FI60187C - Anordning foer boejning av en glasskiva i en relativt skarp vinkel - Google Patents

Description

kj£r»| EB] (11) KUULUXUSJULKAISCI

lJ 1 ' utlAggNINGSSKRIFT 6 U1 8 7 2¾¾ c (45) rat?r5tti 10 1S 1931 ' ' Patent meddelat (51) Kv.ik?/im.ci.3 o 03 B 23/025 SUOMI—FINLAND (21) Patwittlhtktmus — PtttntantBknlng 763759 (22) H»k«mi*pltvi — Ameknlngsdif 30.12.76 ' * (23) Alkuptlvt _ GlttlfhaOdag 30.12.76 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offsntllg 03.07.77

Patentti- ja rekisterihallitus .... ..........

β ^ ^ , . ^ ^ . (44) Nlhtlvlkslpsnon a kuuL ulkaltun pvm. — „ „

Patent-och registerstyrelsen v Ansöktn utlsgd och utl.skriftan publicerad 31.08.8l (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeus—Begird prioritet 02.01.76 USA(US) 61+621+3 (71) Libbey-Owens-Ford Company, 8ll Madison Avenue, Toledo, Ohio, USA(US) (72) Laurence Adams Brown, Toledo, Ohio, Floyd Theodore Hagedom, Oregon,

Ohio, Foster Vernon Waltz, Jr., Toledo, Ohio, USA(US) (7^) Leitzinger Oy (5I+) Laite lasilevyjen taivuttamiseksi suhteellisen terävään kulmaan -Anordning för böjning av en glässkiva i en relativt skarp vinkel

Keksinnön kohteena on yleisesti ottaen taivutettujen lasilevyjen valmistaminen ja erikoisesti, keksinnön kohteena on parannettu sähkö-kontakti yksi kkö, jota käytetään oheisen patenttivaatimuksen 1 johdannossa määriteltyä tyyppiä olevassa laitteessa lasilevyjen taivuttamiseksi suhteellisen teräviin kulmiin.

Tunnetussa painovoimamenetelmässä sellaisten lasilevyjen taivuttamiseksi, jotka on tarkoitettu käytettäväksi esimerkiksi ajoneuvojen ja vastaavien ikkunalasitteina, tuetaan laakea lasivy nk. kehikko-tai äär i.vi i.vatyyppi selle tai vutusmuoti lie, jossa on olennaisesti jatkuva muodonantamispinta, joka on järjestetty kaarevaksi sellaiseen kaarevuuteen, joka on tarkoitus antaa lasilevylle. Muotti ja levy kuljetetaan taivutusuunin läpi., jossa levy kuumennetaan lasin pehmenemispisteeseen siten, että se painuu painovoiman johdosta kosketukseen muotin muodonantamispinnan kanssa ja kaareutuu tämän pinnan kaarevuuden mukaisesti .. Muotti, voidaan jakaa osi in osien keskinäi sen liikkeen mahdollistamiseksi, kuumennetun lasilevyn painumisen aikana, jolloin esimerkiksi nykyisissä ajoneuvoissa käytettäville lasitteille voidaan antaa varsin monimutkaisiakin kaarevuuksia. Taivutuksen jälkeen lasilevy voidaan jäähdyttää tai se voidaan temperoida järjestämällä kuumennetun levyn vastakkaiset pinnat alttiiksi jäähdytysai.ne- 2 60187 suihkuille, joka jäähdytysaine voi olla esimerkiksi ilmaa.

Yllä mainittujen monimutkaisten kaarevuuksien lisäksi, on toisinaan edullista muodostaa lasitteeseen poikittais- tai pi.tki ttäi ssuuntai-sesti suhteellisen teräväkulmainen tai V-muotoinen taite, joka ulottuu yhtä tai useampaa viivaa pitkin, jotta tuulilasi tai takaikkuna liittyisi sopivasti ajoneuvon kattoviivaan tai sen sivupintoihin. Tällaisten terävien V-muotoisten taitteiden tai hyvin pienillä kaa-revuussäteillä varustettujen taitteiden muodostaminen yllä esitetyllä "painovoimataivutustekniikalla" on valmistusvaiheessa varsin hankalaa .

Nämä valmistusongelmat ratkaistiin lasintaivutusmenetelmillä, jotka esitettiin USA-patentei.ssa 3,762,903 ja 3,762,904 , jotka on siirretty samalle siirronsaajalle kuin esillä oleva keksintö ja joiden mukaisesti muodostetaan sähköisesti johtava rata ainakin lasilevyjen toiseen pintaan pitkin sitä viivaa, josta levy on tarkoitus taittaa terävästi. Tämän jälkeen levy tuetaan sopivalle painovoimamuottirakenteelle ja kuumennetaan uunissa lasin pehmenemispistettä vastaavaan lämpötilaan, jolloin se painovoiman johdosta painuu muotin muodonan-topintoja vasten ja samalla kuljetetaan sähkövirta sähköisesti johtavan radan kautta välittömästi mainitun radan vieressä sijaitsevan lasilevyn alueelle kuumittamiseksi mainitun pehmenemispisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan, jolloin levy taittuu tätä rataa pitkin muodostaen siihen halutun suhteellisen terävän kulman. Täysin automatisoidun sarjavalmistuksen sopivan muotti.lai tteen aikaansaamiseksi , jollainen on esitetty hakijan suomalaisessa patenttihakemuksessa 760611, kehitettiin muottilaite käsittämään sähköisesti johtavat elimet muotissa sähkövirran syöttämiseksi sopivasta lähteestä lasilevyssä olevalle sähköisesti johtavalle radalle automaattisesti levyn liikkuessa eteenpäin kuumennusuunin läpi.

Tällaisia sähköisesti johtavia elimiä muotissa ovat kontaktorit, jotka on sovitettu tarttumaan levyn reunoihin muodostettuihin sähköisesti johtaviin viivoihin, jotka johtavat siihen sähköisesti johtavaan rataan, josta lasi on tarkoitus taivuttaa. Esillä oleva keksintö sisältää parannuksen yllä mainitussa suomalaisessa patenttihakemuksessa 760611 esitettyyn keksintöön parantamalla tietyllä tavalla sähkökon-taktoreita, jotta varmistetaan jatkuva kosketus lasilevyyn muodostettuihin sähköisesti johtaviin linjoihin ja samalla varmistetaan keskeytymätön sähkövirran virtaus niihin levyn taivuttamisen aikana, ja 60187 jotta helpotetaan valmiin taivutetun levyn poistoa muotista ja sen korvaamista uudella levyllä, siirrettäessä kontak-torit levystä ns. "pois-tieltä,,-asentoon taivuttamisen jälkeen.

Esillä olevan keksinnön yleisenä tarkoituksena on siis saada aikaan uusi ja parannettu laite, jolla kyetään kontrolloimaan entistä tehokkaammin lasilevyjen taivutusta suhteellisen teräviin kulmiin sarjatuotantona. Keksinnön erityisenä tarkoituksena on muodostaa mainittuun laitteeseen sellaiset sähkö-kontaktorit, jotka varmistavat jatkuvan kosketuksen lasilevyyn muodostettuihin sähköisesti johtaviin osiin, ja jotka saadaan helposti siirretyksi "pois tieltä"-asentoon, jotta lasilevyjen kuormausta ja purkausta muottilaitteella ja siitä pois helpotetaan.

Nämä keksinnön tarkoitukset saavutetaan oheisissa patenttivaatimuksissa esitettyjen keksinnön tunnusmerkkien avulla .

Seuraavassa keksintöä selvitetään yksityiskohtaisesti viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa:

Kuvio 1 on pintakuvanto taivutusuunista, jonka kansi on poistettu esittäen useita uunin läpi kuljetettavia lasin muottiyksiköitä.

Kuvio 2 esittää ylhäältäpäin painovoimamuottiyksikköä, joka on esitetty avoimessa, lasin vastaanottavassa asennossa ja jossa on esillä olevan keksinnön mukaiset uudet erikoispiirteet.

Kuvio 3 on pitkittäisleikkaus suurennetussa mittakaavassa pitkin kuvion 2 viivaa 3-3 esittäen muottiyksikön suljetussa asennossa.

Kuvio 4 on suurennettu perspektiivikuva tämän keksinnön periaatteiden mukaisesti rakennetun sähkökontak-torin eräästä suoritusmuodosta.

4 601 87

Kuvio 5 on osittain leikattu sivupystykuva kuvion 4 mukaisesta sähkökontaktorista.

Kuvio 6 on vaakaleikkaus pitkin kuvion 5 viivaa 6-6.

Kuvio 7 on perspektiivikuva keksinnön mukaisen sähkökontakto-rin eräästä toisesta suoritusmuodosta.

Kuvio 8 on pystyleikkaus suurennetussa mittakaavassa pitkin kuvion 7 viivaa 8-8.

Kuvio 9 on osiin hajoitettu perspektiivikuva kuvion 7 mukaisesta sähkökontaktorista esittäen salpamekanismin yksityiskohtia .

Tarkasteltaessa nyt yksityiskohtaisesti oheisissa piirustuksissa esitettyjä suoritusmuotoja tämän keksinnön suorittamiseksi havaitaan, että kuviossa 1 on esitetty lasilevyn taivutuslai-te, jota kokonaisuudessaan esitetään viitenumerolla 20, johon laitteeseen kuuluu jatkuva, horisontaali kuljetinjärjestelmä 21, joka on sovitettu tukemaan ja siirtämään eteenpäin sarjaa lasilla kuormattuja muottiyksiköitä, joita yleisesti ottaen merkitään viitenumerolla 22, jolloin liike tapahtuu jatkuvalla, olennaisesti vaakasuoralla radalla pitkänomaisen taivutus-tai kuumennusuunin 23 läpi, jolloin tarkoituksena on kuumit-taa muottiyksiköiden kantamat levyt S niiden pehmenemispisteeseen tai taivutuslämpötilaan. Taivutuksen jälkeen muotti-yksiköt 22 voidaan kuljetinjärjestelmän 21 avulla kuljettaa eteenpäin temperointi- tai karkaisuaseman (ei esitetty) ja tämän aseman läpi.

Kuumennusuuni 23 on tunnelityyppiä, jolloin siinä on sivuseinät 25, ylä- ja pohjaseinä (ei esitetty), jotka rajaavat kuu-mennuskammiota 26. Kuumennuskammio 26 voidaan kuumentaa millä tahansa halutulla tavalla sopivilla kuuraentimilla, esimerkiksi kaasupolttimilla tai sähkövastuselementeillä (ei esitetty), jotka on sijoitettu uunin 23 ylä- ja sivuseiniin. Tällaisia kuumentimia ohjataan sopivasti laitteen avulla 601 87 5 (ei myöskään esitetty) halutun lämpötilan saavuttamiseksi eri pisteissä kuumennuskammiossa 26. Lisäksi uuni 23 on varustettu sähköisillä syöttö- tai johdinelimillä, joita yleisesti esitetään viitenumerolla 27 ja jotka on sovitettu toimittamaan sähkövirta kuhunkin lasilevyyn S siihen liittyvän muottiyksikön 22 kautta muotin uunin 23 läpi tapahtuvan liikkeen aikana ainakin yhden terävän, V-muotoisen taitteen antamiseksi levylle tavalla, joka jäljempänä selvitetään yksityiskohtaisesti. Muottiyksiköt 22 kuljetetaan uunin 23 kuumennuskammion 26 läpi useilla kuljetinrullilla 28, jotka muodostavat osan kuljetinjär-jestelmää 21 ja ulottuvat poikittain uunin 23 läpi, jolloin niiden vastakkaiset päät on sopivasti kiinnitetty siten, että rullia voidaan helposti pyörittää ja käyttää tavanomaisella, alalla hyvin tunnetulla tehoyksiköllä.

Kuvioiden 2 ja 3 mukaisesti muottiyksikköön 22, jota käytetään muodostamaan valmiiseen lasituotteeseen teräviä kulmataitteita, kuuluu kehikkotyyppinen muotti 32, joka on kiinnitetty olennaisesti suorakulmaisen muotoiseen tukirunkoon 33. Tässä rungossa on pari ylöspäin ulottuvia pääosia 35, jotka on liitetty toisiinsa yläpäistään parilla yhdensuuntaisia, pituussuuntaisesti ulottuvia muottitukia 36, joiden ääriviiva vastaa yleisesti ottaen kehikkotyyppisen muotin 32 muotoa.

Muottiin 32 kuuluu pari muottiosia 37 ja 38, jotka on liitetty yhteen kääntyvästä sisäpäistään diametraalisesti vastakkaisten saranayksiköi-den avulla, joita esittää viitenumero 40, jolloin muottiosat pääsevät kääntymään kuviossa 2 esitetyn avoimen, lasin vastaanottaman asennon ja kuviossa 3 esitetyn suljetun lopullisen asennon välillä. Nämä saranat 40 voivat olla tavanomaisia eikä niiden lisävalaiseminen tai selvittäminen liene tarpeellista, jolloin voidaan vain todeta, että saranoihin kuuluu vaakasuorasti samaan linjaan järjestetyt kääntötapit 41, jotka muodostavat yhteisen kääntöakselin, jonka ympäri muottiosat 37 ja 38 kääntyvät.

Muottiosat 37 ja 38 ovat olennaisesti identtiset ja toistensa peilikuvia ja kummassakin on ääriviivaltaan olennaisesti U-muotoinen muodon-antokisko 42, jossa on yhdensuuntaiset sivuosat 43 ja 45, jotka liittää yhteen päätyosa 46. Tapit 47 ylittävät muodonantokiskon sivuosien 43 ja 45 välisen tilan ja ne on jäykästi kiinnitetty sivuosiin, jolloin sivuosat pysyvät toisiinsa nähden muuttumattomassa asennossa. Muodonantokiskoa 42 kantaa tukikisko 48, jolla on sama yleisprofiili 60187 kuin muodonantokiskolla 42, mutta joka on kehämitaltaan hiukan suurempi kuin viimeksi mainittu ja yhdistetty siihen välimatkan päähän erotinkappalei11a 50. Muodonantokiskoissa 42 on ylämuodonantopinta 51, jolla lasilevy S lepää sen muodostamisen aikana ja joka on järjestetty tukikiskon 48 yläpinnan yläpuolelle.

Vaikka keksinnön mukainen laite selvitetään tässä yhteydessä viittaamalla sellaisten lasiosien muodostamiseen, joissa on vain yksi terävä, V-muotoinen taite, on selvää, että keksinnön periaatteita voidaan aivan yhtä hyvin soveltaa sellaisten lasilevyjen valmistukseen, joissa on useita V-muotoisia taitteita ja/tai useiden kerrostettujen lasilevyjen valmistukseen, joita ovat esimerkiksi tavanomaiset laminoidut tuulilasit tai minkä tahansa lasin valmistukseen, johon pitää muodostaa yksi tai useampia teräviä kulmataitteita. Tarvittaessa kaksi tai useampia teräviä V-muotoisia taitteita voidaan varsinainen muotti muodostaa kolmesta tai useammasta saranoilla yhteenliitetystä osasta eikä ainoastaan kahdesta kääntoosasta, kuten on asianlaita tässä yksinkertaisessa, vartikoloidussa muotissa, joka on esitetty tässä keksinnön suoritusmuodossa. Käytettyjen osien määrän ja niiden ääriviivat määrää se tietty taivutettu muoto, joka halutaan antaa tietylle lasilevylle.

Muotin tukemiseksi liikkumaan avoimesta asennosta, jossa taivutettava laakea lasilevy otetaan vastaan, kuvion 3 mukaiseen suljettuun asentoon on poikittain ulottuva kääntötanko 52 kiinnitetty jäykästi kumpaankin muottiosaan 37, 38 korvakkeilla 53, jotka ulottuvat alaspäin tukikiskosta 48 ja joiden läpi tanko 52 ulottuu. Kunkin tangon 52 vastakkaiset päät on pyörivästi tuettu nivelillä 54, joita puolestaan kantaa kääntyvästi tapit 55, jotka on kiinnitetty korvakkeisiin 56, jolloin korvakkeet puolestaan on jäykästi kiinnitetty tukirungon 33 muottitukiin 36. Käyttötangot 52 säädetään ja sijoitetaan normaalisti niihin liittyvien muottiosien 37, 38 keskustasta sivuun, jotta muotti pääsisi sulkeutumaan painonsa johdosta ellei näiden muottiosien ulkopäihin kohdisteta sellaista voimaa, joka saa aikaan muottiosien kääntymisen tankojen 52 ympäri osien sisäpäiden kohottamiseksi.

Mukaan on järjestetty elimet rajoittamaan muottiosia 37 ja 38 kään-töliikkeen laajuutta avoimeen asentoon (kuvio 2), jolloin varmistetaan osien olennaisesti vaakasuora sijainti, jolloin laakea lasilevy saadaan asetetuksi oikealla tavalla muotille. Tällaisiin elimiin kuuluu 7 6 018 7 pari säädettäviä pysäyttimiä 57 (kuvio 3), jotka on kiinnitetty kor-vakkeisiin 58, jotka riippuvat alaspäin muottiosan 38 tukikiskon vapaista sisäpäistä. Näiden pysäyttimien 57 distaalipäissä on puskurit 60, jotka tarttuvat alaspäin suunnattuihin rajoitinosiin 61, jotka on jäykästi kiinnitetty muottiosan 37 viereisen tukikiskon vapaisiin sisäpäihin. Pysäytinelimet on niinikään järjestetty rajoittamaan muottiosien 37 ja 38 kääntöliikettä niiden suljettuun asentoon, jolloin saadaan estetyksi käänteinen tai ylitaivutus. Tällaisiin elimiin kuuluu pari säädettäviä pysäyttimiä 62 (kuvio 2), jotka on kiinnitetty muottiosan 38 tukikiskon vapaisiin sisäpäihin kiinnitettyihin ylöspäin suuntautuviin korvakkeisiin 63. Pysäyttimet 62 on varustettu puskureilla 65, jotka tarttuvat pystysuuntaisiin rajoitinosiin 66, jotka on jäykästi kiinnitetty muottiosan 37 viereisen tukikiskon sisäpäihin.

Viitenumeron 70 osoittamat asetuspysäyttimet on kiinnitetty tukikis-kojen 48 poikittain ulottuviin osiin laakean lasilevyn S sijoittamiseksi oikealla tavalla hiukan muottiosien 37 ja 38 pääosan yläpuolelle osien ollessa avoimessa asennossa ja paineen kohdistamiseksi levyn päihin samalla kun levy pidetään oikeassa suhteessa mainittuun muottiin nähden levyn taivutuksen aikana. Kuten kuviosta 2 parhaiten käy selville, kuuluu kuhunkin pysäyttimeen pitkänomainen tanko 71, joka työntyy tukikiskon 48 poikittain ulottuvaan osaan kiinnitetyn tuki levyn 72 läpi ollen säädettävästi kiinnitetty tähän levyyn lukko-muttereilla 73. Pidike 74 on kiinnitetty pallon 71 sisäpäähän kappaleen 75 vastaanottamiseksi, joka kappale on muodostettu jostakin sopivasta kuumuutta kestävästä materiaalista ja joka pääsee tarttumaan lasilevyn reunaan.

Kuten edellä on mainittu, esitetään USA-patenteissa 3,762,903 ja 3,762,904 menetelmä suhteellisen terävien kulmataitteiden muodostamiseksi lasilevyinin järjestämällä ainakin lasilevyn toiseen pintaan sähköisesti johtava rata pitkin sitä linjaa, josta levy halutaan taivuttaa. Tämän jälkeen kuljetetaan sähkövirta tämän radan läpi sen kuumentamiseksi vastuksen a/ulla ja tällöin lasilevy kuumenee siltä alueelta, joka sijaitsee välittömästi radan vieressä tai alla, jolloin esikuumennettu levy taipuu painovoiman johdosta pitkin kyseistä rataa muodostaen V-muotoisen taitteen. Muottiyksikköä 22 käytetään suorittamaan mainittu prosessi sarjatuotantona ja yksikköön kuuluu sähköisesti johtavat elimet tarvittavan sähkövarauksen toimittamiseksi taivutettavaan lasilevyyn.

8 601 87

Keksinnön esitetyssä suoritusmuodossa syötetään sähkövirta edullisesti lasilevyyn levyn niissä päissä, jotka sijaitsevat kauimpana sähköisesti johtavasta radasta, jota rataa kuviossa 2 merkitään viitenumerolla 77. Virtaa ei siis syötetä levyyn mainitun radan 77 vastakkaisissa päissä. Tämä siitä syystä, että lasilevyn vähäisin liike tai siirtymä muottiin nähden taivutuksen aikana tapahtuu näissä levyn vastakkaisissa päissä, jolloin saadaan minimoiduksi levyn ja muotin välinen kitka ja johtavan materiaalin mahdollinen irtoaminen tai vahingoittuminen, joka materiaali muodostaa sähköisesti johtavan radan 77. Tämän mukaisesti rataa jatketaan lasilevyn vastakkaisiin päihin levyyn muodostettujen vastakkaissuuntaisten johdinlinjojen 78 ja 79 avulla, jotka linjat ulottuvat pitkin levyn vastakkaisia pituussuuntaisia reunoja ja jotka on varustettu vastaavasti suorakulmaisilla kääntöosilla 81 ja 82, jotka ulottuvat pitkin levyn vastakkaisia poikittaisreunoja. Radan 77 leveys tai poikkileikkausala on kuitenkin olennaisesti pie-nenpi kuin johdinlinjojen 78 ja 79, josta seuraa olennaisesti suurempi vastus sähkövirran virtaukselle kuin mitä viimeksi mainitut saavat aikaan, jolloin kehittyy suhteellisesti suurempi kuumuus taitteen aikaansaamiseksi radan 77 muodostamaa haluttua linjaa pitkin. Jotta estettäisiin radan 77 vastakkaisiin päihin mahdollisesti aiheutuvat vahingot, jotka johtuvat äkillisestä siirtymästä linjojen 78 ja 79 suuremmasta poikkileikkausalasta radan 77 pienempään poikkileikkaus-alaan, pienennetään johdinlinjojen 78 ja 79 poikkileikkausaloja kuvion 2 kohtien 78a ja 79a mukaisesti ennenkuin nämä linjat liittyvät sähköäjohtavaan rataan 77.

Primäärinen sähköäjohtava rata 77 samoinkuin johdinlinjat 78 - 82 voidaan muodostaa kuhunkin lasilevyyn S USA-patentissa 3,762,903 esitetyllä menetelmällä. Lasilevyn toiseen tai molempiin pintoihin voidaan haluttaessa muodostaa ura pitkin sitä linjaa, josta levy on tarkoitus taivuttaa taivutusvaiheen helpottamiseksi, kuten yksityiskohtaisesti on esitetty USA-patentissa 3,762,904, jolloin sähköisesti johtava rata 77 voidaan muodostaa tämän jälkeen yhteen näistä urista. Vaikka tällaisen sähköäjohtavan radan ja johdinlinjojen muodostamiseen voidaan käyttää eri materiaaleja, ovat sähköäjohtavat metallitahnat kuitenkin edullisimpia koostumuksia. Nämä materiaalit, joista joskus käytetään nimitystä "musteet", levitetään lasilevyn tavanomaisilla silkkiviiraprosesseilla, maalaamalla tai muilla tavanomaisilla päällys tysmenetelmillä ja tämän jälkeen nämä materiaalit kuumennetaan 60187 9 niiden sulattamiseksi levyyn.

Tahnat sisältävät tyypillisesti sähköjohtavia metallihiukkasia, esimerkiksi hopeaa, lasifrittihiukkasia ja orgaanisia sideaineita ja suolaa. Vaikka sähköjohtavat hopeatahnat sopivat ihanteellisesti sähköäjohtavan radan 77 ja linjojen 78 - 82 muodostamiseen, voidaan muitakin sähköjohtavia metallitahnoja käyttää, esimerkiksi sellaisia, jotka sisältävät kultaa, palladiumia, platinaa ja niiden seoksia. Lisäksi voidaan käyttää sähköäjohtavien metallien ilmakuivausdis-persiota. Eräs tämän tyyppinen materiaali, jota on käytetty menestyksekkäästi, on "Dag 422", joka on hopean dispersio plus grafiitti vesikantoaineessa ja jota saadaan Atcheson Colloids Company-yhtiöltä, jonka osoite on Port Huron, Michigan, U.S.A. Lisäksi voidaan käyttää sellaista materiaalia, kuten esimerkiksi sähköisestijohtavat nauhat, jotka voidaan poistaa tai jättää poistamatta taivutusvaiheen jälkeen.

Muottiyksikössä 22 olevat sähköisesti johtavat elimet virran toimittamiseksi kuumennusuunin 23 sähkölaitteista 27 lasilevyn osiin suhteellisen terävien kulmataitteiden aikaansaamiseksi siihen käsittävät parin joustavia johtimia 85 ja 86, jotka on yhdistetty pariin avo-kiskoja 87 ja 88 sopivilla kiinnittimillä 90. Johtimien 85 ja 86 toiset päät on sopivasti kiinnitetty pariin vastakkaisia kytkinyksi-köitä, jotka on muodostettu keksinnön mukaisesti ja joita esittää yleisesti ottaen viitenumero 91, ja jotka tullaan jäljempänä kuvaamaan yksityiskohtaisesti. On huomattava, että johdin 86 ulottuu ylöspäin ja poikittain pitkin pääkappaletta 35 ja tämän jälkeen pituussuuntai-sesti pitkin yhtä tukirungon muotin tukea 36 (kuvio 3). Molemmat johtimet 85 ja 86 pysyvät paikallaan muotin 32 osia ja tukirunkoa 33 vasten sopivien kiristimien 92 avulla.

Avokiskot voidaan haluttaessa kiinnittää tukirunkoon 33 johtimien 85 ja 86 sijasta avokiskojen 87 ja 88 kytkemiseksi sähköisesti vastakkaisiin kytkimiin 91. Haluttaessa lasilevyyn useampia kuin yksi taite voidaan hopeinen avokisko viirata tai rullata lasin syrjään tai yläpintaan, jolloin se toimii yhdyselimenä kahden tai useamman primäärisen johtavan radan välillä, joiden kohdalta lasi on tarkoitus taivuttaa. Vaihtoehtoisesti lasilevyyni muodostetut avokiskot voivat olla erillisten lasikaistaleiden muodossa mainittujen primääristen johtavien ratojen vastakkaisten päiden vieressä haluttaessa muodostaa yhdensuuntainen piiri primääristen ratojen kanssa. Viimeksi mainitussa 10 601 87 tapauksessa kytkinyksiköt 91 kiinnitettäisiin edullisesti tukikiskon 48 sivuosiin lasilevyn pituussuuntaisten eikä poikittaissuuntaisten reunojen viereen näiden avokiskokaistaleiden alueelle.

Tukirungon 33 avokiskot 87 ja 88 on yhdistetty tukikiskon pääosiin 35 ja ulottuvat poikittain sen yli, jolloin on järjestetty välimatkan päähän siitä eristyskappaleella 93 ja 95, joita pitää paikallaan sopivat kiinnittimet, jotka ulottuvat avokiskoista 87 ja 88 ja kappaleiden 93 ja 95 läpi. Nämä avokiskot 87 ja 88 on sovitettu siten, että niihin tarttuu pari sähköisesti johtavia koetinyksiköitä, joita esittää viitenumero 100 ja jotka on yhdistetty sopivaan sähkövoimanlähteeseen (ei esitetty) ja jotka muodostavat osan uunin 23 sähköisesti johtavista elimistä 27. Kuhunkin koetinyksikköön 100 kuuluu kontakti.pyörä 101, joka on pyörivästä kiinnitetty haarukkaan 102, joka puolestaan on kiinnitetty varren 103 distaalipäähän, jolloin varsi on kääntyvästä kiinnitetty jatkeiden 105 parin väliin kääntötapilla 106. Jatkeet 105 on kiinnitetty hoikkiin 108 säädettävästä ja liukuvasti työnnettyyn putkeen 107, joka holkki puolestaan on jäykästi kiinnitetty levyyn 110 muodostettuun sopivaan aukkoon (kuvio 1), joka levy on irroitetta-vasti kiinnitetty puomin sivuseinään 25. Lisäksi on järjestetty elimet (ei esitetty) koetinvarren 103 painamiseksi pidennettyyn asentoon avokiskojen 87 ja 88 liikeradalle, jolloin nämä kiskot tarttuvat siihen muottiyksikön 22 liikkuessa uunin läpi.

Koetinyksiköt 100 on kiinnitetty pareittain levyyn 110, joka, kuten aikaisemmin mainittiin, on irroitettavasti kiinnitetty uunin seinään 25. Tällöin kukin pari koetinyksiköitä 100 ja siihen liittyvä levy 110 muodostaa irroitettavan yksikön 111, joka voidaan selektiivisesti työntää sopiviin aukkoihin 112 tai irroittaa niistä, jotka aukot on muodostettu uunin 23 toiseen sivuseinään 25. Kuvion 1 mukaisesti tällaisia yksiköitä on kiinnitetty pituussuuntaisin välein pitkin uunin seinää 25 siten, että saadaan aikaan ainakin yhden koetinyksiköi-den 100 parin sähköinen kontakti muottiyksikön 22 avokiskoihin 87 ja 88 muotin liikkuessa uunin 23 läpi, joka kontakti jatkuu riittävän pitkän ajan lasilevyn kuumentamiseksi sähköäjohtavan radan 77 alueelta sellaiseen lämpötilaan, joka on lasin taipumispisteen yläpuolella.

Lukuunottamatta kontaktiyksiköitä 91, jotka ovat esillä olevan keksinnön olennaisia osia, on tähän mennessä kuvattu muottiyksikkö täysin esitetty mainitussa patenttihakemuksessa 760611. Vaikka tässä hake- 11 60187 muksessa esitetyt kontaktorit olivat yleisesti ottaen tyydyttäviä aiottuun tarkoitukseen, aiheutui kuitenkin ongelmia näiden kontakto-reiden pitämisessä jatkuvassa kosketuksessa lasilevyyn muodostettuihin sähköjohdinlinjoihin. Esimerkiksi kontaktoreihin siirtynyt muotin liiallinen värähtely sai aikaan sen, että niiden kontaktit johdin-linjoihin toisinaan keskeytyivät, jolloin osia johdinlinjoista pyrki palamaan pois. Samoin jousijännitetyt kontaktorit haittasivat usein lasilevyn helppoa ja nopeata sijoittamista muotille ennen taivutusta. Lisäksi kontaktori piti irroittaa johdinlinjoista käsin ja pitää siten "pois tieltä"-asennossa valmiin taivutetun levyn poistamiseksi muotilta.

Tämän keksinnön mukaiset kontaktiyksiköt 91 saavat aikaan parannuksen hakemuksessa 760611 esitettyihin kontaktoreihin, koska mukaan on järjestetty elimet kontaktorien pakottamiseksi jatkuvaan tartuntaan taivutettavaan lasilevyyn muodostettujen johdinlinjojen kanssa riippumatta muottiin kohdistuvasta tärinästä tai sen ja lasilevyn välisestä liikkumisesta. Lisäksi kontaktorit voidaan siirtää "pois tieltä"-asentoon, jolloin lasilevyjen poisto ja vaihto muottiyksikölle tapahtuu helposti.

Tarkastelemalla nyt yksityiskohtaisesti kuvioita 4, 5 ja 6 havaitaan, että kuhunkin kontaktiyksikköön 91 kuuluu kiinnityslevy 115, joka on alapäästään kiinnitetty yhdyselimellä 116 (kuvio 6) sivuttaisesti ulottuvaan jatkeeseen 117, joka on hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty muotin 32 tukikiskoon 48. Yhdyselimeen 116 kuuluu yhdistetty, kaksikappaleinen eristin, jossa on ensimmäinen osa 118, joka muodostuu jatkeeseen 117 muodostetussa sopivassa aukossa olevasta hoikista 120 ja halkaisijaltaan suuremmasta laipasta 121, joka lepää jatkeen 117 toista sivua vasten. Toinen eristinosa 122 on kiekko, joka sijaitsee jatkeen 117 toista sivua vasten. Osat 118 ja 122 on sopivasti porattu pultin 123 vastaanottamiseksi, joka pultti ulottuu myös levyn 115 läpi. Sopiva mutteri 125 on kierretty pulttiin 123 ja kiristetty levyä 115 vasten yksikön kiinnittämiseksi paikalleen. Osat 118 ja 122 on muodostettu jostakin sopivasta ei-johtavasta materiaalista levyn 115 sähköeristämiseksi muotista 32.

Levy 115 on varustettu integraalisella yläosalla 126, joka on viistossa kohti vastaista muottia ja jossa on integraalikorvake 127, joka on muodostettu levyn yläpäähän. Kääntövarsiosan 130 haarukkapää 128 asettuu korvakkeen 127 molemmin puolin ja on kiinnitetty siihen käänty- 12 601 8 7 västi kääntötapilla 131. Varren 130 pääasiallisin osa muodostuu putkimaisesta, ontosta laatikkomaisesta rakenteesta sylinterimäisen akselin 132 vastaanottamiseksi siihen. Pysäytintappi 133 ulottuu diametraa-lisesti akselin 132 läpi lähellä sen sisäpäätä ja tarttuu varren 130 sisäpäähän 135 akselin 132 aksiaaliliikkeen rajoittamiseksi varren suhteen.

Akselin 132 uiko- tai distaalipää on varustettu haarukalla 136, jossa on välimatkan päässä toisistaan olevat, esiintyöntyvät korvakkeet 137, joiden väliin on kääntyvästi kiinnitetty, kuten kuviossa 4 kohdassa 138 on parhaiten esitetty, kontaktiosa 140, joka puolestaan on sovitettu tarttumaan lasilevyn S yläpintaan lähelle toista reunaa muodostettuun johdinlinjaan 82. Vaikka kontaktiosa 140 on edullisesti muodostettu hiilestä, on selvää, että se voidaan muodostaa mistä tahansa sopivasta materiaalista, jolla on tyydyttävät sähkönjohto-ominaisuudet, ja kontaktiosa voi olla minkä muotoinen ja mittainen tahansa.

Akselin 132 rajoitettu teleskooppikiinnitys putkimaisessa kääntövar-ressa 130 ja akselin 132 olennaisesti vapaa pyörimisliike varressa 130 saavat aikaan jonkin verran liikkumavaraa sekä pitkittäissuunnassa kohti johdinlinjaa 82 ja siitä poispäin että poikittaisuunnassa lyhyellä kaarevalla radalla, jotta kontaktiosa 140 pääsisi oikealla tavalla asettumaan johdinlinjalle 82. Lisäksi kääntötappi 138 sallii kontaktiosan 140 vapaan heilumisliikkeen eteen- ja taaksepäin, jolloin sen oikea asettuminen linjalle 82 edelleen helpottuu.

Mukaan on järjestetty elimet kontaktiosan 140 jännittämiseksi tai pakottamiseksi positiiviseen tartuntaan levyn S sähköisesti johtaviin osiin. Tätä tarkoitusta varten on pari kuumuutta kestäviä kiristys-jousia kiinnitetty toisista päistään tappeihin 142, jotka työntyvät sivusuuntaisesti varren 130 vastakkaisista puolista ja toisista päistään jouset on kiinnitetty tappeihin 143, jotka työntyvät ulospäin kiinnityslevyn 115 vastakkaisilta puolilta lähellä viiston osan 126 alapäätä. Kaksoisjouset 141 saavat aikaan riittävän voiman, joka puristaa kontaktiosan 140 johdinlinjaa 82 vasten ja lisäksi jouset vaimentavat varteen 130 siirtyvää tärinää, jolloin viimeksi mainittu pysyy jatkuvassa kontaktissa kyseisen linjan 82 kanssa. Lisäksi kaksois-jouset stabiloivat varren 130 kohdistamalla samanlaiset paineet varren 13 60187 130 vastakkaisille puolille. Kontaktiosan 140 ja varren 130 liikkuessa vastapäivään kuvion 5 mukaisesti, jolloin jouset 141 liikkuvat yli tai ohi kuviossa 5 viivalla B-B esitetyn keskustaviivan, jouset 141 toimivat siten, että ne kääntävät nopeasti vartta 130 edelleen vasta-päivään nk. "tieltä pois"-asentoon, joka on kuviossa 5 esitetty kohdassa A, jolloin lasi saadaan helposti poistetuksi muotilta ja se voidaan nopeasti vaihtaa uuteen levyyn.

Kuvion 5 mukaisesti levy 115 on varustettu integraalisella kulmajat-keella 134, joka työntyy eteenpäin kohti muotin muodonantokiskoa.

Jatke 134 on muodostettu siten, että yläpinta 139 ulottuu olennaisesti vaakasuoraan ja olennaisesti yhdensuuntaisesti varren 130 kanssa viimeksi mainitun ollessa toiminta-asennossaan. Tämä pinta 139 toimii pysäyttimenä rajoittaen varren 130 myötäpäiväisen liikkeen estäen siten oikosulun sähköjärjestelmässä, jonka muuten saisi aikaan kontak-tiosan 140 tarttuminen muodonantokisko-osaan 146 tai johonkin muuhun muotin 32 osaan lasilevyn ollessa poissa muotilta 32 tai siinä tapauksessa, että muotilla 32 oleva lasilevy rikkoutuu.

Kohdassa 144 kuviossa 4 ja 5 on esitetty, että johtimista on poistettu eristys johdinten siinä päässä, joka on kaukana siihen liittyvästä avokiskoliitoksesta ja johtimet on hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty laippaan 145, joka puolestaan on kiinnitetty haarukkaan 136. Tällöin virta syötetään avokiskosta kontaktiosaan 140 johdon 86, laipan 145, haarukan 136 ja kääntötapin 138 kautta. Kontaktiyksikkö 91 on täysin eristetty muotin 32 rungosta kaksikappale-eristimillä 118, 122 kontaktiyksikön 91 ja muotin 32 välisessä liitoskohdassa 116.

Sarjatuotannossa sijoitetaan laakeat lasilevyt S, joihin on muodostettu sähköisesti johtavat urat 77 ja johdinlinjat 78 - 82, muotti-yksiköille 22, jolloin kukin levy on tuettu läheltä sen vastakkaisia poikittaisreunoja muottiyksikön 22 muodonantopinnalle 51 muottiyksikön ollessa avoimessa asennossaan (kuvio 2). Nämä vastakkaiset reunat tarttuvat myös vastakkaisiin asetuspysäyttimiin 70 ja laakea lasilevy S toimii tukena muotin pitämiseksi avoimessa asennossa taivutustoi-minnan alkuvaiheissa. Vastakkaiset kontaktiosat 140, jotka ovat olleet kuviossa 5 kohdassa A esitetyissä lasin irroitusasennoissaan asetettaessa levyä S muottiin, käännetään tämän jälkeen kosketukseen levyyn muodostettujen johdinlinjojen 82 kanssa. Tämän jälkeen muottiyksiköt 14 601 8 7 22 kuormataan tietyillä väleillä kuljettimelle 21 uunin 23 sisääntulo-päässä ja siirretään eteenpäin uunin läpi kuljetinrullilla 28. Ennenkuin virta kytketään muottiyksiköihin 22, lasilevyt S kuumennetaan suhteellisen korkeaan lämpötilaan uunissa 23, joka lämpötila on esimerkiksi lasin jäähdytyspisteen yläpuolella, mutta sen lämpötilan alapuolella, jossa lasi taipuu merkittävässä määrin. Lämpötilat noin 480 - noin 590°C on havaittu tyydyttäviksi tätä tarkoitusta varten.

Tämä esikuumennus on tarkoitettu estämään indusoivat pysyvät jännitykset lasissa, välttämään lasin säröily, kun se tämän jälkeen kuumennetaan paikallisesti pitkin sähköisesti johtavaa rataa 77 taipumis-lämpötilaansa ja lisäksi mahdollistamaan tämän viimeksi mainitun vaiheen suorittamisen kaupallisesta näkökulmasta hyväksyttävän ajan puitteissa ja kohtuullisella määrällä sähköenergiaa.

Suunnilleen sillä hetkellä, kun eteenpäin kulkeva lasilevy saavuttaa halutun yleislämpötilan, tarttuvat levyä tukevan muottiyksikön 22 avokiskot 87 ja 88 pidennettyjen koetinyksiköiden 100 ensimmäisen parin kontaktipyöriin 101, jolloin piiri muodostuu täydelliseksi ja sähkövirtaa saadaan syötetyksi sähköäjohtavalle radalle 77 yhden koetinyksikön 100, avokiskon 88, johtimen 86, kontaktiosan 140, johdinlinjojen 82, 79, sähköäjohtavan radan 77, johdinlinjan 78, 81, vastakkaisen kontaktiosan 140, johtimen 85, avokiskon 87 ja toisen koetinyksikön 100 kautta. Muottiyksikön 22 kulkiessa eteenpäin kul-jettimella tarttuu kukin peräkkäinen koetinyksiköiden 100 pari avo-kiskoihin 87 ja 88 sen jälkeen, kun edellä kulkeva koetinyksiköiden 100 pari on irroitettu näistä kiskoista, jolloin olennaisesti sama virta, vaikkakin välillä katkaistuna, saadaan syötetyksi muotti-lasi-piiriin. Vaikka kuvion 1 mukaisessa suoritusmuodossa käytetään neljää yksikköä 111 tai koetinyksiköiden 100 pareja, on selvää, että tämä määrä voi vaihdella riippuen kuljetinrullien 28 nopeudesta ja siitä ajasta, joka tarvitaan levyn kuumentamiseksi riittävästi siltä alueelta, joka sijaitsee välittömästi radan 77 vieressä tai alla, lasin taipumis-pisteen yläpuolella olevaan lämpötilaan. Kun levyn radan 77 alla oleva alue on kuumennettu lasin taipumislämpötilan yläpuolella olevaan lämpötilaan, esimerkiksi yli noin 650°C, levy taipuu terävästi pitkin rataa 77 ja asettuu lopulta painovoiman johdosta haluttuun, yleisesti ottaen V-muotoiseen muotoon, joka on kuvattu kuviossa 3.

On selvää, että sähköisesti johtavan radan 77 pienempi poikkileikkaus-ala kehittää olennaisesti suuremman vastuksen kuin johdinlinjat 78 - 60187 82, jolloin edellinen kehittää tarvittavan lämmön levyn teräväksi taivuttamiseksi ennenkuin linjat 78 - 82 ehtivät kuumentua niin paljon, että niitä pitkin tapahtuisi epäedullista taipumista.

Lasilevyn muuttuessa taipuisaksi sen kuumennuksen aikana ja alkaessa vajota painovoiman johdosta alkavat muottiosat 37 ja 38 laskeutua kohti suljettua asentoa kääntyen saranayksiköiden 40 varassa. Tämän sulkeutumisen aikana kontaktiosat 140 pysyvät tartunnassa lasilevyn poikittaisreunoja vasten sen paineen avulla, joka kohdistuu jousien 141 kautta, jolloin varmistetaan jatkuva sähkövirran syöttö johtavaan rataan 77, jossa suhteellisen terävä taitto tapahtuu. Levy taittuu edelleen terävästi pitkin rataa 77 muottiosien 37 ja 38 liikkuessa, kunnes viimeksi mainitut asettuvat täysin suljettuun asentoon. Levy asettuu painovoiman johdosta vasten muodonantokiskojen 42 muodonanto-pintaa 51 muotin täysin suljetussa asennossa (kuvio 3), jolloin saadaan aikaan haluttu V-muotoinen ääriviiva valmiille tuotteelle.

Taivutuksen jälkeen lasilla kuormatut muottiyköiköt 22 lähtevät uunista 23 ja siirtyvät kuljettimella 21 eteenpäin joko temperointi-tai karkaisuaseman läpi, jossa kuumennetun ja taivutetun lasilevyn S vastakkaiset pinnat järjestetään alttiiksi jäähdytysainesuihkuille, joka aine voi esimerkiksi olla ilmaa. Lähtiessään tältä viimeksi mainitulta asemalta levyä voidaan jäähdyttää edelleen sen lämpötilan laskemiseksi käsittelykelpoiselle tasolle. Tämän jälkeen levy siirtyy eteenpäin lasin purkausasemaan, jossa lasilevyt puretaan joko automaattisesti tai käsin. Kummassakin tapauksessa levyn siirtyminen ylöspäin siirtää kontaktiosat 140 levyn mukana, jolloin varsi 130 kääntyy tapin 131 ympäri vastapäivään, kuten kuviossa 5 on esitetty, vasten jousien 141 jännitystä. Kun varret 130 saavuttavat juuri keskustan ohi olevan aseman, eli siirtyvät kuviossa 5 viivalla B-B esitetyn keskiviivan toiselle puolelle, jouset 141 siirtävät varret 130 nopeasti samaan suuntaan, jolloin levyn vastakkaiset puolet vapautuvat ja ne voidaan helposti purkaa muotilta 32. Kontaktiosat 140 pysyvät tässä "pois tieItä"-asennossa aina siihen asti, kunnes ne käännetään vastakkaiseen suuntaan sen jälkeen, kun uusi levy on sijoitettu muotille 32.

Kuvioissa 7 ja 8 on viitenumerolla 150 esitetty tämän keksinnön mukaisen kontaktiyksikön toinen suoritusmuoto, johon kuuluu kääntövarsi 151, jossa on pitkänomainen pystysuora osa 152 ja suorakulmaisesti 601 87 16 vaakasuoraan ulottuva osa 153. Varsiosien 152 ja 153 liitoskohdassa on varsi 151 varustettu sylinterimäisellä saranalla 155, joka on kiinnitetty pyörivästi akseliin 156, joka puolestaan on sopivasti kiinnitetty muotin ylärakenteeseen. Käännetyn L:n muotoinen konsoli 157 on hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty varren vaakasuoran osan 153 ulkopäähän. Pitkänomainen aukko 158 on muodostettu konsolin 157 vaakasuoraan osaan 159 pultin 160 vastaanottamiseksi, jolloin aukko 158 antaa pultille 160 riittävän välyksen varren 151 kääntö-liikkeen aikana.

Pultti 160 ulottuu myös vaakasuoraan ulottuvan levyn 161 läpi, joka levy on sopivasti kiinnitetty sisäpäästään muotin 32 tukikiskoon 48. Lukkomutteri 162 kiinnittää pultin 160 levyyn 161. Kuumuutta kestävä kierrejousi 163 on sijoitettu pultin 160 ympärille pultin kannan ja konsolinosan 159 alapuolen välille varren 151 pakottamiseksi myötäpäivään, kuten kuviossa 7 on esitetty.

Lisäksi mukaan on järjestetty elimet keksinnön tämän suoritusmuodon kontaktiosan 165 kytkemiseksi varren pystysuoraan osaan 152, jolloin tällaisiin elimiin kuuluu kaksikappaleinen yhdiste-eristin, joka on muodostettu hoikista 167 (kuvio 8) muodostuvasta ensimmäisestä osasta 166, joka asettuu sopivaan aukkoon varrenosassa 152 sekä integraalista halkaisijaltaan suuremmasta laipasta 168, joka puristuu vasten varrenosan 152 toista sivua. Toinen osa 170 on kiekon muodossa, joka kiekko on sijoitettu painumaan vasten varsiosan 152 toista sivua. Osia 166 ja 170 pitää yhdessä ja liittää varrenosaan 152 kierteillä varusettu tappi 171, joka ulottuu näiden osien läpi ja joka on varustettu vastakkaisilla välilevyillä 172, jotka puolestaan on puristettu lukkomuttereiden 173 avulla osia 166, 170 vasten, jolloin lukkomutterit on kiristetty näitä osia vasten. Tapin 171 toisessa päässä on pidäke-elin 175, jossa on pohjaseinä 176 ja toisiaan kohti viistosti ulottuvat sivuseinät 177 komplementtikontaktiosan 165 vastaanottamiseksi. Edullisesti hiilestä tai jostakin muusta sopivasta sähköäjohtavasta materiaalista muodostettu kontaktiosa 165 voidaan vaihtaa helposti, mikäli se on kulunut loppuun tai vahingoittunut, yksinkertaisesti työntämällä se liukuvasti ylöspäin pidäkkeestä 175 ja sujauttamalla uusi kontaktiosa 165 alaspäin paikalleen.

17 601 87

Kunkin johtimen avokiskoliitännässä olevasta päästä on poistettu eristys, kuten kuviossa 7 on esitetty kohdassa 178, ja tämä pää on juotettu tai muulla tavoin kiinnitetty pidäkkeeseen 175. Osat 166 ja 170 sähköeristävät tapin 171 ja tällöin kontaktiosan 165 kääntö-varresta 151 ja muotista 32. Varren pystysuoran osan 152 yläpää työntyy huomattavasti eristetyn liitososan yläpuolelle, jolloin sitä voidaan käyttää käsikahvana varren 151 käyttämiseksi käsin.

Keksinnön tässä suoritusmuodossa kontaktiosan 165 työntää jousi 163 lasilevyn S reunaa vasten, jolloin levyn reuna on varustettu sähköisesti johtavalla kaistaleella 82'1, joka on integraalisesti yhdistetty johdinlinjaan 82' muodostaen tämän linjan jatkeen, joka johdin-linja puolestaan on muodostettu levyn S yläpintaan. Kuten kuvioiden 4-6 mukaisessa suoritusmuodossakin on johdinlinja 82' johdinlinjan 79 jatke, joka linja johtaa sähköisesti johtavan radan 77 toiseen päähän. Tapin 180 muodossa oleva pysäytin (kuvio 7) työntyy sisäänpäin varren pystysuorasta osasta 152 kohti muotin 32 moodonantokisko-osaa 46 tämän pystysuoran osan 152 ja tällöin kontaktiosan 165 sisäänpäin suuntautuvan liikkeen rajoittamiseksi estäen siten oikosulun sähköjärjestelmässä, jonka saisi aikaan kontaktiosan 165 tarttumienn muodon-antokisko-osaan 46 tai johonkin muuhun muotin 32 osaan lasilevyn ollessa poissa muotilta 32 tai siinä tapauksessa, että muotilla oleva levy rikkoutuisi.

Kuviossa 9 esitetään salpamekanismi, jota voidaan käyttää kuvioissa 7 ja 8 esitetyn kontaktiyksikön suoritusmuodon yhteydessä kontaktiosan 165 pitämiseksi "pois tieItä"-asennossa silloin, kun lasilevyjä kuormataan muotille 32 tai puretaan siitä. Tätä tarkoitusta varten konsolin 157 vaakasuora osa 159 on jatkettu, kuten on esitetty kuviossa 9 kohdassa 181, jolloin mainitussa jatkeessa on pystysuora pylväs 182, joka on hitsattu tai muulla tavoin kiinnitetty siihen. Pylväs 182 on varustettu kädensijalla 183 mekanismin käsikäytön helpottamiseksi. Lukkokisko 185 on kiinnitetty kääntyvästi levyyn 161 pultilla 160 ja varustettu syvennys- tai uraosalla 186, joka on sovitettu vastaanottamaan pylvään 182 viimeksi mainitun siirtyessä ulospäin yksikön 150 kontaktiosan irtiolevassa asennossa, kuten kuviossa 9 on esitetty fantom-viivoilla. Haluttaessa poistaa taivutettu levy S muotilta 32 laitteenkäyttäjä yksinkertaisesti vetää kädensijasta 183 varren 151 kääntämiseksi, jolloin kontaktiosa 165 siirtyy pois lasin reunasta ja kääntää tämän jälkeen lukkokiskon 185 vaakatasossa siten, että siinä oleva koho 186 tarttuu pylväisiin 182. Tämä pitää kontaktiosan 165 tällaisessa irroittuneessa asennossa, jolloin valmis taivutettu levy voidaan helposti vaihtaa uuteen laakeaan levyyn.

601 87 18

Edellä esitetyn perusteella on selvää, että esillä olevan keksinnön tarkoitukset on saatu täysin toteutetuiksi. On saatu aikaan uusi ja parannettu kontaktiyksikkö jatkuvan sähkövirran virtauksen toimittamiseksi lasipiiriin tehokkaalla tavalla ilman katkoja. Täydennettäessä taivutus- ja lämpökäsittelyjaksot voidaan kontakti, joka muodostaa osan tällaista yksikköä, irroittaa helposti ja pitää tällaisessa irtiolevassa asennossa lasin poistamiseksi helposti muotilta 32 ja sen kuormaamiseksi tälle muotille.

Claims (13)

19 601 87

1. Laite lasilevyn taivuttamiseksi suhteellisen terävään kulmaan ohjaamalla sähkövirta levylle (S) muodostetun sähköisesti johtavan linjan (81) kautta, johon laitteeseen kuuluu runko (33), runkoon (33) tuettu profiilityyppinen taivutusmuotti (32), johon on muodostettu muotopinta (51), sähköisesti johtavat elimet (85, 87), joihin kuuluu ainakin yksi sähkökontakti (140, 165), joka on asennettu muottiin (32) välimatkan päähän muotopinnasta (51) ja joka pääsee kosketukseen muottiin tuetussa lasilevyssä olevan sähköisesti johtavan linjan (81) kanssa, tunnettu siitä, että laitteeseen kuuluu kontaktin (140, 165) pidin (136, 175), tuki (130, 151), elimet (132, 166, 170, 173) pitimen (136, 175) yhdistämiseksi tukeen (130, 151), elimet (115, 117, 152, 155) tuen kiinnittämiseksi kääntyvästä muottiin (32), jolloin tuki pääsee kääntymään kahden asennon välillä, joista ensimmäisessä asennossa kontakti (140, 165) koskettaa lasia ja toisessa asennossa kontakti (140, 165) irtoaa lasista, sekä elimet (141, 163) tuen (130, 151) painamiseksi ensimmäiseen asentoon kontaktin (140, 165) pakottamiseksi lasissa olevaa sähköisesti johtavaa linjaa (81) vasten.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on elimet (116, 166) kontaktin sähköeristämiseksi muotista .

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että tuki on putkimainen osa (130), joka ympäröi vapaasti pyörivää akselia (132), jolloin akselin ulkopää on kiinnitetty piti-meen (136).

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on elimet (133, 135) akselin (132) vapaan aksiaaliliik-keen rajoittamiseksi putkimaisessa osassa.

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on elin (138) kontaktin yhdistämiseksi kääntyvästi pitimeen (136) liikkumaan heiluvasti pitimeen nähden.

6. Jonkin patenttivaatimuksen 1-5 mukainen laite, tunnet t u siitä, että jännitettyyn elimeen kuuluu pari jousia (141), jotka on toisista päistään yhdistetty kääntötuen (130) vastakkaisiin sivuihin 60187 20 ja toisista päistään kiinnitinelimeen (115).

7. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että siinä on muotista (32) ulospäin ulottuva levy (161), jolloin tukeen (151) kuuluu pystyosa (152) ja siihen nähden kulmittainen osa (153), jossa on konsoli (157) välimatkan päässä levystä (161) sekä elimet (158, 160, 162, 163), jotka liittävät konsolin (157) levyyn (161) liikkumaan levyä kohti ja siitä poispäin.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että jännitetty elin on jousi (163), joka pakottaa konsolin (157) levyä (161) kohti tuen (151) painamiseksi toiminta-asentoon.

9. Patenttivaatimuksen 7 tai 8 mukainen laite, tunnettu levyssä (161) olevasta elimestä (185) tuen (151) lukitsemiseksi toimimattomaan asentoon.

10. Jonkin patenttivaatimuksen 2, 7, 8 ja 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että sähköeristyselin (166, 170) muodostaa osan sitä laitetta, joka liittää pitimen (175) tukeen (151).

11. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu elimistä (134, 139, 180) tuen (130) muottia kohti tapahtuvan jännitetyn liikkeen rajoittamiseksi.

12. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että rajoituselimessä on jatke (134, 139), joka on muodostettu tuki-kiinnitysosaan (115) ja johon tuki (130) pääsee tarttumaan silloin kun muotilla (32) ei ole lasilevyä.

13. Patenttivaatimuksen 11 mukainen laite, tunnettu siitä, että rajoitineiin on tuella (151) oleva pysäytin (180), joka tarttuu muotin (32) osaan silloin kun muotilla (32) ei ole lasilevyä. 21 601 87