FI60254B - Raffinoerhuvudkombination foer en skivraffinoer - Google Patents

Description

ΙΓΪΚΙ ΓβΙ ««KUULUTUSjULKAISU

^|Πι> w <11) UTLÄGCNINOSSKRIPT 602 5 4 patent nei:i?lat ^ T ^ (51) ICv.lk.3/lnt.CI.3 D 21 D 1/30 SUOM I — FI N LAN D (21) P«Mnttllwk«i»u· —PMuntttwttkninf 752551» (22) Hak«miiftWt — An*öknlnpd»j 12.09.73 ^ ^ (23) Alkupilyl— Glltlgh«ta4a| 12.09.75 (41) Tullut lulklMlul — Bllvlt off«ntll| 0U. 0U . j6

Patentti· la rekiiterihallitua .... .,....... . .......

\ ... (44) NlhtivIk*ip*«on μ kouL|ulkmlMn pvm. —

Patent· och reglfteratyreleen Antaktn utla{d och utlekrNkwi pubitorad 31.08.8l (32)(33)(31) ^rletty etuolkeu* —Begird prlorltvt 03.10.7¼ USA(US) 511936 (71) Beloit Corporation, L Street Lawrence Ave., Beloit, Wisconsin 53511, USA(US) (72) Martin Olympic» Saltarelli, Lenox, Massachusetts, USA(US) (7*0 Munsterhielm Ky Kb (51*) Kiekkojauhinlaitteen jauhinpääyhdistelmä - Raffinörhuvudkombination för en skivraffinör

Kiekkojauhimia käytetään paperiteollisuudessa paperimassan sel-luloosakuitujen saattamiseen haluttuun tilaan ennen massan toimittamista paperikoneeseen. Toiminnassaan kiekkojauhimen yleisesti katsotaan kohdistavan eräänlaisen hankausvaikutuksen massalietteessä oleviin yksityisiin kuituihin sillä tuloksella, että yksityisten, sikaarinmuo-töisten kuitujen sivusuunnassa uloimmat kerrokset halventuvat, mikä suuresti lisää kuidun pinta-alaa. Kiekkojauhimen toiminnan katsotaan yleisesti myös aiheuttavan lyhyenä ajanjaksona massalietteessä olevien yksityisten kuitujen nopean ja taajan taivutuksen sillä tuloksella, että yksityisen kuidun muodostavien useiden samankeskisten lamellien välinen sidos murtuu eli de-laminoituu ohjattuun haluttuun määrään. Kiekkojauhimen eri vaikutukset saadaan normaalissa toiminnassa aikaan lyhentämättä merkitsevästi kuitujen pituutta tai kuitukohtaista lujuutta.

Kiekkojauhimessa tähän mennessä käytetyissä kiekkoelimissä on toisella sivulla työpinta, ja kiekkcelin on kiinnitetty tukipääelimeen pulteilla tai sen tapaisilla, jotka pistävät kiekkoelimen läpi poikit- 2 .602 5 4 tain menevien reikien läpi. Niinkuin alan asiantuntijat tietävät, tyo-pinta voi muodoltaan eli kuvioltaan olla varsin monenlainen, käsittäen tavallisesti joukon pinnasta korotettuja, ripamaisia ulkonemia. Toiminnan aikana nämä ulkonemat ja muutkin työpinnan osat hankautuvat vähitellen pois, niin että kiekkojauhin on tietyin väliajoin pysäytettävä ja sen kiekot korvattava uusilla.

Alalla vallitsee suuri entistä kauemmin toiminnassa kestävien kiekkoelinten tarve kiekkojauhimen toiminta- ja ylläpitokustannusten pienentämiseksi vaikuttamatta haitallisesti kiekkojauhimen toiminta-ja suoritusominaisuuksiin.

Tämä keksintö tarkoittaa täten oheisen patenttivaatimuksen 1 johdannossa luonnehdittua jauhinpääyhdistelmää ja tunnetaan pääasiassa saman vaatimuksen tunnusmerkkiosassa määritellystä kiekkojauhin-sovitelmasta. Tämän johdosta voidaan välttää ennestään tunnettujen kiekkoelinten ne rajoitukset, jotka johtuvat siitä, että niissä on vain yksi ainoa työpinta ja keksinnön mukaisella yksityisellä kiek-kojauhinsovitelmalla voidaan saavuttaa toimintaikä, joka on kaksi kertaa suurempi kuin tähän mennessä on ollut mahdollista tunnetuilla sovituksilla.

Keksinnön avulla saadaan aikaan toisiinsa kosketuksessa olevat käännettävä jauhinkiekko ja jauhimen tukipää, jotka ovat käytännölliset, luotettavat, nopeasti toisiinsa kiinnitettävissä ja irroitettavissa, verraten halvat valmistaa, käyttää ja pitää kunnossa, sekä sopivat käytettäviksi olemassa olevissa kiekkojau-himissa minimaalisin rakenteellisin konerauutoksin.

Edelleen keksintö kohdistuu käännettävissä olevaan jauhin-kiekkoon kiekkojauhinlaitetta varten, joka pystyy lisäämään kiekko jauhinlaitteen monipuolisuutta ja joka kiekko voidaan valmistaa monista erilaisista aineksista (mukaanluettuina muovit ja metallit), ja monilla erityyppisillä työpinnoilla varustettuna.

Keksinnön muut tarkoitukset selviävät alan ammattiiniehille tästä selityksestä ja oheisesta piirustuksesta.

Kuvio 1 on osakuvanto, pituusleikkauksena roottoriyhdistel-män alueelta, kiekkojauhimen eräästä sovellutusmuodosta.

3 60254

Kuvio 2 on suurennettu osakuvanto, pituusleikkauksena, osi.a pois murrettuina, kuvion 1 viivaa II-II myöten.

Kuvio 3 on suurennettu osakuvanto poikkileikkauksena yhden jau-hinkiekon osasta pitkin kuvion 2 viivaa III-III.

Kuvio b on tasokuvanto yhdestä segmentistä, jota käytetään kuvioiden 1-3 mukaisessa sovellutusmuodossa käytetyn jauhinkiekon muodostamiseen.

Kuvio 5 on suurennettu osadetaljikuvanto kuvion 1 mukaisen yhdistelmän alaosasta, ja esittää kahta eri menetelmää jauhinkiekon kiinnittämiseksi tukipäähän.

Kuvio 6 on syrjäkuvanto kuvioiden 1, 2 ja 5 mukaisen kiekkojau-hinsovellutusmuodon roottoriyhdistelmästä,otettuna kuvion 2 viivaa VI-VI myöten, ja kuvio 7 on osakuvanto pituusleikkauksena vaihtoehtoisesta root-toriyhdistelmän sovellutusmuodosta, joka sopii käytettäväksi kuvion 1 mukaisessa kiekkojauhimen sovellutusmuodossa.

Piirustuksessa, esimerkiksi kuvioissa 1 ja 5 on esitetty jauhinkiekon sovelutusmuoto, jota tässä kokonaisuudessaan on merkitty viitenumerolla 10. Kiekkojauhimeen 10 kuuluu kotelo 11, joka on liikkumaton ja jonka sisässä on jauhatusontelo 12. Ontelon 12 akselin suuntaisen pituuden määräävien kotelon 11 päätyseinien 13 ja 1*+ sisäsivulla on kummallakin tukipää, joka on sovitettu liikkumattoman, nk. liukujau-hinkiekon l6 ja vastaavasti 17 kiinnittämiseen, jotka kiekot 16 ja 17 sijaitsevat matkan päässä toisistaan ja ojennuksessa toistensa ja jauhimen 10 keskiviivan 18 kanssa. Ontelon 12 sisässä on pyörivä pää 19 joka on kiilattu ulokeakselin 21 päähän, jota akselia 21 kannattaa tii-vistysholkilla 23 varustettu laakeri 22. Haluttaessa akseli 21 voi laakerin 22 alueella olla varustettu keraamisella hoikilla tai sen tapaisella (esittämättä). Akseli 21 on sovitettu pyöritettäväksi sopivalla tehonlähteellä ja voimansiirtolaitteella (esittämättä). Ontelon 12 sisään, pyörivän pään 19 vastakkaisiin pintoihin, yleisesti ojennukseen toistensa kanssa on kiinnitetty kaksi nk. pyörivää jauhinkiekkoa 2^ ja 26. Paperimassalietettä pumpataan onteloon 12 kotelossa 11 olevaa ak-selinmyötäistä syöttökanavaa 27 myöten akselin 21 käydessä ja pään 19 pyöriessä. Jauhin 10 on sovitettu toimimaan kertaläpimenolla, jolloin massaa jauhetaan rinnakkain niin, että puolet siitä kulkee toisen kiek-koparin 16 ja 20 kautta ja toinen puoli kulkee toisen kiekkoparin 26 ja 17 kautta, useita, pyörivän pään 19 läpi akselia 21 ja jauhinkiekkoja 2b ja 26 lähellä olevalla alueella johtavia kanavia 28 myöten (katso if 60254 esim. kuviota 2). Kuljettuaan molempien kiekkoparien 16 ja 20 ja vastaavasti 26 ja 17 kautta molemmat massapuolikkaat yhtyvät ja pdstuvat jauhimesta 10 kotelossa 11 olevaa poistokanavaa 29 myöten. Ontelon 12 seinien sisäpinnat on varustettu ruostumatonteräksisellä, työstetyllä, valetulla vuorauksella 32.

Niinkuin alan ammattimiehille on selvää, kiekkojauhin(esittä-mättä, mutta jauhimen 10 kaltainen) voidaan vaihtoehtoisesti sovittaa jauhamaan massaa kaksikertatoiminnassa, jolloin pyörivässä päässä 19 olevat aukot eli kanavat 28 esimerkiksi on peitetty, poistokanava 29 suljettu kannella ja ontelo 12 varustettu poistokanavalla lähellä akselia 21. Tätä toimintatapaa käytettäessä massa jauhetaan sarjassa, niin että se ensiksi kulkee kiekkoparin 16, 20 kautta ja sen jälkeen toisen kiekkoparin 26, 17 kautta siirtyen kiekkoparilta toiseen pyörivän pään 19 ulkosyrjäalueita 31 myöten.

Yleisesti sanottuna kiekkojauhinten rakenne ja toiminta on ennestään tunnettua eikä sellaisena ole keksinnön kohteena.

Esillä oleva keksintö tarjoaa jauhinpääyhdistelmän, joka on sopiva käytettäväksi esimerkiksi kiekkojauhimessa 10 tai sen tapaisessa. Tässä yhdistelmässä käytetään tukipäälaitetta, joka voi olla joko liikkumaton kuten päätyseinien 13 ja l1* muodostama laite, tai pyörivä kuten pyörivä pää 19. Näin ollen tämä tukipäälaite on yleisesti sanottuna sopiva ennaltamäärätyllä tavalla toiminnallisesti sisällytettäväksi tie-tyyn kiekkojauhimeen. Luonteenomaisesti kiekkojauhimen tukipäälaittees-sa, joka sopii tämän keksinnön mukaan käytettäväksi, on ylei sesti tasainen päätypinta ja siihen nähden kohtisuora keskiviiva. Kun kyseessä on liikkumaton tukipää, päätypintoja on tyypillisesti yksi, niin kuin päätyseinien 13 ja l*f tapauksessa. Kun kyseessä on pyörivä tukipää, päätypintoja on tyypillisesti kaksi, niin kuin pyörivän pään 19 tapauksessa.

Tällaisessa tukipäälaitteessa on sen keskiviivaan (kuten keskiviivaan l8) ja sen päätypintaan (kuten päätyseinän 13 tasopintaan 33 tai päätyseinän lU- tasopintaan 3^ tai kuten pyörivän pään 19 tasaisiin päätypintoihin 36 ja 37) nähden ulkoneva sisälaippa ja ulkoneva ulko-laippa. Niinpä päätyseinä 13 on varustettu ulkonevalla sisälaipalla 38 lähellä keskiviivaa 18, päätyseinä 1*+ on varustettu ulkonevalla sisälaipalla 39 lähellä keskiviivaa 18, ja pyörivä pää 19 on varustettu sisälaipalla *fl joka ulkonee sen pinnasta 36 ja sisälaipalla b2 joka ulkonee sen pinnasta 37 (sisälaipat *fl ja k2 ovat lähellä keskiviivaa 18). Samalla tavoin päätyseinä 13 on varustettu ulkonevalla ulkolaipulla *f3, päätyseinä l*f on varustettu ulkonevalla ulkolaipalla ja pyö- 5 60254 rivassa päässä 19 ulkolaippa b6 ulkonee sen pinnasta 36 ja ulkolaippa by ulkonee sen pinnasta 37. Sanonta "ulkoneva" tms tässä laipoista käytettynä ilmaisee ainoastaan laipan asemaa sen viereiseen pintaan 33, 3*+, 37 tai 38 nähden.

Ulkolaippa on säteensuuntaisen matkan päässä sisälaipasta. Niinpä laippa ^3 on säteensuuntaisen matkan päässä laipasta 38, laippa *+*+ on säteensuuntaisen matkan päässä laipasta 39, laippa *+6 on säteensuuntaisen matkan päässä laipasta ^1 ja laippa by on säteensuuntaisen matkan päässä laipasta b2.

Tietystä pinnasta ulkonevat uiko- ja sisälaipat ulottuvat ke-hänmyötäisesti asianomaisen päätypinnan keskiviivan ympäri. Niinpä sisälaipat 38, *+1, b2 ja 39 ja vastaavasti ulkolaipat *+3, 1+6, b7 ja M+ ulottuvat kehänmyötäisesti keskiviivan 18 ympäri. Joskin puheenaolevissa sovellutusesimerkeissä laipat jatkuvat yhtenäisinä, niiden ei tarvitse sitä tehdä, niinkuin alan ammattiiniehilie on ilmeistä.

Esillä olevan keksinnön mukaan jauhinkiekkolaitteissa kuten kiekoissa l6, 17, 2b tai 2.6 on matkan päässä toisistaan kaksi vastakkaista sivupintaa, jotka mieluimmin ovat yhdensuuntaiset. Niinpä kiekossa l6 on vastakkaiset sivupinnat *+8 ja *+9, kiekossa 17 on vastakkaiset sivupinnat 5l ja 52, kiekossa 2b on vastakkaiset sivupinnat 53 ja 5*+, ja kiekossa 26 on vastakkaiset sivupinnat 56 ja 57 (katso esimerkiksi kuviota 5). Huomattakoon, että kuviossa 5 kiekot 16, 17, 2b ja 26 on havainnollisuuden vuoksi esitetty varustettuina kummaltakin sivupinnaltaan *+8, *+9, 5l, 52, 53, 5*+, 56 ja 57 ripaelimillä, joita yksinkertaisuuden vuoksi kaikilla pinnoilla on merkitty numerolla 58 ja jotka ovat säteensuuntaiset ja muodostavat yhdessä niihin liittyvien asianomaisten paätypintojen kanssa työpinnat tavanomaista tyyppiä olevia kiekkojauhatustoimituksia varten. Niinkuin alan ammattiiniehille on ilmeistä, missä tahansa tietyssä keksinnönmukaisessa jauhatuskiekko-laitteessa voidaan käyttää mitä tahansa sopivaa tai haluttua pintamuo-tosovitusta.

Kussakin kiekossa 16, 17, 2b ja 26 on iso keskinen reikä, kuten reikä 59 kiekossa 2b (katso kuviota 2). Tämä reikä rajoittaa kehän-suuntaista slsäsyrjäosaa kuten kiekon 2b sisäsyrjäosaa 6l (katso kuviota 5). Kussakin kiekossa 16, 17, 2b ja 26 on myös ulkoinen syrjäosa, joka on kehänsuuntaisena säteensuuntaisen matkan päässä sen sisäsyrjä-osasta, kuten ulkosyrjäosa 62 kiekossa 2*+ (katso kuviota 5).

Kuvioiden 1, 2 ja 5 mukaisessa sovellutusmuodossa kussakin sisä-laipassa 38, Wl, b2 ja 39 on kehänmyötäinen uurre 63, 61*, 66 ja vas- 60254 taavasti 67 joka avautuu sivulle päin kunkin pinnan 33, 36, 37 ja vast. 3>+ ulkoreunaa kohti. Samalla tavein jokaisessa ulkolaipassa *+3, ^6, b7 ja ·+*+ on kehänmyötainen uurre 68, 69, 71 ja vast. 72, joka avautuu sivulle päin kunkin pinnan 33, 36, 37 ja vast. 3U· sisäreunaa kohti.

Kuvioiden 1, 2 ja 5 mukaisessa sovellutusmuodossa lisäksi jokaisessa sisäsyrjäosassa, kuten kiekon 2b sisäsyrjäosassa 6l, on kehän-myötäinen kieli, kuten kiekon 2b kieli 73, joka ulkonee sivulle päin keskiviivaa 18 kohti. Kiekot 16, 26 ja 17 on samoin varustettu vastaavilla kielillä 7^+, 76 ja vast. 77· Samalla tavoin jokaisessa ulkosyrjä-osassa, kuten kiekon 2b ulkosyrjäosassa 62, on kehänmyötäinen kieli, kuten kiekon 2b kieli 78, joka ulkonee säteensuunnassa sivulle päin, poispäin keskiviivasta 18. Kiekko 16, 26 ja 17 on samoin varustettu vastaavilla kielillä 79, 81 ja vast. 82.

Asianomaiset uurteet 63, 6*+, 66 ja 67, ja 68, 69, 71 ja 72 ja näitä vastaavat kielet 7^, 73, 76 ja 77, ja 79, 78, 81 ja 82 on kukin sivu-seiniltään viistetty. Asianomaiset sisäkielet 7b, 73, 76 ja 77 ja asianomaiset ulkokielet 79, 78, 8l ja 82 on sovitettu lomistumaan sisäuur-teisiin 63, 6^, 66 ja 67 ja vastaavasti ulkouurteisiin 68, 69, 79 ja 72, kun asianomaiset tukipäät ja jauhatuskiekot ovat koottuina yhteen toistensa kanssa, ilman että pinnat 33, 3^, 36 tai37 ja jauhatuskiekon l6, 17, 8^ tai vastaavasti 86 niitä vastaavat syrjäpinnat joutuvat nojaamaan toisiinsa.

Näiden eri komponenttielinten keskinäinen suhde on sellainen, että kukin jauhatuskiekko 16, 17, 2b ja 26 on käännettävissä siihen liittyvään lähipintaan 33, 3^, 36 ja vast. 37 nähden riippumatta kokoa-mis1omistuksen suunnasta. Eri kiekot 16, 17, 2^ ja 26 missä tahansa tietyssä sovellutusmuodossa voivat olla eri kokoiset, mutta ensisijaisissa sovellutusmuodoissa eri kiekot 16, 17, 2b ja 26 mieluimmin ovat mitoiltaan olennaisesti samanlaiset (ja samoin muiden eri komponentti-elinten koko).

Jauhatuskiekon kiinnittämiseksi tukipäähän jäykästi mutta ir-roitettavasti halutun suuntaisena voidaan käyttää mitä tahansa sopivia kiinnityskeinoja. Olisi kuitenkin pidettävä huoli siitä, että käytetään sellaisia kiinnityskeinoja, joilla kunkin jauhatuskiekon paljaana olevalle sivupinnalle saadaan syntymään haluttu suuntaus tukipäähän nähden, varsinkin silloin kun jauhatuspääyhdistelmä on toiminnallisesti asennettuna haluttuun kiekkojauhimeen. Keksinnönmukaista jauhinkiek-koa käytettäessä jauhinkiekon sivuseinä sellaisenaan ei ole luotettava pinta nojaamaan sen alla olevaa tukipäätä vasten, sen kulumisen eli 7 60254 hioutumisen johdosta, mitä sivupinnassa tapahtuu jauhinkiekkoa kiekko-jauhimessa käytettäessä, ilmiö, joka käy erityisen havaittavaksi silloin kun keksinnönmukainen jauhinkiekko toimintajakson jälkeen käännetään l80° ja yritetään kiinnittää uudelleen. Ellei kiinnityslaite ole riippumaton tästä kulumisesta, niin kääntämisen jälkeen haluttu eli alkuperäinen jauhinkiekon paljaana olevan sivupinnan suuntaus menetetään.

Eräs sopiva ja ensisijainen kiinnityslaite käsittää kieli- ja uurresovituksen jauhinpääyhdistelmän jauhinkiekon syrjäpinnoissa ja vastaavasti laipoissa. Toinen sopiva kiinnityslaite on pulttikiinnitys, joka käsittää pultit tai sen tapaiset ynnä välikelevyt, jotka pultit pistävät jauhinkiekon läpi ja on kierteillä kierretty tukipään sisään, jolloin välikelevyt on valittu siten, että ne antavat halutun välimatkan tukipään pinnan ja jauhinkiekon vastakkaisen sivupinnan välille. Kiinnityslaitteena voidaan sopivasti käyttää myös jotakin kieli- ja uurresovituksen ja pultti- ja välikelevysovituksen yhdistelmää. Multakin, alan ammattimiehille itsestään selviä keinoja käännettävissä olevien jauhinkiekkojen eli -levyjen kiinnittämiseen voidaan käyttää, mutta mieluimmin jauhinkiekko sijoitetaan kahden, säteensuuntaisen matkan päässä toisistaan olevan, tukipäähän liittyvän laipan väliin.

Kuvioissa 1, 2, 5 ja 6 on esitetty eräs kieli- ja uurre-kiin-nityslaitteen sovellutusmuoto. Tässä ulkolaipat >+3, Mf, ja *+7 ovat erilliset niihin liittyvistä asianomaisista päätyseinistä 13 ja lä- ja pyörivästä päästä 19, ja kukin näistä laipoista on sillä tavoin kiinnitetty siihen liittyvää, asianomaista tukipäätä vasten (esim. pääty-seinää 13 ja 1*+ tai pyörivää päätä 19 vasten tapauksesta riippuen) ja siihen nähden sillä tavoin, että säteensuunnassa vaikuttava, vaihdeltavissa oleva voima on käytettävissä asianomaisten kielten ja uurteiden (jotka edellä on yksityiskohtaisesti selitetty) saattamiseksi jäykkään keskinäiseen lomistukseen ulkolaippojen *+3, Mv, *+6 ja kj toimiessa eräänlaisina ohjausnokkina. Niinpä esimerkiksi ruuvi 83 irroitetaan päätyseinästä 13, jolloin kiila 8^ irtoaa sivuseiniltään ohjauskoske-tuksesta toiselta puolen päätyseinän 13 kanssa ja toiselta puolen ulko-laipan *+3 kanssa. Kiilassa 8*f ja ulkolaipassa *+3 olevat, toisiinsa sopivat kaltevat pinnat pysyttävät laipan *+3 kannan kootussa kosketuksessa päätyseinän 13 pinnan 33 kanssa. Sitten kun ruuvi 83 ja kiila 8^-on poistettu, jauhinkiekko 16 poistetaan, ja palautetaan paikalleen mielen mukaan ennallaan tai käännettynä, minkä jälkeen jauhinpääyhdis-telmä kootaan uudelleen. Kiilan 8^ paksuus valitaan niin, että kii la 8l+ pystyy siirtämään laippaa ^3 säteensuunnassa jauhinkiekkoon 16 päin, kunnes sen kielet Jk ja 79 ovat jäykästi lomistuneina uurteisiin 63 ja 8 60254 vastaavasti 68, kun ruuvia 83 kierretään päätyseinässä 13 olevaan reikään 86. Mieluimmin käytetään useita kiiloja 8*+ ja ruuveja 83. Kiilan 87 ja ruuvin 88 toiminta ja rakenne ovat samanlaiset päätyseinään 1*+ ja jauhinkiekkoon 17 nähden.

Mitä esitetyn sovellutusmuodon pyörivään päähän 19 tulee, sen laipat ^6 ja *+7 ovat samaa kappaletta ja muodostavat osat päätehatus-ta 89. Pyörivän pään 19 ulkosyrjäosassa 92 oleva uurre 91 vastaanottaa ja ohjaa päätehattua 89 pyörivään päähän 19 nähden päätehatun 89 sä-teensuunnassa sisäpuolisessa pinnassa olevan olan 93 ansiosta, joka on sovitettu liukuvasti lomistumaan uurteeseen 91 kun uurteet 69 ja 71 ovat asianmukaisesti lomistuneina jauhinkiekkojen 2b ja 26 kielten 78 ja vastaavasti 79 kanssa. Joukko pultteja 91·-, joista jokainen on kierretty pyörivässä päässä 19 olevaan säteensuuntaiseen kierteiseen reikään 96, puristaa eri elimet jäykästi yhteen. Päätehattuja 89 ja pultteja 9^ on useita pyörivän pään 19 ulkosyrjäosan 92 kehälle jaettuna. Joskus on syytä tehdä sisälaipat aseteltaviksi jauhinkiekon asentamista varten tukipäähän nähden. Tätä aseteltavuutta on havainnollistettu esimerkiksi kuviossa 5, jossa pyörivän pään 9 ja päätyseinän 1*+ sisälaipat *+2 ja vastaavasti 39 ovat erilliset pyörivään päähän 19 ja pääty-seinään 1^- nähden, mutta kiinnitetty säteensuunnassa aseteltavaan kosketukseen niiden kanssa pulteilla 97 ja vastaavasti 98.

Niinkuin kuvioista 1-5 näkyy, jauhinkiekot 16, 17, 2b ja 26 koostuvat jokainen mieluimmin useista erillisistä segmenteistä, sellaisista kuin segmentti 99 (katso kuviota *+), jotka yhteen koottuina muodostavat yhden kiekon. Sen lisäksi että jokaisessa segmentissä 99 on kehänmyötäiset laipat 101 ja 102, jotka kootussa kiekossa muodostavat edellä selitetyt jauhinkiekon sisä- ja ulkokielen, niissä on myös säteensuuntainen laippa 103, ja vastaava säteensuuntainen uurre 10>+ niiden toisessa säteensuuntaisessa reunassa, erillisten segmenttien 99 kokoamisen helpottamiseksi halutuksi jauhinkiekoksi 16, 17, 2b tai 26 keksinnönmukaisessa kootussa jauhinpäässä, ja kuvion 3 mukaisen liitoksen aikaansaamiseksi viereisten segmenttien 99 välille. Segmentit voivat olla muottiin valettua tai työstettyä muovia (täyteainetta sisältävää tai ei) tai metallia, mielen mukaan.

Vaihtoehtoinen tapa kiinnittää jauhinkiekko 107 tukipäähän 106 on esitetty kuviossa 7, jossa näkyy jauhinkiekko 107, jossa on säteensuunnassa ulkoneva, kehänmyötäinen kieli 108, joka lomistuu tukipään 106 sisälaipassa 111 olevaan siihen sopivaan uurteeseen 109. Kiekon 107 ulkokehäsyrjän 112 osa on kiinntetty tukipään 106 ulkolaipan 113

Claims (7)

1. 9 60254 viereen. Pultit li1* pistävät jauhinkiekon 107 läpi lähellä sen reunaa 112, tukipäässä 106 oleviin kierteitettyihin reikiin 116. Välike-kappaleina jauhinkiekon 107 etäisyyden ja suunnan asettamiseksi tuki-päähän 106 nähden toimivat holkit 117, joiden läpi pultit 11*+ ulottu vat. Holkkeja 117 varten sekä tukipäässä 106 että jauhinkiekossa 107 on asianmukaiset upotusreiät. Huomattakoon, että tässäkään kiinnitys-sovituksessa ei ole suuntausvaikeuksia tukipään 106 ja jauhinkiekon 107 välillä, kun jauhinkiekko käännetään sen jälkeen kun sen toinen pinta on kulunut.
2. 1. Jauhinpääyhdistelmä käytettäväksi kiekkojauhinlaitteessa, kuuluen siihen tukipää (13, 1*+, 19) sovitettuna kiekkojauhinlaittee-seen (10) ja yleisesti tasainen päätypinta (33, 3*+, 36, 37) ja tätä vastaan kohtisuora pyörimisakseli (21), ja lisäksi pyörimisakseliin ja päätypintaan nähden ulkoneva sisä- ja ulkolaippa (38-39, ^1-^+2 ja 1+3-M+, *+6-*+7), joista sisälaippa on lähellä pyörimisakselia (21) ja ulkolaippa on säteensuuntaisen matkan päässä siitä, molempien laippojen ollessa kehänsuuntaiset, sekä jauhinkiekko (16, 17, 21*, 26), jossa on kaksi vastakkaista sivupintaa (*+8-*+9, 51-52, 53-5*+, 56-57), keskinen reikä, joka rajoittaa kehänsuuntaista sisäsyrjäosaa (6l), ja ulkosyrjäosa (62), joka on kehänsuuntaisena säteensuuntaisen matkan päässä sisäsyrjäosasta (6l), tunnettu siitä, että molemmissa sivupinnoissa on halutunlainen työpinta, joka sopii kiekkojauhatus-käyttöön, että jauhinkiekko (16, 17, 2*+, 26) on sopiva sijoitettavaksi tukipäähän nähden siten, että kumpi tahansa sen sivupinnoista on tukipään tasaista päätypintaa vasten ja sen sisäinen (6l) ja ulkoinen (62) syrjäosa ovat sisäistä ja vastaavasti ulkoista laippaa vasten, ja että siihen edelleen kuuluu kiinnityslaite (63, 7*+, 6*+, 73, 66, 76, 67, 77, 72, 82, 71, 8l, 69, 78, 68, 79), joka irroitettavasti yhdistää sisäisen ja ulkoisen syrjäosan (6l, 62) sisäiseen (38-39, *+1-*+2) ja vastaavasti ulkoiseen (*+3-M+, ^6-^7) laippaan, ja on sovitettu säilyttämään halutun suuntauksen ulkopuolisen sivupinnan ja tukipään välillä.
3. 2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että tukipää (13, 1*+, 19) on sovitettu asennettavaksi kiekko-jauhinlaitteeseen (10) pyörimään sen keskiviivan (18) ympäri, että tukipäässä on kaksi tasaista päätypintaa (33, 31*, 36, 37) yleisesti matkan päässä toisistaan ja yhdensuuntaisina, ja kummassakin pääty- 10 60254 pinnassa on sisäinen (38-39, ^1-^2) ja ulkoinen (1+3-M+, *+6-^7) laippa, että kumpikin tasainen päätypinta on varustettu omalla eri jauhin-kiekollaan (16^-17, 2^-26), ja että kiinnityslaite (63, 7>+, 61*, 73, 66, 76, 67, 77, 72, 82, 71, 8l, 69, 78, 68, 79) yhdistää irroitettavasti asianomaisten jauhinkiekkojen sisä- ja ulkosyrjäosat vastaaviin sisä-ja ulkolaippoihin.
4. 3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnet tu siitä, että jauhinkiekko (21*) koostuu useista erillisistä segmenteistä (99), jotka liittyvät toisiinsa säteensuuntaisin saumoin (10*+). *+. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että ulkolaippa (^3-^, ^6-^7) on irroitettavasti kiinnitetty tukipäähän (13, 1*+, 19).
5. 5. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että sisälaippa (38-39, ^1-^2) ja ulkolaippa (^3-^, ^6-^7) on kumpikin irroitettavasti kiinnitetty tukipäähän (13, 1*+, 19).
6. 6. Patenttivaatimuksen *+ tai 5 mukainen laite, tunnet -t u siitä, että sisäsyrjäosa (6l) ja ulkosyrjäosa (62) on kumpikin varustettu säteensuunnassa ulkonevalla, kehänsuuntaisella kielellä (73, 78), jossa on viistot sivut, ja että sisälaippa (38-39, ^1-^2) ja ulkolaippa (*+3-^, ^6-1+7) on kumpikin varustettu syvyydeltään säteen ja pituudeltaan kehänsuuntaiselia uurteella (63-6^, 66-67, 68-69, 71-72), jossa on viistot sivut, jotka kielet voivat jäykästi lomistua uurteiden kanssa, kun irroitettava ulkolaippa kiinnitetään tukipäähän, siten muodostaen kiinnityslaitteen.
7. 1. Raffinörhuvudkombination för användning i en skivraffinör, omfattande ett stödhuvud (13, 1^, 19) anordnat i en skivraffinör (10) och en generellt jämn ändyta (33, 3^, 36, 37) och en mot denna vinkel-rät rotationsaxel (21), och dessutom en relativt rotationsaxeln och ändytan utskjutande inner- och ytterfläns (38-39, ^1-^2 och M-3-M+, *+6-^7), av vilka innerflänsen är närä rotationsaxeln (21) och ytter-flänsen p& ett radiellt avst&nd därifr&n, varvid de bäda flänsarna är periferiellt riktade, samt en malskiva (16, 17, 2M-, 26), som har tv& motstiende sidoytor (1+8-^9, 51-52, 53-5^, 56-57), ett centralt hai, som begränsar en periferiell innerkantdel (6l), och en ytterkantdel (62), som är i periferiell riktning p£ ett radiellt avst&nd frän innerkantdelen (61), kännetecknad därav, att vardera sidoytan uppvisar en önskad arbetsyta, som lämpar sig för skLv-