vaihe on vastakkainen harmoonisen aallon vaiheelle ulostuloaaltomuodon keskustassa ja ulostuloaaltomuodolla on kaksoishuiput joiden keskustassa on kovera osa, jonka syvyys vaihte-lee harmoonisen aallon suuruuden mukaisesti. Kuvio 7 esittää tällaisen riippuvaisuuden viidennen kertaluokan viritystä varten. Kuviossa 7 tarkoittaa viitemerkintä P perusaallon komponentin suhdetta harmooniseen komponenttiin. Kuten voidaan nähdä yhtälöstä (1), jota yllä on kuvattu, ja suhteesta fb / 0( , joka annetaan taulukossa 1, P on likiraäärin 0,22 ja havaitaan syvä kovera osa.

Kuvio 8 esittää peruspiirirakennetta tämän keksinnön mukaiselle suurjännitegeneraattorille, jossa taajuudesta riippuva vaimen-ninpiiri 10 on kytketty sarjaan paluumuuntajän 6 primäärikäämityksen 7 61377 7 sekä teholähteen B väliin vaimentamaan harmoonisia komponentteja niin että pienennetään sitä koveraa ulostuloaaltomuodon osuutta, joka on esitetty kuviossa 7, minkä johdosta suurjännitteen säätö parantuu.

Kuvio 9 esittää erään erityisen suoritusmuodon vaimenninpiirin piirirakennetta, joka on esitetty kuviossa 8.

Ero kuvion 9 suoritusmuodon ja aikaisemmin tunnetun, kuvion 1 mukaisen piirin välillä on siinä, että vaimenninpiiri 10, se tahtoo sanoa LCR tyypin rinnakkaispiiri, joka muodostuu LC rinnakkaisreso-nanssipiiristä mukaanluettuna induktanssi 11 ja kondensaattori 12 sekä vastuksesta 13 yhdistettynä rinnakkain näiden kanssa, on kytketty sarjaan paluumuuntajän 6 primäärikäämityksen 7 sekä teholähteen B väliin. Jäljellä olevat osuudet kuvion 9 piiristä ovat identtisiä kuvion 1 piirille ja ne on merkitty tämän johdosta samoilla viitenumeroilla.

Kuviossa 9 valitaan, olettaen että induktanssin 11 induktanssiako on Lo, että kondensaattorin 12 kapasitanssi on Co ja että vastuksen 13 resistanssi on Ro, piirin parametrit siten, että resonanssin kulmataajuus LoCo on likimäärin yhtä suuri kuin harmooninen kulma-taajuus . Kuvio 10 esittää impedanssiominaisuuksia vaimennuspii-rille 10, missä käyrä c esittää LC resonanssipiirin impedanssiominaisuuksia tämän piirin muodostuessa induktanssista 11 ja kondensaattorista 12 sekä käyrä d esittää vastuksen 13 impendanssiominaisuuksia. Tämän keksinnön toimintaperiaate voidaan nyt selittää viitaten kuvioon 10. Pääasiallisin osuus peruskulmataajuusvirrasta (komponentti) kulkee pieni-impedanssisen LC piirin kautta, joka muodostuu induktanssista 11 ja kondensaattorista 12 (pääasiallisesti induktanssin 11 kautta), ja pienempi osuus virrasta kulkee vastuksen 13 kautta. Tämän johdosta on vastushäviö pieni. Vastaavasti suurin osuus harmoonisesta virrasta ( j2> komponentti) kulkee pieni-impedanssisen vastuksen 13 kautta, mikä johtaa suureen vastushäviöön. Tämän vastushäviön johdosta ulostulojännitteen Vc2 harmooninen komponentti vaimenee voimakkaasti verrattaessa sitä peruskomponenttiin. Tästä seurauksena koveran osuuden syvyys ulostuloaaltomuodossa pienentyy, kuten esitetään kuviossa 7 niin, että jännitevaihtelua pienen virran alueella voidaan tehokkaasti vaimentaa.

Kuvio 11 esittää piirirakennetta eräälle toiselle tämän keksinnön suoritusmuodolle, joka on samankaltainen kuin kuvio 9. Kuviossa 11 on LCR piiri, mikä muodostuu LC rinnakkaisresonanssipiiristä, 61377 8 johon sisältyy induktanssi 11 ja kondensaattori 12 ja jonka resonans-sitaajuus on likimäärin yhtä suuri kuin harmooninen taajuus ja jossa vastus 13 kytkettynä sarjaan kondensaattorin 12 kanssa on yhdistetty sarjaan palautusmuuntajän 6 primäärikäämityksen 7 sekä teholähteen B kytkinnavan Εβ väliin. Tässä suoritusmuodossa/ koska LCR piirin reso-nanssitaajuus on likimäärin yhtä suuri kuin harmooninen taajuus, harmooninen virta (/h komponentti) resonoi tässä LCR piirissä, jolla tällöin on korkea impedanssi, mikä huomattavasti vaimentaa harmoonista virtaa vastuksessa 13. Toiselta puolen perusvirta ( c< komponentti) kulkee pieni-impedanssisen induktanssin L kautta ja tämän johdosta se ei oleellisesti vaimene. Tästä seurauksena harmooninen komponentti /3 suurjännitteen ulostuloaaltomuodossa palautusmuuntajasta 6 on voimakkaasti vaimentunut verrattuna peruskomponenttiin o( niin, että ulos-tuloaaltomuoto tasoittuu ja jännitteen vaihtelu pienen virran alueella saadaan pienenemään.

Kuvio 12 esittää tämän keksinnön erästä toista suoritusmuotoa joka on samantapainen kuvion 9 kanssa. Kuviossa 12 tarkoittaa viitenumero 14 suodinta, joka muodostuu mekaanisesta suotimesta, kidesuo-timesta tai vastaavasta, jonka vaimennuskaista valitaan siten, että se on likimäärin yhtä suuri kuin harmooninen taajuus. Tässä suoritusmuodossa, kuten myös kuvion 9 suoritusmuodossa, harmooninen komponentti saadaan tehokkaasti vaimenemaan niin että säätö paranee.

Kuten on kuvattu kuvioiden 9, 11 ja 12 suoritusmuotojen yhteydessä, niin kytkemällä LCR resonanssipiiri sarjaan paluumuuntajän en-siökäämityksen ja B teholähteen kytkinnavan Εβ väliin harmooninen komponentti j2> suur jännitteen ulostuloaaltomuodosta saadaan tehokkaasti vaimentumaan, minkä ansiosta ulostuloaaltomuoto palautusmuuntajasta tasoittuu ja tämän johdosta suurjännitteen säätö paranee. Tämä voidaan toteuttaa sovittamalla impendanssiominaisuudet, joita on kuvattu kuviossa 10, valitsemalla oikein resonanssipiiriin resonanssitaajuus, piirin Q ja ylimääräisen vastuksen tai induktanssin L arvo LC piirissä niin, että aikaansaadaan optimi määrä vaimennusta harmooniselle komponentille fb .

Vaikkakin LCR rinnakkaispiiri onkin kytketty paluumuuntajän 6 primäärikäämityksen 7 pienemmän jännitteen kytkinnapaan, tulisi kuitenkin ymmärtää, että sama ilmiö voidaan saavuttaa myös, kun LCR rinnakkaispiiri asetetaan primäärikäämityksen 7 keskelle, kuten on esitetty kuviossa 13. Vaikkakaan asiaa ei ole esitetty, voidaan LCR

61377 rinnakkaispiiri. kytkeä jopa primäärikäämityksen suurjännitteiseen kytkinnapaan.

Vaikkakin tämän keksinnön etuja onkin esitetty tietyn ulos-tuloaaltomuodon yhteydessä, jossa on kaksolirhxuipxit, kuten esim. niissä tapauksissa, joissa käytetään viidennen tai yhdeksännen kertaluokan viritystä (yleensä 4k + 1 kertaluokan viritystä), on tämä keksintö käyttökelpoinen myös pienennettäessä sellaisen ulostuloaaltomuodon ominaisuuksia, joita esiintyy seitsemännen ja yhdennentoista kertaluokan virityksessä ((4k — 1) kertaluokan virityksessä).

Kuvio 14 esittää tämän keksinnön toista suoritusmuotoa, jossa toisiokäämitys on jaettu n osuuteen 8^, 82» . . . ®n-1'®n käyttäen suurjännitettä tasasuuntaavia diodeja 9. Tässä suoritusmuodossa kukin n kappaleesta toision alakäämityksiä voidaan virittää mihin tahansa kertaluokkaan. Kun piiri on järjestetty moninkertaista viritystä varten voidaan sarja LCR piirejä erityistä kertaluokkaa varten asettaa mukaan tai joukko tällaisia LCR piirien sarjoja, kukin vastaten tiettyä kertaluvuista, voidaan kytkeä sarjaan.

Kuvio 15 esittää vielä erästä toista keksinnön suoritusmuotoa, joka poikkeaa kuvion 9 suoritusmuodosta siinä, että LR rinnakkais-piiri 10 muodostuen induktanssista 15 ja vastuksesta 16 on kytketty paluumuuntajän primäärikäämityksen 7 alemman jännitteen kytkinnavan sekä B teholähteen väliin. Kuvio 10 esittää impedanssi- ja taajuus-ominaiskäyrää induktanssille 15 (L) ja vastukselle 16 (R), jossa käyrässä suureet e ja f esittävät impedanssikäyriä vastaavasti suureille L ja R.

Kuten voidaan nähdä LR impedanssin ominaiskäyrästä kuviossa 16, kulkee suurin osa peruskomponentista (cX komponentti) pieni-impe-danssisen induktanssin 15 (L) kautta ja pieni osa vastuksen 16 (R) kautta. Tämän johdosta vastustyyppinen häviö on pieni eikä mitään oleellista vaimennusta esiinny. Toiselta puolen suurin osa harmoonisen komponentin ( β> komponentti) virrasta kulkee pieni-impedanssisen vastuksen 16 (R) kautta ja aiheuttaa tämän johdosta suuren vastustyyppi-sen häviön. Tästä vastustyyppisestä häviöstä johtuen harmooninen komponentti ulostuloaaltomuodossa palautusmuuntajasta 6 vaimentuu ja suurimmalta osaltaan poistuu verrattaessa sitä peruskomponenttiin cK, . Tästä seurauksena koveran osuuden syvyys ulostuloaaltomuodossa (kun käytetään 4k + 1 kertaluokan viritystä) pienentyy niin paljon, että aaltomuoto tasoittuu ja jännitteen vaihtelu pienen virran alueella 61 3 7 7 10 pienenee. Vaimennuksen määrä harmoonlselle komponentille on säädettävissä kun valitaan oikein induktanssin ja vastuksen arvot. Jotta voitaisiin saada LR vaimentaminen tehokkaammaksi ja pienennettäisiin vastushäviöitä niin paljon kuin on mahdollista/ on toivottavaa, että induktanssin (L) ja vastuksen (R) arvot toteuttavat riippuvaisuuden c<L<R< yQL.

Vaikkakin LR rinnakkaispiiri onkin kytketty kuvion 15 suoritusmuodossa muuntajan 6 primäärikäämityksen 17 pienen jännitteen kyt-kinnapaan tulisi kuitenkin ymmärtää, että LR rinnakkaispiiri voidaan kytkeä primääripiirin 7 välissä olevaan pisteeseen, kuten on esitetty kuviossa 17.

Kuvio 18 esittää toista suoritusmuotoa, jossa palautusmuunta-jan 6 toisiokäämitys 8 on jaettu n osaan 8^, Sj, · · . 8n_1, 8n käyttäen suurjännitettä tasasuuntaavia diodeja 9. Tässä suoritusmuodossa kukin n kappaleesta toision alakäämityksiä on viritettävissä mihin tahansa kertaluokkaan harmoonisia aaltoja. Tulisi todeta, että säädön tehostaminen voidaan toteuttaa valitsemalla oikein induktanssin ja vastuksen arvot myöskin moninkertaisen virityksen piirin järjestelyssä. Mikäli niin halutaan voidaan joukko LR piirejä kytkeä sarjaan.

Kuten on jo aikaisemmin kuvattu, ei nyt kyseessä oleva keksintö tee välttämättömäksi tiettyä joukkoa kalliita komponentteja, joita tarvitaan aikaisemmin tunnetuissa laitteissa vaan se käyttää halpoja induktansseja, kondensaattoreita ja vastuksia. Tämän johdosta toteutetaan merkityksellinen hinnan pienentyminen ja luotettavuus paranee. Korkean Q resonanssin johdosta mikä saavutetaan, on tehon-hukka huomattavasti pienentynyt. Edelleen kiusallinen sointi, joka syntyy pyyhkäisyjakson kuluessa saadaan vaimentumaan niin, että häviöt soinnin johdosta, häiriöt muihin piireihin ja lisäys vaakaulostulo-transistorin kollektorivirrassa voidaan saada estettyä. Tämä selittyy viitaten kuvioihin 19 ja 20. Kuvio 19 esittää jännitteen ulostulo-aaltomuotoa paluumuuntajan 6 toisiokäämityksestä yhtä vaakasuuntaista jaksoa varten, missä (c) esittää aaltomuotoa kun tämän keksinnön mukaista vaimenninpiiriä ei ole käytetty ja käyrä (d) esittää aaltomuotoa kun tämän keksinnön vaimenninpiiri on asetettu mukaan. Milloin vaimenninpiiriä ei ole käytetty, kehittyy haitallinen sointijännite 20 pyyhkäisyjakson aikana säilyen ilman oleellista vaimentumista koko pyyhkäisyjakson yli. Koska sointijännitteen kulmataajuus on oleellisesti yhtä suuri kuin ^3 , ei vaimenninpiirin asettaminen mukaan 61377 pelkästään tasoita ulostulon aaltomuotoa paluujakson kuluessa vaan se vaimentaa myös sointijännitettä 20 pyyhkäisyjakson aikana, kuten esitetään kuviossa 19 (d).

Kuvio 20 havainnollistaa soinnin haitallista vaikutusta pyyh-käisyjakson kuluessa ja tämän keksinnön vaikutusta ottaen esimerkkitapaukseksi vaakaulostulotransistorin kollektorivirran. Kuvio 20(e) esittää kollektorivirran aaltomuotoa kun mitään vaimenninpiiriä ei ole otettu mukaan ja kuvio 20(f) esittää samaa kun vaimenninpiiri on asetettu mukaan. Kun sointivirta asetetaan näiden päälle pyyhkäisy- jakson aikana, saattaa suurin kollektorivirta I kasvaa» kuten on cp esitettynä termillä ICp2 kuviossa 20(e) riippuen sointivirran vaiheesta. Koska sointivirran vaihe on hyvin epästabiili ja vaihtelee suurjännitteen vaihtelun, kuorman tai piirin parametrien vaihtelun mukaisesti, on tarpeen pitää sointivirtaa pienenä. Tämän keksinnön mukaan sointivirta on vaimennettavissa oleellisesti nollasuuruiseksi pyyhkäisyjakson lopussa, kuten on esitettynä kuviossa 20(f) niin, että I__:n kasvu saadaan vähenemään.

cp

Claims (4)

61377 12

1. Suurjännitegeneraattori käytettäväksi televisiovastaanottimessa tai katodisädeputkinäyttölaitteessa, johon generaattoriin sisältyy paluumuuntaja (6) paluupulssin voimistamiseksi, joka on kehitetty vaakapoikkeutuspiirin vaakapyyhkäisyn paluujakson aikana, tasasuun-taava piiri (9) voimistetun paluupulssijännitteen tasasuuntaamiseksi tasajännitteen syöttämiseksi katodisädeputkelle, taajuudesta riippuvainen vaimennuspiiri (10) , joka on yhdistetty paluumuuntajän (6) ensiökäämiin (7) ja jossa on kela (11,15) suurjänniteulostulon paluu-pui s s iaaltomuodon huipun vaimentamiseksi, tunnettu siitä, että vaimennuspiiri (10) on kytketty sarjaan paluumuuntajän (6) ensiö-käämin (7) kanssa ja absorboi pätötehoa ainoastaan harmoonisten komponenttien tapauksessa ja että vastus (13,16) yhdessä kelan (11,15) kanssa muodostaa rinnakkaispiirin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suurjännitegeneraattori, tunnettu siitä, että vaimennuspiirissä kondensaattori (12) on sinänsä tunnetulla tavalla kytketty rinnan kelan (11) ja vastuksen (13) muodostaman rinnakkaispiirin kanssa.

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen suurjännitegeneraattori, jossa vaimennuspiiri sisältää kondensaattorin, tunnettu siitä, että vairaennuspiirissä kondensaattori (12) on kytketty sarjaan vastuksen (13) kanssa.

4. Jonkin edeltävän patenttivaatimuksen mukainen suurjännite-generaattori, tunnettu siitä, että vaimennuspiiri on kytketty paluumuuntajän (6) ensiökäämin (7) keskelle erotettuna lohkona.