FI60944B - Anordning foer maerkning av klena elektriska ledningar - Google Patents

Description

Γ55τΠ [BJ (11)KUULUTUSJULKAISU 509/4

MA LJ ' ' UTLÄGGNI NGSSKRIFT

C Patentti myönnetty 13 04 1932

Patent meddelat X (51) Kv.lk.3/lnt.CI.3 H 01 B 7/36 SUOMI—FIN LAND (21) Pit«nttlhak«mu* — PatununsOknlng 7 62285 (22) H»k*ml«pUv· — An*0knlngtd*g lO.O8.76 ' ' (23) Alkuplivt—Giklghetadag lO.O8.76 (41) Tullut lulklsukal — Bllvlt offmtllg 1^ . 02 .77

Patentti· ja rekisterihallitus .... .... . .......

_ . _ , (44) NlhtMkil punon Ja kuuL|ullulsun pvm. — 0 o-,

Patent- och registerstyrelsen v ' Anadkan utlagd och utl.tkrKt.n publkond 31.12. Ö1 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Buglrd prlorltet 13-08.75 Ruotsi-Sverige (SE) 7509060-5 (71) Elident Innovation AB, Hovslagargatan 5B, S-lll U8 Stockholm,

Ruot s i-Sverige (SE) (72) Nils Oskar Tore Lööf, Gullspäng, Ruotsi-Sverige(SE) (7¾ ) Oy Kolster Ab (5¾) Hienojen sähköjohtojen merkkauslaite - Anordning för märkning av klena elektriska ledningar

Esillä olevan keksinnön kohteena on hienojen sähköjohtojen merkkauslaite, joka on tehty joustavasta muoviaineesta suulakepu-ristamalla valmistetuksi putkimaiseksi kappaleeksi, joka on tarkoitettu pujotettavaksi johdon päälle ja jota aineen joustavuudesta johtuen voidaan käyttää asennettavaksi johtoihin, joiden läpimitta vaihtelee tietyn välin sisällä, jolloin merkit on painettu kappaleen ulkoseinämään.

Yllä esitettyä tyyppiä olevia merkkauslaitteita on ollut markkinoilla joitakin vuosikymmeniä. Esimerkkeinä voidaan viitata ruotsalaiseen patentin 214 614 kohteeseen, joka patentti tekee tunnetuksi merkkausholkin, jossa merkit on meistomenetelmällä pysyvästi kiinnitetty holkkimaisen kappaleen ulkoseinämään. Verrattuna vielä vanhempiin laitteisiin, joissa muovikappale toimii erillisen merkkikilven pitimenä, tällaisella yhtenäisellä merkkaushol-killa on useita etuja. Tärkeimmät ovat alhaisemmat valmistuskustannukset sekä kokonaan poistettu sekaantumisen vaara, joka johtuu siitä, että kilvet asennuksen valmistuttua esimerkiksi huoltotöiden 2 60944 yhteydessä irtoava ja sen jälkeen asennetaan vääriin paikkoihin.

Jotta tällaista merkkausholkkia voitaisiin käyttää johtoihin, joiden läpimitta vaihtelee tietyllä alueella, niin ettei varastossa tarvitse pitää eri holkkikokoa jokaista kyseeseen tulevaa johdon läpimittaa varten, se käsittää tangenttitasossa holkiin nähden litistetyn osan, jossa merkit ovat, ja paljemaisen osan, jota voidaan laajentaa enemmän tai vähemmän. Tällä tavoin saadaan siis aikaan se, että niin kauan kuin hoikkia käytetään johtoon, jonka läpimitta on ilmoitetulla alueella, se pysyy joustavasti siinä asennossa johdon pituusakselin ympärillä, johon se on asennettu.

Lyhyesti viitataan myös täydellisyyden vuoksi ruotsalaiseen patenttiin 327 745, joka esittää merkkausholkin, jota voidaan käyttää johtoihin suurella läpimitta-alueella, jolloin sen pysyminen asennetussa asennossa johdoissa, joiden läpimitat ovat alueen alarajan lähellä, on varmistettu varustamalla paljemainen osa sa-tulantapaisella tuella.

Viime aikoina on tullut yhä tavallisemmaksi merkitä sähköjohtoja silloinkin, kun tätä on aiemmin pidetty tarpeettomana, ja lisäksi on kehitys, kuten tunnettua, yhä nopeammin kulkenut pie-noispiirejä ja -komponentteja kohti. Näiden molempien seikkojen seurauksena on ollut, että on esiintynyt sellaisten merkkausholk-kien tarvetta, joita voidaan käyttää hyvin hienoihin johtoihin. Tähän asti tämä tarve on pyritty tyydyttämään käyttämällä merkkaus-laitteita, jotka periaatteessa ovat olleet edellä käsitellynlaisia. Toisin sanoen on käytetty saman perusmuodon omaavia holkkeja kuin paksumpiin johtoihin käytetyt ja sopivat holkit ja muussa suhteessa on rajoituttu hoikkien absoluuttisten mittojen asteikon mukaiseen pienentämiseen. Melko pian kävi kuitenkin ilmi, ettei tämä ratkaissut ongelmaa riittävästi. Ilmeinen epäkohta oli se, että koska hoikin sen osan kokoa, jossa merkit ovat, pienennettiin samassa suhteessa kuin hoikin muita osia, oli myös pakko pienentää merkkien kokoa samassa määrin. Melko pian ohitettiin sen tähden se raja, jonka alapuolella merkkaustekstiä ei enää voida lukea pal-jair silmin. Tällä tavoin tuli pakostakin esille kehitys, jota puhtaasti merkinnän kannalta on pidettävä askeleena taaksepäin.

Toinen erityinen vaikeus merkittäessä hienoja johtoja käyttämällä hyväksi olemassa olevaa aineistoa liittyy seuraavaan todelliseen asiaintilaan. Kuten tunnettua on useasta syystä tavallista, että suurehko määrä tällaisia johtoja yhdistetään nipuiksi tai run- 3 60944 goiksi. Jos jokaisessa johdossa tällöin on yllämainitunlainen, ts. esimerkiksi ruotsalaisen patentin 327 745 mukainen merkkausholkki, tämä on siis asennettuna johtoon, jonka läpimitta jää käytettävän alueen alaosan piiriin. Toisin sanoen johdon poikkileikkausala täyttää ainoastaan hoikin vähäisen osan, ts. merkkaus laitteesta tulee niin tilaa viepä johdon poikkittaismittaan nähden, että ohuista johdoista muodostuvan nipun jokaisen johdon merkintä käy täysin mahdottomaksi.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan sellainen merkkausholkki, että se on erityisen sopiva käytettäväksi hienoihin johtoihin ja ettei siinä tällöin ole edellä mainittuja epäkohtia. Tällainen holkki on pääasiassa tunnettu siitä, että siinä on asenta-mattomassa tilassa poikkileikkaukseltaan olennaisesti ympyränkaa-ren muotoinen osa, jonka sisäseinämä vastaa ainakin hienoimman johdon, johon laite on tarkoitettu, puolta ympärysmittaa ja joka kaaren päissä muuttuu kahdeksi olennaisesti säteittäin ulospäin suunnatuksi ja kauimpana ympyränkaaresta toisiinsa liittyväksi osaksi, joiden sisäseinämät muodostavat tilan merkkejä varten.

Sijoittamalla merkit laitteen säteittäin ulospäin suunnattuihin osiin eikä siihen osaan, joka on tarkoitettu rajoittumaan johtoon, saavutetaan seuraavat tärkeät edut. Merkkejä varten käytettävissä olevaa pintaa ei enää rajoita johdon läpimitta, vaan se voidaan periaatteessa tehdä mielivaltaisen suureksi. Sehän on yhtä suuri kuin merkkauslaitteen johdon akselin suuntaisen pituuden ja ulospäin suunnattujen osien olennaisesti säteittäin johtoon nähden olevan pituuden tulo. Havaitaan, että näitä molempia mittoja voidaan suurentaa kajoamatta ympyränkaaren muotoiseen osaan. Nyt sanottu koskee siis merkkauslaitteen asentamatonta tilaa, kun sen muoto on sovitettu pienintä kyseeseen tulevaa johdon läpimittaa varten. Kun laitetta käytetään maksimimittaiseen johtoon ja se on siis kokonaan venytetty, merkkejä kantavat osat eivät tietysti enää tule olemaan säteittäin suunnattuja, vaan ne muodostavat yhdessä asentamattomassa tilassa ympyränkaaren muotoisen osan kanssa täysin pyöreän hoikin, joka ympäröi johtoa ja koskettaa sitä ympäryksen jokaisessa kohdassa. Kuten seuraavasta käy selvemmin ilmi, käytettävissä oleva merkkausala kaksinkertaistuu, nimittäin kun merkit sijoitetaan kummankin ulospäin suunnatun osan ulkosivulle.

Keksinnön erästä suoritusmuotoa selitetään seuraavassa piirustukseen viitaten.

f ' 60944

Kuva 1 esittää suurennetussa mittakaavassa perspektiiviku-vantoa keksinnön mukaista merkkauslaitetta.

Kuva 2 esittää perspektiivikuvantoa ja olennaisesti luonnollisessa mittakaavassa johtonippua, jossa yksittäiset johdot on varustettu keksinnön mukaisilla merkkauslaitteilla.

Kuva 3 ja 4 havainnollistavat, miten laitteen asennus hienoon johtoon voidaan suorittaa.

Kuviossa 1 on siis esitetty keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukainen merkkausholkki. Holkki 1 muodostuu kolmesta osasta, nimittäin osasta 2, joka on poikkileikkaukseltaan olennaisesti ympyränkaaren muotoinen, ja kahdesta sivuosasta 3, 4. Osan 2 ympyränkaaren pituuden on vastattava ainakin hienoimman johdon, jota varten laite on tarkoitettu, puolta ympärysmittaa. Kuten piirustuksesta käy ilmi, johdon vastaanottava osa 2 muodostaa tässä tapauksessa kulman, joka on olennaisesti suurempi kuin 180°, itse asiassa lähes täysi kierros,

Ympyränkaaren päissä holkki- tai putkimainen osa 2 siis muuttuu kahdeksi olennaisesti tasaiseksi ja keskenään lähes yhdensuuntaiseksi seinäosaksi 3 ja 4, joissa merkit 5 ovat. Tällaisia merkkejä voi olla joko vain toisessa tai - mitä yleensä pidetään parempana - molemmissa tasaisissa seinäosissa 3 ja 4.

Kuviossa 2 on siis esitetty johtonippu, jossa jokainen yksittäinen johto on varustettu kuvion 1 mukaisella merkkauslaitteel-la. Merkkikilvet on kiinnitetty johtojen kohtiin, missä nippu on levitetty, esimerkiksi moninapaiseen pistokkeeseen liitäntää varten.

Kuviot 3 ja 4 esittävät erityisen työkalun, meisselin tapaisen tuurnan 6, käyttöä merkkikilven asentamiseksi hienoon johtoon 7. Ensimmäisenä vaiheena on siis kuvion 3 mukaisesti, että tuurna 6 viedään merkkausholkkiin molempien tasaisten seinäosien 3 ja 4 väliin, jolloin putkimainen osa 2 laajenee, niin että johto 7 voidaan helposti viedä sisään. Tämän jälkeen tuurna 6 vedetään uudelleen ulos, kuten kuviossa 4 on esitetty.

Keksinnön avulla on itse asiassa ensimmäisen kerran ollut käytännössä mahdollista merkitä ohuita johtoja, koska kuten alussa mainittiin aiemmin on luovuttu tällaisesta merkkaukhesta, koska lukeminen ei ole voinut tapahtua paljain silmin. Silloin kun vikoja on sattunut asennuksissa, joissa on ollut suuri määrä tällaisia hienoja johtoja, on aiemmin siis yleensä ollut mahdotonta nopeasti !; i i „ 5 60944 tunnistaa yksittäistä johtoa, minkä vuoksi tällaisissa tapauksissa on usein ollut pakko poistaa kaikki johdot ja suorittaa asennuksen vastaava osa uudelleen. Keksinnön avulla saavutettu mahdollisuus merkitä täysin tyydyttävällä tavalla myös hyvin hienoja johtoja on saatu aikaan, koska keksintö kumoaa perinteisen käsityksen, että johtoa ympäröivän putkimaisen hoikin tai renkaan on suoraan tai epäsuoraan kannatettava merkkejä. Koska merkkejä kannattavat osat 3 ja 4 keksinnön kohteessa ulkonevat olennaisesti säteittäisesti holkkimaisesta osasta 2, ensin mainitut osat voidaan siis kätevästi sijoittaa johtonipun ulkopuolelle, mikä ei ainoastaan merkitse sitä, että nipun tehollista paksuutta ei tarvitse mainittavasti suurentaa, vaan ennen kaikkea että merkit ovat helposti luettavissa. Yllä on jo mainittu, että merkkejä voi olla joko toisen tai molemman olennaisesti tasaisen ulokkeen 3 ja 4 ulkoseinällä. Sen tähden on lisättävä, että jälkimmäisessä tapauksessa voidaan merkkausteksti myös jakaa, esimerkiksi siten, että toiselle puolelle sovitetaan kirjainmerkit, jotka identifioivat tiettyä johtojen pääryhmää tai vastaavaa, jolloin ryhmän yksittäiset johdot ilmoitetaan numeromerkinnöin kilven vastakkaisella puolella. Tällainen sovellutus merkitsee tietysti periaatteessa käytettävissä olevan merkintäpinta-alan kaksinkertaistumista laitteen mittojen pysyessä muuttumattomina.

Lopuksi on sanottava, että keksinnnön käytännön sovellutuksessa voidaan suuressa määrin poiketa niistä suuruussuhteista, jotka käyvät ilmi piirustuksesta. Asennus voi myös useassa tapauksessa tapahtua ilman erityisiä aputyökaluja, koska laite yksinkertaisesti puristetaan käsin yhteen pystysuunnassa kuvion 1 mukaisesti. Esimerkkinä laitteen muuttuneista suhteista voidaan mainita, että profiililtaan ympyränkaaren muotoiselle osalle 2 voidaan antaa suurempi seinän paksuus kuin merkkejä kannattaville osille 3 ja 4, mikä helpottaa laitteen kiinnipitoa hyvin hienoissa johdoissa.

I ' i' 1

Claims (3)

1. 60944 1. -Hienojen sähköjohtojen ja sentapaisten merkkauslaite, joka on tehty joustavasta muoviaineesta suulakepuristamalla valmistetuksi putkimaiseksi kappaleeksi, joka on tarkoitettu pujotettavaksi johdon päälle ja jota aineen joustavuudesta johtuen voidaan käyttää asennettavaksi johtoihin, joiden läpimitta vaihtelee tietyn välin sisällä, jolloin kappaleen ulkoseinämässä on merkit, tunnettu siitä, että siinä on asentamattomassa tilassa poikkileikkaukseltaan olennaisesti ympyränkaaren muotoinen osa (2), jonka sisäseinämä vastaa ainakin hienoimman johdon, jota varten laite on tarkoitettu, puolta ympärysmittaa ja joka kaaren päissä muuttuu kahdeksi olennaisesti säteittäin ulospäin suunnatuksi ja kauimpana ympyränkaaresta toisiinsa liittyväksi osaksi (3, 4), joiden ulkoseinämät muodostavat tilan merkkejä (5) varten.
2. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että samat merkit on sovitettu kumpaankin ulkoseinämään (3, 4).
3. 3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että ympyränkaaren muotoisella osalla (2) on suurempi seinän paksuus kuin molemmilla osilla (3, 4), joissa merkit ovat.