FI60910B - Ramkonstruktion foer fasthaollande av upplaosbara glaselement och foer permanent fasthaollande av oupplaosbara glaselement i byggningsdelar - Google Patents

Description

fäär»l M KUULUTUS,ULKA.SU 6091 0

Mt l J ' ' utlAggningsskmft C Patentti rayonnetty 13 04 1932 •22® («) Patent meddelat (S1J Kv.ik.3/int.ci.3 E 06 B 3/64

SUOMI-FINLAND (21) Ftt«nttlhalc«muc — P»t«nUn»öknlnj 77305U

(22) Haktmlspllvl — AnsOknlnftdag lU.10.77 (23) Alkupllvt —Giitlgh«ts4a| lU.10.77 (41) Tullut JulklMkal — Bllvlt off«fttllj 20.0U.78

Patentti* ]a rekisterihallitus ....

_ . (44) NlhtivSktlpunon {· kuuLJulluiiun pvm. —

Patent· och registerstyrelsen ' ' An$ök»n utlaCd och utl.tkrift«n pubUcund 31.12.8l (32)(33)(31) Pyydetty «tuoHtuut—Bugird prlorltet 19.10.76

Tanska-Danmark(DK) U702/76 (71)(72) Jörgen Skoubo Johansen, Hjortespringparken 26, DK-2730 Herlev, Tanska-Danmark(DK) (7U) Oy Kolster Ab (5U) Kehysrakenne avattavien lasielementtien kiinnittämiseksi ja kiintei den lasielementtien pysyväksi kiinnittämiseksi rakennusosiin - Ram-konstruktion för fasthällande av uppl&sbara glaselement och för permanent fasthällande av ouppläsbara glaselement i byggningsdelar

Keksintö koskee kehysrakennetta avattavien lasielementtien kiinnittämiseksi ja kiinteiden lasielementtien pysyväksi kiinnittämiseksi rakennusosiin, jolloin lasielementti muodostuu yhdestä tai useammasta lasikerroksesta ja on edullisesti monikerroksinen eristyslasiruutu ja, joka kehysrakenne käsittää vähintään yhden pitimen, joka käyttöasennossa ulottuu vähintään yhden lasielementtien tasaisen sivupinnan yli, edullisesti poikittain tämän sivupinnan yli.

Kuten tunnettua, lasia ei voida kiinnittää nauloilla eikä ruuveilla. Toiminnallisten helojen kiinnittämisen mahdollistamiseksi ja ripustuspisteiden aikaansaamiseksi on lasilevy 2 60910 tai -elementti sen vuoksi aiemmin varustettu puitteella tai sen kappaleilla, jotka pääasiassa sijaitsevat lasin omassa tasossa, siis samalla tavalla kuin valokuvien kehykset. Tämä ei ole täysin tyydyttävää, koska puitteeseen - kun tämä on ripustettu paikalleen ja lasi on melko painava - voi syntyä aika suuria jännityksiä, jotka aikaa myöten heikentävät sitä. Etenkin puitteeen sivu-kappaleissa esiintyvät ja lasin painon aiheuttamista momenteista johtuvat jännitykset ovat melkoisen suuria. Sitä paitsi suunnittelija - käytettäessään tunnettuja konstruktioita - olisi muotoi- , lullisesti hyvin sidottu. Olisikin toivottavaa, jos suunnittelija voisi muotoilun suhteen saada vapaammat kädet.

Esillä olevan keksinnön tavoitteena on saada aikaan mainitunlainen rakenne, jossa on saatu vähennetyksi jännityksiä tunnettuihin konstruktioihin verrattuna ja joka tarjoaa muotoi-lullisesti hyvin suuret muuntelumahdollisuudet, niin että lasi-elementti (ikkuna) voi saada ulkonäön, joka on aivan sopiva siihen uuteen tai vanhaan rakennukseen, johon se on sijoitettava.

Keksinnön mukaiselle rakenteelle on tunnusomaista, että pidin on varustettu päätykappaleilla, jotka on kiinnitetty lasin reunavyöhykkeeseen pitämään lasi joustavassa mekaanisessa tar-tuntaotteessa, jolloin elastista suoja-ainetta, kuten elastista saumausliimaa on työnnetty päätykappaleiden ja lasin väliin lasin eristämiseksi päätykappaleesta sekä osaksi vastaanottamaan jännityksiä, jotka johtuvat lasin, pitimen ja päätykappaleiden eri laajenemiskertoimista ja että se tai ne pitimen osat, jotka ulottuvat yhden tai molempien lasielementtien tasaisten sivutasojen yli, on muodostettu niin, että pitimen ja lasin välissä on ilmavälitila ja että päätykappaleilla varustetun yksittäisen pitimen pääsymmetriataso on käyttöasennossa edullisesti pääasiassa kohtisuorassa lasielementin tasaisia sivupintoja vastaan. Tällöin saavutetaan monessa tapauksessa rakenteen jännitysten merkittävä väheneminen, koska pitimen tai pitimien etäisyydet lasin painopisteestä ovat usein melkoisesti lyhyemmät kuin tunnetun puiterakenteen sivukappaleitten etäisyydet lasin painopisteestä. Vaikkakin pidin tai pitimet ovat usein kevyet, niillä on luja ote lasista, mikä johtuu stabiloidusta mekaanisesta tartunnasta mainitussa vyöhykkeessä. Rakenne on siis kaiken kaik- 3 60910 kiaan sopivampi raskaiden lasielementtien kannattamiseen kuin tunnetut puitteet ja tarjoaa myös paremmat mahdollisuudet uusien helojen ja toimintojen kehittämiseen, koska pidin tai pitimet ovat molemmilta puolin luoksepäästävissä. Sen lisäksi saavutetaan suuri muotoilullinen vapaus, sillä voidaanhan pidin tai pitimet asettaa lasille monin eri tavoin. Rakenne siis soveltuu myös niiden vanhojen ikkunoitten nykyaikaistamiseen, jotka on varustettava umpiolasielementeillä, ja joissa nämä umpiolasiele-mentit on tehtävä jotakuinkin vanhan ikkunan näköisiksi. Monissa tapauksissa pitimen tai pitimien taso muodostaa kulman lasin kanssa. Toiminnalliset helat on helppo kiinnittää pitimeen tai pitimiin siten, että lasielementti voidaan hyvin aukaista ja sulkea. Sitä paitsi pidin tai pitimet voivat taata aukeamattoman eli kiinteän lasielementin täsmäsovitteisen kiinnittämisen ikkuna-aukkoon.

Pitimen otteen lasista saamiseksi vielä paremmaksi voi pidin olla sovitettu voitavaksi stabiloida vielä enemmän lasiin nähden käyttäen apustabilointielimiä, joina edullisesti toimivat pitimen ja lasin väliin työnnetyt välikkeet.

Erittäin yksinkertaiseen valmistukseen päästään, jos yksittäiset pitimet muodostuvat U-muotoisesta tai suorakulmaisesta kiskorakennelmasta.

Lisäksi voi yksittäisen pitimen siinä tai niissä osissa, jotka on sijoitettu lasielementin toisen tai molempien ulkosivujen päälle, olla pitkittäisesti jaettuja apustabilointielimiä, jotka on varustettu kierteellä tai elastisella puristus-kengällä, jolla voidaan vähentää lasin mahdollista jatkuvaa tärinää.

Haluttaessa voivat apustabilointielimet olla asennettu lasielementin molemmille sivuille, edullisesti pareittain toisiaan vastapäätä. Näin saadaan suuresti vähennetyksi lasin jatkuvaa tärinää.

Keksinnön mukaan voi pitimen se tai ne osat, jotka sijaitsevat mainitussa vyöhykkeessä lasielementin reunassa, muodostua yhdestä tai useammista pulteista, jotka on viety pitimen niiden osien läpi, jotka on asetettu lasielementin tasaisisille ulkosivuille. Tämän johdosta voidaan rakenteet tehdä erittäin kevyiksi.

4 60910

Lopuksi on keksinnön mukaisesti tarkoituksenmukaista, että yksi tai useampia pitimiä on asetettu pääasiassa toiselle lasielementin ulkosivulle, kun taas toinen tai muut pitimet on asetettu pääasiassa toiselle lasielementin ulkosivulle.

Keksintöä selitetään alla lähemmin viitaten piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää keksinnön mukaisen rakenteen yhden konstruktiomuodon, jossa kaksi suorakulmiomaista pidintä on asennettu lasielementille; kuvio 2 esittää toisen konstruktiomuodon, jossa pitimen taso on vinossa lasielementin tasoon nähden; kuvio 3 esittää konstruktiomuodon, jossa pidin on varustettu välikkeiden muodossa olevilla apustabilointielimillä, jolloin lasin ja pitimen väliin on syntynyt välitiloja; kuvio 4 esittää pääasiassa H-muotoisen konstruktiomuodon; kuvio 5 esittää pitimen niiden osien erikoista muotoa, jotka sijaitsevat lasielementin kehän alueella ja jotka on tehty palikoiksi, joissa on ura lasielementin vastaanottamiseksi; kuvio 6 esittää osan pitimestä apustabilointielimineen, jotka on asetettu etäälle toisistaan.

Kuviossa 1 esitetty rakenne muodostuu kahdesta pitimestä 1a ja 1b, jotka ovat suorakulmaiset ja sijaitsevat lasielementin 6 ympärillä kumpikin omassa tasossaan, pääasiassa kohtisuorassa lasielementin suuria tasaisia ulkosivuja 6a ja 6b vastaan. Lasielementti voi muodostua yhdestä tai useammasta lasikerrok-sesta (lasilevystä), mutta on edullisesti monikerroksinen eristys- eli umpiolasielementti. Pitimeen voidaan kiinnittää heloja (ei esitetty), jotka voivat kannattaa lasielementtiä tai joilla se voidaan ripustaa, kiertää pysty- tai vaakatasossa, jolloin nämä helat toimivat yhdessä siinä ikkuna-aukossa olevien helojen kanssa, johon lasielementti on asennettava. Rakenne on sovellettavissa niin avattaviin kuin kiinteisiinkin lasielementtei-hin.

Yksittäinen pidin 1a voidaan muodostaa monella tavalla ja se voi, kuten kuviossa 1 on esitetty, koostua profiilista 2, joka kulkee lasielementin toisen ulkosivun 6a poikki, sekä osista 3, 3', jotka sijaitsevat kapeissa vyöhykkeissä 5 ja 5' lasi- 5 60910 elementin reunoissa 7 ja 7', jolloin profiili 2 ulottuu hieman mainittujen reunojen ulkopuolelle. Lasielementin sillä ulkosivulla, joka on poispäin katsojasta, on toinen profiili 2', joka on yhdensuuntainen profiilin 2 kanssa. Pidin 1a on kiinnitetty lasiin mekaanisella tartuntaotteella vyöhykkeitten 5 ja 5' kohdalta, jolloin profiilien 2 ja 2' sekä osan 3 läpi voi olla kierretty pultti 8 näiden osien puristamiseksi voimakkaasti yhteen lasielementin ympärille. Vastaava pultti voi olla viety osan 3' läpi. Tämä mekaaninen puristusote voi olla stabiloitu esim. - kuten esitetty - elastisella liimalla, joka on levitetty numerolla 4 osoitetuksi kerrokseksi. Tämä liimakerros eristää lasin pitimestä ja absorboi jännitykset, jotka johtuvat lasin ja pitimen eri laajenemiskertoimista. Kerrosta 4 vastaava liima-kerros 4' on vyöhykkeessä 5'. Pidin 1b on normaalisti rakennettu samalla tapaa kuin pidin 1a, mutta mikään ei kuitenkaan estä sitä, että pitimien muodot poikkeavat toisistaan.

Kuten kuviossa 1 olevat kappaleet 2, 2', 3 ja 3' sijaitsevat tasossa, joka on pääasiassa kohtisuorassa lasielementin 6 ulkosivuja 6a ja 6b vastaan, niin kuvion 2 pitimen 11 kappaleet sitä vastoin muodostavat pienen kulman oC lasielementin ulkosivujen 6a ja 6b kanssa kappaleita 2 ja 2' vastaavien profiilikappaleitten 12 ja 12' ollessa olennaisesti siirretty toistensa suhteen lasielementin pituussuunnassa. Osat 13 ja 13', jotka sijaitsevat vastatusten vyöhykkeitten 15 ja 15' kanssa, jotka vastaavat kuvion 1 vyöhykkeitä 5 ja 5', ovat suhteellisen pitkät ja rajoittuvat tiukasti näihin vyöhykkeisiin, niin että pidin on mekaanisessa tartunnassa lasielementtiin. Tässäkin tapauksessa on tartunta stabiloitu elastisella liimalla, osoitettu viitteillä 14 ja 14*.

Kuviossa 3 nähdään keksinnön mukaisen pitimen yksi konstruktiomuoto 31 (vain osa esitetty), joka on varustettu vä-likkeitten 36 muodossa olevilla apustabilointielimillä. Nämä vä-likkeet sijaitsevat osan 32 ja lasin välissä ja ovat edullisesti melko lyhyet, niin että osan 32 ja lasin väliin muodostuu ilma-rako 37. Välikkeet alentavat suuresti lasin taipumusta jatkuvaan tärinään.

6 60910

Lasielementin tasoa vastaan kohtisuorassa oleva osa 33 voi, kuten esitetty, ulottua poikittaisesti lasielementin ulkosivun yli kulkevan osan 32 pään päälle ja voi olla kiinnitetty ko. päähän yhdellä tai useilla kiinnityselimillä, kuten esim. ruuveilla 39, jotka on asetettu pystysuoraan. Tätä yhteenkiin-nitysmenetelmää voidaan käyttää kaikissa esitetyissä konstruk-tiomuodoissa.

Kuvio 4 esittää H-muotoisen pitimen 91, joka käsittää pääasiassa vaakasuoran sauvan 92 ja kaksi tähän liitettyä pääasiassa pystysuoraa sauvaa 92a ja 92b, jotka kulkevat lasielementin toisen ulkosivun 6a poikki. Sauvojen 92a ja 92b päät ulottuvat pienien osien 93a, 92a', 93b ja 93b' päälle. Pitimellä on luja mekaaninen ote lasielementistä. Mainituissa pikkuosissa voi olla joitakin pieniä hakaelimiä, jotka työntyvät lasielementin taaemman ulkosivun 6b päälle, mutta on myös mahdollista, että mainittujen pikkuosien yhteydessä on taaemmalla ulkosivulla 6b toinen sauva 92a' ja 92b', jotka vastaavat sauvoja 92a ja 92b. Sauvat 92a' ja 92b' on osoitettu katkoviivoin.

Pikkuosat 93a, 93a1, 93b ja 93b1 sekä vastaavat osat kaikissa muissa konstruktiomuodoissa voivat olla muotoiltu samanlaiseksi kuin kuviossa 5 esitetty palikka 103. Tässä on ura 108 lasielementin yhden tai useamman lasikerroksen vastaanottamiseksi. Pitimen se osa, joka kulkee lasielementin ulkosivun 6a poikki, muodostuu esitetyssä tapauksessa kahdesta tangosta 102a ja 102b, jotka on viety pystysuorasti palikan 103 läpi ja mahdollisesti kiinnitetty tähän muttereilla tai ruuvattu suoraan pali-koihin, jolloin tankojen päät on varustettu kierteellä.

Kuviossa 6 nähdään vain osa pitimestä 111. Erikoisesti tässä konstruktiomuodossa ovat apustabilointielimet 106, jotka on varustettu kierteillä ja kiinnitetty ruuveilla osaan 112 ja joissa lisäksi on elastisia puristuskenkiä 118, jotka voivat tukeutua lasielementtiin 6.

Keksintöä voidaan monin tavoin muutella sen ajatuksesta poikkeamatta.

On edullista valmistaa pitimet metallista, mutta voidaan käyttää myös muita materiaaleja, esim. puuta tai lujitemuovia.

7 60910

Pitimessä 111 olevien apustabilointielimien 118 osalta huomautetaan, että vastaavia apustabilointielimiä voi olla asennettu pitimen vastaavaan osaan, joka on lasielementin vastakkaisella sivulla. Apustabilointielimet on tällöin parasta sijoittaa pareittain toisiaan vastapäätä lasielementin molemmille sivuille.

Claims (8)

8 60910

1. Kehysrakenne avattavien lasielementtien (6) kiinnittämiseksi ja kiinteiden lasielementtien pysyväksi kiinnittämiseksi rakennusosiin, jolloin lasielementti (6) muodostuu yhdestä tai useammasta lasikerroksesta ja on edullisesti monikerroksinen eris-tyslasiruutu ja, joka kehysrakenne käsittää vähintään yhden pitimen (1a, 1b), joka käyttöasennossa ulottuu vähintään yhden lasi-elementtien tasaisen sivupinnan (6a, 6b) yli, edullisesti poikittain tämän sivupinnan yli, tunnettu siitä, että pidin on varustettu päätykappaleilla, jotka on kiinnitetty lasin reunavyöhykkeeseen (5, 5') pitämään lasi joustavassa mekaanisessa (3, 3') tartuntaotteessa, jolloin elastista suoja-ainetta, kuten elastista saumausliimaa (4) on työnnetty päätykappaleiden ja lasin väliin lasin eristämiseksi päätykappaleesta sekä osaksi vastaanottamaan jännityksiä, jotka johtuvat lasin, pitimen (1a, 1b) ja päätykappaleiden eri laajenemiskertoimista ja että se tai ne pitimen (31) osat (32), jotka ulottuvat yhden tai molempien lasi-elementtien (1a) tasaisten sivutasojen (6, 6') yli, on muodostettu niin, että pitimen ja lasin välissä on ilmavälitila (37) ja että päätykappaleilla varustetun yksittäisen pitimen pääsym-metriataso on käyttöasennossa edullisesti pääasiassa kohtisuorassa lasielementin tasaisia sivupintoja vastaan.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen kehysrakenne, tunnettu siitä, että pidin (31) on kiinnitetty elastisesti suhteessa lasiin (6) apustabilointielinten avulla, jotka edullisesti välikappaleen (36) muodossa on työnnetty pitimen ja lasin väliin.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen kehysrakenne, tunnettu siitä, että päätykappale tai päätykappaleet muodostuvat uralla varustetuista palikoista (103) lasielementin reunavyöhykkeen vastaanottamiseksi ja, jotka palikat on edullisesti kiinnitetty yhteen tai useampaan pitimen osaan (102a, 102b).

4. Patenttivaatimusten 1...3 mukainen kehysrakenne, tunnettu siitä, että yksittäinen pidin muodostuu U:n muotoisesta tai suorakulmaisesta kiskorakennelmasta. 9 60910

5. Patenttivaatimusten 2...4 mukainen kehysrakenne, tunnettu siitä, että yksittäisen pitimen siinä tai niissä osissa (111), jotka on asetettu lasielementin toisen tai molempien tasaisten sivupintojen päälle, on apustabilointielimiä, jotka on jaettu niiden pituudelle ja jotka on edullisesti varustettu kierteillä ja elastisilla puristuskengillä (118).

6. Patenttivaatimusten 2...5 mukainen kehysrakenne, tunnettu siitä, että apustabilointielimet on asennettu lasielementin (6) molemmille sivuille, edullisesti pareittain toisiaan vastapäätä.

7. Patenttivaatimusten 1...6 mukainen kehysrakenne, tunnettu siitä, että päätykappale tai päätykappaleet, jotka sijaitsevat mainitussa vyöhykkeessä lasielementin reunassa, muodostuvat yhdestä tai useammasta pultista, jotka on viety pitimen läpi.

8. Patenttivaatimusten 1...7 mukainen kehysrakenne, tunnettu siitä, että yksi tai useampia pitimiä kulkee pääasiassa lasielementin toisella sivupinnalla muun tai muiden pitimien kulkiessa lasielementin toisella sivupinnalla. 10 6091 0