FI59779C - Foerfarande och anordning foer boejning av en glasskiva till en relativt skarp vinkel - Google Patents

Description

RäSr^l ΓΒ] «^KUULUTUSjULKAISU ς Q - „ 1 J UTLAG G n I N G SS K RlI F ^ 9 7 7 9 (45) F." ten fc G.iilvt V (51) Kv.ik?/int.ci.3 C 03 B 23/025 SUOMI —FINLAND (21) Ptt*nttlh»k*mui — PuantaiMttkninf 76o6ll (22) H»k*ml»pllvl — An*eknlnpd»| 10.03-76 ^ ' (23) Alkupllvi — Glltlghaudag 10.03-76 (41) Tullut |ulklMkal — Bllvlt offtntllg 15-09· 76

Patentti- ja rekicterihallitua Μϊ. . ..

_ . (44) Nlhtlvikilpanon ja kuuL|ulkal*un pvm. — Q,

Patent· och ragictaratyralsm Anaökan utlagd och utl.ikrlftan publicurad 30 · 06.8l (32)(33)(31) Pyydetty «tuolkuu» —Begird priorltat lU. 03- 75 USA(US) 558288 (71) Libbey-Owens-Ford Company, 8ll Madison Avenue, Toledo, Ohio, USA(US) (72) Harold Emery Hamilton, Millbury, Ohio, Paul Vincent Pastorek, Rossford,

Ohio, Floyd Theodore Hagedom, Oregon, Ohio, Robert Gene Revells, Toledo, Ohio, USA(US) (7I*) Leitzinger Oy (5I+) Menetelmä ja laite lasilevyn taivuttamiseksi suhteellisen terävään kulmaan - Förfarande och anordning för böjning av en glasskiva tili en reiät ivt skarp vinkel

Keksinnön kohteena on menetelmä lasilevyn taivuttamiseksi suhteellisen terävään kulmaan, jossa menetelmässä ensimmäinen sähköisesti johtava rata asetetaan ainakin toiselle lasilevyn pinnalle pitkin levyn haluttua taivutusviivaa, johdetaan sähkövirta mainittuun ensimmäiseen sähköisesti johtavaan rataan lasilevyn kuumentamiseksi välittömästi tämän ensimmäisen radan viereisellä alueella lämpötilaan, joka on lasin taivutuspisteen yläpuolella, minkä jälkeen levy taivutetaan terävästi pitkin mainittua ensimmäistä sähköisesti johtavaa rataa.

Keksinnön kohteena on myös laite menetelmän soveltamiseksi.

Eräässä tunnetussa lasilevyjen taivutusmenetelmässä ja -laitteessa, jolloin lasilevyt on tarkoitettu käytettäväksi ajoneuvojen tai vastaavien lasi-ikkunoina, käytetään rengas- tai kehikkotyyppistä taivutusmuotoa, jonka profiilipinnat on järjestetty tarttumaan vain levyjen reunaosiin, jotta vältettäsiin valmiin lasi-ikkunan sen alueen vahingoittuminen, jonka läpi katsellaan, ja jolloin mainitut profiilipinnat noudattavat taivutetun levyn kaarevuutta pystysuunnassa. Tämän tekniikan mukaisesti tasainen lasilevy on tuettuna muotilla profiilipinnan yläpuolella ja se lämmitetään uunissa lasin peh- 2 59779 menemispistettä vastaavaan lämpötilaan, jolloin levyn paino painaa sen kosketukseen muotin profiilipintojen kanssa. Muotti on usein jaettu osiin osien keskinäisen liikkeen mahdollistamiseksi kuumennetun lasin alaspäin taipumisen aikana, jotta lasi-ikkunoille saataisiin muodostetuksi yhdistelmäkaarevuuksia, joita esimerkiksi esiintyy nykyaikaisissa ajoneuvomalleissa. Taivutetun levyn ollessa edelleen muotilla sen jälkeen, kun se on saatettu haluttuun muotoon, levy jäähdytetään tai hehkutetaan valvotulla tavalla lasin hehkutus-tai päästöalueen alapuolella olevaan pisteeseen.

Yllä mainittujen yhdistelmäkaarevuuksien lisäksi on usein tarpeellista saada muodostetuksi lasi-ikkunaan suhteellisen teräväkulmainen tai V-muotoinen taite joko poikittain tai pitkittäin yhtä tai useampaa viivaa pitkin tuulilasin tai takaikkunan saattamiseksi seuraamaan ajoneuvon kattoviivaa tai sen sivupintoja. Tällaisten V-muotoisten taitteiden tai hyvin pienillä kaarevuussäteillä varustettujen taitteiden muodostaminen yllä esitetyllä "painovoimataivutustekniikalla" on valmistusvaiheessa ongelmallista.

Ratkaisun näihin ongelmiin sai aikaan amerikkalaisissa patenteissa 3,762,903 ja 3,762,904 esitetyt lasin taivutusmenetelmät, jotka patentit on siirretty samalle siirronsaajalle kuin tämä keksintö, jolloin näissä menetelmissä muodostetaan sähköisesti johtava rata ainakin lasilevyn toiselle pinnalle pitkin sitä viivaa, jota levy halutaan terävästi taivuttaa. Tämän jälkeen levyä kannatetaan sopivalla muot-tirakenteella ja kuumennetaan uunissa lasin pehmenemispistettä vastaavaan lämpötilaan, jolloin levyn paino saa aikaan sen vajoamisen muotin profiilipintoja noudattavaan asemaan ja jolloin samanaikaisesti saatetaan sähkövirta kulkemaan mainitun radan kautta lasilevyn sen alueen, joka sijaitsee välittömästi mainitun radan vieressä kuumittamiseksi mainitun pehmenemispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan, jolloin saadaan aikaan mainitun levyn taipuminen mainittua rataa pitkin ja haluttu suhteellisen terävä kulma saadaan muodostetuksi siihen. On selvää, että täysin automatisoidussa sarjatuo-tantotyöskentelyssä pitää järjestää elimet virran syöttämiseksi sähköisesti johtavalle radalle automaattisesti lasilevyn kuumennusuunin läpi tapahtuvan kuljetuksen aikana.

Keksinnön tarkoituksena on parantaa edellä mainittua tyyppiä olevaa menetelmää ja laitetta siten, että automatisoidussa sarjatuotannossa varmistetaan virran syöttäminen sähköisesti johtavaan rataan koko 3 59779 taivutusvaiheen ajan.

Tämän tarkoituksen saavuttamiseksi on keksinnön mukainen menetelmä tunnettu siitä, että lasilevyn pinnalle asetetaan toinen sähköisesti johtava rata, joka ulottuu ensin mainitun radan vastakkaisista päistä vastakkaisiin suuntiin pitkin lasilevyn ensimmäisiä vastakkaisia reuna-alueita ja sitten pitkin lasilevyn toisia, ensimmäisiin nähden kulmassa olevia vastakkaisia reuna-alueita, että sähkövirta johdetaan mainittuun toiseen sähköisesti johtavaan rataan pitkin toisia vastakkaisia reuna-alueita, joissa seu-raavan taivutusvaiheen aikana lasin siirtymä on pienimmillään, jolloin varmistetaan sähkökontakti koko taivutusvaiheen ajan ja sähkövirta johdetaan pitkin ensimmäisiä vastakkaisia reuna-alueita ensimmäiseen sähköisesti johtavaan rataan.

Menetelmän soveltamiseksi tarkoitettuun laitteeseen kuuluu runko, joka kannattaa reunakehikkotyyppistä taivutusmuottia, jonka yläpinnalla on pääasiallisesti jatkuva muotoilupinta, joka on yhdenmukainen taivutettavan lasilevyn reunan kanssa. Laite on tunnettu siitä, että mainittuun runkoon asennettuna on järjestetty sähköisesti johtavat elimet, joihin kuuluu toisiinsa nähden vastapäätä sijoitetut sähkökontaktit, jotka ovat välimatkan päässä mainitusta muotoilupinnasta ja koskettavat muotin kannattamana olevan lasilevyn vastakkaisia reunaosia, elimet, jotka eristävät kontaktit muotoilupinnasta, ja elimet, jotka kytkevät mainitut sähköisesti johtavat elimet sähkövirtalähteeseen.

Seuraavassa keksintöä selostetaan lähemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 on perspektiivikuva autosta, jossa on esillä olevan keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella valmistettu takaikkuna.

Kuvio 2 on perspektiivikuva takaikkunasta ennen taivutusta.

Kuvio 3 on perspektiivikuva muottiyksiköstä, johon kuuluu esillä olevan keksinnön mukaiset uudet erikoispiirteet.

Kuvio 4 esittää taivutusuunia ylhäältä nähtynä, jolloin useita 4 59779 tämän keksinnön mukaisia lasin muokkausmuottiyksiköitä kuljetetaan uunin läpi.

Kuvio 5 esittää kuviossa 3 esitettyä muottiyksikköä ylhäältä nähtynä .

Kuvio 6 on pitkin kuvion 5 viivaa 6-6 otettu pitkittäisleikkaus, joka esittää muottiyksikön avoimessa, lasia vastaanottavassa asennossa.

Kuvio 7 on samanlainen kuin kuvio 6 mutta esittää muottiyksikön suljetussa asennossa.

Kuvio 8 on uunin seinän läpi otettu osiin jaettu pystyleikkaus, joka esittää sähköisesti johtavien sondiyksiköiden yksityiskohtia .

Kuvio 9 esittää suurennetussa mittakaavassa osiin jaettuna ja ylhäältä nähtynä kontaktin pysäyttimen yksityiskohtia, joka pysäytin muodostaa osan tämän keksinnön mukaista muottiyksikköä.

Kuvio 10 on pystyleikkaus pitkin kuvion 9 viivaa 10-10.

Kuvio 11 on osiin jaettu vaakaleikkauskuva, joka esittää sondi-varren takaisinvedetyssä, muottiin tarttuvassa asennossa täysillä viivoilla ja poispäin ulottuvan kosketuksesta irti olevan asennon pisteviivoilla.

Tarkasteltaessa piirustuksia yksityiskohtaisemmin kuviossa 1 on esitetty suhteellisen terävään kulmaan keksinnön mukaisella menetelmällä ja laitteella taivutettu takalasi 20, joka on esitetty asennettuna autoon 21. Takalasi 20 muodostuu yhdestä lasilevystä 22 (kuvio 2), jonka muoto on terävästi taivutettu V-muoto, jolloin levy on taivutettu yleisesti ottaen viitenumeron 23 osoittamaa suoraa viivarataa pitkin, joka ulottuu lasilevyn 5 59779 toisesta pitkittäisreunasta toiseen keskeisesti ja yhdensuuntaisesti levyn vastakkaisiin poikittaisreunoihin nähden. Taitteen radan tai akselin määrittää kuumennettu sähköisesti johtava rata 24, joka on liitetty vastakkaisista päistään vastakkaissuuntaisiin johdinratoihin 26 ja 27, jotka ulottuvat levyn toisiinsa nähden vastapäisiä pituussyrjiä pitkin ja jotka on varustettu niihin suorakulmaisesti liittyvillä, sisäänpäin kääntyvillä osilla 28 ja 29 vastaavassa järjestyksessä, jolloin nämä osat ulottuvat levyn toisiinsa nähden vastapäisiä poikittaisreuno-ja pitkin. Johtavan radan 24 samoin kuin johdinratojen 26, 28 ja 27, 29 toiminta selvitetään jäljempänä yksityiskohtaisesti.

Vaikka tämän keksinnön mukaista menetelmää ja laitetta selvitetään viittaamalla takalasiin, jossa on yksi teräväkulmainen taite, on ymmärrettävä, että keksinnön periaatteita voidaan yhtä hyvin soveltaa sellaisten lasilevyjen valmistukseen, joissa on useita kulmataitteita ja/tai monikerroksisten lasilevyjen valmistukseen, jollaisia ovat esimerkiksi tavanomaiset laminoidut tuulilasit, tai minkä tahansa lasi-ikkunan valmistukseen, johon halutaan muodostaa yksi tai useampia teräväkul-maisia taitteita.

Muottiyksikön muodossa olevaa taivutuslaitetta, jota kokonaisvaltaisesti esittää viitenumero 31 ja joka kokonaisuudessaan on esitetty kuviossa 3, käytetään keksinnön mukaisesti terävien taitteiden muodostamiseksi valmiiseen tuotteeseen. Muot-tiyksikköön 31 kuuluu kehikkotyyppinen muotti 32, joka on kiinnitetty olennaisesti suorakulmaisen muotoiseen tukirunkoon 33.

Tähän runkoon kuuluu pari ylöspäin ulottuvia päätyelimiä 35, jotka on liitetty toisiinsa yläpäistään parilla yhdensuuntaisia, pituussuuntaisesti ulottuvia muottitukia 36, joiden ääriviiva pystykuvassa vastaa yleisesti ottaen kehikkotyyppisen muotin 32 muotoa.

6 59779

Muottiin 32 kuuluu pari muottiosia 37 ja 38, jotka on kääntyvästä liitetty yhteen sisäpäistään diametraalisesti vastakkaisilla, viitenumeron 40 osoittamilla saranayksiköillä kääntymään kuviossa 6 esitetyn avoimen, lasin vastaanottavan asennon ja kuviossa 7 esitetyn suljetun, lopullisen asennon välillä. Nämä saranat 40 voivat olla tavanomaiset ja näyttää siltä, että niitä ei tarvitse enempää esitellä tai kuvata, koska huomataan, että saranoihin kuuluu horisontaalisesti suoraan järjestetyt kääntötapit 41, jotka muodostavat yhteisen kääntöakselin, jonka ympäri muottiosat 37 ja 38 kääntyvät.

Muottiosat 37 ja 38 ovat olennaisesti samanlaisia ja toistensa peilikuvia ja kumpaankin kuuluu ylhäältäpäin nähtynä ääriviivaltaan olennaisesti U:n muotoinen muotokisko 42, jossa on lateraalisesti välimatkan päässä toisistaan olevat, yhdensuuntaiset sivuosat 43 ja 45, jotka liittää yhteen päätyosa 46. Tangot 47 ulottuvat muottikiskon sivuosien 43 ja 45 välillä ja ovat niihin jäykästi kiinnitettyinä sivuosien pitämiseksi toisiinsa nähden liikkumattomassa asennossa. Muotokiskoa 42 kantaa liitostukikisko 48, jonka yleismuoto on samanlainen kuin muotokiskon 42, mutta hieman suurempi periferaaliselta mitaltaan kuin viimeksi mainittu, jolloin liitostukikisko on liitetty muotokiskoon välimatkan päähän erotintappien 50 avulla (kuviot 5 ja 6). Muotokisko 42 on varustettu ylämuotopinnalla 51, jolla lasilevy lepää sen muokkauksen aikana ja joka on järjestetty välimatkan päähän tuki-kiskon 48 yläpinnan yläpuolelle.

Vaikka esitetyssä suoritusmuodossa on selityksen yksinkertaistamiseksi ja helpottamiseksi esitetty ja kuvattu suhteellisen yksinkertainen, nivelletty muotti, jossa on ainoastaan kaksi kääntyvää osaa, on ymmärrettävä, että varsinainen muotti voidaan muodostaa kolmesta tai useammasta saranoin yhteenliitetystä osasta. Käytettyjen osien määrän ja muodon määrää se erityinen taivutettu muoto, joka halutaan antaa tietylle käsiteltävänä olevalle lasilevylle.

Muotin tukemiseksi sen liikkuessa kuvion 6 mukaisesta avoimesta asennosta, jossa taivutettavat, tasaiset lasilevyt vastaanotetaan, kuvion 7 mukaiseen suljettuun asentoon, on kumpaankin muottiosaan 37# 38 kiinnitetty jäykästi poikittain ulottuva kääntötanko 52 nokkien 53 avulla, jotka riippuvat alaspäin kyseisestä tukikiskosta 48 ja joiden läpi tanko 52 ulottuu. Kummankin tangon 52 vastakkaiset päät on tuettu pyörivästi nivelillä 54, joita puolestaan kantaa kääntyvästi tapit 55, jotka on kiinnitetty nokkiin 56, jotka nokat puolestaan 7 59779 on jäykästi kiinnitetty tukirungon 33 muottitukiin 36. Kääntötangot 52 säädetään ja sijoitetaan normaalisti pois niihin liittyvien muottiosien 37, 38 keskustasta muotin päästämiseksi sulkeutumaan niiden painojen vaikutuksesta, ellei kohdisteta voimaa mainittujen muottiosien uloimpiin·'päihin, jolloin aiheutetaan niiden kääntyminen tankojen 52 ympäri muottiosien sisäpäiden kohottamiseksi.

Laitteeseen on järjestetty elimet suljettua asentoa kohti tapahtuvan muottiosien 37 ja 38 kääntymisliikkeen rajoittamiseksi, jolloin ehkäistään pyrkimys käänteiseen taipumiseen tai ylitaipumiseen.

Kuvion 3 mukaisesti näihin elimiin kuuluu pari säädettäviä pysäytti-miä 57, jotka on kiinnitetty ylöspäin suuntautuviin nokkiin 58, jotka puolestaan on kiinnitetty muottiosan 38 tukikiskon vapaisiin sisä-päihin. Näiden pysäyttimien 57 ulommat päät on varustettu puskureilla 60, jotka pääsevät tarttumaan ylöspäin suuntautuviin tukielimiin 61, jotka puolestaan on jäykästi kiinnitetty viereisen tukikiskon vapaisiin sisäpäihin, joka kisko kuuluu muottiosaan 37.

Samoin laite on varustettu pysäytinelimillä muottiosien 37 ja 38 avoimeen asentoon tapahtuvan kääntymisliikkeen rajoittamiseksi, jolloin saadaan aikaan se, että muottiosat asettuvat olennaisesti vaakasuoraan, jolloin tasaiset lasilevyt saadaan sijoitetuksi muottiosille oikealla tavalla. Kuten kuviosta 6 ja 7 käy parhaiten selville, kuuluu näihin elimiin pari säädettäviä pysäyttimiä 62, jotka on kiinnitetty nokkiin 63, jotka nokat riippuvat alaspäin muottiosan 38 tukikiskon vapaista sisäpäistä. Pysäyttimet 62 on varustettu puskureilla 65, jotka pääsevät tarttumaan alaspäin suuntautuviin tukielimiin 66, jotka puolestaan on jäykästi kiinnitetty viereisen tukikiskon sisäpäihin, joka tukikisko kuuluu muottiosaan 37.

Eräs esillä olevan keksinnön tärkeä tunnusmerkki on se, että laitteeseen on järjestetty viitenumeron 70 osoittamat painepysäyttimet, jotka on kiinnitetty tukikiskojen 48 poikittain ulottuviin osiin tasaisen lasilevyn sijoittamiseksi oikealla tavalla paikalleen hiukan muottiosien 37 ja 38 suurimman osan yläpuolelle muottiosien ollessa avoimessa asennossa ja jolloin painepysäyttimet on tarkoitettu kohdistamaan painetta levyn päihin pitäen sen samalla oikeassa asemassa mainittuun muottiin nähden taivutuksen aikana. Lisäksi nämä pysäyttimet 70 toimivat sähkökytkiminä jäljempänä yksityiskohtaisemmin selvitettävää tarkoitusta varten.

e 59779

Kuten kuviosta 9 ja 10 parhaiten käy selville, kuuluu kumpaankin py-säyttimeen kierteillä varustetulla päällä 72 varustettu pitkänomainen tanko 71, jolloin kierteinen pää on sovitettu vastaanottamaan johdin seuraavassa selvitettävää tarkoitusta varten. Pidin 73 on kiinnitetty tangon 71 toiseen päähän hiilikappaleen 75 vastaanottamiseksi, joka kappale toimii myös sähkökytkimenä. Vaikka kappale 75 on edullisesti muodostettu hiilestä, on ymmärrettävä, että kappale voidaan muodostaa mistä tahansa sopivasta materiaalista, jolla on hyvät sähkönjohtamis-ominaisuudet.

Pidike 73 on varustettu pöhjaseinällä 76, tasaisella takaseinällä 77 ja parilla toisiaan läheneviä sivuseiniä 78, jotka täydentävät kappaleen 75 suippenevia sivuseiniä. Kappale 75 vain luiskautetaan alaspäin pidikkeen avoimen yläpään läpi pohjaseinää 76 vasten ja se pysyy paikallaan toisiaan lähenevien sivuseinien 78 avulla.

Tämä mahdollistaa kuluneiden tai vahingoittuneiden kappaleiden 75 helpon vaihtamisen.

Muotin eristämiseksi tangon 71 kautta tapahtuvasta sähkökytkennästä viimeksi mainittu ulottuu sopivasta eristävästä materiaalista muodostetun hoikin 80 läpi, joka holkki on kitkasovitettu paikalleen tuki-levyyn 82 järjestettyyn aukkoon 81, joka tukilevy on kiinnitetty tukikiskon 48 poikittain ulottuvaan osaan. Korkeaa lämpötilaa kestävä kierrejousi 83 on sijoitettu tangon 71 ympärille hoikin laippaa vasten puristuvan, rajakkain dlevan alus laatan 85 ja pidikkeen 73 takaseinän väliin kappaleen 75 pakottamiseksi lasilevyn reunaa vasten kuvion 10 mukaisesti. Tangon 71 kierteillä varustettuun päähän 72 järjestetty mutteri 86 toimii pysäyttimenä rajoittamaan kappaleen sisäänpäin suuntautuvaa aksiaalista liikettä jousen 83 vaikutuksen alaisena.

Kuten aikaisemmin on mainittu amerikkalaisissa patenteissa 3,762,903 ja 3,762,904, on esitetty menetelmä suhteellisen terävien kulma-taitteiden muodostamiseksi lasilevyihin järjestämällä sähköisesti johtava rata lasilevyn ainakin toiseen pintaan pitkin sitä uraa, josta levy halutaan taivuttaa. Tämän jälkeen sähkövirta kuljetetaan radan kautta sen kuumentamiseksi vastuksella, jolloin lasilevy samalla kuumentuu välittömästi radan vieressä tai alapuolella olevalta alueelta, jolloin esikuumennettu levy taipuu painonsa johdosta rataa pitkin ja muodostaa V-muotoisen taitteen. Esillä olevan keksinnön mukaista muottiyksikköä 31 käytetään yllä mainitun 9 59779 menetelmän suorittamiseen massatuotannossa ja tähän muottiyksikköön kuuluu sähköisesti johtavat elimet välttämättömän sähkölatauksen toimittamiseksi taivutettavaan lasilevyyn.

Sähkövirta syötetään lasilevyyn edullisesti levyn niissä vastakkaisissa päissä, jotka sijaitsevat kauimpana mainituista radoista 23 mieluummin kuin että sähkövirta syötettäisiin näiden ratojen vastakkaisista päistä. Tähän on syynä se, että lasilevyn mainitut vastakkaiset päät siirtyvät tai liikkuvat muotin suhteen vähiten taivutuksen aikana, jolloin levyn ja muotin välinen kitka saadaan minimoiduksi samoin kuin johtavan materiaalin mahdollinen irtoaminen tai vahingoittuminen, joka johtava materiaali muodostaa sähköisesti johtavan radan 23. Tämän mukaisesti rataa jatketaan lasilevyn vastakkaisiin päihin johdinurien 26, 28 ja vastaavasti 27, 29 avulla, jotka on muodostettu taivutettavaan lasilevyyn. Kuitenkin johtavan radan 23 muodostavan uran tai viivan 24 leveys tai poikkileikkausala on olennaisesti pienempi kuin johdinviivojen tai urien 26 ja 27, jolloin mainittu johtava rata 23 aiheuttaa virran kululle olennaisesti suuremman vastuksen kuin viimeksi mainitut johtimet saaden siten aikaan suhteellisesti suuremman kuumuuden syntymisen taitteen aikaansaamiseksi radan 23 muodostamaa haluttua viivaa pitkin. Jotta estettäisiin johtavan linjan 24 vastakkaisten päiden mahdollinen vahingoittuminen, joka vahingoittuminen saattaisi johtua linjojen 26 ja 27 suurempien poikkileikkauspintojen äkillisestä muuttumisesta linjan 24 pienemmäksi poikkileikkausalaksi, johdinlinjojen 26 ja 27 poikkileikkausaloja pienennetään ennen linjojen liittymistä johtavaan linjaan 24, kuten kuviossa 2 on esitetty viitenumeroilla 26a ja 27a.

Tämän keksinnön mukaisesti muottiyksikköön 31 on järjestetty sähköisesti johtavat elimet sähkövirran toimittaniseksi sopivasta sähkövoi-manlähteestä lasilevyn osiin haluttujen suhteellisen teräväkulmaisten taitteiden aikaansaamiseksi siihen. Nämä elimet käsittävät vastakkaiset kontaktoripysäyttimet 70 ja parin joustavia johdinjohtoja 87 ja 88, jotka liittävät sähköisesti kaksi vastakkaista pysäytintä 70 kokoojatankojen 90 ja 91 muodostelmaan pariin sähkövoiman syöttämiseksi ensin mainittuihin. Johdot 87 ja 88 on kytketty kokoojatan-koihin 90 ja 91 vastaavassa järjestyksessä sopivilla kiristimillä 92. Kummankin johdon toiseen päähän on muodostettu kosketin 93, joka on varustettu sopivalla aukolla siihen liittyvän tangon 71 kierteillä varustetun pään 72 vastaanottamiseksi ja on kiinnitetty paikalleen tankoon muttereilla 95, jotka on kiristetty johdon koskettimen 93 ίο 59779 vastakkaisia sivuja vasten. Tässä yhteydessä pitäisi huomata, että johto 88 ulottuu ylöspäin ja poikittain pitkin päätyosaa 35 ja tämän jälkeen pituussuuntaan pitkin toista tukirungon muotin tukea 36 ja pysyy paikallaan runkoa vasten sopivien kiristimien 94 avulla.

Haluttaessa kokoojatangot voidaan kiinnittää tukirunkoon 33 johtojen 87 ja 88 asemesta kytkemään kokoojatangot 90 ja 91 sähköisesti vastapäätä sijaitseviin kontaktipysäyttimiin 70. Haluttaessa lasilevyyn useampia taitteita voidaan hopeaa oleva kokoojatanko järjestää tai rullata lasin reunalle tai yläpinnalle toimimaan liitoskappaleena kahden tai useamman pääasiallisen johtavan radan välillä, joita ratoja pitkin lasi on tarkoitus taivuttaa. Vaihtoehtoisesti voidaan eristetty tanko sijoittaa poikittaiskappaleelle muodostamaan liitosnivel virran siirtämisessä toisesta pääasiallisesta taivutusradasta toiseen.

Kokoojatangot 90 ja 91 on kytketty tukirungon päätyosiin 35 ja ulottuvat poikittain niiden poikki välimatkan päässä niistä eristys-kappaleiden 96 ja 97 avulla, jotka on kiinnitetty osan 5 kumpaankin päähän muodostettuihin, muodoltaan samanlaisiin aukkoihin. Kuten kuviosta 5 käy parhaiten selville, kokoojatankojen 90 ja 91 sisäpintoihin on järjestetty kierteillä varsutetut tapit 98, jotka ulottuvat kappaleessa 96 ja 97 olevien sopivien aukkojen läpi. Kierteillä varustettuihin tappeihin 98 kiristetään mutterit 100 kokoojatankojen 90 ja 91 kiinnittämiseksi eristäviin kappaleisiin 96 ja 97 ja siten myös päätyosaan 35.

Kokoojatangot 90 ja 91 on järjestetty siten, öttä niihin tarttuu pari sähköisesti johtavia sondiyksiköitä, joita yleisesti ottaen esitetään viitenumerolla 101, jotka sondiyksiköt on kytketty sopivaan sähkövoiman lähteeseen (ei esitetty) ja jotka muodostavat osan uunia, jonka läpi muottiyksiköt 31 kuljetetaan painotaivutustoiminnan aikana, kuten jäljempänä täydellisemmin selvitetään. Kumpaankin sondiyksikköön 101 kuuluu kontaktipyörä 103, joka on pyörivästi nivelletty haarukkaan 105, joka puolestaan on kiinnitetty varren 106 uloimpaan päähän varren ollessa kääntyvästi kiinnitetty jatkeparin 107 väliin kääntötapilla 108. Jatkeet 107 on kiinnitetty onttoon putkeen 110, joka sijaitsee liukuvasti hoikissa 111, joka puolestaan on jäykästi kiinnitetty levyyn 112 muodostettuun sopivaan aukkoon, joka levy on irroitettavasti kiinnitetty uunin aukkoon kulmaelimen 113 ja kiristimien 114 avulla. Putki 110 voidaan kiinnittää valittuun säädettyyn asentoon siihen liittyvän hoikin 111 suhteen useilla kehällä välimatkan päässä toi- 11 59779 sistaan sijaitsevilla asetusruuveilla 115.

Laitteessa on elimet sondivarren 106 jännittämiseksi kuviossa 1 pisteviivoilla esitettyyn ojennettuun asentoon kokoojatankojen 90 ja 91 liikeradalle kuljetettaessa muottiyksikköä 31 uunin läpi.

Näihin elimiin kuuluu kaapeli 116, joka toisesta päästään on kiinnitetty varren 106 takapäähän ja toisesta päästään jännitysjouseen 117, joka on kiinnitetty koteloon 120 säädettävästi kierrettyyn tankoon 118, joka kotelo puolestaan on kiinnitetty putken 110 takapäähän. Tangon 118 kierteillä varustettuun päähän järjestettyä ja kotelon 120 takapäätä vasten puristuvaa pysäytinmutteria voidaan kääntää kumpaan suuntaan tahansa jousen 117 jännityksen säätämiseksi. Tämä sondivarteen 106 kohdistettu ulkoinen jännitys varmistaa kontak-tipyörän 103 ojentumisen siihen liittyvän kokoojatangon radalle · muottiyksikön 31 edetessä uunin läpi. Vaikka tässä suoritusmuodossa käytetään edullisesti jousta ojentamaan soridivarsi 106 ulospäin, on ymmärrettävä, että haluttaessa voidaan käyttää nestekäyttölaitteita tai muita sopivia paine-elimiä jousen 117 asemesta. Kuten kuviossa 8 kohdassa 123 on esitetty, joustavat johtimet 122 on sopivasti kytketty toisista päistään sondien 101 tankoihin 118 ja toisista päistään sopivaan sähkövoiman lähteeseen (ei esitetty).

Kuten edellä esitettiin, on pari sondiyksiköitä 101 kiinnitetty jäykästi levyyn 112, joka puolestaan on irroitettavasti kiinnitetty uunin seinään muodostettuun sopivaan aukkoon. Tällöin siis molemmat sondiyksikköparit 110 ja siihen liittyvä levy 112 muodostavat irroi-tettavan yksikön 125, joka voidaan selektiivisesti sovittaa sopiviin aukkoihin 126 tai poistaa niistä, jotka aukot 126 on muodostettu toiseen tunnelityyppisen taivutusuunin 128 eristettyjen sivuseinien 127 muodostaman parin seinään, kuten kuviossa 4 on esitetty. Joukko tällaisia yksiköitä 125 on kiinnitetty pituussuntaisesti välimatkan päähän toisistaan uunin seinälle 127 siten, että saadaan varmasti aikaan ainakin toisen sondiyksiköiden 101 parin ja muottiyksikön 31 kokoojatankojen 90 ja 91 järjestämä sähkökosketus muottiyksikön kulkiessa uunin 128 läpi, jolloin aikaansaatu sähkökosketus kestää riittävän ajan kuumentamaan lasilevy johtavan radan 23 alueelta lasin taipumispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan. Muottiyksiköt 31 kuljetetaan uunin 128 läpi kuljetinjärjestelmällä, johon kuuluu useita yhdensuuntaisia kuljetinteloja 130, jotka ulottuvat poikittain uunin 128 läpi, jolloin niiden vastaavat vastakkaiset päät työntyvät uunin vastakkaisten sivuseinien 127 läpi ja ovat sopivasti kiinnitetyt i2 59779 laakerikappaleisiin 131, jotka on kiinnitetty kiskoihin 132 (kuvio 8) , jotka kiskot ulottuvat pituussuuntaisesti uunin 128 ulkopintaa pitkin.

Ennen taivutusta sähköisesti johtava rata 123, jonka muodostaa viiva 24, samoinkuin johdinviivat 26 - 29 voidaan muodostaa jokaiseen lasilevyyn 22 amerikkalaisessa patentissa 3,762,903 esitetyllä menetelmällä. Haluttaessa voidaan muodostaa ura lasilevyn 22 toiselle pinnalle tai molemmille pinnoille sitä viivaa pitkin, josta levy halutaan taivuttaa taivutusvaiheen helpottamiseksi, kuten amerikkalaisessa patentissa 3,762,904 on yksityiskohtaisesti esitetty, jolloin sähköisesti johtava linja 24 voidaan tämän jälkeen muodostaa toiseen mainituista urista. Vaikka erilaisia materiaaleja voidaan käyttää näiden sähköisesti johtavien ratojen ja johdinlinjojen muodostamiseen, edulliset seokset ovat sähköä johtavia metallimassoja. Nämä materiaalit, joita toisinaan kutsutaan myös musteiksi, järjestetään lasilevylle tavanomaisella silkkiviiramenetelmällä, maalaamalla tai muilla tavanomaisilla yhtenäisen päällyksen muodostamismenetel-millä ja tämän jälkeen ne kuumitetaan tai hehkutetaan materiaalin sulattamiseksi levyyn.

Massat sisältävät tyypillisesti johtavia metallihiukkasia, esimerkiksi hopeaa, lasifrittihiukkasia ja orgaanisia sideaineita ja liuotinta. Vaikka johtavat hopeamassat sopivat ihanteellisesti sähköisesti johtavien ratojen 23 ja johdinlinjojen 26 - 29 muodostamiseen, voidaan muitakin johtavia metallimassoja käyttää, esimerkiksi sellaisia, jotka sisältävät kultaa, palladiumia, platinaa ja niiden seoksia. Lisäksi voidaan käyttää johtavien metallien ilmakuivaus-dispersioita. Eräs erityinen tämän tyyppinen materiaali, jota on käytetty menestyksellisesti, on "Dag 422", joka on hopean plus vesikantoaineessa olevan grafiitin dispersio ja jota saadaan yhtiöltä Acheson Colloids Company, Port Huron, Michigan, U.S.A.

Voidaan myös käyttää muita materiaaleja, esimerkiksi sähköisesti johtavia nauhoja, jotka voidaan joko irrottaa tai jättää paikalleen taivutusvaiheen jälkeen.

Massatuotannossa tasaiset lasilevyt 22, joihin on muodostettu sähköisesti johtavat radat 23 ja johdinlinjat 26 - 29, sijoitetaan muotti-yksiköille 31, jolloin jokaista levyä tuetaan sen vastakkaisten poikittaisreunojen välittömästä läheisyydestä muottiyksikön 31 muotopinnalla 51 muotin ollessa avoimessa asennossa (kuvio 6).

13 59779 Nämä vastakkaiset reunat ovat myös kosketuksessa vastakkaisten asetus-tai sähkökontaktipysäyttimien 75 kanssa ja tasainen lasilevy 22 toimii kannattimena muotin pitämiseksi avoimessa asennossa taivutus-toiminnan alkuvaiheissa. Tämän jälkeen muottiyksiköt 31 kuormataan tietyin väliajoin kuljettimelle uunin 128 tulopäässä ja kuljetetaan uunin läpi kuljetinteloilla 130. Ennenkuin virta johdetaan muotti-yksiköihin 31 lasilevyt 22 kuumitetaan suhteellisen korkeaan lämpötilaan uunissa 128, esimerkiksi lasin jännityspisteen yläpuolelle mutta sen lämpötilan alapuolelle, jossa lasi taipuu merkittävässä määrin. On havaittu, että lämpötilat noin alueella 482 - 625°C ovat tyydyttäviä tätä tarkoitusta varten. Tämän esilämmityksen tarkoituksena on estää pysyvien jännitysten muodostuminen lasiin, välttää lasin pyrkimys säröilemään kuumotettaessa sitä myöhemmin paikallisesti pitkin sähköisesti johtavaa rataa 23 taivutuslämpötilaansa sekä tämän viimeksi mainitun vaiheen aikaansaamiseksi kaupallisesta näkökulmasta hyväksyttävän ajan puitteissa ja käyttämällä kohtuullinen määrä sähköenergiaa.

Suunnilleen silloin, kun eteenpäin liikkuva lasilevy saavuttaa halutun kokonaislämpötilan levyä kannattavan muottiyksikön 31 kokooja-tangot 90 ja 91 koskettavat ojentuneiden sondiyksiköiden 101 ensimmäisen parin kontaktipyöriä 103, jolloin virtapiiri muodostuu täydellisesti ja sähkövoimaa siirtyy johtavaan rataan 23 toisen sondi-yksikön loi, kokoojatangon 90, johdon 87, kontaktipysäyttimen 75, johdinlinjojen 29, 27, johtavan radan 23, johdinlinjojen 26, 28, vastakkaisen kontaktipysäyttimen 75, johdon 88, kokoojatangon 91 ja toisen sondiyksikön 101 kautta. Muottiyksikön 31 edetessä pitkin kuljetinta, koskettaa aina kumpikin vuorossa oleva sondiyksiköiden pari kokoojatankoja 90 ja 91 sen jälkeen, kun edellinen pari sondi-yksiköitä 101 on irtautunut niistä, jolloin olennaisesti sama virta, vaikkakin keskeytyneenä, siirtyy muotti-lasivirtapiiriin. Vaikka kuvion 4 mukaisessa suoritusmuodossa on käytetty neljää yksikköä 125 tai sondiyksiköiden 101 paria esityksen selvyyden vuoksi, on ymmärrettävä, että tämä määrä voi vaihdella kuljetintelojen 130 nopeuden mukaisesti ja levyn riittävään lämmittämiseen tarvittavan ajan mukaisesti, jolloin lämmittäminen tapahtuu alueella, joka sijaitsee välittömästi radan 23 vieressä tai alapuolella ja lämmittäminen suoritetaan aina lämpötilaan, joka on lasin taipumispisteen yläpuolella. Kun radan 23 alapuolella oleva levyn alue on kuumitettu lämpötilaan, joka on lasin taipumislämpötilan yläpuolella, esimerkiksi noin 650°C yläpuolella, levy taipuu terävästi pitkin rataa 23 ja i4 59779 lopuksi painonsa johdosta asettuu haluttuun olennaisesti V-muotoiseen asentoon, joka on esitetty kuviossa 7.

On ymmärrettävä, että sähköisesti johtavan radan 23 muodostavan linjan 24 pienempi poikkileikkausala saa aikaan olennaisesti suuremman vastuksen kuin johdonlinjat 26 - 29, joten ensin mainittu kehittää tarvittavan lämmön terävän taitteen aikaansaamiseksi tätä rataa pitkin ennenkuin linjat 26 - 29 lämpiävät niin paljon, että ne aikaansaisivat ei-toivottua epämuodostumista.

Lasilevyn tullessa plastiseksi sen lämmityksen aikana ja alkaessa vajota painonsa johdosta muottiosat 37 ja 38 alkavat laskeutua kohti suljettua asentoa kääntyen saranayksiköiden 40 ympäri. Sulke-misvaiheen aikana kontaktipysäyttimet 75 pysyvät kosketuksessa lasilevyn poikittaisreunoja vasten niiden vastaavien jousien 83 välityksellä aikaansaadun paineen johdosta, jolloin sähkövoiman jatkuva syöttö johtavalle radalle varmistuu, jolloin johtavalle radalle 23 saadaan aikaan suhteellisen terävä taite. Levyn terävä taipuminen pitkin rataa 23 jatkuu muottiosien 37 ja 38 seuraavan liikkeen aikana, kunnes viimeksi mainitut pysähtyvät täysin suljettuun asentoon, jonka määräävät pysäyttimet 57. Levyn paino pakottaa sen mukautumaan muotokiskojen 42 muotopintaan 51 muotin täysin suljetussa asennossa, jolloin saadaan aikaan valmiin tuotteen haluttu V-muoto.

Yllä mainitusta käy selväksi, että esillä olevan keksinnön tarkoitukset on täytetty. On saatu aikaan uusi laite sähkövirran johtamiseksi automaattisesti lasilevyjen valittuihin osiin suhteellisen terävien taitteiden muodostamiseksi levyyn jatkuvalla massatuotantotaivutus-menetelmällä. Täydentävät tai sekundääriset sähköisesti johtavat elementit, jotka ovat johdot 26 - 29, on muodostettu lasilevyyn kytkemään uudet sähköisesti johtavat, parannettuun muottiyksikköön järjestetyt elimet sähköisesti johtavaan rataan, joka on muodostettu levylle ja josta levy taivutetaan suhteellisen terävään kulmaan. Järjestämällä mukaan painekuormatut sähkökontaktit, jotka toimivat myös asetuspysäyttiminä sijoitettaessa lasilevyä muotille oikeaan asentoon, säilytetään sähkökontakti jatkuvasti riippumatta lasin liikkeestä muotin suhteen viimeksi mainitun sulkeutumisen aikana.

Claims (10)

15 59779

1. Menetelmä lasilevyn taivuttamiseksi suhteellisen terävään kulmaan, jossa menetelmässä ensimmäinen sähköisesti johtava rata (23) asetetaan ainakin toiselle lasilevyn (22) pinnalle pitkin levyn haluttua taivutusviivaa (24) , johdetaan sähkövirta mainittuun ensimmäiseen sähköisesti johtavaan rataan (23) lasilevyn kuumentamiseksi välittömästi tämän ensimmäisen radan viereisellä alueella lämpötilaan, joka on lasin taivutuspisteen yläpuolella, minkä jälkeen levy (22) taivutetaan terävästi pitkin mainittua ensimmäistä sähköisesti johtavaa rataa (23), tunnettu siitä, että lasilevyn pinnalle asetetaan toinen sähköisesti johtava rata (26, 27, 28, 29), joka ulottuu ensin mainitun radan (23) vastakkaisista päistä vastakkaisiin suuntiin pitkin lasilevyn (22) ensimmäisiä vastakkaisia reuna-alueita (26, 27) ja sitten pitkin lasilevyn toisia, ensimmäisiin nähden kulmassa olevia vastakkaisia reuna-alueita (28, 29), että sähkövirta johdetaan mainittuun toiseen sähköisesti johtavaan rataan pitkin toisia vastakkaisia reuna-alueita (28, 29), joissa seuraavan taivu-tusvaiheen aikana lasin siirtymä on pienimmillään, jolloin varmistetaan sähkökontakti koko taivutusvaiheen ajan ja sähkövirta johdetaan pitkin ensimmäisiä vastakkaisia reuna-alueita (26, 27) ensimmäiseen sähköisesti johtavaan rataan (23).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainittu ensimmäinen sähköisesti johtava rata (23) on järjestetty johtimeen (24), jonka poikkileikkauspinta-ala on huomattavasti pienempi kuin toisen sähköisesti johtavan radan (26, 27, 28, 29. poikkileikkauspinta-ala.

3. Laite lasilevyn (22) taivuttamiseksi suhteellisen terävään kulmaan patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisella menetelmällä, johon laitteeseen kuuluu runko (33), joka kannattaa reunakehikkotyyppistä tai-vutusmuottia (32), jonka yläpinnalla on pääasiallisesti jatkuva muo-toilupinta (51), joka on yhdenmukainen taivutettavan lasilevyn reunan kanssa, tunnettu siitä, että mainittuun runkoon (33) asennettuna on järjestetty sähköisesti johtavat elimet (70, 87, 88), joihin kuuluu toisiinsa nähden vastapäätä sijoitetut sähkökontaktit (70), jotka ovat välimatkan päässä mainitusta muotoilupinnasta (51) ja koskettavat muotin (32) kannattamana olevan lasilevyn vastakkaisia reunaosia, elimet (80), jotka eristävät kontaktit (70) muotoilupinnasta (51), ja elimet (90, 91, 101), jotka kytkevät mainitut sähköisesti 59779 16 johtavat elimet (70, 87, 88) sähkövirtalähteeseen.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että taivutusmuottiin (32) kuuluu ainakin pari nivellettyjä osia (37, 38), jotka pääsevät kääntymään avoimen asennon ja suljetun asennon välillä, ja elimet (40) näiden osien vierekkäisten päiden liittämiseksi toisiinsa saranamaisesti, jotta osat pääsevät kääntymään avoimen ja suljetun asennon välillä.

5. Patenttivaatimuksen 3 tai 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuhunkin mainituista sähkökontakteista (70) kuuluu pi-dike (73), joka on kiinnitetty muottiin (32) välimatkan päähän muo-toilupinnasta (51), sähköisesti johtavaa materiaalia oleva kappale (75), joka on tuettuna mainitussa pidäkkeessä (73) ja koskettaa levyn (22) reunaosaa, ja elin (83), joka jatkuvasti jännittää mainittua kappaletta (75) vasten lasilevyn reunaosaa lasilevyn (22) liikkuessa sen taivutuksen aikana.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu kontaktimateriaali on hiiltä.

7. Jonkin patenttivaatimuksen 5-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuun kytkinelimeen (90, 91) kuuluu pari kokooja-kiskoja (90, 91), jotka on asennettu kehykseen (33) ja joita koskettaa pari sähköisesti johtavaa laahainlaitetta (101) .

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, johon kuuluu uuni (128), jolla on välimatkan päässä toisistaan olevat sivuseinät (127) , jotka rajoittavat kuumennuskammiota, ja kuljetin (130) taivutuslaitteiden (31) kannattamiseksi ja kuljettamiseksi peräkkäin uunin (128) läpi, tunnettu siitä, että mainitut sähköisesti johtavat laahain-laitteet (101) on asennettu toiseen uunin seinään (127) ja ovat ulotettavissa kokoojakiskojen (90, 91) liikeradalle niiden kanssa tapahtuvaa kosketusta varten taivutuslaitteiden (13) edetessä pitkin niiden kulkurataa.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että kuhunkin laahainlaitteeseen (101) kuuluu tukielin (110) asennettuna mainittuun uuninseinään (127), tukielimeen (110) toisesta päästään kääntyvästä laakeroitu varsi (106) , joka pääsee kääntymään kokoo jakiskoihin (90, 91) ulottumattoman asennon ja niihin ulottuvan 17 59779 asennon välillä, jolloin mainitun varren (106) toiseen päähän on laakeroitu rulla (103), joka on ^sovitettu koskettamaan ja pyörimään pitkin vastaavaa kokoojakiskoa (90, 91) kun muottia (32) kuljetetaan pitkin sen liikerataa.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu elimistä (116, 117) mainitun varren (106) ja rullan (103) pitämiseksi esijännitettynä ulottumaan vastaavan kokoojakiskon (90, 91) liikeradalle. ιβ 59779