FI61067C - Skivkonstruktion - Google Patents

Description

$ SU OM I —FI N LAN D patenttijulkaisu — patentskrift 61067 © Kv.ll^./lnt.ct? E 04- C 2/26 ® Patenttihakemus — Patentansökning 802811 X © Hakemispäivä — Ansökningsdag 08.09.80 © Alkupäivä — Giltighetsdag 08.09.80 @ Tullut julkiseksi — Blivit offentlig 22.10.80 © Nähtäväksi panon ja kuul.julkaisun pvm.—

Ansökan utlagd och utl.skriften publicerad 29-01.82

Patentti- ja rekisterihallitus © Patentti myönnetty - Patent meddelat 17.01.83

Patent- och registerstyrelsen

Pyydetty etuoikeus—Begärd prioritet (73) (72) Matti Home, Lystimäenkuja 5, 02210 Espoo 21, Suomi-Finland(FI) (74) Forssen & Salomaa Oy (54) Levyrakenne - Skivkonstruktion

Keksinnön kohteena on levyrakenne, joka on tarkoitettu rakennuksen ala-, väli-, yläpohja- tai seinärakenteisiin ja joiden rakenteiden kautta kulkee ilmavirta lämmitys- / jäähdytystarkoituksessa.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada rakennustoiminnassa käytettävä uusi levy-rakenne, jonka komponentit toimivat valumuottina, raudoituksena, eristeenä, kosteus- ja ilmasulkuna, auringon lämmön tai yöilman tai koneellisesti jäähdytetyn ilman kylmyyden sekä kiertoilman lämmön varaajana ja luovuttajana sekä erilaisten asennusten, kuten sähkö-, vesi-, viemäri- ja ilmanvaihtoputkistojen asennus-ja/tai ripustusalustana, joka kokonaisuutena muodostaa rakennuksen ala-, väli-, yläpohja- tai seinärakenteen sekä huonetilojen lämmitys- ja jäähdytysjärjestelmän lämmitys- tai jäähdytyspatterin.

Tämä keksintö liittyy hakijan suomalaisessa patenttijulkaisussa n:o 54 006 esitettyyn liittorakenteeseen, mutta tässä uudessa keksinnössä ei kuitenkaan rajoiteta raudoituksena toimivan ohutlevyn ja valettavan komponentin välistä tartunta-ulokkeistoa käsittämään vain mainitussa patenttijulkaisussa esitettyä ratkaisua, vaan se sisältää kaikki ne tartuntaulokkeistoratkaisut, jotka takaavat ohutlevyn ja valettavan komponentin välille riittävän tartunnan liittorakenteen aikaansaamiseksi. Samoin saatetaan tässä keksinnössä poiketa patenttijulkaisun suoja-alueesta 2 61067 siinä, että ohutlevyn valettavaan komponenttiin nähden vastakkaiselle puolelle ei välttämättä tarvitse järjestää tartuntaulokkeistoa, vaan levy voi olla myös sileä.

Rakennuksen alapohjaratkaisuiksi ovat yleistyneet seuraavat materiaalit lueteltuna alhaalta ylöspäin, jolloin lattiapinnoitetta ei ole mainittu.

- betoni + eriste + betoni - sora + eriste + betoni - betoni + eriste + koolaus - betoni + eriste + levy - kevytsora + betoni - betonielementti Näille kaikille ratkaisuille, betonielementti poisluettuna, on se yhteinen piirre, että ne tarvitsevat alleen maanvaraisen lattian. Tällaisen maanvaraisen lattian tekeminen kesäolosuhteissa onnistuu aina, mutta talvirakentaminen tuo lukuisia ongelmia maanvaraisen lattian osalle. Lueteltakoon näistä muutamia, jotka mm. dipl.ins. Paavo Perjo on todennut artikkelissaan Rakennusteollisuus-lehdessä 3/1979. "Maanvaraisten lattioiden alussorastuksen tiivistäminen luotettavasti talviolosuhteissa on ratkaisematta. Maanvaraisten lattioiden teon siirtäminen rungon sisällä tapahtuvaksi on omiaan sekottamaan koko sisävalmisteluvaiheen aikataulun. Pientalohankkeen taloudellinen lopputulos saavutetaan tai menetetään perustus- ja maatöiden osalla".

Energian hinnan kohottua on pyritty löytämään auringon lämpöenergian keräämiseen ja varastointiin soveltuvia menetelmiä. Nestekiertoisilla keräyslaitteilla on lämmön varastointi suoritettu yleensä veteen, mutta ilman lämmittämiseksi rakennetuissa keräyslaitteissa lämmön varastointia ei ole kyetty taloudellisesti ratkaisemaan Tällaisen ilmavaraajan taloudellisuus perustuu yleensä siihen, että se on samalla rakenteen toimiva osa, jolloin kustannuksia on mahdollista alentaa. Lisäksi varaajan hyvällä eristämisellä saavutetaan se etu, että lämmönhukka ympäröivään tilaan voidaan minimoida, joten varaaja saadaan näin toimimaan tehokkaammin.

Ruotsissa on kehitetty ns. Termo Deck -järjestelmä, missä ilma kierrätetään väli-pohjarakenteissa. Kyseinen järjestelmä perustuu ontelolaattojen käyttöön, jolloin ilma kierrätetään ontelolaatan onteloissa. Epäkohtana tässä Termo Deck -järjestelmässä on se, että se soveltuu ainoastaan välipohjarakenteisiin ja kerrostaloihin.

3 61 067 Tämän keksinnön mukainen levyelementti soveltuu kaikkiin rakennuksiin ja parhaiten alapohjarakenteisiin siitä syystä, että levyelementtiin voidaan teollisesti liittää niin tehokas eristys, ettei lämmön siirtyminen alapohjan alapuolisiin tiloihin ole haitallista.

Lisäksi on Ruotsissa kehitetty Siporex-tuottajien toimesta järjestelmä, missä ilmaa kierrätetään alapohjan alapuolisessa ilmatilassa, mutta se ei ole verrattavissa keksinnön mukaiseen levyrakenteeseen, missä ilma kuljetetaan itse rakenteessa.

Kummassakin edellä selostetussa järjestelmässä on terveydelle vaarallisia piirteitä. Betoni ja maaperä sisältävät radioaktiivista ainetta (radium-226), josta erkanee radon-222-kaasua. Kun ilma kulkee ontelolaatan onteloissa tai alapohjan alapuolisissa tiloissa, radon-kaasu sekoittuu ilmaan ja siirtyy huonetiloihin. Ontelolaatan ontelot ovat lisäksi karheita ja keräävät helposti pölyä, jolloin tästä johtuvat haitat saattavat olla niin merkittäviä, ettei järjestelmää voida käyttää.

Kun keksinnön mukaisessa levyelementissä ei ole terveydelle vaarallisia materiaaleja ja ohutlevykomponentti sijaitsee betonin ja ilmatilan välissä, levyele-mentin soveltaminen ilmakanavistoksi ei voi aiheuttaa vaaraa terveydelle. Samoin pölyn kerääntyminen kanaviin on kanavan liukkaiden pintojen vuoksi estetty.

Kyseisten ruotsalaisten järjestelmien komponenttien ontelolaattojen tms. paino on niin suuri, että niiden siirtoon tarvitaan koneita, kun keksinnön mukainen levyelementti on siirrettävissä käsin, silloin kun betoni valetaan työmaalla. Betonielementtejä ei voida soveltaa ratkaisuihin, joissa betonivaluun sijoitetaan LVIS-komponentteja, mistä syystä keksinnön mukaisen levyelementin käyttö on jo tästäkin syystä em. järjestelmiä taloudellisempaa.

Keksinnölle on pääasiallisesti tunnusomaista se, että pohjarakenteiden ja/tai seinärakenteiden muodostamiseksi olennaisesti kokonaisuudessaan mainitusta levyrakenteesta se käsittää sandwich-rakennekombinaationa ainakin seuraavat kerrokset: a) eristekerroksen, joka on itseliimautuvaa vaahdotettavaa eristeainetta, b) tartuntaulokkeistolla varustetun poimulevyn, c) edellä mainittujen kerrosten väliin sovitetun välilevyn tai vastaavan, joka yhdessä mainitun poimulevyn poimujen kanssa rajoittaa rakenteeseen ilmakana-viston, ja joka levy estää poimulevyn poimujen täyttymisen mainittujen ilmatilojen kohdalta eristekerrosta vaahdotetusta aineksesta valmistettaessa, 4 61067 d) valukomponentin esim. betonikerroksen, joka on valettu tai rakennuspaikalla valetaan mainittua poimulevyä muottilevynä käyttäen mainittuun eristekerrok-seen nähden poimulevyn vastakkaiselle puolelle niin, että kyseinen valukom-ponentti muodostaa yhdessä poimulevyn kanssa sen tartuntaulokkeiston ansiosta kantavan liittorakenteen.

Edullisia ovat mm. sellaiset keksinnön sovellutukset, joissa liittorakenteen valettavana komponenttina on betoni ja eristeenä muovipohjäinen eriste, kuten esimerkiksi polyuretaani ja polyisosyanuraatti tms. eriste, joka saadaan tarttumaan ohutlevyyn tai puukuitulevyyn tms. levyyn omalla liimausvaikutuksellaan.

Edullisia ovat myös sovellutukset, joiden komponentit on mahdollisimman pitkälle koottu valmiiksi tehtaassa ja keksinnön sovellutuksen käyttökohteista selostetaan tarkemmin ratkaisu, joka toimii rakennuksen alapohjana.

Tästä huolimatta on syytä korostaa, että keksintö ei ole millään tavoin rajoitettu betonin ja muovieristeen käyttöön, vaan betonin asemesta valettavana komponenttina voivat tulla kysymykseen kipsi, kevytbetoni, kuten siporex, kevytsora-betoni tms. materiaali, joka voidaan saada sellaiseen tilaan, että se ympäröi v ohutlevyn tartuntaulokkeiston tarkoitetun liittorakenteen aikaansaamiseksi ja myöskin on syytä korostaa, että ohutlevyn vastakkaisella puolella oleva materiaali voi olla itseliimautuvan eristeainekerroksen lisäksi mineraalivilla, styrox, lastuvillalevy, siporex-materiaali tai puukuxtulevy, pelti, paneeli tms.

Keksinnön mukainen levyrakenne voi olla rakennuksen ala-, väli- tai yläpohja tai seinärakenne tai yleensä rakenne, jonka tehtävänä on ottaa vastaan siihen kohdistuvat rasitukset.

Korostettakoon, että vaikka edellä on puhuttu raudoituksena toimivasta ohutle-vystä, niin on ymmärrettävää, että keksinnön suojapiiriin kuuluvat myös sellaiset ratkaisut, joissa ohutlevynä käytetään muuta levyä kuin teräslevyä, esim. vastaavaa metallilevyä tai muovilevyä tai näiden yhdistelmää tms.

Keksinnön mukaisen levyrakenteen komponentit ovat koottavissa osista myös työmaalla tms. paikassa.

Kerrostalojen lämmitysjärjestelmät ovat pääasiassa perustuneet nestekiertoisiin järjestelmiin. Ilmalämmitysjärjestelmien käytön esteenä on mm. ollut se, ettei ilmakanavistoja ole saatu sijoitetuksi rakennukseen. Kerrostaloissa auringon lämmön hyödyntäminen on myös mm. samasta syystä ollut vähäistä.

5 61 067

Seuraavassa selostetaan keksinnön erään sovellutuksen avulla saavutettavia etuja verrattaessa sitä tavanomaisiin alapohjaratkaisuihin. Selostuksen havainnollistamiseksi käytetään seuraavassa nimitystä "lattiaelementti". Betoni tms. materiaali valetaan työmaalla.

Keksinnön mukainen "lattiaelementti" on - betonointivalmis, muottivaiheessa itsekantava ja valmiiksi eristetty perustus-elementti, joka asennetaan perustusten varaan.

- "lattiaelementin" ohutlevy on kuumasinkittyä teräsohutlevyä, jolloin korroosio-vaaraa ei ole missään olosuhteissa.

- "lattiaelementin" eriste on vesihöyrytiivistä, vettymätöntä, lujaa, pysyvää ja kemiallisesti kestävää polyuretaania tai polyisosyanuraattia tms.

- "lattiaelementti" on monitoimityökunnan rakennusmateriaali, jota omatoiminen rakentaja osaa käyttää.

Kyseisellä keksinnön sovellutuksella "lattiaelementillä" rakennetaan nopeasti ja taloudellisesti pientalojen, kerrostalojen, konttorirakennusten, hallien ja varastojen sekä yleensä kaikkien talonrakennuksen piiriin kuuluvien rakennusten ala-pohjat.

"Lattiaelementillä" eliminoidaan: - suunnitteluvirheistä johtuvien perustamistöiden viivästyminen - maaperän aiheuttamat perustamisvaiheen vaikeudet - sääolosuhteiden vaikutukset perustamistöihin - muotti-, raudoitus- ja eristystöiden eriaikaisuus

Suunnittelutyö voidaan toteuttaa luotettavasti, jolloin mahdollisista suunnittelu-virheistä johtuva perustustöiden viivästyminen eliminoituu. "Elementtiä" on helppo leikata, jolloin perustusten mittavirheet on korjattavissa vielä työmaallakin.

Maaperän aiheuttamat perustamisvaiheen vaikeudet vähenevät, koska kaivutyö rajoittuu vain osalle perustusta, lähinnä kantavien seinien alueelle.

Sääolosuhteet eivät haittaa perustustöitä, sillä "lattiaelementti" soveltuu kaikkina vuodenaikoina tapahtuvaan rakentamiseen.

Muotti- ja raudoitustyö suoritetaan samanaikaisesti lämpö- ja kosteuseristystyön kanssa, koska "lattiaelementtiin" sisältyy kaikki tämä.

"Lattiaelementti" toimii täys- ja osakellarin sekä talon alle sijoitetun kylmä- 6 61067 kellarin katon betonivalumuottina, raudoituksena, lämmöneristeenä sekä kosteuspa ilmasulkuna.

Lattialämmitysputkisto ja lattialämmityskaapelit sekä vesi- ja sähköasennusten suojaputket voidaan sijoittaa ennen betonointia "lattiaelementin" päälle, jolloin työ on helppo ja nopea suorittaa. Viemäri- ja ilmastointiputket on edullista ripustaa "lattiaelementin" alle.

Lattiaelementin paino on noin 7 kg/jm, jolloin elementin siirtoon ei tarvita koneita. "Elementtien" asennustyö voidaan toteuttaa myös rungon sisällä. Näin sääolosuhteiden haittaa on mahdollista eliminoida ja talvella suoritettava perustaminen helpottuu.

"Lattiaelementin" kanaviston avulla auringon lämpö voidaan varastoida betoni-kerrokseen käyttäen ilmaa lämmönsiirtoaineena.

Seuraavassa selostetaan eräs menetelmä auringon lämmön keräämiseksi sekä lämmön varastointi keksinnön mukaiseen alapohjaratkaisuun.

Auringon lämmön höydytäminen toteutetaan siten, että lämpö kerätään vesikatteena toimivan mustien profiilipeltien avulla niin, että peltien alle sen uriin tuleva ilma on esilämmitetty talosta ullakkotilaan poistuneella hukkalämmöllä. Aurinkopanelit toimivat samanaikaisesti vesikatteena, jolloin sade pitää ne puhtaana. Profiilipellit voidaan päällystää läpinäkyvällä levyllä aurinkopane-lien tehon lisäämiseksi. Kun mustat profiilipellit ovat vesikatteena ja harja-kulma on pieni, aurinko voi paistaa kummallekin lappeelle samanaikaisesti, jolloin kerääjä suuren pinta-alansa vuoksi kykenee keräämään suuria lämpömääriä.

Lämpiävä ilma nousee profiilipeltien urissa harjan suuntaan, jolloin ilma imetään harjalta tuloilmapuhaltimen avulla. Harjassa on harjapellin alla muutamia reikiä, joihin on sijoitettu imuputket sekä ilman palautusputket. Imuput-ket yhdistetään ullakkotilassa tai muussa sopivassa paikassa kokoojakanavalla. Kokoojakanava yhdistetään kanavan avulla tuloilmapuhaltimeen, joka sijaitsee lämmönvaihtimen yhteydessä. Palautusputket yhdistetään kokoojakanavaan, joka yhdistetään alapohjan kanavistoon.

Auringon lämmittämä ilma jaetaan vuodenajasta ja lämmöntarpeesta riippuen lämpöä varastoivan alapohjan kautta joko huonetiloihin tai harjapellin alle uudelleen Lämmitettäväksi siinä.

7 61067

Ilma, joka ohjataan lämpövarastoon kuljetetaan profiilipeltien urissa. Kuljettuaan talon läpi, ilma kootaan lattian alle sijoitettuun keräyskanavistoon, josta ilma pääsee kokoojakanavaan ja sieltä edelleen poimulevyn kanavien ja ko-koojakanavien kautta harjapellin alle. Tällaista kuivaa, puhdasta ja lämmintä ilmaa voidaan lämmitystarpeen tyydyttämisen lisäksi käyttää esim. vaatteiden kuivatukseen. Kuivatus voi tapahtua mm. siten, että lattian alla olevaan kana-vistoon puhkaistaan reikä kuivauskaapin kohdalle ja poistohormi sijoitetaan kuivauskaapin yläosaan. Ilma kulkee läpi kaapin ja poistetaan poistopuhaltimella ulos.

Keksinnön mukaista auringon lämmön varastointiratkaisua voidaan näin käyttää päivä/yö- sekä viikkovaraajana lämmityskauden (maalis-, huhti- ja toukokuu sekä syys- ja lokakuu) aikana. Kesällä (kesä-, heinä- ja elokuu) auringon lämpöä varastoidaan syksyä varten.

Esitetty auringon lämmön keräys- ja varastointijärjestelmä on taloudellinen, koska sen avulla voidaan mm. minimoida hukkaenergia. Kusten tunnettua tavanomaisessa talossa lattian kautta poistuu huonetiloista n. 10 %, katon kautta n. 16 %, seinien ja ikkunoiden kautta n. 24 %, viemärivesien kautta n. 10 % ja ilmanvaihdon yms. kautta n. 40 % lämpöenergiasta.

Keksinnön mukaisilla ratkaisuilla osa edellä esitetystä hukkalämmöstä voidaan palauttaa huonetiloihin. Toisaalta auringon lämmön keräys- ja varastointilait-teisto on halpa verrattuna markkinoilla oleviin vaihtoehtoihin.

Kun auringon lämmittämän ilman siirtojärjestelmä ja talon lämmitys- ja ilmanvaihtojärjestelmä on edellä esitetyn kaltainen, voidaan saada merkittäviä etuja muihin vastaavaan tarkoitukseen suunniteltuihin laitteistoihin verrattuna. Järjestelmän kustannus on n. 1/3-1/2 nykyisten markkinoilla olevien järjestelmien kustannuksista. Esitetty järjestelmä on suunniteltu myös auringon lämmittämän ilman kierrätykseen sekä kesä- että talviolosuhteita ajatellen, jolloin myös kesällä voidaan ilmaislämpöä hyödyntää ja varastoida ko. järjestelmän avulla.

Kehitetty järjestelmä on saatu taloudelliseksi mm. siksi, että keksinnön mukainen lattiaratkaisu soveltuu ilman kierrätykseen, jolloin erillisiä jakelulait-teita kuten putkistoja ja sisäänpuhalluslaatikoita ei tarvita.

Merkittävä etu on se, että ilman kierrätyskanavistoa voidaan käyttää ilmalämmi-tysjärjestelmäksi sovellettuna huonetiloista imetyn kiertoilman kanavina sekä otettaessa raitista ilmaa talon ullakkotilasta. Näin auringon varastoitu lämpö voidaan käyttää tehokkaasti talon lämmitykseen eikä lattiaratkaisun materiaaleista ole terveydelle haittaa.

8 61067

Merkittävä etu on myös se, että samoja kanavia voidaan käyttää hellekautena (tai lämpimissä maissa) yöilmalla tai koneellisesti tapahtuvan huonetilojen jäähdyttämiseen. Kanavissa mahdollisesti tapahtuva kondenssiveden muodostumisesta aiheutuvat haitat eliminoidaan siten, että kuitulevy tms. levy poimulevyn alapinnassa imee kosteuden ja luovuttaa sen taas ilmatiloihin.

Seuraavassa keksintöä selostetaan yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisen piirustuksen kuvioissa esitettyihin keksinnön eräisiin sovellutusesimerkkeihin, joihin keksintöä ei ole tarkoitus ahtaasti rajata.

Kuvio 1 esittää poikkileikkauksen keksinnön eräästä sovellutusesimerkistä, missä eriste on tiiviisti kiinni ohutlevyssä ja ilmakanavisto jää kahden profiloidun ohutlevyn väliin.

Kuvio 2 esittää poikkileikkauksen keksinnön eräästä sovellutusesimerkistä, missä ilmakanavisto jää profiloidun ohutlevyn ja tasomaisen levyn väliin.

Kuvio 3 esittää pituusleikkauksen keksinnön eräästä sovellutusesimerkistä, missä keksinnön mukainen levyratkaisu toimii alapohja- ja seinärakenteena.

Kuvio 4 esittää erään periaateratkaisun keksinnön mukaisen levyratkaisun soveltamisesta auringon lämmön varastointiin, kiertoilman kierrätykseen sekä talon lämmitykseen ja jäähdytykseen.

Kuviossa 1 on tartuntaulokkeistolla 1' varustettu poimulevy sekä normaali poimu-levy 1 liitetty yhteen, eriste 3, eristeen suojapaperi tai levy tms. 4, lisäteräk-set 10, jos ne rakenteen mitoituksen takia ovat tarpeelliset, putkistoasennuksia 15, jotka voivat olla sähköasennusten suojaputkia tai lattialämmitysputkia tai -kaapeleita. Betoni tms. materiaali 11 voidaan valaa työmaalla tai se voi olla valmiina rakenteessa. Pinnoite 14 asennetaan yleensä työmaalla.

Kuviossa 2 ovat samat komponentit 1,1' ,3,4,10,11,14 ja 15 kuin kuviossa 1. Lisäksi kuvion 2 poikkileikkauksessa on esitetty levy 2, joka voi olla pelti, puukui-tulevy, mineraalikuitulevy tms., joka on tarpeen, kun eristeenä 3 käytetään vaahdotettavia eristeitä, jolloin ne suojaavat ilmatiloja 5 täyttymästä eristeellä tai silloin, kun eriste jätetään pois esimerkiksi välipohjaratkaisuissa.

Kuviossa 3 ovat samat komponentit 1,3,4,5,10,11,14 ja 15 kuin kuviossa 2. Lisäksi on esitetty pellistä tms. materiaalista tehty ilmansyöttökanava 6 sekä itse kanava 7. Kuviosta nähdään puujuoksu 9, joka kuvaa erästä tapaa alapohjan tukemi- 61067 seksi perustukseen.

Eristeet 12, jotka ovat tarpeen, ettei lämpö talon alta ja lämpövarastosta poistu liian nopeasti perustuksen kautta ulos ja kivirouhepintainen bitumihuopakaistale 13, että ilman kosteus voi bitumihuopakaistaleen kivirouheen lomitse päästä ulos.

Tuenta on mahdollista toteuttaa myös esimerkiksi siten, että keksinnön mukaisessa alapohjaratkaisussa betonoimaton "lattiaelementti" tuetaan suoraan perustukseen sekä revitetään, joihin reikiin löydään pystyyn terästapit 10’ niin, että betonin kovetuttua kuormat siirtyvät terästappien välityksellä perustukseen. Tällöin saadaan tiivis sauma perustuksen ja "lattiaelementin" välille, koska betonointi-vaiheessa betonin paino tekee tiivistystyön. Tällöin alapohjan alla oleva kosteus ei pääse tunkeutumaan lattiaelementin ja perustuksen välistä, mistä syystä mm. kivirouhepintainen bitumihuopakaistale perustuksen päällä tällä kohdalla voi olla tarpeeton. Bitumihuopakaistale seinärakenteen pohjaparrun tai jos pohjaparrua ei käytetä, seinärakenteen alla saattaa kuitenkin olla tarpeen, ettei huonetilojen kosteus pyrkiessään ulos tiivisty pohjaparrun/seinän/eristeen ja perustuksen välitilassa.

Seinärakenteen toimiva levyrakenne voidaan tukea perustukseen tikapuiden tapaisten teräspalkkien 10" avulla tai elementti tukeutuu esim. pohjaparrun välityksellä : m sellaisenaan perustukseen.

Esitetty järjestelmä on vain eräs keksinnön mukaisen ratkaisun sovel lutuksist auringon lämmön varastoimiseksi ja kiertoilman ja raittiin ilman kierrättämäiseksi. Käyttötarkoituksesta ja rakennuskohteen laadusta sekä keksinnön mukaisen levyrakenteen sijainnista riippuen järjestelmä voi olla toisinkin suunniteltu.

Keksinnön mukainen levyrakenne voidaan valmistaa useilla eri tavoilla. Eräs tapa on se, että kuitulevy, peltilevy tms. kiinnitetään mekaanisin kiinnikkein tartun-taulokkeistolla varustettuun ohutlevyyn ja levyn reunat teipataan, jotta muovi-eriste ei tunkeutuisi ilmakanaviin.

Toinen valmistustapa on se, että poimulevyn profilointilinjan tartuntaulokkeirton muodostaman laitteen yhteyteen sijoitetaan pelti- tai kartonkinauhakelat tms., joista syötetään kanavien päälle kapeaa nauhaa. Tämä nauha teipataan kiinni peltiin samassa tuotantovaiheessa, jolloin vältytään kanavien suojuslevyn kiinni i tämisen lisätyövaiheelta. Tämä jatkuvasti nauhaa syöttävä menetelmä tekee samalla mahdolliseksi levyrakenteen katkeamattoman tuotannon ja muovieristelinja voi tällöin olla jatkuvatoiminen. Näin kaikki tuotteen valmistamiseen tarvittavat lisä-

Claims (8)

10 61067 työvaiheet eliminoituvat ja tuote saadaan yhä paremmin kilpailukykyiseksi. Levyrakenne voidaan myös valmistaa esim. siten, että kanavien kohtiin sijoitetaan pelti-, kartonki- tms. putki, joka jää eristeen sisään. Seuraavassa esitetään patenttivaatimukset, joista ilmenevän keksinnöllisen ajatuksen puitteissa keksinnön eri yksityiskohdat voivat vaihdella.

1. Levyrakenne, joka on tarkoitettu rakennuksen ala-, väli-, yläpohja- tai seinä-rakenteisiin, ja joiden rakenteiden kautta kulkee ilmavirta lämmitys- / jääh-dytystarkoituksessa, tunnettu siitä, että pohjarakenteiden ja/tai seinärakenteiden muodostamiseksi olennaisesti kokonaisuudessaan mainitusta levyrakenteesta se käsittää sandwich-rakennekombinaationa ainakin seuraavat kerrokset: a) eristekerroksen (3), joka on itseliimautuvaa vaahdotettavaa eristeainetta, b) tartuntaulokkeistolla (1') varustetun poimulevyn (1), c) edellä mainittujen kerrosten (1 ja 3) väliin sovitetun välilevyn (2) tai vastaavan, joka yhdessä mainitun poimulevyn (1) poimujen kanssa rajoittaa rakenteeseen ilmakanaviston (5), ja joka levy (2) estää poimulevyn (1) poimujen täyttymisen mainittujen ilmatilojen (5) kohdalta eristekerrosta (3) vaahdotetusta aineksesta valmistettaessa, d) valukomponentin (11) esim. betonikerroksen, joka on valettu tai rakennuspaikalla valetaan mainittua poimulevyä (1) muottilevynä käyttäen mainittuun eristekerrokseen nähden poimulevyn (1) vastakkaiselle puolelle niin, että kyseinen valukomponentti (11) muodostaa yhdessä poimulevyn (1) kanssa sen tartuntaulokkeiston (1') ansiosta kantavan liittorakenteen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen levyrakenne, tunnettu siitä, että mainittu ilmakanavisto on muodostettu siten, että poimulevyn (1) uriin sijoitetaan erityiset putket, jotka ankkuroidaan levyrakenteeseen muovieristeaineen avulla.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen levyrakenne, tunnettu siitä, että mainitun ilmakanaviston (5) kokonaan tai osittain muodostavia putkimaisia u 61067 kanavia, jotka sijoitetaan mainitun eristekerroksen (3) puolelle poimulevyyn (1) nähden, on käytetty mainittuna välilevynä (2).

4. Patenttivaatimuksen 1,2 tai 3 mukainen levyrakenne, tunnettu siitä, että keveissä, ei-kantavissa seinärakenteissa on käytetty tasaisen betonipinnan tai vastaavan asemasta erityistä levyä, joka muodostaa ilmakana-viston seiniin ja jota kanavistoa käytetään esim. poistoilmakanavina.

5. Patenttivaatimuksen 1,2,3 tai 4 mukainen levyrakenne, tunnettu siitä, että mainitun ilmakanaviston (5) lisäksi on myös poimulevyn (1) tar-tuntaulokkeiston (1') puolella ilmakanavisto.

6. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4 tai 5 mukainen levyrakenne, tunnettu siitä, että mainittu ilmakanavisto (5) on muodostettu siten, että nauhamaisilla liuskoilla estetään sen aineksen, josta eristekerros (3) muodostetaan, tunkeutuminen ilmakanavistoksi tarkoitettuihin poimulevyn (1) uriin.

7. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4,5 tai 6 mukainen levyrakenne, tunnet-t u siitä, että levyrakenteen reunoissa on niiden eristeainekerroksessa (3) ponttaus tai vastaava, jonka avulla saadaan riittävä tiiviys vierekkäin sovitettujen levyrakenne-elementtien välille.

8. Patenttivaatimuksen 1,2,3,4,5,6 tai 7 mukainen levyrakenne, tunnet-t u siitä, että sen eristekerros (3) on muodostettu polyuretaanista tai polyisosyanuraatista. i2 61 067