FI60688C - Apparat foer samling av linjaert material till spolar - Google Patents

Description

*35^71 ΓβΙ ««KUULUTUSJULKAISU

*· * 11^ utlAggningsskrift oUooo ^ F'itentti myönnetty 10 03 1932

Patent meddelat T (51) Kv.ik.3/int.a.3 B 65 H 67/04- SUOMI —FINLAND (21) P*t*nttih*k*mu*— Patanuns&knlng 7Ö1857 . . (22) Hakcmlipllvt — Ansdknlngtdig 2 4. 06.76 (23) AlkupMvt—- Glltighettdif 24.06.76 (41) Tullut JulklMksI — Bllvlt offantJIg 27.12.76

Patentti- ja rekisterihallitus . . . . (44) Nlhtlvik*lp*non ja kuutjulkaJaun pvm. — a tent- och registerstyrelsen Aniökan utlagd oeh utl.*krift«n pubikerad 30 · 11 · 8l (32)(33)(31) Pyydtuy «tuoikaus — Bagird prforltet 26.06.75 26.06.75, 26.06.75 USA(US) 590736, 5907^1, 590742 (71) Owens-Corning Fiberglas Corporation, Fiberglas Tower, Toledo,

Ohio U3659, USA(US) (72) Jerome Paul Klink, Granville, Ohio, Arnold Joseph Eisenberg,

Granville, Ohio, James Ervin Sanders, Newark, Ohio, USA(US) (74) Oy Kolster Ab (54) Laite suoraviivaisen aineen kokoamiseksi puolille - Apparat för samling av linjärt material till spolar

Esillä olevan keksinnön kohteena on laite suoraviivaisen aineen kokoamiseksi puolille, joka laite käsittää hoikin, jossa on ainakin yksi puolankoontilaite ja yksi väliaikainen koontialue, joka viimeksi mainittu on rengasuran muodossa, jota rajoittaa kaksi uran pohjaa kohti konvergoivaa pintaa, laitteen hoikin pyörimisen aikaansaamiseksi, laitteen aineen vetämiseksi hoikille, tappi-maisen sileäpintaisen osan, joka pinta on pääasiallisesti vailla teräviä reunoja, hoikille vedetyn aineen mukaantuomiseksi hoikin pyörimiseen sekä välineet aineen siirtämiseksi puolankoontialueen ja väliaikaisen koontialueen välillä.

Esimerkiksi US-patenttijulkaisusta 3 198 445 tunnetaan ennestään laite langan siirtämiseksi väliaikaisen koontialueen rengas-uralta puolankoontialueelle. Tämä laite koostuu langan poimijasta, jota voidaan siirtää edestakaisin hoikkia pitkin ja sen kanssa yhdensuuntaisesti. Langanpoimija on rakenteeltaan "avonainen" ja 2 60688 siinä on syvennys tai lovi.

Esimerkiksi US-patenttijulkaisusta 2 481 031 tunnetaan ennestään samankaltainen laite, mutta siinä on hoikissa uran sijasta aksiaalisesti suunnattu tappi langan mukaanottamiseksi hoikin liikkeen aikana.

US-patentti 3 801 031 kuvailee hoikkia, jossa on aksiaalisesti suunnatut hampaat, jotka muodostavat leikkuureunoja. Nämä hampaat ulkonevat hoikin radiaalisesta pinnasta, ja hampaiden tehtävänä on leikata poikki hoikille kierrettävä lanka eikä ottaa lankaa mukaan hoikin pyörimisen aikana väliaikaiselle koontialueelle, josta lanka sitten on siirrettävä varsinaiselle puolankoontialueelle.

Keksinnön tarkoituksena on aikaansaada alussa mainitun kaltainen, parannettu laite, jonka avulla aikaansaadaan langan pakollinen mekaaninen siirto puolankoontialueelle.

Keksinnön mukaan on aikaansaatu laite, jonka tunnusmerkit ilmenevät 1. patenttivaatimuksesta.

Täten saavutetaan se, että laite, suoraviivaisen materiaalin siirtoa ajatellen väliaikaiselta koontialueelta puolankoontialueelle, on vähemmän herkkä hoikin eri pyörimisnopeuksille ja myös vähemmän herkkä hoikin ja sille kierretyn suoraviivaisen materiaalin adheesion suhteen. Lisäksi on laitetta helpompi ohjailla suoraviivaisen aineen puolauksen alussa ja lopussa.

Toisia käyttötarkoituksia ja etuja ilmenee allaolevasta keksinnön selityksestä, jossa viitataan oheisiin piirustuksiin.

Piirustuksissa kuvio 1 esittää sivusta katsottuna pystyprojektiona keksinnön mukaisen automaattisen kelan erästä suoritusmuotoa, kun taas kuvio 2 esittää edestä katsottuna pystyprojektiona kuviossa 1 esitettyä kelaa, kuvio 3 esittää sivusta katsottuna pystyprojektiona kuviossa 1 esitettyä kelaa, kuvio 4 on kaaviokuva, joka havainnollistaa menetelmävaihetta suoraviivaisen aineen kokoamiseksi tai kelaamiseksi puolan aikaansaamista varten, jolloin puola esitetään pääasiassa valmiina, kuvio 5 on kuvion 4 tapainen näkymä, joka havainnollistaa ki-ristysholkkia kannattavan pään säätöliikettä, jolloin valmis puola työnnetään pois kelausasemalta ja tyhjä kiristysholkki siirretään kelausasemaa kohti, kuvio 6 on kuvion 5 kaltainen näkymä, joka havainnollistaa 3 60688 langan siirtoa tyhjälle kiristysholkille, kuvio 7 esittää osittaisena leikkauksena kuviossa 1 esitetyn kiristysholkin päätyaluetta ja langan liikettä siinä, kuvio 8 esittää osittaisena leikkauksena kuviossa 1 esitetyn kiristysholkin päätyaluetta ja havainnollistaa kuviossa 7 esitetyn langan jatkoliikettä, kuvio 9 on juoksukaavio, joka esittää kuviossa 1 esitettyjen kiristysholkkien liikkeitä, kuvio 10 esittää osittaisena leikkauksena keksinnön mukaisen kiristysholkin päätyalueen toista suoritusmuotoa, kuvio 11 esittää edestä katsottuna suurennetussa mittakaavassa kiristysholkin erään suoritusmuodon päätyaluetta, kuvio 12 esittää edestä katsottuna suurennetussa mittakaavassa kiristysholkin erään suoritusmuodon päätyosaa, kuvio 13 esittää sivusta katsottuna suurennetussa mittakaavassa laitetta useiden puolien kelaamiseksi keksinnön periaatteiden mukaisesti, kuten kuvioissa 1 ja 2 on esitetty, kuvio 14 esittää vaakaprojektiona suurennetussa mittakaavassa kuviossa 13 esitettyä laitetta, kuvio 15 esittää jonkin verran kaaviollisesti edestä katsottuna pystyprojektiona keksinnön mukaista laitetta käytettynä kelassa, joka puolaa jatkuvaa lankaa muodostusasennossa, sekä kuvio 16 esittää sivusta katsottuna pystyprojektiona kuviossa 15 esitettyä laitetta.

Kuvioissa 1, 2 ja 3 esitetään tavanomaista tyyppiä oleva vir-ransyottäjä tai -holkki 10, joka sisältää lämpöpehmitetyn, säikeen-muodostavan aineen varaston. Lämpöpehmitetty aine voi olla kivennäisainetta, kuten lasia. Syöttäjässä 10 on pohja, johon on sovitettu suhteellisen suuri määrä nysiä 14, jotka päästävät läpi lasi-virtoja 16, jolloin virrat vedetään säikeiksi 18, jotka on sovitettu ryhmiksi 22.

Syöttäjä 10 on tehty jostain platinan ja rodiumin seoksesta tai muista aineista, jotka kestävät sulan lasin suurta kuumuutta.

Syöttäjä on varustettu liitännöillä 12, jotka on yhdistetty sähkövirranlähteeseen lasin tai muun kivennäisen tai lämpöpehmitetyn aineen kuumentamiseksi. Energian syöttöä säädetään tavanomaisin laittein (joita ei ole esitetty) aineen pitämiseksi syöttäjässä sopivana viskoosina samanlaatuisten virtojen muodostamisen edistämiseksi .

Säikeiden 18 muodostama ryhmä saatetaan konvergoimaan koonti-kengällä tai koontielimellä 28 langan 30 muodostamiseksi. Ryhmän 60688 säikeet päällystetään voiteluaineella tai muulla päällysteaineella tavanomaista rakennetta olevan applikaattorin 34 avulla, joka on esitetty kuviossa 1. Applikaattorissa on säiliö 36, jossa rullaa 37 pidetään päällysteaineeseen upotettuna, ja päätön hihna 38, jota rulla 37 käyttää, jolloin hihna saa ohuen kalvon päällysteainetta, joka siirtyy säikeisiin säikeiden pyyhkäistessä hihnalla olevaa päällysteainekalvoa vastaan.

Kuviot 1, 2 ja 3 esittävät automaattista kelaus- ja puolaus-laitetta, jossa on runko 39, joka sisältää käyttö- ja säätöosat menetelmän vaiheiden suorittamiseksi säikeiden vetämistä ja säikeiden muodostamien lankojen automaattista puolaamista varten. Amerikkalainen patenttijulkaisu 3 408 012 selittää tavanomaista kelan säätölaitetta.

Säädettävän ja käännettävän pään 40 (revolverin) se osa, joka sijaitsee rungon 39 etupuolella, on varustettu kahdella istukalla 41, joiden sisällä on laakerit, joihin on laakeroitu kelaus-kiris-tysholkit 42 ja 43. Pää 40 on laakeroitu rungon sisällä sijaitsevien laitteiden avulla. Kumpaakin kiristysholkkia 42 ja 43 käyttää erikseen moottori 44, joista toinen on esitetty kuviossa 1. Moottoreita 44 kannattaa pää 40. Pää on asetettavissa kahteen asentoon. Kiristysholkki 43 on kuviossa 2 esitetty puolaus- eli puolanmuodos-tusasennossa, kun taas kiristysholkki 42 on diametraalisesti vastakkaisessa valmiusasennossa.

Pää 40 on sovitettu asetettavaksi kahteen asentoon kiristys-hoikin siirtämiseksi valmiin puolan kera pois puolausasennosta ja tyhjän kiristysholkin siirtämiseksi puolausasentoon uuden puolan muodostamista varten. Päät 40 käännetään moottorin 46 avulla rungossa 48 sijaitsevan alennusvaihteen välityksellä ja sopivan käyttölaitteen, kuten hihnan 50 ja hihnapyörien 51 ja 52 avulla. Moottorin 46 aktivointia säädetään tavanomaista rakennetta olevan säätölaitteen avulla, joka on ajastetusti säädettty pään 40 säätämiseksi tai pyörittämiseksi lankapuolan valmistuttua puolausasemalla.

Kumpikin kiristysholkki 42 ja 43 on sovitettu ottamaan vastaan langankeruulaite, esimerkiksi putkimainen hylsy 54, jolle puola kelataan. Kumpikin moottori 44, jotka saavat aikaan puolauskiristys-holkkien ja niiden kannattamien langankehruulaitteiden tai putkimaisten hylsyjen pyörimisen, ovat tyyppiä, jossa kierroslukua voidaan vaihdella, jotta kiristysholkin kierroslukua puolausasemalla voidaan asteittain alentaa, kun lankapuolien halkaisija kasvaa puo-lausvaiheen aikana.

Kummankin kiristysholkin 42 ja 43 kehäalueeseen on tehty ta- 60688 vanomaisia pitkittäisiä syvennyksiä, joihin on sovitettu sauvat tai kitkakengät (joita ei ole esitetty), jotka on kimmoisasti kuormitettu säteittäisesti ulospäin kiristysholkeissa, jotta ne kitkalla tarttuvat langankeruulaitteisiin tai putkimaisiin hylsyihin niiden pyörimisen varmistamiseksi yhdessä kiristysholkkien kanssa.

Puolauskiristysholkkien 42 ja 43 väliin on pään 40 avulla kiinteästi asennettu väliseinälaite 60. Tämä väliseinälaite erottaa kiristysholkkien puolankoontialueet toisistaan.

Kela tai puolauslaite käsittää langanohjaimen 61 lankojen jakamiseksi puolan pituussuunnassa ja langan värähdyttämiseksi langan siirtyessä puolan pituussuunnassa yksittäisten lankakierrosten risteyttämiseksi niiden kertyessä puolalle. Esitetyssä suoritusmuodossa lankaoskillaattoria 62 kannattaa edestakaisin siirrettävä akseli 63, joka ulottuu rungon 39 sisään.

Akselille 63 on kiinteästi sovitettu lankaoskillaattori eli langanohjauslaite 62, jota käyttää sähkömoottori muuttuvalla kierrosluvulla langan ohjaamiseksi ja siirtämiseksi sitä mukaa kuin sitä kertyy kiristysholkille puolausasemalla. On tavallista sovittaa keruulaite tai putki kiristysholkille, jolle langat puolataan. Kun lanka liikkuu suhteellisen korkeilla, noin 5000 m/min tai sitä suuremmilla lineaarisilla nopeuksilla, pyöritetään lankaoskillaat-toria 62 suhteellisen korkeilla nopeuksilla langan värähtelyn aikaansaamiseksi suurella taajuudella, niin että langan yksittäiset kierrokset menevät ristikkäin kiristysholkille.

Esitetyssä kiristysholkissa on puolankoontialue ja väliaikainen koontialue. Koontialueena on se pinta, missä lanka kelataan puolaksi 55. Kiristysholkin väliaikainen koontialue esitetään pää-tekierrelaitteena 56 kuvioissa 1, 2 ja 3. Päätekierrelaitteessa 56 on ohjauspinta eli ohjausura 58, joka kiertää kehällisesti kiristysholkin pään ympäri väliaikaisella koontialueella, ja tappi tai elin 57, joka työntyy uraan tai ulottuu sen sisään. Tätä päätekier-relaitetta selitetään yksityiskohtaisemmin myöhemmin.

Kuviot 1 Ja 2 esittävät laukaisu- eli poistyöntölaitetta sen taaksepäin vedetyssä asennossa. Tämä poistyöntölaite käsittää tangon 66, joka on laakeroitu runkoon 39· Poistyöntömekanismi voidaan aktivoida laitteella 68, joka esitetään ilmasylinterinä. Pois-työntö voidaan tietysti saada aikaan muiden tavanomaisten laitteiden avulla.

60688

Poistyöntö- eli laukaisulaite esitetään ulostyöntyvässä asennossaan kuviossa 3. Kuten esitetään, L-muotoinen uloke 07, joka ulkonee ulospäin ja eteenpäin tangosta 06, on joutunut kosketukseen langan 30 kanssa ja on siirtänyt sen kiristysholkin 42 päätyalueelle 56. Lanka 30 on siten siirtynyt luonnolliselta juoksuviivaltaan 31, missä lanka juoksee automaattisesti kiristyksen ansiosta langan puolauksen aikana ja poistyöntölaitteen rakenteen ansiosta, kuten myöhemmin selitetään. Lanka 30 juoksee pääasiassa pystysuoraan ulokkeesta 67 kiristysholkin päätykupuun tai päätyalueeseen. Lanka joutuu päätyalueen uraosaan 59 ja otteeseen elimen tai tapin 57 kanssa tai sen sieppaamaksi. Kiristysholkin päätyaluetta selitetään yksityiskohtaisemmin.

Poistyöntö- eli laukaisumekanismi palvelee kahta tarkoitusta. Sitä voidaan käyttää pitämään lanka 30 poissa sen luonnollisesta juoksuasennosta 31 puolankoontialueella, kun lankaa kootaan väliaikaisella koontialueella 50. Sitä voidaan myös käyttää langan työntämiseksi pois sen luonnollisesta juoksuasennosta 31 puolankoontialueella, kun puola valmistuu sillä.

Yksinkertainen poistyöntötanko 66 ja L-muotoinen uloke 67 on selitetty poistyöntömekanismina. Tällä mekanismilla voi olla muitakin rakenteita. Esimerkiksi kuviossa 13 esitetään monimutkaisempi poistyöntö- eli laukaisulaite, jota selitetään yksityiskohtaisemmin myöhemmin. Kuviot 1, 2 ja 3 esittävät kelaa, joka muodostaa yhden ainoan puolan kiristysholkilla. Tämä esitetään esimerkkinä. Keksintö käsittää kaksi tai useampia puolia, jotka kootaan kiristysholkilla. Esimerkiksi kuvio 13 esittää kahta puolaa, jotka kootaan kiristys-hoikilla.

Kuviot 4, 5 ja 6 esittävät tapaa langan automaattiseksi siirtämiseksi kiristysholkilta toiselle kuvioissa 1, 2 ja 3 esitetyllä kelalla. Ensin lanka 30 liikkuu normaalia lankalinjaansa 31 pitkin, jolloin se värähtelee oskillaattorin 61 avulla ja se kelataan puolankoontialueella kiristysholkille 43. Kun puola on valmis, aktivoidaan laukaisu- eli poistyöntömekanismi. Poistyöntötankoa 66 siirretään eteenpäin ja se saattaa langan 30 kosketukseen laukaisu-ulokkeen 67 kanssa. Poistyönnin siirtää langan kiristysholkin puolan-koontialueelta väliaikaiselle koontialueelle eli kiristysholkin 43 päätekierrealueelle.

Kuten kuviossa 4 esitetään, on säätöpäähän 40 asennettu kaksi kiristysholkkia 42 ja 43. Kiristysholkkien välissä on keskilaatta 60.

6 0 6 8 8

Keskilaatta ulottuu kiristysholkkien puolankoontialueeseen ja erottaa kiristysholkit toisistaan tällä alueella, mutta päättyy ennen väliaikaista koontialuetta. Kummankin kiristysholkin väliaikaisella koontialueella eli päätekierrealueella on kehäohjauspinta tai kehä-ohjausura 58 ja kiinteä liikkumaton elin 57, joka ulottuu uraan.

Ura 58 ja elin 57 esitetään yksityiskohtaisemmin ja niitä käsitellään kuvioiden 7 ja 8 mukaisesti. Kuviossa 4 kiristysholkki 43 esitetään kelausasennossa eli puolausasennossa, ja siinä on puola valmistumaisillaan.

Kuvio 5 esittää poistyöntömekanismia ulostyönnettynä, jolloin se on siirtänyt langan 30 sivusuunnassa kiristysholkkia pitkin kiristysholkin 43 väliaikaiselle koontialueelle. Suoraviivainen aine tai lanka 30, joka liikkuu ensimmäisen kiristysholkin luo, joutuu kosketukseen toisen pyörivän kiristysholkin 42 kanssa sen väliaikaisella koontialueella, jotta suoraviivainen aine 30 joutuisi otteeseen elimen 57 kanssa, niin että suoraviivainen aine saatetaan liikkumaan tämän kanssa ja se tällä tavoin alkaa kertyä väliaikaisella koontialueella toiselle kiristysholkille 42, ja jotta aine katkaistaisiin kiristysholkkien 42 ja 43 välissä. Kuten esitetään, säätö-pää 40 siirtää kiristysholkilla 43 olevan valmiin puolan 55 kelaus-asennosta ja toisen pyörivän kiristysholkin 42 kelausasentoon.

Lanka 30 joutuu kehäohjauspintaan eli uraan 58, kuten on esitetty, ja joutuu otteeseen kiristysholkilla 42 olevan tapin 57 kanssa.

Kuvio 6 esittää pään 40 säädön loppuun suoritettuna. Kiristysholkki 42 on nyt kelaus- eli puolausasennossa. Kuten esitetään, toisella kiristysholkilla 42 oleva tappi 57 on nyt siepannut langan 30 tai lanka on joutunut sen kanssa otteeseen. Lanka on ohjattu tapin alle, ja kiristysholkin 42 pyöriessä lanka on taivutettu elimen eli tapin 57 yli. Tällä tavoin elin 57 sieppaa langan tai joutuu tämän kanssa kosketukseen viedäkseen langan mukanaan pyöriessään ja aloittaakseen siten langan keruun kiristysholkin 42 väliaikaisella koontialueella. Lisäksi lanka katkaistaan kiristysholkkien 42 ja 43 välissä. Kuten esitetään, kiristysholkki 42 vetää lankaa kiristysholkkien välistä myötäpäivään, kun sitä kerätään toisen kiristysholkin 42 väliaikaisella koontialueella. Sen lisäksi kiristysholkki 43 pitää langan paikoillaan tai siirtää lankaa kiristysholkkien välissä myötäpäivään. Käy siis ilmi, että lankaa vedetään kiristysholkkien välissä vastakkaisiin suuntiin, joten se katkeaa, jolloin lanka katkaistaan kiristysholkkien välissä. Valmis puola 55 8 60688 poistetaan sen jälkeen kiinteältä kiristysholkilta 43.

Lanka 30 eli suoraviivainen aine kootaan nyt kiristysholkin 42 väliaikaisella koontialueella. Langan 30 luonnollinen juoksulinja kulkee kiristysholkin 42 puolankoontialuetta kohti. Kun poistyöntö-mekanismi ei ole utostyönnettynä, joutuu lanka automaattisesti liikkumaan sivusuunnassa toista kiristysholkkia pitkin väliaikaiselta koontialueelta koontialueelle puolan muodostuksen aloittamista varten. Poistyöntömekanismia voidaan kuitenkin pitää ulostyönnetyssä asennossa, kunnes kiristysholkkia on käytetty haluttuun kierroslukuun. Sen jälkeen poistyöntömekanismi vedetään takaisin ja lanka liikkuu kiristysholkkia pitkin puolankoontialueelle.

Kuviot 7 ja 8 esittävät suurennettua leikkausta kuvioissa 1-6 esitetystä väliaikaisesta koontialueesta. Päätekiorrealueessa eli väliaikaisessa koontialueessa 56 on ura tai ohjauspinta 58 ja elin tai tappi 57. Ohjauspinta 58 voi esimerkiksi olla pitkä kapea uurre tai kanava, joka kulkee kiristysholkin kehän ympäri. Tappi voi ulottua uraan tai ohjauspintaan 58 tai sen yli. Lisäksi elin 57 voi olla asennettu kiristysholkissa olevaan ulokkeeseen tai harjaan, jolloin ohjauspinta voi olla kiristysholkin kehäpinnan päätyalue ilman uraa.

Kuten esitetään, kiristysholkin väliaikaisella koontialueella on kehäpinta-alue ja elin, jossa on osa, joka ulottuu pääasiassa kiristysholkin akselin suunnassa välimatkan päässä kehäpinta-alueen ulkopuolelle. Elin päättyy muodostaakseen aukon elimen ulkopuolella sijaitsevan osan ja kehäpinta-alueen väliseen tilaan, niin että kiristysholkin pyöriessä ennen puolan muodostusta suoraviivainen aine tai lanka, jota on vedetty rataa pitkin, joka sijaitsee pääasiassa siten, että se kulkee kiristysholkin pyörimisakselin poikki, voi siirtyä radan sivusuunnassa kiristysholkin akselin suunnassa kiristysholkin kehäpintaa pitkin. Lanka liikkuu aukon kautta kehäpinta-alueen ja elimen ulkopuolella sijaitsevan osan välisessä tilassa joutuakseen elimen siepaamiseksi, niin että lanka saatetaan kulkemaan yhdessä elimen kanssa ja suoraviivaisen aineen tai langan väliaikainen kokoaminen väliaikaisella koontialueella siten alkaa.

Kuten kuvion 7 suoritusmuodosta käy ilmi, elin 57 on kiinteä tappi, joka ulottuu uraan 58. Lanka 30 liikkuu ohjauspintaa tai uraa 58 pitkin elimen eli suoran kiinteän tapin 57 alla olevaan asentoon. Kuvio 8 esittää lankaa elimen 57 alla olevassa asennossa. Lanka on elimen 57 sieppaamana. Lankaa voidaan pidellä kiilaamalla se tapin alle. Kiristysholkin pyöriessä lanka käännetään tai taivutetaan 9 60688 elimen 57 yli, jotta lanka saatetaan otteeseen elimen kanssa, niin että lanka liikkuu sen mukana ja aineen kokoaminen väliaikaisella koontialueella siten pannaan alulle.

F,Iin 57 esitetään pitkänomaisena suorana tappina. Fl in voisi kuitenkin olla käyrä tanko tai koukku. Lisaksi elin voi ulottua ohjauspinnan yli terävässä kulmassa tai jossain muussa kulmassa, niin että lanka tulee kiilatuksi kiinni tai siepatuksi ohjauspinnan ja elimen väliin liikkuessaan kiinteän, varmasti kiinnitetyn elimen alla.

Väliaikainen koontialue esitetään kiristysholkin vapaana päänä. Keksinnön puitteisiin kuuluu kuitenkin, että väliaikainen koontialue voi sijaita kiristysholkin jossain muussa kohdassa, esimerkiksi lähellä kiristysholkin toista päätä. Lisäksi väliaikainen alue voisi sijaita kiristysholkin keskialueella, jolla kelataan useampia kuin yhtä puolaa,

Kiristysholkissa, jolla kelataan useampia kuin yhtä puolaa, voi olla useampia kuin yksi väliaikainen koontialue. Jos kiristys-hoikilla kelataan kahta puolaa, voisi esimerkiksi kiristysholkin keskialueella olla väliaikainen koontialue ja toinen väliaikainen koontialue kiristysholkin päätyalueella.

Kuvio 10 esittää väliaikaisen koontialueen toista suoritusmuotoa. Päätekierrealue eli väliaikainen koontialue 80 täyttää aikaisemmin käsitellyt toiminnat. Elin 8¾ tarttuu lankaan, joka ohjataan sen alle ohjaimen 82 avulla, kun lanka viedään väliaikaisen koontialueen läpi, kun sen kokoaminen sillä aloitetaan. Kuten esitetään, on väliaikaisen koontialueen rakenteessa 80 elin 8k ja ohjain eli ura 82 tehty yhtenäiseksi osaksi ja ne on voitu tehdä yhdeksi kappaleeksi. Tällainen rakenne voidaan saada aikaan ja kiinnittää kiristysholkin kehäpintaan väliaikaiselle koontialueella.

Kuviot 11 ja 12 esittävät päästä katsottuna kiristysholkin muita suoritusmuotoja ja väliaikaista koontialuetta. Kuviossa 11 esitetään uurrettu kehäpinta, jossa on kaksi elintä 87, kuten aikaisemmin on mainittu. Kuten aikaisemmin on esitetty, nämä elimet 87 voivat olla kiinteitä tappeja, jotka ulottuvat väliaikaisella koontialueella 86 olevaan uraan 88. Kiinteät elimet 87 on esitetty 180°;n verran toisistaan erillään. Kuvio 12 esittää kolmea aikaisemmin käsiteltyjen elimien tapaista elintä 91, jotka ulottuvat väliaikaisella koontialueella 90 olevaan uraan 92. Kiinteät tapit 91 on esitetty tasaisesti jaettuina kiristysholkin ympäri. On selvää, että 10 60688 voidaan käyttää useampaa kuin yhtä elintä ja että elimet voidaan sijoittaa eri kohtiin kiristysholkin ympäri.

Kuvio 9 on juoksukaavio, joka esittää kiristysholkkien aikaa ja likimääräistä kierroslukuja niitä kiristysholkkien liikkeitä varten, joita käsiteltiin kuvioissa 1-6. Ensimmäisen kiristysholkin kierroslukua esitetään ehjällä viivalla ja toisen kiristysholkin kierroslukua katkoviivalla.

Pisteestä A pisteeseen C ensimmäinen kiristysholkki kiihtyy saavuttaakseen kierrosluvun X, joka tarvitaan puolan muodostuksen aloittamiseen. Kun haluttu kierrosluku X saavutetaan ajankohtana C, lanka saatetaan värähtelemään ja puola kelataan ensimmäiselle ki-ristysholkille puolankoontialueella. Puolan muodostuessa alennetaan kiristysholkin kierroslukua tavanomaiseen tapaan kierrosluvusta X kierroslukuun Y puolausajan kuluessa. Kierrosluvun muutos voi olla lineaarinen, kuten kuviossa 9 esitetään, tai ei-lineaarinen. Puolan valmistuessa kiristysholkin kierrosluku on kohdassa Y esitetyn kaltainen. Ensimmäisen kiristysholkin puolausaika esitetään siten pisteestä C pisteeseen E. Kun ensimmäinen puola on valmistumaisillaan, pyöritetään toista kiristyshollkia. Tämä pyöristys aloitetaan ajankohtana D, ja kiristysholkkia käytetään haluttuun puo-lauskierroslukuun X, joka esitetään ajankohdassa F.

Säätöpään tai revolverin uudelleenasettelu ja kääntö tapahtuu kohdassa E hetkellä, jolloin molemmat kiristysholkkidiagrammat leikkaavat toisensa. Tällä hetkellä, kohdassa E, on ensimmäinen puola valmistunut ja laukaisuvarsi tai poistyöntömekanismi on työntänyt langan ensimmäisen kiristysholkin väliaikaiselle koontialu-eelle. Pää säädetään ja lanka saatetaan kosketukseen toisen kiristysholkin väliaikaisen koontialueen kanssa. Joutuessaan kosketukseen toisen kiristysholkin väliaikaisen koontialueen kanssa lanka joutuu kosketukseen väliaikaisella koontialueella olevan elimen kanssa tai sen sieppaamaksi langan keruun aloittamiseksi sille.

Päätä siis pyöritetään toisen kiristysholkin siirtämiseksi puolan-koontiasentoon ja ensimmäisen kiristysholkin siirtämiseksi pois puolankoontiasennosta. Lanka katkaistaan kiristysholkkien välissä, kuten aikaisemmin mainittiin, ja lanka kootaan nyt väliaikaisella koontialueella toiselle kiristysholkille.

Langan siirto toiselta kiristysholkilta toiselle tapahtuu siten aika-alueella ajankohtana E kuvion 9 diagrammasssa. Jarru pysäyttää sen jälkeen ensimmäisen kiristysholkin ajankohtien E ja G

li 606 8 8 välissä. Kun ensimmäinen kiristysholkki on pysähtynyt, poistetaan puola. Ensimmäinen kiristysholkki on valmiina toisen puolan puola-usta varten. Ajankohdasta E ajankohtaan F toinen kiristysholkki kiihdytetään puolauskierroslukuun ja poistyöntökoneisto työnnetään ulos, niin että lanka kertyy toisen kiristysholkin väliaikaisella koontialueella.

Ajankohdassa F toinen kiristysholkki on saavuttanut halutun puolauskierrosluvun X puolauksen aloittamista varten. Poistyöntö-mekanismi palautuu ja lanka liikkuu sivusuunnassa kiristysholkin yli puolankoontialueelle. Lanka saatetaan s en jälkeen värähtelemään ja kelataan puolankoontialueella, ja edellä selostettu kierros alkaa uudelleen.

Kuvio 13 esittää esillä olevan keksinnön toista suoritusmuotoa. Esitetty kaksinkertainen puolankiristysholkki voi olla sovitettuna kuvioissa 1, 2 ja 3 selitetyn kelan kaltaiseen kelaan 95· Kaksi lankaa kulkee ratoja 100 pitkin ja ne saatetaan värähtelemään oskillaattorilaitteen 96 avulla, jossa on langankosketusosat 97.

Tämä lankaoskillaattorilaite on samanlainen kuin aikaisemmin selitetty. Molemmat langat kelataan kiristysholkille kahden puolan 9¾ muodostamista varten.

Kuten mainittiin, tämä kaksinkertaisten puolien kiristysholkki on sellaisen kiristysholkin toinen suoritusmuoto, jota voidaan käyttää kuviossa 1 esitetyssä kelassa. Tämä kaksinkertaisten puolien kiristysholkki voisi sijaita kierrettävällä päällä yhdessä toisen kaksinkertaisten puolien kiristysholkin kanssa, kuten aikaisemmin seiitettiin.

Kaksinkertaisten puolien kiristysholkin päätyalueella on väliaikainen kelausalue 9β, joka on samanlainen kuin aikaisemmin selitetty. Siinä on kehäohjaus tai kehäura 104 ja kiinteä tappi 106. Laukaisu- tai poistyöntölaitteen ollessa ulostyönnetyssä asennossaan (kuten kuviossa 13 esitettiin) langat 102 joutuvat otteeseen elimen kanssa ja kelataan väliaikaisella koontialueella. Kun poistyöntö-varsi vedetään takaisin, langat liikkuvat sivusuunnassa kiristys- hoikin yli erillisille puolankoontialueilleen kiristysholkilla.

* _*

Puolien 94 valmistuessa lapkaisuvarsi työntyy esiin viedäkseen molemmat langat väliaikaiselle koontialueelle 98. Laukaisulaite on esitetty kuviossa 14 ja sitä selitetään yksityiskohtaisemmin.

Kun laukaisulaite tulee esiin, se joutuu kosketukseen ensimmäisen langan kanssa ohjauspinnalla 114. Lanka liikkuu ohjauspintaa 12 6 0 6 8 8 pitkin ja poistuu lankaoskillaattorilaitteeltaan liikkuessaan syvennykseen 115. Kun laukaisulaite tulee yhä enemmän esiin, se joutuu kosketukseen toisen langan kanssa ohjauspinnalla 11¾. Tämä lanka liikkuu myös ohjauspintaa pitkin ja poistuu lankaoskillaattorilaitteeltaan syvennykseen 115« Ensimmäinen lanka poistetaan siten, ettei se joudu otteeseen toisen oskillaattorin kanssa liikkuessaan väliaikaiselle koontialueelle. Laukaisulaitteen tullessa entistä enemmän esiin siirtyvät molemmat langat syvennykseen 115 ja kootaan yhdeksi ainoaksi nipuksi 102a, kun ne siirtyvät väliaikaiselle koontialueelle joutuakseen otteeseen sen kanssa tai sen sieppaamaksi sekä sille koottavaksi. Langan siirto voi tapahtua kuten aikaisemmin on selitetty.

Laukaisu- eli poistotyöntölaite 108 esitetään kannatinvar-teen 110 kiinnitettynä kiinnityslaitteen 111 avulla. Kiinnityslaite 111 voi olla pulttilaite, joka menee laukaisijassa 112 olevan loven 115 läpi. Aktivointilaite siirtää kannatinvartta 110 ja laukaisijaa 112 edestakaisin pääasiassa rataa pitkin, joka on yhdensuuntainen kiristysholkin pyörimisakselin kanssa. Laukaisija sijaitsee välimatkan päässä kiristysholkin yläpuolella tämän ja langansyöttölait-teen välissä. Laukaisijaa ja sen toimintaa selitetään yksityiskohtaisemmin seuraavassa kuvioon 1¾ liittyen.

Kuvio 1¾ esittää suurennetussa mittakaavassa kuviossa 13 esitettyä langanlaukaisijaa 112. Ohjauspinta 11¾ joutuu kosketukseen lankojen kanssa, kun ne saatetaan värähtelemään edestakaisin puolan muodostuksen aikana, ja poistaa ne oskillaattoreista ja siirtää ne lovesta eli syvennysalueelta 115. Ohjauspinta 11¾ esitetään vinossa asennossa laukaisijan liikerataan nähden. Kuten kuviossa 13 esitetään, ohjauspinta 11¾ joutuu kosketukseen molempien lankojen kanssa ja siirtää ne yhdessä loveen tai syvennykseen 115, kun laukaisija 112 siirtyy kiristysholkin väliaikaisen koontialuecn suunnassa. Suljetun loven tai pitkänomaisen reiän 113 ansiosta kiinnityslaite 111 on aseteltavissa, niin että laukaisija 112 voidaan saattaa samaan linjaan liikkeessä olevien lankojen kanssa, jotta ohjauspinta 11¾ laukaisijan liikkeen aikana joutuisi kosketukseen lankojen kanssa.

Syvennyksen tai loven 115 vieressä on uurros, jossa on avoin pää, tai lovi 116. Syvennys tai lovi 115 ja avoimella päällä varustettu uurros tai ura 116 ovat keskenään avoimessa yhteydessä, niin 13 60688 että pitkin ohjauspintaa 11¾ syvennykseen 115 siirtyvä lanka viedään loveen 116 langan siirtyessä toiselta kiristyshollcilta toiselle, kuten aikaisemmin on selitetty. Kun lankaa siirretään kierrettävän pään avulla toiselta kiristysholkilta toiselle, kuten aikaisemmin mainittiin, lanka 102a liikkuu avoimeen uurrokseen 116 syvennyksestä 115· Avoimen uurroksen 116 tehtävänä on pitää lanka laukaisijassa, kun lanka siirretään toisen kiristysholkin väliaikaiselta koontialueelta toisen kiristysholkin väliaikaiselle koonti-alueelle. Siirron jälkeen lanka liikkuu syvennykseen 115, joka pyrkii vetämään langan väliaikaiselta koontialueelta puolankoontialu-eille, kun laukaisin vedetään takaisin.

Kuten kuviossa IA esitetään, ohjauspinta 11¾ sijaitsee tylpässä kulmassa poistyöntimen 112 liikerataa vasten ja sillä on positiivinen keltevuus. Ohjauspinnan 11¾ toisessa päässä on syvennys 115· Syvennys sijaitsee terässä kulmassa poistyöntimen 112 liikerataa vasten ja sillä on negatiivinen kaltevuus. Syvennys voi olla loveksi muodostettu pieni (ohjaukseen 11¾ nähden) ohjauspinta. Ohjauspinta 11¾ voisi myös päättyä säteeseen (esimerkiksi 1,6 mm), ja tämä kaareva pinta voisi rajoittaa syvennystä 115·

Poistyönnin 112 jää ulostyönnettyyn asentoonsa, niin että lanka liikkuu pystysuorassa poistyöntimestä väliaikaiselle koonti-alueelle kokoamista varten tällä alueella. Poistyönnin jää ulostyön-nettyyn asentoonsa, niin kauan kuin lankaa halutaan kelata väliaikaisella koontialueella. Voi olla toivottavaa, että lankaa kelataan väliaikaisella koontialueella, kunnes kiristysholkki on saavuttanut halutun kierrosluvun puolausta varten. Kun langan halutaan liikkuvan väliaikaiselta koontialueelta kiristysholkin puolankoonti-alueelle, poistyönnin vetäytyy takaisin. Poistyöntimen vetäytyessä takaisin langat kootaan syvennykseen 115. Tämä syvennys 115 pyrkii pitämään langat siinä poistyöntimen vetäytyessä takaisin, jolloin langat pyrkivät vetäytymään väliaikaiselta koontialueelta kiristys-hoikin puolankoontialuetta kohti. Poistyöntimen vetäytyessä takaisin normaalin lankalinjan 100 taakse langanjännitys poistaa langan (langat) syvennyksestä 115 ja langat joutuvat otteeseen vastaavien oskilaattorilaitteiden kanssa puolausta varten. Laukaisijan vetäytyessä takaisin päästetään siten ensin toinen lanka otteeseen oskil-laattoriensa kanssa ja puolaukseen ja sen jälkeen toinen lanka puolausalueellaan. Kun laukaisija 112 on kokonaan vetäytynyt takaisin, se ei ole kosketuksessa langan kanssa, jolloin lanka saatetaan värähtelemään sekä kelataan puolausalueellaan.

14 6 0 6 8 8

Kuviot 15 ja 16 esittävät keksinnön toista suoritusmuotoa. Siinä esitetään menetelmä jatkuvien lasisäikeiden aikaansaamiseksi lämpöpehmitetystä lasista, jossa menetelmässä lasisäikeet yhdistetään langaksi, joka sen jälkeen kootaan puolaksi.

Kuviossa 15 esitetään säiliö tai syöttäjä 120, joka sisältää sulan lasin varaston. Säiliö 120 voi olla yhdistetty esilietteen (jota ei ole esitetty), joka luovuttaa sulaa lasia uunista, tai se voi olla yhdistetty laitteeseen lasin syöttömiseksi (ei esitetty) lasiharkkoina, jotka muutetaan lämpöpehmitettyyn tilaan sulattimes-sa tai muussa laitteessa, joka on yhdistetty syöttäjään 120. Syöttölaite 120 on samanlainen kuin kuviossa 1 esitetty. Lasisäikeet 121 päällystetään voiteluaineella applikaattorilaitteessa 122 ja kootaan langaksi 126 langanohjaimessa 124. Tämä applikaattorijärjestelmä on samanlainen kuin kuviossa 1 selitetty. Kuvioiden 15 ja 16 kelalaitteen osat ovat samanlaiset kuin amerikkalaisessa patenttijulkaisussa 3 539 317 selitetyt osat.

Kun lankaa ei puolata, sitä voidaan vetää vetorullalaitteen 144 avulla. Tämä laite on selitetty yllä mainitussa patentissa.

Tämä väliaikainen syöttölaite tai väliaikaislaite vetää langan 126 hylkynä hylynkoontialueelle romukourun 148 kautta. Lanka viedään rullien yhdessä toimivien, liikkeessä olevien pintojen väliin, jotka rullat pyörivät yhdessä vetääkseen lankaa alaspäin.

Uuden puolan kelauksen aloittamiseksi lanka 126 viedään ve-tolaitteeseen 146, Tämä vetolaite on sijoitettu kiristysholkin 15** alapuolelle ja sellaiseen asentoon, että lanka, kun se vedetään laitteesta 146, joutuu kosketukseen kiristysholkin 154 ja kiristys-hoikin väliaikaisen koontialueen kanssa. Asento voi olla sellainen, että lanka taivutetaan kiristysholkin päälle väliaikaisella koonti-alueella. Vetolaite 146 on samanlainen kuin vetolaite 144. Vetolaite voisi tietysti olla pneumaattinen vetojärjestelmä, vetorulla tai jokin tavanomainen langanvetolaite. Lanka luovutetaan vetojär-jestelmästä 146 romukourun 148 kautta hylynkoontialueelle. Kun lanka viedään vetolaitteeseen 146, on poistyöntö- tai laukaisulaitteen oltava ulostyönnetyssä asennossaan, kuten kuviossa 16 esitetään.

Sen tähden vetolaite tai väliaikaislaite 146 kuljettaa lankaa 126 eteenpäin pystysuorassa laukaisulaitteesta kiristysholkin 140 väliaikaisen koontialueen kautta. Keksinnön puitteisiin kuuluu myös, että vetolaite käsittää koontiläitteen vedetyn langan kokoamista varten hylyksi.

15 60688

Kiristysholkin 154 väliaikainen koontialue on samanlainen kuin aikaisemmin selitetty. Siinä on ohjauspinta tai ohjausura 150 ja kiinteä elin 152. Väliaikaisen koontialueen läpi liikkuva lanka joutuu kosketukseen kiristysholkin kanssa alueella ja ohjataan otteeseen kiinteän elimen 152 kanssa. Väliaikaislaite 146 saa toisin sanoen aikaan langan eli suoraviivaisen aineen 126 syötön aloitusta varten ajanjaksoina, jolloin ainetta 126 ei koota kiristysholkille 15^. Väliaikaislaite 146 on sijoitettu välimatkan päähän kiristys-hoikista 154 sellaiseen kohtaan, että se voi kuljettaa ainetta 126 eteenpäin rataa pitkin, joka johtaa aineen kosketukseen kiristysholkin kanssa väliaikaisella koontialueella, niin että kiinteä elin 152 voi tarttua aineeseen kiristysholkin pyöriessä aineen kokoamiseksi kiristysholkille ja aineen katkaisun aikaansaamiseksi kiristysholkin ja väliaikaislaitteen välissä. Kuten aikaisemmin mainittiin, lankaa, sen jälkeen kun se on kunnolla saatettu otteeseen elimen kanssa, kuljetetaan eteenpäin laitteen toisessa suunnassa väliaikaista syöttä varten ja se pakotetaan väliaikaislaitteen 146 toiseen suuntaan, jolloin saadaan aikaan langan murtuminen ja katkaisu kiristysholkin ja väliaikaislaitteen välissä.

Kun kokoaminen väliaikaisella koontialueella on kunnolla alkanut, voi langan poistyönnin pidellä ainetta kokoamista varten väliaikaisella koontialueella, kunnes kiristysholkki on saavuttanut halutun kierrosluvun. Poistyönnin voidaan vetää takaisin, kun ki-ristysholkki on saavuttanut halutun kierrosluvun. Kun poistyönnin vetäytyy takaisin, lanka liikkuu sivusuunnassa puolankoontialueeseen puolan muodostusta varten.

Kiristysholkissa esitetään yksi ainoa puolankoontialue, mutta keksinnön puitteisiin kuuluu, että kiristysholkissa voi olla useampia kuin yksi puolankoontialue. Kiristysholkki voisi esimerkiksi olla samanlainen kuin kuviossa 13 esitetty, jossa on kaksi puolan-koontialuetta ja yksi ainoa väliaikainen langankoontialue. Väliaikaisen langankoontialueen esitetään sijaitsevan kiristysholkin vapaassa päässä. Keksinnön puitteisiin kuuluu myös, että väliaikainen koontialue voi sijaita kiristysholkin sisäpäässä, ja jos kiristys-hoikissa olisi kaksi puolankoontialuetta, siinä voisi myös olla kaksi väliaikaista koontialuetta, jolloin toinen sijaitsee kiristysholkin päässä ja toinen keskialueella tai kiristysholkin toisessa päässä.

On selvää, että keksinnön selityksen tarkoituksena on ainoastaan selittää keksintöä ja että esitettyjen suoritusmuotojen lisäksi voidaan tehdä erilaisia muunnelmia ja muutoksia poikkeamatta keksinnön ajatuksesta, sellaisena kuin se käy ilmi jäljempänä seuraavista patenttivaat imuks i sta.

Claims (2)

16 6 0 6 8 8

1. Laite suoraviivaisen aineen (30; 102; 126) kokoamiseksi puolille, joka laite käsittää hoikin (42; 154), jossa on ainakin yksi puolankoontialue (55) ja yksi väliaikainen koontialue (56; 80; 86; 90; 98), joka viimeksi mainittu on rengasuran muodossa, jota rajoittaa kaksi uran pohjaa kohti konvergoivaa pintaa, laitteen hoikin pyörimisen aikaansaamiseksi, laitteen (43; 146) aineen vetämiseksi hoikille, tappimaisen sileäpintaisen osan (57; 84; 87; 91; 106), joka pinta on pääasiallisesti vailla teräviä reunoja, hoikille vedetyn aineen mukaantuomiseksi hoikin pyörimiseen sekä välineet (66, 67, 68; 108; 132) aineen siirtämiseksi puolankoonti-alueen ja väliaikaisen koontialueen välillä, tunnettu siitä, että tappimainen osa (57; 84; 87; 91; 106) on sovitettu ulko-nemaan väliaikaiselle koontialueelle (56; 80; 86; 90; 98) sovitetun rengasuran toisesta konvergoivasta pinnasta ja että tappimaisen osan akseli on asetettu vinoon hoikin akseliin nähden, josta tappimainen osa ulkonee toista konvergoivaa pintaa kohti jättäen välin osan pään ja mainitun toisen pinnan väliin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että kaksi tai useampia tappimaisia osia (87; 91) on jaettu tasaisesti rengasuran kehälle.