FI61459B - Anordning foer att aostadkomma boejningar med relativt spetsig vinkel i glasskivor - Google Patents

Description

i- — "·Ι r_, .... KUULUTUSjULKAISU - ^ ^ (11) UTLÄGGNINGSSKRIFT 6145 9 5¾)¾ c («> Ta. vt ti - -iv :o :u i: : ^ ^ ^ (S1) Kv.lk.^/Int.CI.^ C 03 B 23/023 SUOM I —Fl N LAN D (21) PM«nttlh»ktmu*— P»t*nt»n*öknln| 773560 (22) Hikemlspilvl — Anteknlngtdaf 2*i. 11.77 ^ (23) Alkuplivft — Glltigh«ttd»f 2h. 11. 77 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt off*ntll| 07.10.78

Patentti- ja rekisterihallitus /44) Nlhtlvlkslpanon |» kuuLJulktltun pvm. —

Patent- och registerstyrelsen Antokin utlagd och utl.skriftan publkarad 30.0^. 82 (32)(33)(31) Pyjrdstty «tuolksui —Btglrd priorltst 06.0 *1.7 7 USA(US) 785202 (71) Libbey-Owens-Ford Company, 8ll Madison Avenue, Toledo, Ohio, USA(US) (72) Waldemar Werner Oelke, Rossford, Ohio, USA(US) (7*0 Leitzinger Oy (5*0 Laite suhteellisen terävakulmaisten taitteiden muodostamiseksi lasi-levyihin - Anordning för att astadkomma böjningar med relativt spetsig vinkel i glasskivor

Esillä olevan keksinnön kohteena on laite suhteellisen teräväkulmaisten taitteiden muodostamiseksi lasilevyihin, johon laitteeseen kuuluu runko, kehystyyppinen taivutusmuotti, joka on tuettu runkoon ja johon on muodostettu muotoilupinta, rungossa olevat sähköisesti johtavat elimet, joihin kuuluu sähkökytkinyksiköt, jotka pääsevät tarttumaan muotilla tuettuna olevaan lasilevyyn muodostettuihin sähköisesti johtaviin viivoihin.

Joissakin viimeisimmistä autorakenteista on havaittu edulliseksi järjestää tiettyihin lasitteisiin, esimerkiksi takaikkunoihin, terävät taitteet, jolloin muodostuu jatkuvasti ajoneuvon poikki sen toiselta puolelta toiselle ulottuva lasipaneliosa sekä siihen integraa-lisesti liittyvät päätyosat, jotka on taitettu terävästi keskilasi-levyyn nähden sisäänpäin yleisesti ottaen pystysuuntaisia viivoja pitkin, jolloin nämä päätyosat ulottuvat pitkittäissuuntaisesti ajoneuvon sivuille.

Eräs edullinen menetelmä, joka on kehitetty tällaisten terävien 61 459 2 taitteiden järjestämiseksi lasi levyihin, on esitetty USA-patenteissa 3.762.903 ja 3.762.904, jotka on siirretty samalle siirronsaajalle kuin esillä oleva keksintö, jolloin lasilevyn ainakin toiseen pintaan on muodostettu yksi tai useampia sähköisesti johtavia ratoja pitkin sitä viivaa tai niitä viivoja, joista levy halutaan terävästi taittaa. Tämän jälkeen levy tuetaan sopivalle painovoimamuottiraken-teelle ja kuumennetaan uunissa lasin pehmenemispistettä vastaavaan lämpötilaan, jolloin lasi painovoiman johdosta painuu tai roikkuu siten, että se asettuu noudattamaan tai mukautumaan muotin muotopin-toihin, ja samalla ohjataan sähkövirta sähköisesti johtavan radan tai ratojen kautta välittömästi mainittujen ratojen läheisyydessä sijaitsevan lasilevyjen alueelle kuumentamiseksi yllä mainitun pehmenemispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan, jolloin levy taittuu rataa tai ratoja pitkin ja halutunlaiset suhteellisen terävät taitteet muodostuvat levyyn. Tällaisen menetelmän sovittaminen täysin automatisoituun sarjatuotantoon muodostaa ongelmia sähkövirran syöttämisessä tyydyttävästi lasilevyillä oleviin sähköisesti johtaviin ratoihin. Erityisen kriittinen ongelma sähköisen jatkuvuuden ylläpitämisessä liittyy sähkökytkimiin, jotka muodostavat sähkökytkennän lasilevyssä olevien ratojen tai sähköisesti johtavien viivojen kanssa.

Tätä ongelmaa on yritetty ratkaista käyttämällä muottiin sovitettuja lasin reunan kontaktoreja, jotka on jousikuormitettu levyn vastakkaisia reunoja vasten. Vaikka nämä toimivatkin tyydyttävästi, ne vaativat sen, että sähköisesti johtavat radat pitää pidentää ainakin lasilevyn reunojen osiin. Tämä suoritetaan maalaamalla käsin radat muodostava hopealasisulateseos lasin reunoihin automaattisen silkkiviira-painotoiminnan jälkeen. Tämä ylimääräinen käsityövaihe ei ainoastaan nosta materiaalisesti tuotantokustannuksia, vaan se saa aikaan myöskin sen, että levitetyn seoksen paksuudet vaihtelevat, mikä pyrkii vaihtelemaan levykohtaisia sähköominaisuuksia. Lisäksi taivutettaessa lasitteita painovoimamuottitekniikalla liikkuu osia lasilevystä muotin muotopintaan nähden levyn painuessa tasaisesta muodostaan lopulliseen taivutettuun muotoon. Tämä saa aikaan kytkinten lasilevyreunan välisen kitkaliikkeen, joka pyrkii kaapimaan sulateseoksen irti, jolloin johdinviivat palavat läpi. Samoin hankaus kuluttaa kytkimiä, 3 61459 josta seuraa usein toistuvia kytkinten vaihtoja. Myöskin tiettyjen syvien, terävästi taivutettujen lasitteiden valmistuksessa lasilevyn ja muotin välinen keskinäinen liike on riittävän suuri irroittamaan kytkimen täysin tai saattamaan ne liukumaan lasilevyn reunoista.

Yläpintakytkintä käyttävät muut yritykset eivät ole olleet täysin tyydyttäviä, koska muotti kulkee uunin läpi liikkuen ja heiluen, mikä aiheuttaa yläpinnan kytkinten tärinää josta seuraa kytkentäpaineen vaihteluita niihin liittyvine läpipalamisineen. Samoin osa hopealasi-sulateseoksesta pyrkii sulamaan ja kasaantumaan tavanomaisista materiaaleista muodostettuihin kytkimiin aiheuttaen niinikään läpipala-misia.

Tämän keksinnön pääasiallisena tarkoituksena on saada aikaan uusi ja parannettu sähkökytkinyksikkö käytettäväksi painovoimatyyppisessä muotissa, jota käytetään suhteellisen teräväkulmaisten taitteiden muodostamiseksi lasilevyihin. Keksinnölle on tunnusomaista se, että kussakin mainitussa kytkinyksikössä on pari välimatkan päässä toisistaan olevia varsia, jotka on jännitetty toisiaan kohti siten, että ne kiristyvät mainitun lasilevyn vastakkaisia pintoja vasten, ainakin yksi sähkökytkinosa, joka on kiinnitetty toiseen varteen ja joka pääsee koskettamaan toista sähköä johtavaa viivaa, mainitun kytkin-yksikön muottiin kiinnittävät elimet, jolloin mainittuihin kiinnitin-elimiin kuuluu muottiin kiinnitetty tuki ja mainitun kytkinyksikön mainittuun tukeen yhdistävä nivelosa kytkinyksikön liikuttamiseksi tukeen nähden useiden vaaka-akselien ympäri, jolloin kytkinyksikkö pääsee kääntymään ja liikkumaan pystysuuntaisesti olennaisen kulku-matkan yhdessä levyn kanssa mainittuun muottiin nähden. Keksinnön muut tuntomerkit selviävät alivaatimuksista.

Seuraavassa keksintöä selvitetään tarkemmin viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on perspektiivikuva autosta, jossa on keksinnön mukaisesti valmistettu taivutettu takalasi.

4 61459

Kuvio 2 esittää ylhäältäpäin taivutusuunia, jonka katto on irroi- tettu, useita laseilla kuormitettuja muokkausmuottiyksiköitä kulkemassa uunin läpi.

Kuvio 3 esittää ylhäältäpäin painovoimanmuottiyksikköä, joka on esitetty avoimessa lasia vastaanottavassa asennossa ja jossa on esillä olevan keksinnön uudet tunnusmerkit.

Kuvio 4 on pitkittäisleikkaus suurennetussa mittakaavassa pitkin kuvion 3 viivaa 4-4, josta on selvyyden vuoksi osia jätetty pois ja joka esittää muottiyksikön suljetussa asennossa.

Kuvio 5 on suurennettu osakuva kuvion 3 mukaisen muottiyksikön yhdestä kulmasta esittäen sähkökytkinyksikköä pinta-kuvantona.

Kuvio 6 on pystyleikkaus suuremmassa mittakaavassa pitkin kuvion 5 viivaa 6-6.

Kuvio 7 on osittain leikattu perspektiivikuva suuremmassa mittakaavassa pitkin kuvion 5 viivaa 7-7 esittäen yksityiskohtia esillä olevan keksinnön mukaisesta sähkökytkinyksiköstä.

Kuvio 8 on pystyleikkaus suuremmassa mittakaavassa pitkin kuvion 8 viivaa 9-9.

Tarkasteltaessa piirustuksia yksityiskohtaisesti on kuviossa 1 esitetty tämän keksinnön mukaisesti haluttuun muotoon taivutettu takalasi 11, joka on esitetty asennettuna tyyliltään uudenaikaiseen autoon 12. Takalasi 11 muodostuu monoliittilasilevystä, jossa on keskiosa 13 ja sisäänpäin käännetyt vastakkaiset pääty- tai sivuosta 15, jotka ääriviivaltaan ovat olennaisesti kolmiomaiset, sivuosat 13 on taivutettu teräviin kulmiin pitkin suoria ratoja, jotka ulottuvat levyn toisesta pitkittäisreunasta toiseen auton vastakkaisten sivujen 5 ¢1459 välittömässä läheisyydessä. Taivutusradat tai akselit muodostuvat sähköisesti johtavista radoista tai sulateviivoista 16, jotka on muodostettu levyn sisäpintaan ennen taivutusta. Kuten kuviossa 3 on parhaiten esitetty, on kumpikin sulateviiva tai sähköisesti johtava rata 16 varustettu halutun tai tarvittavan pituisilla radan sivujatkeilla 17 ja 18, jotka ovat ratojen 16 vastakkaisissa päissä ja jotka ulottuvat pitkin levyn pitkittäisreunoja yhdensuuntaisina niiden kanssa. Sähköisesti johtavien ratojen 16 ja ratajatkeiden 17 ja 18 tarkoitus ja toiminta selvitetään jäljempänä yksityiskohtaisesti. Vaikka on yksinkertaista selvittää ja kuvata tämä keksintö yksinkertaisesta levystä muodostuvan lasitteen yhteydessä, jossa levyssä on kaksi poikittain ulottuvaa terävää kulmataitetta, on selvää, että keksintö mahdollistaa myös1 sellaisten lasilevyjen valmistuksen, joissa on kuinka monta teräväkulmaista taitetta tahansa poikittain ja/tai pitkittäin, ja samoin keksintö mahdollistaa tällaisten monikerroksisten lasilevyn valmistuksen, kuten esimerkiksi tavanomaiset laminoidut tuulilasit.

Tarkasteltaessa nyt yksityiskohtaisesti piirustuksissa esitettyä laitteen suoritusmuotoa, jota laitetta käytetään tämän keksinnön suorittamiseen, havaitaan, että kuviossa 2 on esitetty yleisesti ottaen viitenumeron 20 esittämä lasilevyn kuumennus- ja taivutuslaite, jossa on jatkuva vaakasuuntainen kuljetinjärjestelmä 21, joka on järjestetty tukemaan ja kuljettamaan eteenpäin sarjaa yleisesti ottaen viitenumeron 22 esittämiä, lasilla kuormitettuja muottiyksiköitä jatkuvalla, olennaisesti vaakasuuntaisella radalla pitkänomaisen kuumennus- ja taivutusuunin 23 läpi, jolloin tarkoituksena on muottiyksiköiden 22 kuljettamien levyjen S kuumentaminen pehmenemispisteeseensä tai taipumislämpötiloihin. Taivutuksen jälkeen kuljetinjärjestelmä 21 voi kuljettaa muottiyksiköt 22 temperointi- tai karkaisuasemaan (ei esitetty) ja sen läpi.

Kuumennusuuni 23 on tunnelityyppinen ja siihen kuuluu sivuseinät 25 sekä ylä- ja alaseinä (ei esitetty), jotka kaikki muodostavat kuumennuskammion 26. Kuumennuskammio 26 voidaan kuumentaa millä tahansa halutulla tavalla sopivilla kuumennuselimillä, jollaisia ovat esimerkiksi kaasupolttimet tai sähkövastuselementit (ei esitetty), jotka sijaitsevat uunin 23 ylä- ja sivuseinissä. Tällaisia kuumennus-elimiä ohjaa sopivasti laite (ei myöskään esitetty) halutun lämpötilan saavuttamiseksi kuumennuskammion 26 eri kohdissa. Lisäksi uuni 6 61459 23 on varustettu sähkön syöttö- tai johdinelimillä, joita esittää viitenumero 27 ja jotka on sovitettu toimittamaan sähkövirtaa kuhunkin lasilevyyn S siihen liittyvän muottiyksikön 22 kautta uunin 23 läpi tapahtuvan kulun aikana yhden tai useamman terävän, V-muotoisen taitteen antamiseksi levyyn tavalla, joka jäljempänä selvitetään yksityiskohtaisesti. Muottiyksiköt 22 siirtyvät uunin 23 kuumennuskammion 26 läpi useilla kuljetinrullilla 28, jotka muodostavat osan kuljetinjärjestelmää 21 ja ulottuvat uunin 23 poikki, jolloin niiden vastaavat vastakkaiset päät on sopivasti laakeroitu pyörimään ja niitä käyttää tavanomainen käyttölaite tai sähkömoottori, jollaiset tunnetaan tällä alalla hyvin.

Kuvioiden 3 ja 4 mukaisesti terävien kulmat‘aitteiden muodostamiseksi valmiiseen lasituotteeseen käytettyyn muottiyksikköön 22 kuuluu nivelletty, kehystyyppinen muotti 32, joka on kiinnitetty olennaisesti suorakulmaiseen tukirunkoon 33. Tähän runkoon kuuluu pari ylöspäin ulottuvia päätyosia 35, jotka on yhdistetty toisiinsa ylä-päistään parilla yhdensuuntaisia, pitkittäin ulottuvia muottitukia 36, joiden ääriviiva pystykuvina vastaa yleisesti ottaen kehystyyppi-sen muotin 32 muotoa.

Muotissa 32 on keskiosa 37 ja pari päätyosia 38 ja 40, jotka on kääntyvästi kytketty vierekkäisistä päistään yhteen viitenumeron 41 esittämillä, suoraan toisiaan vastapäätä olevilla saranayksiköillä, jolloin kyseiset päätyosat pääsevät kääntymään avoimen, kuviossa 3 esitetyn lasin vastaanottoasennon sekä suljetun, kuviossa 4 esitetyn lopullisen asennon välillä. Nämä saranat 41 voivat olla tavanomaiset, josta syystä niitä ei tarvinne kuvata tai selostaa tarkemmin; todetaan vain, että kummassakin parissa vaakasuuntaisesti vastakkaisia saranoita on vaakasuuntaisesti kohdakkain olevat kääntö-tapit 42, jotka muodostavat yhteisen kääntöakselin, jonka ympäri päätyosat 38 ja 40 kääntyvät keskiosan 37 suhteen.

Muotin keskiosa 37 on varustettu muotoilukiskolla 43, jossa on sivusuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevat pitkänomaiset osat 45 ja 46, jotka liittää yhteen ja pitää paikallaan kiinteässä, välimatkan päässä toisistaan olevassa asennossa välitangot 47. Muovaus-kiskoa 43 kantaa saman muotoinen tukikisko 48, joka muodostuu jonkin verran muotokisko-osien 45 ja 46 ulkopuolelle sovitetuista vastakkaisista osista, jotka on yhdistetty muotokisko-osiin välikappaleilla 50.

7 61459

Muotin päätyosat 38 ja 40 ovat olennaisesti identtiset ja toistensa peilikuvat, ja kumpaankin kuuluu pintakuvantona olennaisesti V-muo-toinen muotokisko 51. Kumpaakin muotokiskoa 51 kantaa vastaavan muotoinen tukikisko 52, jonka yleisääriviiva on samanlainen kuin siihen liittyvän muotokiskon 51, mutta kehämittansa osalta se on hieman suurempi kuin viimeksi mainittu ja yhdistetty viimeksi mainittuun välikappaleilla 53. Muotokiskojen 43 ja 51 yläpinnat ovat olennaisesti jatkuvat ja muodostavat yhdessä suljettuna kulmamaisen muotoilupinnan 55, joka noudattaa taivutetun lasilevyn lopullista muotoa, kuten kuviossa 4 on esitetty. Muotoilupinta 55 on kokonaisuudessaan järjestetty vierekkäisten muotokiskojen 43 ja 51 yläpintojen yläpuolelle. Silloin kun tarvitaan ainoastaan yksi V-muotoinen taite, voidaan varsinainen muotti luonnollisesti muodostaa ainoastaan kahdesta osasta, jotka on saranamaisesti liitetty toisiinsa sisäpäistään, jolloin ei tarvita kolmea kääntyvää osaa, joita käytetään esitetyssä nivelletyssä muotissa ja jotka on esitetty tämän keksinnön esillä olevassa suoritusmuodossa .

Muotin tukemiseksi ja siirtämiseksi avoimesta asennosta, jossa taivutettava lasilevy asettuu muotin päälle, kuvion 4 esittämään suljettuun asentoon, on poikittain ulottuva kääntötanko 56 kiinnitetty jäykästi kumpaankin muotin päätyosaan 38, 40 korvakkeilla 57 (kuvio 5), jotka ulottuvat alaspäin tukikiskosta 52 ja joiden läpi tanko 56 kulkee. Kuten kuviossa 5 on parhaiten esitetty, kummankin tangon 56 vastakkaiset päät on pyörivästi tuettu nivelten 58 avulla, joita puolestaan kannattaa kääntyvästi tapit 60, jotka on kiinnitetty rungon 33 muottitukiin 36 jäykästi kiinnitettyihin korvakkeisiin 61. Kääntötangot 56 säädetään ja sijoitetaan normaalisti epäkeskei-sesti vastaaviin muottiosiin 38, 40 nähden, jotta muotti pääsee niiden painon vaikutuksesta tunkeutumaan, ellei voimaa kohdisteta näiden muottiosien uloimpiin päihin, mikä aiheuttaa niiden kääntymisen tankojen 56 ympäri muottiosien sisäpäiden kohottamiseksi.

Viitenumeron 62 esittämät asetuspysäyttimet on järjestetty pituussuuntaisin välein tukikiskon 48 poikittain ulottuvalle osalle ja tukikiskojen 52 kärkiln tasaisen lasilevyn S sijoittamiseksi oikealla tavalla muottiin muotin ollessa avoimessa asennossa. Muotin päätyosis-sa 38 ja 40 olevat vastakkaiset pysäyttimet 62 kohdistavat painetta levyn päihin pitäen sen samalla oikeassa asennossa muottiin nähden levyn taivutuksen aikana. Kuten kuviossa 5 on parhaiten esitetty, kuuluu kumpaankin pysäyttimeen 62 pitkänomainen kierteillä varustettu δ 61459 tanko 63, joka työntyy vastaavaan tukikiskoon kiinnitetyn tukilevyn 65 läpi ja on säädettävä&ti kiinnitetty tähän levyyn lukkomuttereilla 66. Pidike 67 on kiinnitetty tangon 63 sisäpäähän sopivasta lämpöä kestävästä materiaalista valmistetun kappaleen 68 vastaanottamiseksi, joka kappale pääsee kosketukseen lasilevyn reunan kanssa.

Yllä mainitulla tavalla erääseen edulliseen menetelmään suhteellisen terävien kuimataitteiden muodostamiseksi lasilevyihin kuuluu sähköisesti johtavien ratojen muodostaminen ainakin lasilevyn toiseen pintaan pitkin niitä viivoja, joista levy halutaan terävästi taittaa. Tämän jälkeen sähkövirta kulkee näiden ratojen kautta kuumentaen ne vastuksen avulla ja kuumentaen samalla välittömästi ratojen vieressä ja alla olevan lasilevyn alueen, jolloin esikuumennettu levy taipuu oman painonsa johdosta ratoja pitkin muodostaen siten terävä-kulmaisia, V-muotoisia taitteita. Tässä esitettyä muottiyksikköä 22 käytetään suorittamaan yllä mainittu menetelmä sarjatuotantona, jolloin muottiyksikköön kuuluu sähköisesti johtavat elimet tarvittavan sähkövarauksen toimittamiseksi taivutettavaan lasilevyyn.

Tämän keksinnön esitetyssä suoritusmuodossa sähkövirta syötetään edullisesti lasilevyyn mahdollisimman lähelle sähköisesti johtavien ratojen 16 vastakkaisia päitä. Tämä johtuu siitä, että lasilevyn pienin liike tai siirtymä muottiin nähden lasin terävän taivutus-vaiheen aikana tapahtuu näiden ratojen kohdalla, jolloin saadaan minimoiduksi kytkinten ja sulatevifctapiirin välinen kiktka ja sähköä johtavan sulatemateriaalin irtoaminen tai vahingoittuminen, joka materiaali >muddostaa sähköä johtavat radat 16. Kuitenkin johtuen muottiin ratojen 16 päätyosien läheisyyteen sijoitetuista esteistä ja metalliosista on kytkentä siihen rajoitettu, joten ratoja 16 on jatkettu jatkeiden 17 ja 18 avulla pitkin pituussuuntaisia reunoja. On kuitenkin havaittava, että ratojen 16 leveys tai poikki-leikkausala on huomattavasti pienempi kuin radanjatkeiden 17 ja· 18, jolloin tämän seurauksena saadaan aikaan olennaisesti suurempi vastus hirren kulkuun kuin jälkimmäisessä, jolloin peittyy huomattavasti enemmän lämpöä taivutuksen aikaansaamiseksi ratojen 16 muodostamaa haluttua viivaa pitkin. Jotta vältettäisiin johtavien ratojen 16 vastakkaisten päiden mahdollinen vahingoittuminen, joka johtuu siitä, että radanjatkeiden 17 ja 18 suurempi poikkileikkausala muuttuu ratojen 16 pienemmäksi poikkileikkausalaksi, radanjatkeiden 17 ja 18 poikkileikkausalat on järjestetty pienenemään ennenkuin ne liittyvät 9 61 459 johtaviin ratoihin 16, jolloin tämä kapeneminen on esitetty esimerkiksi kuvioissa 3 ja 5 viitenumeroilla 17a ja 18a.

Primääriset sähköä johtavat radat 16 samoinkuin radanjatkeet 17 ja 18 voidaan muodostaa lasilevyyn S USA-patentissa 3,762,903 esitetyillä menetelmillä. Haluttaessa voidaan muodostaa ura lasilevyn toiseen pintaan tai molempiin pintoihin pitkin niitä viivoja, joista levy halutaan taittaa, jolloin taivutus helpottuu, kuten on yksityiskohtaisesti esitetty USA-patentissa 3,762,904, jolloin sähköä johtavat radat 16 muodostettaisiin sen jälkeen toiseen tällaisista vastakkaisista urista. Vaikka eri materiaaleja voidaan käyttää näiden sähköä johtavien ratojen ja radanjatkeiden muodostamiseksi, edulliset seokset ovat sähköä johtavia metällimassoja. Näitä materiaaleja kutsutaan toisinaan "musteiksi" (inks) ja ne levitetään lasilevylle tavanomaisilla silkkiviiramenetelmillä, maalaamalla tai muilla tavanomaisilla tasapinnoitusmenetelmillä, jonka jälkeen ne kuumennetaan tai tulistetaan materiaalin sulattamiseksi levyyn.

Tyypillisesti tällaisiin massoihin kuuluu sähköä johtavia metallihiukkasia, esimerkiksi hopeaa lasifrittihiukkasia ja orgaanisia sideaineita sekä suolaa. Vaikka sähköä johtavat hopeamassat sopivat ihanteellisesti sähköä johtavien ratojen 16 ja radanjatkeiden 17 ja 18 muodostamiseen, voidaan muitakin johtavia metallimassoja käyttää, esimerkiksi kultaa, palladiumia, platinaa ja niiden seoksia sisältäviä massoja. Lisäksi voidaan käyttää johtavien metallien ilma-kuiva usdispersioita . Eräs erityisen tämän tyyppinen materiaali, jOta voidaan menestyksellisesti käyttää, on "Dag 422", joka on hopean ja grafiittin dispersio vesikantoaineessa, ja jota saadaan Atcheson Clloids-yhtiöltä, kotipaikka Port Huron, Michigan, U.S.A. Samoin voidaan käyttää sellaisia materiaaleja, kuten esimerkiksi sähköä johtavat nauhat, jotka taivutusvaiheen jälkeen joko voidaan tai ei voida poistaa.

Kuten aikaisemmin mainittiin, esillä olevan keksinnön mukainen muotti-yksikkö sopii erityisesti suorittamaan yllä mainitun taivutusprosessin sarjatuotantona, ja siihen kuuluu välttämättömät sähköä 'johtavat elimet sähkövarauksen johtamiseksi taivutettavaan lasilevyyn. Muotti-yksikössä 22 olevat sähköä johtavat elimet sähkövirran johtamiseksi kuumennusuunin 23 sähkönsyöttöelimistä 27 lasilevyn osiin haluttujen, suhteellisen terävien kulmataitteiden aikaansaamiseksi siihen käsittää parin johtimia 70 ja 71, jotka kytkevät tukirungon 33 toiseen pääty- 10 61459 osaan 35 sovitetun ulomman kokoomakiskoparin 72 ja 73 vastaavassa järjestyksessä pariin kokoomakiskoja 75 ja 76, jotka on sopivasti sijoitettu rungon 33 sisään olennaisesti yhdensuuntaisesti ja välimatkan päähän muottituista 36, kuten jäljempänä selvitetään. Useat taipuisat johtimet 77 kytkevät sähköisesti kokoojakiskot 75 ja 76 useisiin, yleisesti ottaen viitenumerolla 78 merkittyihin kytkinyk-sikköihin, jotka on konstruoitu keksinnön mukaisesti ja jotka niinikään kuvataan jäljempänä yksityiskohtaisesti.

Tukirungon 33 ulommat kokoojakiskot 72 ja 73 on kytketty yhteen tukirungon päätyosista 35 ja ne ulottuvat kyseisen päätyosan poikki siten, että eristyskappaleet 80 ja 81 pitävät ne välimatkan päässä siitä, joita eristyskappaleita pitää paikallaan sopivat kiinnittimet (ei esitetty). Nämä kokoojakiskot 72 ja 73 on sovitettu siten, että pari sähköä johtavaa, yleisesti ottaen viitenumeron 82 esittämää sondiyksikköä pääsee tarttumaan niihin, jotka sondiyksiköt on kytketty sopivaan sähkövoiman lähteeseen (ei esitetty) ja jotka muodostavat osat uunin 23 sähkönsyöttöelimistä 27. Kumpaankin sondiyksikköön 82 kuuluu pyörivästi haarukkaan 85 sovitettu kytkentäpyörä 83, joka haarukka on kiinnitetty varren 86 kauempana olevaan eli distaalipää-hän, jolloin varsi puolestaan on kääntyvästi järjestetty kääntötapin 88 avulla jatkeparin 87 väliin. Jatke 87 on yhtenäinen tai integraa-linen putken 90 kanssa, joka on liukuvasti ja säädettävästä sovitettu hoikkiin 91, joka puolestaan on jäykästi kiinnitetty levyyn 92 (kuvio 2) muodostettuun sopivaan aukkoon, joka levy on irroitettavasti kiinnitetty uunin sivuseinään 25. Elimet (ei esitetty) on järjestetty sondivarsien 86 painamiseksi ulostyöntyneeseen asentoon kokoojakisko-jen 72 ja 73 liikeradalle siten, että kokoojakiskot koskettavat sondi-varsia kriittisellä hetkellä muottiyksikön 22 uunin läpi tapahtuvan kulun aikana.

Sondiyksiköt 82 on sovitettu pareittain levyyn 92, joka aikaisemmin mainitulla tavalla on irroitettavasti kiinnitetty uunin seinään 25. Tällöin kukin pari sondiyksiköitä 82 ja siihen liittyvä levy 92 muodostavat irroitettavan yksikön 93, joka voidaan Selektiivisesti työntää uunin 23 toiseen sivuseinään 25 muodostettuihin sopiviin aukkoihin 95 tai irroittaa niistä. Kuten kuviossa 2 on esitetty, useita tällaisia yksiköitä 93 on sovitettu pituussuuntaisesti välimatkan päähän toisistaan pitkin uunin seinää 25 siten, että saadaan varmistetuksi ainakin yhden sondiyksikköparin 82 sähköinen kytkentä 61459 muottiyksikön 22 kokoojakiskoihin 72 ja 73 muottiyksikön kulkiessa uunin 23 läpi, jolloin kytkentä kestää riittävän ajan lasilevyn kuumentamiseksi sähköä johtavien ratojen 16 alueelta lasin taipumis-pisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan.

Elimet kokoojakiskojen 75, 76 kiinnittämiseksi tukirunkoon 33 käsittävät useita yleisesti ottaen käännetyn L:n muotoisia kiinnityskonso-leja 96 (kuvio 6), joissa on vaakasuuntaiset haarat 97, joihin kyseiset kokoojakiskot on kiinnitetty kiinnittimillä 98, sekä pystysuuntaiset haarat 100, jotka on alapäistään kiinnitetty muottitukiin 36 yleisesti ottaen viitenumerolla loi merkityillä kiinnityselimillä. Vaikka kutakin kokoojakiskoa kohti käytetään edullisesti kolmea tällaista tukikonsolia 96, on selvää, että haluttaessa tai tarvittaessa -/voidaan käyttää useampia tai vähempiä kuin kolmea.

Kuten kuviossa 6 on esitetty, kuhunkin kiinnitysosaan 101 kuuluu yhdistetty, kaksikappaleinen kiristin, jossa on ensimmäinen osa 102, joka muodostuu muottitukeen 36 muodostettuun komplementtiaukkoon 105 työntyneestä hoikista 103 sekä tuen 36 toista pintaa vasten puristuvasta, halkaisijaltaan suuremmasta laipasta 106. Toinen eristinosa 107 on kiekon muodossa, joka on tuen 36 toista pintaa vasten. Nämä osat 102 ja 107 on sopivasti porattu pultin 108 vastaanottamiseksi, joka ulottuu myös konsolin 96 pystyhaaran 100 läpi. Pultin 108 kannan puoleisessa päässä voidaan käyttää aluslaattaa 110, ja sopiva mutteri 111 on kierretty toiseen päähän ja kiristetty konsolin haaraa 100 vasten yksikön kiinnittämiseksi paikalleen. Osat 102 ja 107 on muodostettu sopivasta sähköä johtamattomalta materiaalista kokooja-kiskojen ja siten myös kytkinyksiköiden 78 sähköiseksi eristämiseksi muottirungosta 33.

Tarkasteltaessa nyt yksityiskohtaisesti kuvioita 7, 8 ja 9 havaitaan, että kytkinyksikkö 78 on pinteen muodossa, jossa on sijavarsi 115 ja alavarsi 116, jotka on kääntyvästä kiinnitetty yhteen lähellä yläpäitään kääntötapin 117 avulla, joka ulottuu alaspäin työntyvän, ylävarteen 115 kiinnitetyn korvakkeen 118 sekä alavarteen 116 kiinnitettyjen pystysuuntaisten korvakkeiden 120 parin läpi. Ylävarressa 115 on pääasiallinen suora osa 121 ja kulmittainen taivutettu osa 122, johon on järjestetty rako 123, joka puolestaan ulottuu sisäänpäin kulmaosan päästä käsin. Raossa 123 on pystysuuntainen tappi 125, joka on alapäästään hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty alavarteen 116. Tappi 125 toimii pysäyttimenä rajoittaen varsien sisäänpäin suuntautu- 61459 van liikkeen lasilevyyn S nähden.

Rako 123 muodostaa myös parin kärkiä 126, joissa kummassakin on yleisesti ottaen puolipallomainen kytkentäosa 127, joka on edullisesti muodostettu volfrämistä. Kytkentäosien 127 pyöristetyt pinnat yhdessä niiden välisen välimatkan kanssa varmistavat sen, että syntyy varma kontakti tai kytkentä sähköä johtavan radanjatkeiden 17 ja 18 kanssa riippumatta ankarasta tärinästä ja keikkumisesta, joka usein kohdistuu niihin muotin edetessä kuumennus- ja taivutusuunin läpi. Myös alavar-ren 116 etupää on varustettu kaarevalla tukipinnalla 128 (kuvio 9) tällaisten liikkeiden sallimiseksi. Vaikka kytkentäosat 127 on edullisesti muodostettu Volfrämistä johtuen sen kestävyydestä, sähkönjohtamista jja kiinniliimautumista estävistä ominaisuuksistaan lämmitettynä, on selvää, että ne voidaan muodostaa mistä tahansa, samanlaiset ominaisuudet omaavasta materiaalista.

Varsien 115 ja 116 etupäät jännitetään suljettuun asentoon lämpöä kestävän kierrejousen 130 avulla, jonka vastakaiset päät on sovitettu varsien 115 ja 116 vastakkaisiin pintoihin jäykästi kiinnitettyihin pidikekuppeihin 131. Jousi 130 saa aikaan voiman, joka pakottaa varret 115 ja 116 toisiaan kohti ja kiristymään lasilevyn vastakkaisia pintoja vasten, jolloin kytkentäosat 127 painuvat vasten levyssä olevia sähköä johtavan radan jatkeita. Varsien 115 ja 116 yhteenpuristamisen lisäksi jousen voima myös vaimentaa varsiin 115, 116 välittyneitä tärinöitä pitäen ne siten entistä paremmin jatkuvassa kosketuksessa lasilevyn ffittipiiriin.

Elimet kunkin kytkinyksikön 72 sovittamiseksi muottiin 32 käsittävät parin tukikiskon 48 vastakkaisille sivuille sovitettuja äiennuslevyjä 132 ja parin eristyskappaleita 133, jotka on järjestetty kiskon 48 ja levyjen 132 väliin. Kumpikin eristyskappale 133 on muodoltaan yleisesti ottaen frittimäinen, joka muoto määräytyy poisleikattujen osien 135 takia (kuvio 7), jotka pois leikkaukset on tehty kaikkiin neljään kulmaan hoikkien 136 sijoittamiseksi, jotka holkit vastaanottavat pultit 137, jotka puolestaan ulottuvat hoikkien, levyjen 132 ja kappaleiden 133 läpi. Levyjen 132, kappaleiden 133 ja hoikkien 136 muodostama kiinnitysyksikkö voidaan liu'uttaa pituussuuntaisesti tukikiskol-la 48 sen sijoittamiseksi selektiivisesti minne tahansa kiskolle. Pultteihin 137 on kierretty sopivat mutterit 138 sisempää asennuslevyä 132 vasten yksikön kiinnittämiseksi valittuun asentoon tukikiskolla 48.

13 61459

Elimet pinnerakenteen varsien 115 ja 116 yhdistämiseksi kiinnitysyk-sikköön käsittävät pitkänomaisen tangon 140, joka työntyy aksiaalises-ti ulospäin ulommasta levystä 132, sekä yleisesti ottaen viitenumerolla 141 merkityn nivelelimen, joka yhdistää tangon 140 pariin varsia 142, jotka ulottuvat alaspäin alavarren 116 alapinnasta lähellä ala-varren takapäätä. Nivelelimeen 141 kuuluu pari sivusuunnassa välimatkan päässä toisistaan olevia niveliä 143, jotka on toisesta päästään kääntyvästi kiinnitetty tangon 140 ulkopäähän siten, että ne pääsevät kääntymään kääntötapin 145 muodostaman vaaka-akselin ympäri ja jolloin ne on toisessa päässään kääntyvästi kiinnitetty niveleen 146 päästen kääntymään kääntötapin 147 muodostaman toisen vaaka-akselin ympäri. Nivel 146 on puolestaan kääntyvästi sovitettu varsien 142 väliin näiden varsien alapäiden läheisyyteen päästen kääntymään kääntötapin 148 muodostaman kolmannen vaaka-akselin ympäri. Tämä nivel järjestely mahdollistaa sen, että varret 115, 116 pääsevät liikkumaan pystysuuntaisesti ja kääntymään laajalla säteellä niihin liittyvään muottiin 32 nähden, jolloin saadaan aikaan riittävän joustava liike yhdessä lasilevyn kanssa muottiin nähden taivutusvaiheen aikana.

Kytkinyksikön 78 niveljärjestelyn 141 välityksellä tapahtuva yhdistetty pystysuuntainen kääntöliike kytkinyksikön ollessa kiristyneenä lasilevyyn sen 3/askeutumisliikkeen aikana on tärkeätä siinä mielessä, että saadaan aikaan optimi kiristys lasilevyyn jöka heti. Jos esimerkiksi kytkinyksikkö olisi järjestetty muottiin liikkumaan ainoastaan kääntyvästi, mikä tahansa lasilevyn huomattava liike alaspäin kohti muotin muovauspintaa aiheuttaisi kytkinyksikön siirtymisen laajassa kaaressa, jolloin se suuntautuisi progressiivisesti jyrkempään kulma-asentoon lasilevyyn nähden, mikä lisäisi sitä mahdollisuutta, että kytkinosat 127 luistaisivat tai liukuisivat irti levyn lasifritti-piiristä. Kuitenkin keksinnön mukainen, kunkin kytkinyksikön 78 muottiin yhdistävä niveljärjestely mahdollistaa sekä pysty- että kääntöliikkeen kytkinyksikön 78 pitämiseksi optimiasennossa lasilevyyn nähden, eli olennaisesti vaakasuuntaisena sen kanssa, jolloin saadaan aikaan mahdollisimman edulliset kiinnitysolosuhteet joka hetki riippumatta lasin liikkumismatkasta muottiinsa nähden, jolloin saadaan minimoiduksi, ellei kokonaan eliminoiduksi, kytkinyksikön vahingossa tai epähuomioissa tapahtuva luistaminen tai irtoaminen lasilevystä.

14 614 5 9

Varsien ja siten kytkinosien 127 pitämiseksi lepoasennossa pois tieltä asennosta mahdollisen muottikytkennän ja oikosulun estämiseksi on alavarsi 116 varustettu rajoitinelimellä 150, joka on varren 116 alapinnasta alaspäin työntyvän pysäyttimen muodossa ja joka on sovitettu asettumaan asennuslevyjen 132 väliseen tilaan, kuten kuviossa 8 on esitetty pisteviivoin. Samoin muotokiskoon 43 on muodostettu ura 151 sen muotopinnan 55 alapuolelle, jotta saadaan aikaan välys alavartta 116 varten siinä tapauksessa, että lasilevyn S reuna ei työnny riittävän pitkälle ulospäin muotokiskon 43 taakse.

Sarjatuotannossa sähköä johtavilla radoilla 16 ja jatkeilla 17 ja 18 varustetut tasaiset lasilevyt S sijoitetaan muottiyksiköille 22, jolloin kukin levy on vastakkaisten päittensä läheisyydestä tuettuna päätyosan muotokiskojen 51 muotopinnalla 55 kiskojen kärjistä muotti-yksikön 22 ollessa avoimessa asennossaan (kuvio 3). Nämä levyn vastakkaiset päät kohtaavat myös vastakkaiset asetuspysäyttimet 62 ja tasainen lasilevy S toimii kannattimena tai tukena muotin pitämiseksi avoimessa asennossa taivutuksen alkuvaiheissa. Kytkinyksiköt 72, jotka ovat olleet irti lasista olevassa, kuviossa 8 katkopisteviivoin esitetyssä lepoasennossaan levyä S muotille asetettaessa kääntyvät sitten ylös- ja sisäänpäin puristuen lasilevyn vastakkaisia pintoja vasten, jolloin kytkinosat 127 painuvat vasten sähköä johtavan radan jatkeita 17 ja 18, jotka on muodostettu levyyn. Tämän jälkeen muotti-yksiköt 22 kuormataan tasaisin välein kuljettimelle 21 uunin 23 sisääntulopäässä ja kuljetetaan uunin läpi kuljetinrulli11a 28.

Ennen sähkön syöttämistä muottiyksiköihin 22 lasilevyt S kuumennetaan suhteellisen korkeaan lämpötilaan uunissa 23, esimerkiksi lasin lämmityspisteen yläpuolelle, mutta sen lämpötilan alapuolelle, jossa lasi taipuu merkittävässä määrin. Tätä tarkoitusta varten on lämpötilat alueella noin 482 - 593°C havaittu tyydyttäviksi. Tämän esi-kuumennuksen tarkoituksena on estää jatkuvien jännitysten indusoituminen lasiin, välttää lasin pyrkimys säröillä sitä itämän jälkeen kuumennettaessa paikallisesti sähköä johtavia ratoja 16 pitkin taipu-mislämpötilaan ja lisäksi mahdollistaa tämän viimeksi mainitun vaiheen suorittaminen kaupallisesta näkökulmasta hyväksyttävässä ajassa käyttämällä kohtuullinen määrä Sähköenergiaa.

Suunnilleen silloin, kun eteenpäin kulkeva lasilevy saavuttaa halutun yleislämpötilan, levyä tukevan muottiyksikön 22 ulommat kokoojakiskot 72 ja 73 kohtaavat esiintyöntyneiden sondiyksiköiden 82 ensimmäisen 15 61 45 9 parin kytkentäpyörät 23 sulkien virtapiirin ja syöttävät sähkövirtaa sähköä johtaviin ratoihin 16 toisen sondiyksikön 82, kokoojakiskon 72, johtimen 70, kokoojakiskon 75, joustavien johtimien 77, varsien 115, kytkinosien 127, yhdistävien ratajatkeiden 17, yhdistävien ratojen 16, yhdistävien ratajatkeideni18, kytkinosien 127 ja vastakkaisen kytkinyksikön 78 varsien kautta, sekä joustavien johtimien 77, kokoojakiskon 76, johtimen 71, kokoojakiskon 73 ja toisen sondiyksikön 82 kautta. Muottiyksikön 22 siirtyessä eteenpäin kul-jettimella kukin toisiaan seuraava sondiyksiköiden 82 pari kohtaa kokoojakiskot 72 ja 73 sen jälkeen, kun edeltävä pari sondiyksiköitä 82 on irronnut niistä, jolloin olennaisesti sama virta, vaikkakin katkenneena, kulkee muotti-lasivirtapiiriin. Vaikka kuvion 2 esittämässä suoritusmuodossa on käytetty neljää yksikköä 93 tai sondiyksiköiden 82 pareja esityksen helpottamiseksi, on selvää, että tämä määrä voi vaihdella riippuen kuljetinrullien 28 nopeudesta ja siitä ajasta, joka tarvitaan levyn kuumentamiseksi riittävästi välittömästi ratojen 16 vieressä tai alla olevalta alueelta lasin taipumispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan. Kun ratojen 16 alla olevat levynosat ovat kuumenneet lasin taipumislämpötilan yläpuolella olevaan lämpötilaan, esimerkiksi yli 649°C, levy taipuu terävästi pitkin ratoja 16 ja asettuu lopuksi oman painonsa johdosta haluttuun teräväkulmai-seen, yleisesti ottaen U-muotoiseen muotoon, joka on esitetty kuviossa 4.

On selvää, että sähköä johtavien ratojen 16 pienempi tooikkileikkaus-ala aiheuttaa olennaisesti suuremman vastuksen kuin radan jatkeet 17, 18, jolloin edellinen kehittää tarvittavan lämmön terävien taitteiden aikaansamiseksi lasilevyyn ennenkuin radan jatkeet 17, 18 ovat kuumenne&t riittävästi epäedullisen vääntymän muodostumiseksi.

Lasilevyn muodostuessa plastiseksi kuumennuksen aikana ja alkaessa roikkua oman painonsa johdosta muotin pääosat 38 ja 40 alkavat painua suljettua asentoa kohti kääntyen saranayksiköiden 41 ympäri. Tämän sulkeutumisen aikana kytkinosat 127 pysyvät kosketuksessa johtavien ratojen jatkeita vasten pitkin lasilevyn pitkittäissuuntaisia reunoja johtuen puristuspaineesta, jonka saa aikaan niiden jousikuormitetut varret 115 ja 116, jolloin varmistetaan se, että sähkövirtaa saadaan jatkuvasti syötetyksi sähköä johtaviin ratoihin 16, joiden kohdalla suhteellisen terävät taitteet esiintyvät. Samoin niveljärjestely 143 - 148, joka yhdistää pinnekytkinyksikön muotissa olevaan kiinnit- 16 61459 timeensä kolmen vaaka-akselin ympäri, saa aikaan riittävän joustavuuden, joka mahdollistaa kytkinyksikön kääntymisen ja liikkumisen pystysuuntaisesti lasilevyn mukana muottiin nähden taivutusvaiheen aikana. Levy jatkaa taittumistaan terävästi ratoja 16 pitkin muotti-osien 38 ja 40 liikkuessa edelleen, kunnes viimeksi mainitut asettuvat lepäämään toisin suljettuun asentoon. Levy painuu oman painonsa johdosta kosketukseen jatkuvan muotopinnan 55 kanssa, jonka muodostavat muotokiskot 43 ja 51 muotin täysin suljetussa asennossa (kuvio 4), jolloin saadaan aikaan haluttu teräväkulmainen, yleisesti ottaen U-muotoinen muoto valmiille tuotteelle.

Taivutuksen jälkeen laseilla kuormatut muottiyksiköt 22 poistuvat uunista 23 ja siirtyvät kuljettimella 21 temperointiaseman läpi, jossa kuumennetun ja taivutetun lasilevyn S vastakkaisiin pintoihin kohdistetaan jäähdytysväliainesuihkut, joka aine voi olla esimerkiksi ilmaa. Lähtiessään tältä viimeksi mainitulta asemalta levyä voidaan jäähdyttää edelleen sen lämpötilan saattamiseksi käsittelyn mahdollistavalle tasolle. Tämän jälkeen levy siirtyy eteenpäin lasin pur-kausasemaan automaattista tai käsin tapahtuvaa purkausta varten, jossa asemassa kytkinyksiköt 78 irtoavat taivutetusta levystä.

Edellä olevan perusteella on selvää, että keksinnön asettamat tarkoitukset on täysin toteutettu. On saatu aikaan uusi ja parannettu kytkinyksikkö, joka pysyy jatkuvasti kosketuksessa lasilevyyn muodostetun sähköfrittipiirin kanssa. Järjestämällä elimet kiinnittämään kukin kytkinyksikkö muottiin sellaisella nivel järjestelyllä, joka mahdollistaa kääntymisen kolmen vaaka-akselin ympäri, pääsee kytkin-yksikkö liikkumaan laajalla säteellä lasilevyn mukana siihen liittyvään muottiin nähden. Varustamalla kytkinyksikkö vahvalla kiristys-jännityksellä sekä välimatkan päähän toisistaan järjestetyllä kaksi-pistekytkennällä lasissa olevaan piiriin saadaan aikaan sähkökytkentä lasiin riippumatta lasin tärinästä ja keikkumisesta, jota esiintyy muotin siirtyessä kuumennus- ja taivutusuunin läpi.

Claims (10)

17 61459

1. Laite suhteellisen teräväkulmaisten taitteiden muodostamiseksi lasilevyihin, johon laitteeseen kuuluu runko (33), kehystyyppinen taivutusmuotti (32), joka on tuettu runkoon (33) ja johon on muodostettu muotoilupinta (55), rungossa (33) olevat sähköisesti johtavat elimet (70, 71, 72, 73, 74, 75, 76, 77), johin kuuluu sähkökytkinyksiköt (78), jotka pääsevät tarttumaan muotilla (32) tuettuna olevaan lasilevyyn (S) mudostettuihin sähköisesti johtaviin viivoihin (17, 18), tunnettu siitä, että kussakin mainitussa kytkinyksikössä (78) on pari välimatkan päässä toisistaan olevia varsia (115, 116), jotka on jännitetty toisiaan kohti siten, että ne kiristyvät mainitun lasilevyn (S) vastakkaisia pintoja vasten, ainakin yksi sähkökytkinosa (127), joka on kiinnitetty toiseen varteen (115) ja joka pääsee koskettamaan toista sähköä johtavaa viivaa (17), mainitun kytkinyksikön (78) muottiin (32) kiinnittävät elimet (132, 137, 141), jolloin mainittuihin kiinnitinelimiin (132, 137, 141) kuuluu muottiin (32) kiinnitetty tuki (132, 137) ja mainitun kytkinyksikön (78) mainittuun tukeen (132, 137) yhdistävä nivelosa (141) kytkinyksikön liikuttamiseksi tukeen nähden useiden vaaka-akselien (145, 147, 148) ympäri, jolloin kytkinyksikkö (78) pääsee kääntymään ja liikkumaan pystysuuntaisesti olennaisen kulkumatkan yhdessä levyn (S) kanssa mainittuun muottiin (32) nähden.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainitun toisen varren (115) kauempana olevassa päässä on pari välimatkan päässä toisistaan olevia kärkiä (126), jolloin kumpaankin kärkeen (126) on kiinnitetty sähkö-kytkentäosa (127).

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että kumpikin kytkinosa (127) on puolipallomainen ja muodostaa kaarevan kosketuspinnan.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että kumpikin kytkinosa (127) on muodostettu volframista.

5. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu pysäytinosasta (125), joka ulkonee toisesta varresta (116) ja ulottuu aikaisemmin mainitun varren (115) kärkien (126) väliin rajoittaen varren (115) siirtymistä sisäänpäin mainittuun lasilevyyn (S) nähden.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnettu elimistä (133) mainitun kytkinosan (127) sähköiseksi eristämiseksi mainitusta muotista (32). 18 61 459

7. Jonkin patenttivaatimuksen 1-6 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu tuki (132, 137) on säädettävästi sovitettu muottiin (32) sen sijoittamiseksi muotille selektiivisesti.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että siihen kuuluu elimet (133), jotka muodostavat osan mainittua tukea (132, 137) tuen (132, 137) ja siihen liittyvän kytkinosan (127) eristämiseksi sähköisesti mainitusta muotista (32).

9. Jonkin patenttivaatimuksen 1-8 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittuun nivelosaan (141) kuuluu sarja niveliä (143, 146), jotka on sijoitettu mainitun tuen (132, 137) ja mainitun kytkinosan (127) väliin kääntymään kolmen vaaka-akselin (145, 147, 148) ympäri.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 1-9 mukainen laite, tunnettu toisessa varressa (116) olevasta rajoitinosasta (150), joka on sovitettu työntymään tukeen (132, 137) muodostettuun onteloon mainitun kytkinyksikön (78) kannattamiseksi irti mainitusta muotin muovauspinnasta (55) kytkinyksikön ollessa irti lasilevystä (S). 1, 61459