FI59892B - Faergbildkatodstraoleroer - Google Patents

Description

G5»r*l [b] f11. KUULUTUSJULKAISU CQOQO

«fj IBJ (11) UTLÄCGNINCSSKRIFT 5 9892

Patent rr'ddolat / (51) Kv.ik.Va.3 H 01 J 29/51 SUOMI —FINLAND (21) P*Mnttlh«k»mu*-PatMrtamttnJns 772721» (22) HakwnlipUvi — AmBknlnpdag 16.09-77 (23) AllniptWi—GiklgliMsdag 16.09.77 (41) Tullut (ulklMkil — BIMt offantllg 23.03.78

Pfctantti-ja rakistarihallitu· ............. , . .... .

-,. . . , . , , (44) N»ht*v«k*lp*non Ja kuuL|ulk*J»un pvm. — ni- p.

Patant· och registarttyralaan ' ' AimMcm utlagd och utl.skrtft«n publkmd 30.06.81 (32)(33)(31) Pyyd·**)' «tuojkuu*—Kagird prtoritet 22.09-76

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) P 26U2560.5 (71) Licantia Patent-Verwaltungs-G.m.b.H., Theodor-Stem-Kai 1, D-6 Frankfurt am Main, Saksan Liittotasavalta-Forbundsrepubliken Tyskland(DE) (72) Reinhard Srowig, Unterelchingen, Saksan Liittotasavalta-FSrbundsrepubliken HVskland(DE) (7^) Berggren Oy Ab (5t) Värikuvakatodisädeputki - Färgbildkatodstr&leror

Esillä olevan keksinnön kohteena on värikuvakatodisädeputki, jossa on kolme samaan tasoon sovitettua elektronisäteen kehitinjärjestel-mää, joiden elektronisädeakselit leikkaavat toisensa pienen välimatkan päässä ennen fluoroivaa kuvapintaa ja jotka on kiinnitetty pin-" teillä eristystuklin siten, että kumpikin ulompi elektronisäteen kehitinjärjestelmä kiinnitetään voimasulkuisesti keskimmäiseen elektronisäteen kehitinjärjestelmään liittämällä väliin ainakin yksi eristystuki.

Värikuvaputket, joissa on kolme samassa tasossa olevaa säteen kehitinjär jestelmää, tunnetaan ns. in-line-putkina. Tällaisia putkia käytettäessä on havaittu, että fluoroivassa kuvapinnassa esiintyy säteen kehitinjärjestelmien kuumetessa usein värireunuksia, jotka johtuvat ilmeisesti siitä, että järjestelmän asennuksen mukaan määrätty kolmen oleellisesti värivalintareikälevyn tasossa sijaitsevan elektronisäteen leikkauspiste siirtyy putken pituusakselilla. Eräänä syynä värireunuksien ei toivottuun esiintymiseen on se, että säteen kehitinjärjestelmien yksittäiset elektrodit leviävät eri tavalla riippuen asemastaan lämpöä säteileviin katodeihin nähden, jolloin 2 59892 yksittäisten elektrodien säteen läpikulkuaukot eivät enää sijaitse tarkasti kohdakkain. Tämä aiheuttaa elektronisäteen poikkeaman, niin että kulma, jossa elektronisäteiden tulisi yhtyä toisiinsa, ei enää säily entisellään. Tällaiset poikkeamat ovat erityisen suuria kohdassa, jossa kahden viereisen elektrodin välillä vallitsee suuri jännite-ero. Tällöin voi todella käydä niin, että kokoavan linssin alueella, jossa yleensä esiintyy suuria jännite-eroja, voi jopa pienien lämpösiirtojen ollessa kysymyksessä esiintyä suurempia elektroni-säteen poikkeamia kuin kohdassa, jossa kahden elektrodin välillä esiintyy pienempiä jännite-eroja, mutta suurempia lämpösiirtoja.

Esillä olevan keksinnön tehtävänä on saada aikaan uusi alussa mainittua lajia oleva värikuvakatodisädeputki, jonka elektronisäteen kehitinjärjestelmät on sovitettu niin, että kuumenemisesta johtuvat elektronien siirtymät saadaan pitkälti kompensoitua.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti ehdotetaan, että keskimmäisen elektronisäteen kehitinjärjestelmän pinteet on muodostettu ja sovitettu siten, että elektronisäteen kehitinjärjestelmien kuumetessa käytön aikana molemmat ulommat elektronisäteen kehitinjärjestelmät kallistuvat sädeakseleillaan keskimmäisen järjestelmän sädeakseliin nähden sen verran, että ulompien säteen kehitinjärjestelmien elektronisäteiden näiden järjestelmien kuumenemisesta aiheutuva poikkeama kompensoidaan suurelta osin.

Keksinnön mukaisella sovitelmalla saadaan aikaan, että säteiden leikkauspiste saadaan suurelta osin pidetyksi värivalintareikälevyn tasossa silloinkin, kun elektronisäteen kehitinjärjestelmien alueella vallitsevat erilaiset lämpöolosuhteet. Tämän ansiosta vältytään suuressa määrin häiritseviltä värireunuksilta, varsinkin sinä aikana, kunnes putken päätelämmönvaihto saavutetaan, mikä yleensä kestää noin 20 minuuttia.

Keksintöä selostetaan seuraavassa lähemmin viitaten oheiseen piirustukseen, jossa kuvio 1 esittää elektronisäteiden kulkua in-line-väri-kuvaputkessa, kuviot 2 ja 3 esittävät in-line-järjestelmää päästä sekä sivusta katsottuna, ja kuvio 4 esittää uloimman säteen siirtymistä kuumenemisen seurauksena.

Kolme elektronisäteen kehitinjärjestelmää 1, 2 ja 3, jotka kallistuvat toisiaan kohti saman kulman verran - kallistuma on hyvin pieni ottaen huomioon sen tosiasian, että kolme säteen 3 59892 kehitinjärjestelmää sijaitsevat hyvin lähekkäin ja että etäisyys värivalintareikälevyyn on suhteellisen suuri - lähettävät elektro-nisäteitä 11, 21 ja 31, jotka muodostavat värivalintareikälevyn 4 tasossa leikkauspisteen 7 ja värivalintareikälevyn 4 läpi kuljettuaan kohtaavat fluoroivan kuvapinnan 5.

Säteen kehitinjärjestelmien 1, 2 ja 3 kuumetessa käytön aikana, joka kuumeneminen aiheutuu pääasiassa katodien kehittämästä lämmöstä, on havaittavissa ilmiö, että kummankin ulomman järjestelmän 1 ja 3 elektronisäteet muuttavat suuntaansa, varsinkin katkoviivoin " 13 ja 33 merkityssä suunnassa. Säteiden leikkauspiste siirtyy sen tähden putken pituusakselilla tasoon, joka sijaitsee värivalintareikälevyn tason ulkopuolella. Kuviossa 1 on tämä kolmen elektroni-- säteen 13 ja 33 kuumenemisen aikana esiintyvä poikkeama esitetty liioitellen, jotta tämän ulompien elektonisäteiden poikkeaman kielteinen vaikutus kävisi selvästi ilmi.

Esillä olevan keksinnön mukaisesti tapahtuu nyt säteen kehitinjär-jestelmien kuumenemisesta riippuen kummankin ulomman järjestelmän 1 ja 3 kallistuminen, jonka avulla ulompien järjestelmien elektro-nisäteiden poikkeama kompensoidaan pitkälti, niin että säteiden leikkauspiste 7 pysyy myös kuumentuneissa järjestelmissä ja lämmön aiheuttamien siirtojen aikana suuressa määrin värivalintareikälevyn 4 tasossa.

Kuviossa 2 on esitetty pohjapiirroksena ns. in-line-järjestelmä, josta käy ilmi, että kaikki kolme järjestelmää 1, 2 ja 3 sijaitsevat samassa tasossa ja miten niiden kiinnitys tapahtuu pinteiden 14, 24 ja 34 avulla. Näiden pinteiden 14, 24 ja 34 vapaat päät on sulatettu lasitukiin 6. Lasituet 6 on sovitettu oleellisesti keskenään yhdensuuntaisesti sekä samansuuntaisesti säteen kehitinjärjestelmien yhteisen tason kanssa. Kummankin ulomman järjestelmän 1 ja 3 voimasulkuinen yhdistäminen keskimmäiseen järjestelmään 2 tapahtuu näiden lasitukien väliliitännän avulla. Keskimmäisen säteen kehitinjäriestelmän 2 pinteet 24 on sovitettu svmmetrisesti keskimmäisen järjestelmän sädeakselin ja kolmen järjestelmän yhteisen tason kanssa. Kummankin ulomman järjestelmän 1 ja 3 pinteet 14 ja 34 on sovitettu symmetrisesti kolmen elektronisäteen kehitinjärjes-telmän yhteisen tason kanssa, mutta ei kuitenkaan svmmetrisesti kummankin ulomman järjestelmän 1 ja 3 elektronisäteiden akselin kanssa.

4 59892

Kuviossa 4 on esitetty liioitellen, miten ulompien säteen kehitin-iäriestelmien 14 ia 34 yksittäisten elektrodien asento voi kuumenemisen aikana muuttua. Kuumenemisen vaikutuksesta muuttunutta asentoa on merkitty katkoviivoin. Havaitaan, että säteen kehitinjärjes-telmän 1 elektrodi suurenee kuumenemisen aikana, jolloin tämän elektrodin elektronin läpikulkuaukon asema 15 siirtyy asemaan 16.

Kuviossa 3 an kolme elektronisäteen kehitlnjärjestelmää esitetty sivusta katsottuina. Siinä on esitetty kunkin järjestelmän neljä elektrodia, jolloin yksittäiset elektrodit on tehty kierroltaan symmetrisiksi kulloisenkin sädeakselin kanssa. Ulomman järjestelmän 1 elektrodeja on merkitty viitenumeroilla 17, 18, 19 ja 20, keskimmäisen järjestelmän 2 elektrodeja viitenumeroilla 27, 28, 29 ja 30 sekä oikeanpuoleisen ulomman järjestelmän 3 elektrodeja viitenumeroilla 37, 38, 39 ja 40. Elektrodit 20, 40 ja 30 voivat olla kuppimaisia ohjauselektrodeja, joiden jokaisen sisään on sovitettu katodit, niin että huomattava osa lämmöstä kehittyy näiden elektrodien 20, 30 ja 40 alueella. Elektrodit 17 ja 18 sekä 27 ja 28 sekä 37 ja 38 muodostavat sen sijaan linssin, niin että niiden elektrodien välillä esiintyy erittäin suuri jännite-ero, jolloin tällä alueella voi jo elektrodien vähänkin siirtyessä esiintyä hyvin suuria säteiden poikkeamia. Keksinnön mukaisesti tapahtuu nyt kuumenemisen aikana säde-akselien 101 ja 301 kallistuminen sädeakseliin 201 nähden siten, että kuumenemisen aiheuttama kummankin ulomman järjestelmän 1 ja 3 elektronisäteiden poikkeama tulee pitkälti kompensoiduksi. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa tämä tapahtuu siten, että keskimmäisen säteen kehitinjärjestelmän pinteiden 24 vastaavalla valinnalla ja rakenteella saadaan aikaan eristystukien 6 kallistuma. Tämä voi erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti tapahtua siten, että keskimmäisen järjestelmän elektrodin 30 pinteet ovat sellaista ainetta, jossa sen lämpölaajenemiskertoimesta johtuen tapahtuu suurempi laajeneminen kuin keskimmäisen järjestelmän elektrodien 27, 28 ja 29 pinteissä.

Mahdollisesti voi myös olla tarkoituksenmukaista käyttää keskimmäisen järjestelmän elektrodin 29 kiinnittämiseksi pinteitä, joilla on suurempi lämpölaajenemiskerroin kuin elektrodin 30 pinteillä. Elektrodien kuumetessa puristuvat lasituet 6 toisistaan erilleen kolmen järjestelmän yhteisen tason suuntaisessa tasossa elektrodien 29 ja 30 alueella, jolloin ne kallistuvat toisiaan vasten.

5 59892

Koska ulommat elektronisäteen kehitinjärjestelmät 1 ja 3 kuitenkin on myös kiinnitetty näihin lasitukiin 6, kuten kuviosta 2 käy ilmi, kallistuvat kummankin ulomman järjestelmän elektronisäteiden akselit 101 ja 301 samoin toisiaan sekä elektronisäteen akselia 201 vasten. Kallistuminen tapahtuu tällöin säteiden leikkauspisteen 7 siirtymisen suunnassa elektronisäteen kehitinjärjestelmiä päin, niin että ulompien järjestelmien yksittäisten elektrodien elektronisä-teiden 13 ja 33 kuumenemisesta aiheutuva ja kuvion 1 yhteydessä selitetty ei toivottu siirtyminen palautuu jälleen suurelta osin ennalleen.

Claims (6)

6 59892 Patenttiväätimukset

1. Värikuvakatodisädeputki, jossa on kolme samaan tasoon sovitettua elektronisäteen kehitinjärjestelmää (1, 2, 3), joiden elektronisädeakselit (101, 201, 301) leikkaavat toisensa pienen välimatkan päässä ennen fluoroivaa kuvapintaa (5) ja jotka on kiinnitetty pinteillä (14, 24, 34) eristystukiin (6) siten, että kumpikin ulompi elektronisäteen kehitinjärjestelmä (1, 3) kiinnittyy voimasulkuisesti keskimmäiseen elektronisäteen kehitinjärjes-telmään (2) liittämällä väliin ainakin yksi eristystuki (6), tunnettu siitä, että keskimmäisen elektronisäteen kehitinjär jestelmän (2) pinteet (24) on muodostettu ja sovitettu siten, että elektronisäteen kehitinjärjestelmien kuumetessa käytön aikana molemmat ulommat elektronisäteen kehitinjärjestelmät (1, 3) kallistuvat sädeakseleillaan keskimmäisen järjestelmän (2) sädeakseliin (201) nähden sen verran, että ulompien säteen kehitinjärjestelmien (1, 3) elektronisäteiden (11, 31) näiden järjestelmien kuumenemisesta aiheutuva poikkeama kompensoituu suurelta osin.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen värikuvakatodisädeputki, tunnettu siitä, että eristystuet (6) kulkevat pituudeltaan suunnilleen putken pituusakselin (21) suuntaisesti ja että ainakin kaksi keskimmäisen elektronisäteen kehitinjärjestelmän (2) pinnettä (24) on muodostettu sellaisiksi, että eristystuet (6) käytön aikana tapahtuvan kuumenemisen aikana kallistuvat kolmen säteen kehitinjärjestelmän (1, 2, 3) yhteisen tason suuntaisessa tasossa.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen värikuvakatodisädeputki, tunnettu siitä, että kummankin ulomman säteen kehitinjär-jestelmän (1, 3) kallistuminen tapahtuu käytön aikana tapahtuvan kuumenemisen aikana säteiden leikkauspisteen (7) ja fluoroivan kuvapinnan (5) välisen etäisyyden suurenemisen mukaisesti.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen värikuvakatodisädeputki, tunnettu siitä, että keskimmäisen elektronisäteen kehitinjärjestelmän (2) pinteet (24) on sovitettu symmetrisesti keskimmäisen elektronisäteen kehitinjärjestelmän (2) sädeakselin (201) ja kolmen säteen kehitinjärjestelmän (1, 2, 3) yhteisen tason kanssa. 7 59892

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen värikuvakatodisäde-putki, tunnettu siitä, että kummankin ulomman säteen kehitinjärjestelmän (1, 3) pinteet (14, 34) on sovitettu epäsymmetrisesti näiden järjestelmien sädeakseleihin (101, 301) nähden, mutta kuitenkin symmetrisesti kolmen säteen kehitinjär-jestelmän (1, 2, 3) yhteisen tason kanssa.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen värikuvakatodisäde-putki, tunnettu siitä, että keskimmäisen säteen kehitin-järjestelmän (2) ainakin yhden katodia lähellä olevan elektrodin (30) pinteet (24) on tehty aineesta, jonka laajenemiskerroin on valittu siten, että tässä pinteessä tapahtuu voimakkaampi laajeneminen kuin keskimmäisen säteen kehitinjärjestelmän (2) katodista kauempana olevien elektronien (29, 28, 27) pinteissä (24).