FI60136B - Handpipett - Google Patents

Description

------- ΓβΊ KU ULUTUSJULKAJSU ,-., [Β] (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 60136 c w ^γ^ΙΟ»γ?1= ml ^ ^ (51) κ·.».3/ι«.α.3 Β 01 L 5/02 SUOM I — Fl N LAN D (21) PatMttliMkMiu· —PMWMameiailng 780785 (22) Hftkwnispilvl — AraMcnlnftdag 13.03.78 (23) AlkupUvt—Gilclfh«tadag 13.03.78 (41) Tullut luikituksi — BllWt offtntllf 16.09.78 - . , (44) Nlhtivikslpunon |* kuuLjulkiliun pvm. — „ „

Patent* och regiiterstyrelten ' ' Ansöks» uttajd och utl.*krift*n pubiksrad 31.08.81 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Buglrd prioritet 15.03.77

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken lyskland(DE) P 27111214.6-52 (71) Clinicon Mannheim GmbH, Oppauer Str. 70, 6800 Mannheim 31,

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Peter Völlinger, Neustadt, Klaus Käser, Weinsberg, Adolf Hirschmann, Heilbronn, Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Berggren Oy Ab (5^) Käsipipetti - Handpipett

Keksinnön kohteena on käsipipetti, jossa on kimmoisan voiman ylöspäin painama mäntälaite, jonka mäntä on siirrettävissä pipetin kärjessä ja jonka männänvarsi on sitä ulkoapäin ohjaamalla siirrettävissä kimmoisaa voimaa vastaan niin kauas alaspäin, että mäntä männän iskun alapäässä sijaitsee pipetin kärjen alapäässä, jolloin pipetin alapäähän on sovitettu männän varren läpäisemä pidinrengas, joka alhaalta irrotettavasti kannattaa pipetin kärkeä ja on ylhäältä laakeroitu aksiaalisesti siirrettävästi ja lukittavasta.

Tällaisissa DE-hakemusjulkaisun 24 56 049 mukaisissa käsipipeteissä on pipetin rungon alemmassa vastaanottopäässä putki, johon pidinrengas on kiinnitetty aksiaalisesti siirrettävästi. Lukitus tapahtuu lukkoruuvin avulla, joka kierretään pidinrenkaan seinämän läpi vastaanottopään putkea vasten. *

Keksinnön tehtävänä on tehdä alussa mainitunlaisessa käsipipetissä työkalun (ruuvimeisselin) käyttö tarpeettomaksi ja sen lisäksi saada aikaan luotettavampi kiristysvaikutus kuin lukkoruuvia käytettäessä.

2 60136 Tämä tehtävä ratkaistaan alussa mainitunlaisessa pipetissä keksinnön mukaisesti siten, että pidinrengas kannattaa ylhäällä putkea, joka menee pipetin rungon alemman vastaanottopään aksiaa-liporauksen läpi ja kannattaa vapaassa yläpäässään vastaanottopään laajennetussa tilassa epäkeskoa ja siihen kuuluvaa epäkeskoakselia, jolloin laajennetun tilan seinämä sijaitsee koko pipettisovitelman akselin suhteen epäkeskisesti siten, että pidinrenkaan kiertäminen saa aikaan epäkeskon kiinnittymisen ympäröivään seinään. Tämän rakenteen avulla lieriömäinen pipetin kärki voidaan lukita asentoon, jossa se sijaitsee tiiviisti ulostyöntöasennossa olevan männän päällä, yksinkertaisesti pidinrengasta kiertämällä, jolloin saadaan ilman aksiaalista siirtymistä aikaan toisaalta epäkeskon ja toisaalta laajennetun tilan epäkeskisen seinämän välinen kiinnitys. Työkalun käyttö on tässä rakenteessa tarpeetonta. Epäkeskon kiristysvaikutuksesta johtuen päästään tässä laajennetussa tilassa Lisäksi parempaan lukitukseen kuin DE -hakemusjulkaisun 24 56 049 mukaisella ruuvauksella.

Lieriömäinen pipetin kärki on edullisesti kiinnitetty irrotettavasta pidinrenkaaseen pikaliitoksen avulla. Kiertosuunnan, jolla pikaliitoksen kiinnitys saadaan aikaan, olisi tällöin vastattava kiertosuuntaa, jossa epäkeskon kiinnittyminen saadaan aikaan.

Eri pipetointitilavuuksien säätö tapahtuu edullisesti sinänsä tunnetun porrasmaisen etäisyystulkin avulla. Tällaisessa rakenteessa männänvartta pidetään sisäholkissa, joka on edullisesti siirrettävissä putkimaisessa porrasmaisessa etäisyystulkissa, jonka säteittäisesti sovitettujen portaiden kanssa toimii yhdessä sisä-holkista ulkoneva vastenasta iskun rajoittamista varten, jolloin etäisyystulkin portaat rajoittavat männän iskun yläpään. US-pa-tenttijulkaisun 3 766 785 mukaisessa rakenteessa etäisyystulkin portaat sen sijaan rajoittavat männän iskun alapään, mikä alentaa pipetointivaiheen tarkkuutta.

Mainitun US-patenttijulkaisun 3 766 785 mukaisessa rakenteessa vastenasta sovitetaan etäisyystulkin eri portaita varten kiertämällä sisäholkin ylempää ulkonevaa päätä. Jotta käsipipetti voitaisiin tällaisessa rakenteessa lukita säädettyyn pipetointitila-vuuteen, on sisäholkkiin edullisesti sovitettu vääntölujasti vähintään yksi ulospäin jousikuormitteinen kohouma, joka lukkiutuu 3 60136 etäisyystulkin eri sisäpitkittäisuriin, ts. kiertämällä sisäholkin ylempää ulkonevaa päätä saadaan vastenasta toisaalta sovitetuksi etäisyystulkin eri portaita varten ja toisaalta jousikuormitteinen kohouma lukkiutuu etäisyystulkin siihen liittyvään sisäpitkittäis-uraan, niin että säädetty pipetointitilavuus säilyy käytön aikana muuttumattomana.

Tällaisen jousikuormitteisen kohouman eräs erityisen yksinkertainen rakenne on sellainen, jossa sisäholkkiin on pistetty vääntölu-jasti päätekappale, johon on kiinnitetty vääntölujasti putkimainen kimmoisa kappale, jossa on joustavasti kaksi vastakkaista, omaan pitkittäisuraansa kytkeytyvää uumaa. Putkimainen kimmoisa kappale muodostuu edullisesti kahdesta jousilevyprofiilista, joiden sivu-reunat on viistetty ja kytkeytyvät päätekappaleen pitkittäisuriin ja joiden keskialueet on tehty siten kohoaviksi, että ne muodostavat uumat. Jos sisäholkin ylempää ulkonevaa päätä kierretään vas-tenastan sovittamiseksi etäisyystulkin eri portaita varten, sisä-holkki vie päätekappaletta kierrettäessä mukanaan molemmat jousilevyprof iilit ja nämä puristuvat kimmoisasti kokoon, kun uumat painetaan ulos pitkittäisurasta kiertämällä. Jos uumat lukkiutuvat seuraavaan pitkittäisuraan, jousilevyprofiilit asettuvat kimmoisasti alkuperäiseen muotoonsa.

Keksintöä selitetään seuraavassa lähemmin oheisissa piirustuksissa esitettyjen suoritusesimerkkien avulla.

Piirustuksissa kuvio 1 esittää perspektiivisesti käsipipettiä ilman siihen kiinnitettyä pipetin kärkeä, kuvio 2 esittää perspektiivisesti osittaisena leikkauksena pipetin kärkeä, kuvio 3 esittää perspektiivisesti mäntäyksikköä, kuvio 4 esittää aksiaalista leikkausta kuvion 1 kohteen läpi suurennetussa mittakaavassa, kuvio 4a esittää leikkausta viivaa IVa-IVa pitkin kuvion 4 kohteen läpi, kuvio 5 esittää männänvarren avattua kiristys- ja ulostyöntömekanis-mia osittaisena leikkauskuvana, kuvio 6 esittää kuvion 6 mukaista kohdetta kiristetyssä tilassa 90°:n verran pituusakselin ympäri kierrettynä ja aksiaalisena pitkittäisleikkauksena, 601 36 4 kuvio 7 esittää aksiaalista leikkausta pidinrenkaan aksiaalisesti siirrettävän ja lukittavan sovitelman läpi suurennetussa mittakaavassa , kuvio 8 esittää leikkausta viivaa Vlla-VIIa pitkin kuvion 7 kohteen läpi, kuvio 9 esittää kuvaa käsipipetin ylimmästä osasta, kuvio 10 esittää leikkausta viivaa XVIII-XVIII pitkin kuvion 9 kohteen läpi, kuvio 11 esittää aksiaalista leikkausta käsipipetin ylimmän osan muunnellun rakenteen läpi, ja kuvio 12 esittää leikkausta viivaa XII-XII pitkin kuvion 11 kohteen läpi.

Kuvion 1 mukaisesti sijaitsee kädensijan 1 sisällä puristussovit-teessa pipetin runko 2. Tähän on sisäholkki 6 sovitettu siirret-tävästi ja kierrettävästi: a) Siirtämällä sisäholkkia 6 akselin suunnassa saadaan aikaan imuisku tai luovutusisku, kuten kuvioon 4 liittyen lähemmin tullaan selittämään.

b) Lisäksi voidaan sisäholkkia 6 aksiaalisesti siirtämällä käyttää männänvarren 23 ulostyöntö- ja pidätysmekanismia, kuten seu-raavassa tullaan kuvioihin 5 ja 6 liittyen lähemmin selittämään.

c) Kiertämällä sisäholkkia 6 pipetin rungossa 2 voidaan säätää erilaisia iskutilavuuksia ja mahdollisesti männänvarren 23 ulos-työntöä varten toimivaa asentoa, kuten seuraavassatullaan yksityiskohtaisesti selittämään kuvion 4 yhteydessä.

d) Sisäholkin 6 yläpäässä on pyälletty painonappi 7 edellä mainittujen toimintojen suorittamista varten.

e) Pipetin rungon 2 alapäässä on poistopää 111 pidätysrenkaineen 105, jonka aksiaalisesti siirrettävää ja lukittavaa sovitelmaa selitetään lähemmin kuvion 7 yhteydessä.

Kuviossa 2 esitetyn keksinnön mukaisen pipetin kärjen 107 yläpäässä on sisäänpistoalue 135, ontto lieriömäinen alue 121 ja siihen liittyen kapeneva päätealue 101, joka päättyy ahtaaseen imu- ja ulos-työntöaukkoon 103.

5 60136

Kuvio 3 esittää mäntälaitetta, joka muodostuu männänvarresta 23, jonka alapäässä on mäntä 24. Männän 24 suurin ulkohalkaisija on yhtä suuri tai edullisesti hieman suurempi kuin pipetin kärjen 107 onton lieriömäisen alueen 121 sisähalkaisija, niin että mäntä 24 rajoittuu koko iskun aikana liukuvasti alueen 121 lieriömäiseen sisäseinään.

Männän 24 alapinta 123 on muodostettu kartioksi, joka sopii tiukasti pipetin kärjen vastaavasti kartiomaisesti kapenevaan alueeseen 101. Tällä tavoin varmistetaan, että koko pipetin sisältämä neste tulee ulostyönnetyksi luovutusiskun aikana.

Männän 24 kartiomaisessa alapinnassa 123 on edullisesti jatke 170, joka voi tarttua pipetin kärjen 107 imu- ja ulostyöntöaukkoon 103, jolloin se varmistaa nesteen täydellisen ulostyöntämisen myös imuja ulostyöntöaukon alueella.

Kuvioissa 1-3 esitettyjen yksittäisosien kokoonpanoa varten työnnetään ensiksi kuviossa 3 esitetty mäntäyksikkö pidätysrenkaan 105 keskiaukon 145 läpi, jolloin se pysyy pipetissä aksiaalisesti liikkumattomana. Tätä varten voidaan mäntäyksikkö kiertää kuviossa 3 männänvarren 23 yläpäähän merkityn kierteen 147 avulla vastaavaan kierteeseen, joka sijaitsee sisäholkissa 6 tai tähän sisäholk-kiin kiinteästi yhdistetyssä osassa. Tämän rakenteen haittana on kuitenkin se, että männänvarteen 23 on tartuttava mäntäyksikön irtikiertämistä varten kuvion 3 mukaisesti, mikä saattaa olla hygieenisesti arveluttavaa, jos mäntä 24 (tai epätiiviissä sovi-telmassa myös männänvarsi 23) on joutunut kosketukseen myrkyllisten nesteiden tai taudinaiheuttajien saastuttamien nesteiden kanssa. Sen tähden ei edullisesti käytetä ruuviliitosta, vaan kuvioiden 5 ja 6 yhteydessä myöhemmin lähemmin selitettävää kiristys-ja ulostyöntömekanismia.

Kun kuviossa 3 esitetty mäntäyksikkö on sijoitettu kuviossa 1 esitettyyn pipetin runkoon, kuviossa 2 esitetty pipetin kärki 107 kiinnitetään pidätysrenkaaseen 105 kahdesta lovesta 129 ja kahdesta sä-teispultista 127 muodostuvalla pikaliitoksella. Sisäholkki 6 työnnetään sen jälkeen pyällettyä painonappia 7 painamalla mahdollisimman syvälle pipetin runkoon, niin että mäntä 24 sijaitsee ulos-työntöasennossa (alemmassa pääteasennossa). Männän 24 tässä ulos- 6 601 36 työntöasennossa pipetin kärki 107 työnnetään männän 24 päälle ja niin kauas ylöspäin, kunnes pipetin kärjen 107 kapenevan pääte-alueen 101 sisäpinta sijaitsee tiukasti männän 24 alapinnan 123 päällä. Tämän siirron aikana siirretään myös pidätysrengasta 105, minkä jälkeen se kiinnitetään tähän asentoon käyttämällä kuviossa 7 lähemmin esitettyä epäkeskosovitelmaa. Tällä tavoin pipetin kärki 107 lukitaan asentoon, jossa se ei muodosta kuollutta tilavuutta yhdessä ulostyöntöasennossa sijaitsevan männän 24 kanssa.

Tämä pidätysrenkaan 105 asetus, jossa pipetin kärki 107 on sijoitettu paikoilleen, takaa imetyn nesteen täydellisen ulostyöntämisen.

Kuvio 4 esittää aksiaalista leikkausta kuvion 1 kohteen läpi suurennetussa mittakaavassa. Sisäholkin 6 alapäähän on kiinteästi yhdistetty ohjausrengas 9, joka liukuu pipetin rungossa 2 ja ohjaa tällä tavoin sisäholkkia 6 sen aksiaalisessa liikkeessä. Sisäholkin 6 päälle on alhaalla sijoitettu kierrettävästi holkki 13, jotta sisäholkkia 6 kierrettäessä painejousi 26 ei samalla kiertyisi. Holkki 13 on edullisesti muovia (esim. polytetrafluorieteeniä), ja siinä on ulompi, alaspäin suunnattu rengasolake, jota vasten painejousen 2 6 yläpää puristuu. Tämän painejousen 26 alapää on laakeroitu liikkumattomasta pipetin runkoon 2. Kun sisäholkkia 6 painetaan sisään painonappia 7 painamalla, puristuu painejousi 26 siis kokoon. Painejousi 26 pyrkii sen tähden painamaan sisäholkkia 6 mahdollisimman kauas ylöspäin. Kun säätö on oikea, määräytyy alempi pääte-asento (uloin ulostyöntöasento) siten, että toisaalta männän 24 alapinta 123 koskettaa pipetin kärjen 107 kapenevan päätealueen 101 sisäpintaa, samalla kun toisaalta vastenasta 18 koskettaa puoli-maljan 15 lieriömäistä päätekappaletta 15a, kuten jo kuvioiden 1, 2 ja 3 yhteydessä esitettiin.

Eri pipetointitilavuuksien säätöä varten säädetään keksinnön mukaisessa käsipipetissä iskun yläpäätä, koska iskun alapään, kuten jo mainittiin, määrää männän alapinnan 123 ja pipetin kärjen 107 kapenevan päätealueen 101 välinen kosketus. Iskun yläpään säätöön käytetään kuviossa 4 esitettyä porrasmaista etäisyystulkkia 16.

Kuvio 4a esittää leikkausta kuvion 4 viivaa IVa-IVa pitkin. Havaitaan, että porrasmainen etäisyystulkki 16 on suurin piirtein puoli-putki, jossa on alaspäin suunnatut portaat 16a, 16b, 16c ja 16e. Näitä portaita 16a-16e varten on järjestetty vastenasta 18, joka 60136 ulkonee säteittäisesti sisäholkista 6. Kuvion 4 mukaisessa asennossa tämä vastenasta rajoittuu alimpaan portaaseen 16e ja rajoittaa siis iskun yläpään mahdollisimman pieneen pipetointitilavuu-teen. Jos pyällettyä painenappia 7 kierretään, niin että sisä-holkki 6 kiertyy pienen kulman verran, vastenasta 18 irtoaa portaasta 16e ja painejousi 26 painaa tällöin sisäholkkia 6 niin kauas ylöspäin, kunnes vastenasta 18 rajoittuu seuraavaan portaaseen 16d. Kiertämällä pyällettyä painonappia 7 edelleen, voidaan muut portaat 16c, 16b ja lopuksi porras 16a asettaa iskun ylärajaksi ja samalla säätää vastaavasti suurempia pipetointitilavuuksia.

Jotta varmistettaisiin, ettei säädetty pipetointitilavuus sisähol-kin 6 satunnaisen kiertämisen takia muutu, on edullista, jos painonappia 7 kierrettäessä on voitettava vastus siirryttäessä yhdestä pipetointitilavuudesta toiseen tilavuuteen. Tätä tarkoitusta varten porrasmaisessa etäisyystulkissa 16 on pitkittäisurilla 171 varustettu puolikuori 15. Tässä on diametraalisesti kutakin porrasta vastapäätä akselin suuntainen sisempi pitkittäisura 171. Nämä pitkittäisurat näkyvät kuviosta 4a. Jos portaita 16a-16e on viisi, on puolikuoressa 15 niin ollen viisi sisempää pitkittäis-uraa.

Kuvion 4a mukaisesti on sisäholkkiin 6 liimattu vahvistuspultti 8. Sisäholkissa 6 ja vahvistuspultissa 8 on läpimenevä poikkiporaus. Tähän poikkiporaukseen on liimattu vastenasta 18, kuulanpidin 19 ja joustavaa ainetta oleva puristuskappale 20. Puristuskappale 20 painaa kuulaa joustavasti oikealle eli siis puolikuoren 15 pitkittäisuraan 171. Jos sisäholkkia 6 kierretään painonappia 7 säteittäisesti liikuttamalla, jousella laakeroitu kuula 21 lukkiutuu puolikuoren siihen pitkittäisuraan 171, jonka kohdalla kiertoliike pysäytetään. Tätä pitkittäisuraa 171 varten on järjestetty etäisyystulkin 16 porras, joka määrää pipetointitilavuuden, joka on merkitty vastaavasti mitta-asteikkoon 173 (kuvio 10), joka on kiinnitetty päätekappaleeseen 4. Sisäholkissa 6 on sen pää-tekappaleesta 4 ulkonevassa varressa merkintä 175. Jos tämä merkintä on asetettu mitta-asteikon 173 johonkin arvoon, on ao. pipetointitilavuus säädetty. Kuula 21 vierii tai liukuu iskuliikettä suoritettaessa kulloiseenkin pipetointitilavuuteen ja kulloiseenkin portaaseen liittyvässä puolikuoren 15 pitkittäisurassa 171. Pyällettyä painonappia 7 ja niin ollen sisäholkkia 6 kierrettäessä 60136 täytyy kuulan 21 voittaa kynnyksen muodostama vastus kahden viereisen pitkittäisuran 171 välillä, jolloin se puristaa joustavaa ainetta 20 kokoon. Tämä estää tahattoman siirtymisen yhdestä pipetointitilavuudesta toiseen pipetointitilavuuteen.

Jos männänvarsi 23 (kuvio 3) on tarkoitus kiinnittää kierteellä 147, varustetaan esim. ohjausrengas 9 vastaavalla sisäkierteellä.

Kuviossa 4 on esitetty eräs edullinen ulostyöntömekanismi, jota selitetään seuraavassa yksityiskohtaisesti kuvioihin 5 ja 6 liittyen:

Kuvio 6 esittää kiristysistukkaa 27 sulkuasennossa, jossa se pitää kiinni esittämättä jätettyä männänvartta. Kuvio 5 esittää kuvion 6 mukaista kohdetta 90°:n verran kierretyssä asennossa. Tässä kiristysistukka on avatussa asennossa, jossa se vapauttaa männän-varren. Kuvion 6 mukaisesti kiristysistukkaa 27 puristaa kokoon sitä ympäröivä putkimainen ohjausrengas 9, niin että se tarttuu männänvarren ympärille kiristävästi. Ohjausrenkaan 9 ylempi pääte-kappale 9b on liimattu sisäholkin 6 alempaan raoilla 28a ja 28b varustettuun päähän. Jos sisäholkkia 6 vedetään kaikkien eri isku-tilavuuksia rajoittavien porrasten yli pitkälle ylöspäin, vastenas-ta 18 saavuttaa yläpääteasennon, johon se voidaan lukita pienellä lisäkierrolla pikaliitoksen tapaan (kuvio 5). Akselin suuntainen siirto on tässä lukitussa asennossa mahdoton.

Poikittain kiristysistukan 27 yläpään läpi on pistetty vastenasta 28. Tämä voi liikkua aksiaalisesti sisäholkin 7 alapään molemmissa diametraalisesti vastakkaisissa raoissa 28a ja 28b. Nämä raot on esitetty tasokuvantona kuviossa 5 ja leikkauksena kuviossa 6.

Jos sisäholkkia 6 vedetään ylöspäin kuviossa 5 esitettyyn asentoon asti, toisaalta vastenasta 18 lukkiutuu ylhäällä ja toisaalta sisä-holkki 6 vie mukanaan ylöspäin siihen jäykästi yhdistetyn ohjaus-renkaan 9, jonka päälle holkki 13 on sijoitettu kiertyvästä.

Liikkumattomaan pipetin runkoon 2 on yhdistetty jäykästi päätekappa-leen 4 välityksellä puolikuori 15, joka lieriömäisellä päätekappa-leellaan 15a ympäröi sisäholkkia 6. Tähän puolikuoren 15 kiinteään lieriömäiseen päätekappaleeseen 15a törmäävät vastenastan 28 molem- 9 60136 mat sisäholkista ulkonevat päät, kun sisäholkkia vedetään ylöspäin. Vastenastaa 28 työnnetään jousen 29 voimaa vastaan sisäholkin 6 suhteen alaspäin siirtyvän puolikuoren 15 avulla raoissa 28a ja 28b ja näiden rakojen yläpäästä alaspäin (vrt. myös kuvio 4). Tällöin vastenasta 28 puristaa jousta 29 kokoon ohjausrenkaan 9 vastetta 9a vasten. Kiristysistukka 27 on yhdistetty jäykästi vastenastaan 28, niin että puolikuori 15 pitää myös kiristysis-tukkaa 27 kiinni yhdessä vastenastan 28 kanssa. Ohjausrengas 9 ja holkki 13 liikkuvat kiristysistukan 27 suhteen ylöspäin, niin että hoikin 13 ontelo 13a ottaa vastaan kiristysistukan 27 alapään ja mahdollistaa, että (kolmesta sormesta muodostuva) kiristysistukka 27 joustavuudestaan johtuen avautuu ja vapauttaa männänvar-ren 23, niin että tämä voi vapaasti pudota ulos. Tällä tavoin mäntäyksikkö voidaan työntää ulos mäntään tarttumatta. Tällainen ulostyöntö pipetointivaiheen päätyttyä saattaa hygienian kannalta olla edullisempi kuin irtiruuvaus.

Jos pidinrenkaan 105 alakeskiaukon 145 (kuvio 1) läpi työnnetään käsipipetin sisään uusi mäntäyksikkö (kuvio 3), tämä kiinnitetään siten, että pyälletty painonappi 7 kierretään takaisin vasemmalle kuviossa 5 esitetystä lukitusta asennosta, minkä jälkeen sisäholkkia 6 siirretään aksiaalisesti niin kauas, kunnes ensimmäinen por ras 16a saavutetaan, jolloin siis on säädetty suurempi pipetointi-tilavuus. Tähän ensimmäiseen portaaseen kierrettäessä täytyy kuulan 21 lukkiutua siihen pitkittäisuraan, joka on tarkoitettu suurinta iskutilavuutta varten. Kun sisäholkkia 6 työnnetään alaspäin, puolikuori 15 liikkuu suhteellisesti ylöspäin, nimittäin kuvion 5 asennosta kuvion 6 asentoon. Jousi 29 työntää tällöin vastenastaa ylöspäin 28 rakojen 28a ja 28b päähän asti ja vetää samalla kiristysistukan 27 ohjausrenkaaseen 9, jolloin se sulkeutuu. Männänvarren 23 yläpää on tällöin puristettu tiukasti kiristys-istukkaan 27.

Kuvio 7 esittää pidinrenkaan 105 aksiaalisesti siirrettävää ja lukittavaa laakerointia pipetin rungon 2 vastaanottopäässä 111. Kuvion 7 mittakaava on kuvioon 1 verraten valittu suuremmaksi. Lisäksi suurentaminen on säteittäisessä suunnassa voimakkaampi kuin aksiaalisessa suunnassa.

10 60136

Pidinrenkaassa 105 on myös kuviosta 1 näkyvä keskiaukko 145, johon on kiinteästi pistetty putki 109. Tämän putken läpi kulkee vapaasti kuviossa 7 esittämättä jätetty männänvarsi 23, jonka alapäässä (kuvio 3) on mäntä 24, joka liukuu pipetin kärjen 107 onton lieriömäisessä keskialueessa 121. Pipetin rungon 2 alempi vas-taanottopää 111 päättyy pidinrenkaan 105 lieriömäiseen syvennykseen, jolloin pitimen 105 syvennys on keskiöity koko pipettisovi-telman akselin 168 suhteen, niin että pidintä 105 voidaan kiertää tämän akselin 168 ympäri ja siirtää sen suunnassa.

Putken 109 ylempään vapaaseen, vastaanottopäähän 111 työntyvään päähän on kiinnitetty pyöreän lieriömäinen epäkesko 115, jonka epä-keskoakseli 117 sijaitsee hieman koko sovitelman akselin 168 ulkopuolella. Vastaanottopään 111 laajennetussa pyöreän lieriömäisessä tilassa 113, jossa epäkesko 115 voi liikkua, on seinämä 119, jonka akseli 161 on erillään sekä koko sovitelman akselista 168 että epäkeskoakselista 117. Kuvion 7 mukaisesti seinämän 119 akseli 161 sijaitsee kauempana koko sovitelman akselista 168 kuin epäkeskoakseli 117.

Jos pidinrengasta 105 kierretään sen pyälletyn ulkopinnan 169 avulla, voidaan epäkesko 115 irrottaa kiristysotteestaan sitä ympäröivästä seinämästä 119. Tässä asennossa putkea 109 voidaan siirtää pidinrenkaan 105 avulla vastaanottopään 111 vastaavassa porauksessa ja niin ollen säätää pidinrengasta 105 sekä sen kannattamaa pipetin kärkeä 107 mäntälaitteen suhteen siten kuin kuvioiden 1-3 yhteydessä on jo selitetty. Tällaisen säädön mahdollistamiseksi putkimaisen vastaanottopään 111 alempi päätepinta 163 sijaitsee määrätyn välimatkan päässä pidinrenkaan 105 pohjapinnasta 165, ja samalla tavoin epäkesko 115 sijaitsee välimatkan päässä sisemmän rengasolakkeen muodostamasta vastaanottopään 111 pohjapinnasta 167. Nämä molemmat välimatkat mahdollistavat tarvittavan aksiaalisen siirron sen alueen puitteissa, jossa säätö on tarpeen. Jos putki 109 työnnetään niin kauas vastaanottopään 111 sisään, että pipetin kärjen 107 kapenevan päätealueen 101 sisäpinta rajoittuu tiiviisti ulostyöntöasennossa sijaitsevan männän alapintaan 123, on haluttu säätöasento saavutettu. Tässä asennossa pidinrengasta 105 kierretään siten, että epäkesko 115 kiinnittyy sitä ympäröivään seinään 119 (vrt. myös kuvio 8). Tällä tavoin varmistetaan, ettei pipetointivaiheen aikana voi tapahtua pipetin kärjen aksiaa- 11 60136 lista siirtymistä, joka johtaisi mitatun pipetointitilavuuden muutokseen.

Jotta varmistettaisiin, ettei säädetty pipetointitilavuus sisä-holkin 6 satunnaisen kiertämisen takia muutu, käytetään sovitel-maa, jota jo on kuvattu edellä kuvion 4a yhteydessä. Tämä sovi-telma toimii tyydyttävästi, mutta se muodostuu kuitenkin useista yksittäisosista, minkä vuoksi sen valmistus on suhteellisen kallis. Yksinkertaisempi rakenne on esitetty kuvioissa 11 ja 12. Tässä rakenteessa etäisyystulkki 16 on muodostettu putkimaiseksi kappaleeksi, ts. etäisyystulkki 16 muodostaa puolikuoren 15 osan. Pit-kittäisurat on sovitettu välittömästi itse etäisyystulkin sisäosaan, tarkemmin sanottuna ylempään, päätekappaletta 4 ympäröivään alueeseen. Sisäholkin 6 yläalue on varustettu kahdella tasaisella pinnalla 204 ja 206, joihin päätekappaleen 4 vastaavat tasaiset pinnat rajoittuvat siten, että sisäholkki 4 vie sitä kierrettäessä päätekappaleen 4 mukanaan. Muulloin se voi kuitenkin liikkua vapaasti päätekappaleessa 4.

Päätekappaleella 4 on suunnilleen soikea poikkileikkaus. Se kannattaa vääntölujasti kahta jousilevyprofiilia 208 ja 209. Kumpikin jousilevyprofiili on pitkiltä sivuiltaan viistetty, ja niiden keskellä on kohoumana uuma 212 ja vastaavasti 210. Molemmat jousilevyprof iilit ympäröivät päätekappaletta 4 siten, että ne muodostavat yhdessä suurin piirtein putkimaisen kappaleen. Ne on viistetty pitkiltä reunoiltaan, niin että kaksi viistettyä aluetta aina lukkiutuu päätekappaleen 4 pitkittäisuraan 200 ja 202. Nämä pitkittäisurat on sovitettu poikkileikkaukseltaan soikiomaisen päätekappaleen 4 suurimpien halkaisijoiden kohdalle, niin että kohoumat sijaitsevat poikkileikkaukseltaan soikiomaisen päätekappaleen 4 pienimpien halkaisijoiden kohdalla.

Etäisyystulkissa 16 on päätekappaletta 4 ympäröivällä ylemmällä alueella sen koko sisäkehän yli pitkittäisuria 216a, 216b, 216c, 216e. Kukin pitkittäisura sijaitsee diametraalisesti sitä vastaavaa pitkittäisuraa vastapäätä, ts. pitkittäisura 216a sijaitsee diametraalisesti lisäuraa 216a vastapäätä, pitkittäisura 216b sijaitsee diametraalisesti pitkittäisuraa 216b vastapäätä jne. Esitetyssä asennossa on molemmat uumat 210 ja 212 lukittu molempiin pitkittäisuriin 216c. Jos sisäholkkia 6 kierretään painonapin 7 12 601 36 avulla, se vie sisemmillä tasaisilla pinnoillaan 204 ja 206 mukanaan päätekappaleen 4. Päätekappaleen 4 mukana kiertyvät molemmat jousilevyprofiilit 208, 209. Tällöin nämä jousilevyprofii-lit puristuvat kokoon. Tämä saadaan aikaan päätekappaleen 4 suurin piirtein soikiomaisen muodon avulla, koska elastinen muodonmuutos voi tapahtua vapaassa tilassa 218 (vrt. myös kuvio 11, joka esittää leikkausta kuvion 12 läpi viivaa XI-XI pitkin) päätekappaleen 4 ja jousilevyprofiilien välissä. Myötäpäivään kierrettäessä uumat 210, 212 saavuttavat molemmat pitkittäisurat 216b ja lukkiutuvat näihin. Tällä tavoin saadaan siis säädetyksi suurempi pipetointi-tilavuus.

Kuvioiden 11 ja 12 mukaisella rakenteella on kuvion 4a mukaiseen rakenteeseen verrattuna se toiminnallinen etu, että molemmat jousilevyprof iilit 208 ja 209 kohdistavat sisäholkkiin 6 molemmilta puolilta saman paineen, kun taas sisäholkkia 6 painetaan kuvion 4a mukaisessa rakenteessa yksipuolisesti kuulaa 21 vastapäätä olevalle puolelle. Sen sijaan kuvioiden 10 ja 11 mukaisessa rakenteessa sisäholkkiin 6 kohdistuva tasainen puristuspaine johtaa sen kevyempään liikkeeseen.

«

Claims (6)

13 601 36

1. Käsipipetti, jossa on kimmoisan voiman (26) ylöspäin painama mäntälaite, jonka mäntä (24) on siirrettävissä pipetin kärjessä (107) ja jonka männänvarsi (23) on sitä ulkoapäin ohjaamalla siirrettävissä kimmoisaa voimaa (26) vastaan niin kauas alaspäin, että mäntä (24) männän iskun alapäässä sijaitsee pipetin kärjen (107) alapäässä, jolloin pipetin alapäähän on sovitettu männänvar-ren (23) läpäisemä pidinrengas (105), joka alhaalta irrotettavasti kannattaa pipetin kärkeä (107) ja on ylhäältä laakeroitu aksiaalisesta siirrettävästi ja lukittavasti, tunnettu siitä, että pidinrengas (105) kannattaa ylhäällä putkea (109), joka menee pipetin rungon (2) alemman vastaanottopään (111) aksiaaliporauksen läpi ja kannattaa vapaassa yläpäässään vastaanottopään (111) laajennetussa tilassa (113) epäkeskoa (115) ja siihen kuuluvaa epäkesko-akselia (117), jolloin laajennetun tilan (113) seinämä (119) sijaitsee pipetin kokonaissovitelman akselin (168) suhteen epäkeski-sesti siten, että pidinrenkaan (105) kiertäminen saa aikaan epäkes-kon (115) kiinnittymisen ympäröivään seinämään (119).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen käsipipetti, tunnettu siitä, että pipetin kärki (107) on kiinnitetty irrotettavasti pikaliitoksella (ura 129, säteispultit 127) pidinrenkaan (105) alempaan vasteeseen (125),

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen käsipipetti, jonka männänvarsi (23) on sijoitettu sisäholkkiin (6), tunnettu siitä, että sisäholkki (6) on siirrettävissä putkimaisessa, porrasmaisessa etäisyystulkissa (15, 16), jonka säteittäisesti sovitettujen portaiden (16a, 16b, 16c, 16d, 16e) kanssa toimii sisähol-kista (6) ulkoneva vastenasta (18) iskun rajoittamista varten, ja että etäisyystulkin (15, 16) portaat (16a-16e) rajoittavat männän iskun yläpään.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen käsipipetti, jolloin sisäholkin (6) ulkonevaa yläpäätä kiertämällä vastenastaan (18) liitetään etäisyystulkin (16) eri portaita, tunnettu siitä, että sisäholkkiin (6) on kiinnitetty vääntölujasti ainakin yksi ulospäin jouskuormitteinen kohouma (kuula 27 tai vastaavasti uuma 210, 212), joka lukkiutuu etäisyystulkin (15, 16) eri sisempiin pitkittäis-uriin (171; 216a, 216b, 216c, 216d, 216e). 60136

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen käsipipetti, tunnettu siitä, että sisäholkin (6) päälle on pistetty vääntölujasti pääte-kappale (4), johon on kiinnitetty vääntölujasti putkimainen kimmoisa kappale (208, 209), jossa on joustavasti kaksi vastakkaista, omaan pitkittäisuraansa kytkeytyvää uumaa (210, 212).

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen käsipipetti, tunnettu siitä, että putkimainen kimmoisa kappale muodostuu kahdesta jousi-levyprofiilista (208, 209), joiden sivureunat on viistetty ja kytkeytyvät päätekappaleen (4) pitkittäisuriin (202, 204) ja joiden keskialueet on muodostettu kohoaviksi siten, että ne muodostavat uumat (210, 212). 15 60136