FI59749B - Foerfarande och anordning foer att foerbaettra likformigheten hos ett pneumatiskt daeck eller daeck-hjulaggregat - Google Patents

Description

-I ral /11λ KUULUTUSjULKAISU c n n „ Λ {11) UTLÄGGN INCSSKRIFT 5 9749 (45) Patent meJdelat ^ (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 B 29 H 21/01 SUOMI-FINLAND (*) PaMnttlhtkwnw — Pttancmeknlng 750338 (22) H»k«ml»pilvt — An«eknlnpdi( 07.02.75 * (23) AlkupUvt — Glltlghatadag 07.02.75 (41) Tullut luikituksi — Bllvlt offentllg 10.08.75 _ . . * ^ . (44) Nlhrtvlktlpsnen t kuuLjulluUsun pvm. — . „

Patani· och registerstyrelsen ' AmOku utltgd och utUkriftun puMkerad 30.06.81 (32)(33)(31) Pyydetty «uotkeu»—Begird priori*·* 09.02.71+

Englanti-England(GB) 06032/7I+ (71) Dunlop Limited, Dunlop House, Ryder Street, St. James's, London S.W.1, Englanti-England(GB) (72) Eric Henry Searle, Sutton Coldfield, West Midlands, Bernard Charles Allitt, Sutton Coldfield, West Midlands, Englanti-England(GB) (7!+) Oy Jalo Ant-Wuorinen Ab (5!+) Menetelmä ja laite pneumaattisen renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän tasaisuuden parantamiseksi - Förfarande och anordning för att förbättra likformigheten hos ett pneumatiskt däck eller däck-hjul-aggregat Tämä keksintö koskee menetelmää ja laitetta pneumaattisten renkaiden ja pneumaattisten renkaiden ja vanteiden yhdistelmien tasaisuuden parantamiseksi.

Pneumaattisten renkaiden valmistuksessa on tunnettua että on hyvin vaikeata valmistaa rengas, joka on täysin pyöreä ja symmetrinen. Renkaiden valmistukseen liittyvien valmistusprosessien luonne voi johtaa vikoihin renkaan konsentrisuudessa ja tasaisuudessa. Kun tällaiset renkaat asennetaan pyörän vanteelle ja pyörän ja vanteen yhdistelmää käytetään ajoneuvossa, voivat renkaan ja vanteen yhdistelmissä esiintyvät säteensuuntaisten voimien vaihtelut aiheuttaa tärinää, joka voi vaikuttaa ajoneuvon ohjaukseen ja jousitukseen, mikä vaikeissa tapauksissa voi johtaa potentiaalisesti vaarallisiin tilanteisiin.

Pneumaattisen renkaan tasaisuuden ja samakeskisyyden parantamiseksi on olemassa erilaisia koneita, jotka hiovat tai leikkaa-vat pois ulkonemat renkaan kulutuspinnasta. Pisimmälle kehitetyissä koneissa tämä suoritetaan pyörittämällä rengasta tämän ollessa asennettuna standardikoepyörälle, ja tällöin mitataan voiman muutokset kehällä ja rengasta hiotaan voiman muutosten saamiseksi mahdollisimman pieniksi. Epäkeskisyyttä ja epätasaisuutta esiin- 2 59749 tyy valitettavasti yhtä hyvin pyörän vanteessa kuin renkaassa. Ihennetapauksessa rengasta ja vannetta pitäisi pyörittää erikseen niiden vastaavien akseleiden ympäri ja mahdolliset voiman muutokset pienentää mahdollisimman paljon, mutta käytännössä on hyvin vaikeata valmistaa tarkkoja vanteita ja renkaita yksittäisesti ja varsinkin suurten suurtehopyörien ja -renkaiden ollessa kysymyksessä. Yhdistämällä rengas tiettyyn pyörään voidaan muutama epätasaisuus-ongelma saada tasoitetuksi pois ja käyttämällä yksilöllistä renkaan kulutuspinnan hiomista on mahdollista valmistaa renkaan ja pyörän yhdistelmä,joka pyörii pääasiassa oikein yhdistelmänä.

Ajoneuvon kokoomalaitoksessa tarvitaan suuria määriä renkaan ja pyörän yhdistelmiä ja siitä syystä on tärkeätä että mikäli renkaan hiomista tarvitaan, on tämä pystyttävä suorittamaan mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti.

Tämän keksinnön tarkoituksena on aikaansaada parannettu menetelmä pneumaattisen renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän tasaisuuden parantamiseksi.

Lisäksi on tämän keksinnön tarkoituksena aikaansaada parannettu laite pneumaattisen renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän tasaisuuden parantamiseksi.

Tämän keksinnön mukainen menetelmä pneumaattisen renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän tasaisuuden parantamiseksi käsittää renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän asettamisen kiertyvälle asennuslaitteelle, renkaan pyörittämisen samalla kun renkaan kulu-tuspinta on kosketuksessa ensimmäisen pyörivän hiomapyörän kanssa, kiertyvän asennuslaitteen siirtämisen renkaan kulutuspinnan saattamiseksi kosketukseen toisen pyörivän hiomapyörän kanssa ja renkaan pyörittämisen. Keksintö tunnetaan siitä, että toista hiomapyörää ja/tai rengasta sen ollessa kosketuksessa toisen hiomapyörän kanssa pyöritetään vastakkaiseen tai vastakkaisiin suuntiin verrattuna ensimmäisen hiomapyörän ja renkaan pyörimissuuntiin renkaan ollessa kosketuksessa ensimmäisen hiomapyörän kanssa.

Keksinnön mukainen laite pneumaattisen renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän tasaisuuden parantamiseksi käsittää ainakin yhden kannatusvarren, joka kannattaa laitetta renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän asentamiseksi vapaasti pyöriväksi akselinsa ympäri, jota kannatusvartta voidaan siirtää ja sijoittaa useaan eri asentoon, jolloin kahdessa eri asennossa on laite, joka on saatettavissa kosketukseen renkaan kanssa tämän pyörittämiseksi, ja jolloin kannatuselin kannattaa hiomapyörää kummassakin eri asennossa.

3 59749 joka hiomapyörän kannatuselin on siirrettävissä, ja jolloin säädettävä mittalaite on sovitettu renkaan kulutuspinnan ja hiomapyörän pinnan välisen kosketusasteen säätämiseksi, joka keksintö tunnetaan siitä, että toisen hiomapyörän pyörimissuunta tai renkaan pyörimissuunta sen ollessa kosketuksessa toisen hiomapyörän kanssa tai kummatkin pyörimissuunnat ovat vastakkaiset verrattuna ensimmäisen hiomapyörän ja renkaan pyörimissuuntiin renkaan ollessa kosketuksessa ensimmäisen hiomapyörän kanssa.

Rengas voidaan asentaa tavanomaiselle pyörän vanteelle ja täyttää ilmalla normaaliin ajopaineeseen, jonka jälkeen renkaan ja pyörän yhdistelmä kiinnitetään kiinnitysistukkaan pyörimään vapaasti renkaan akselin ympäri. Rengas voidaan vaihtoehtoisesti asentaa kannatuslaitteelle, joka muodostaa osan laitteesta ja tämän jälkeen täyttää ilmalla normaaliin ajopaineeseen, jolloin kannatuslaite toimii pyöränvanteena ja muodostaa osan laitteesta.

Rengas tai renkaan ja vanteen yhdistelmä voi olla kannatettu rungon varassa, joka kiertyy alustarakenteen ympäri. Runkoa voidaan siirtää useaan eri asentoon ja vasteita käytetään varmistamaan, että runko siirtyy ennalta määrättyihin asentoihin.

Sopivimmin käytetään neljää asentoa, jotka asennot määrittävät asennusaseman, ensimmäisen hioma-aseman, toisen hioma-aseman ja poistoaseman.

Jokaisessa hioma-asemassa voidaan käyttää siirrettävää hioma-laitetta ja laitetta renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän pyörittämiseksi, jolloin jokainen hiomalaite ja pyörittämislaite on kiinnitetty alustarakenteeseen ja varustettu laitteella näiden laitteiden saattamiseksi kosketukseen pneumaattisen renkaan kulutuspinnan kanssa.

Eräs keksinnön mukainen rakennemuoto selvitetään seuraavassa vain esimerkin avulla ja viitaten oheiseen piirustukseen, jossa

Kuv. 1 esittää renkaan hiomalaitetta sivulta katsottuna;

Kuv. 2 tasokuvaa laitteesta;

Kuv. 3 leikkausta kuvion 1 viivaa A-A pitkin;

Kuv. 4 leikkausta kuvion 2 viivaa F-F pitkin;

Kuv. 5 leikkausta kuvion 2 viivaa E-E pitkin; ja

Kuv. 6 leikkausta kuvion 2 viivaa D-D pitkin.

Laite pneumaattisen renkaan ja pyörän yhdistelmän tasaisuuden parantamiseksi käsittää kuviossa 1 alustarakenteen 1, joka kannattaa nelihaaraista runkoa 2 (katso kuv. 2). Haarojen ulkopäihin liittyy vastaavat neljä asemaa, jotka ovat 4 59749 asennusasema 3» ensimmäinen hioma-asema 4, toinen hioma-asema 5 ja poistoasema 6.

Neljä haaraa 7,8,9 ja 10 on kiinnitetty tasavälein keskitorniin 11 ja ne muodostavat suorakulmaisen ristikon, joka sijaitsee vaakatasossa ja on samansuuntainen alustarakenteen 1 kanssa ja sijaitsee pystysuoraan tämän yläpuolella kuten kuviossa 1 on esitetty. Kunkin haaran 7, 8, 9 ja 10 ulkopää on sovitettu kannattamaan kiinnitysistukkaa 12, jolloin jokainen kiinnitysistukka 12 on sovitettu kannattamaan renkaan ja pyörän yhdistelmää 17 pyörän 15 levyn 14 keskiössä olevan tappireiän 13 varassa. Tällä tavalla voi jokainen rungon haara kannattaa renkaan ja pyörän yhdistelmää 17 niin että pyörän akseli on samansuuntainen laitteen pystyakselin kanssa, kuten kuviossa 1 on esitetty.

Kuten kuviossa 3 on esitetty on alustarakenne 1 varustettu kahdella ulospäin suuntautuvalla kannatus tasolla 18 ja 19, jotka sijaitsevat pystysuoraan ensimmäisen ja toisen hioma-aseman 4 ja 5 alapuolella, jolloin kumpikin taso 18 ja 19 on sovitettu kannattamaan käyttömekanismia 20, joka voidaan saattaa yhteyteen renkaan kulutuspinnan kanssa renkaan ja pyörän yhdistelmän pyörittämiseksi pyörän akselin ympäri. Kumpikin kannatustaso 18 ja 19 kannattaa myös hiomalaitetta 21 renkaan ja pyörän yhdistelmän 17 pneumaattisen renkaan 16 kulutuspinnan hiomiseksi.

Runkoa 2 kierritetään jokaisen aseman 3» 4, 5 ja. 6 kautta vaihemekanismin 22 avulla (esitetty kuviossa 3 mutta ei kuvioissa 1 ja 2), mikä varmistaa sen, että runko siirtyy 90° jokaista siirtoa kohti. Käyt tömekani smi 20 ja hlanalaite 21 jokaisessa hioma-asemassa on niveltyvästi kiinnitetty alustarakenteeseen 1 siten, että ne voidaan siirtää pois renkaan ja pyörän yhdistelmän läheisyydestä jotta runko 2 pystyisi kiertymään. K äyt tömekani smi ja hicmalaite ovat sovitetut kosketukseen renkaan kanssa suurin piirtein diametraal isesti renkaan vastakkaisilla puolilla, jotta käyttömekanismin ja hiomalaitteen renkaan ja pyörän yhdistelmälle aiheuttamat momentit rungon akselin ympäri tasoittaisivat toisensa, minkä avulla vältetään ettei runko joudu tarpeettomasti alttiiksi väännölle.

Laitteen eri osat selitetään seuraavassa yksityiskohtaisemmin viitaten oheisen piirustuksen kuvioihin 3-5.

Kuv. 3 esittää yksityiskohtia aktivointiisi ttee s ta vaihemekanismia 22 varten rungon 2 kiertämiseksi alustarakenteeseen 1 nähden ja esittää myös aktivointilai-tetta käyitöme kani smin 20 ja hiomalaitteen 21 siirtämiseksi kummassakin hioma-asemassa 4 ja 5·

Vaihemekanismi 22 sijaitsee alustarakenteen 1 sisäpuolella ja kiertää runkoa 2 keskellä olevan pystysuoran akselin 34 avulla. Akselin 34 yläpää on kiinteästi liitetty rungon 2 keskLtarniin 11 (esitetty kuviossa 2) ja akselin 34 alapää on sovitettu ulottumaan alustarakenteeseen ja sama-akselisesti kannattamaan hammastettua ketjupyörää 38 ja nelilohkoista nokkapyörää 33· Nokkapyörä 33 ja ketjupyö-rä 38 ovat kiinnitetyt akseliin 34 erilleen toisistaan aksiaalisuunnassa. Nokka- 5 59749 pyörä 33 on sovitettu kosketukseen rullan 45 kanssa, joka kantaosan 42 ja haarukan 41 kautta on yhdistetty pneumaattisesti aktivoidun mäntäsylintejrilaitteen 31 män-nänvarteen 31a, jonka sylinterin halkaisija on noin 75 mm. Sylinterilaitteen 31 suljettu pää 40 on niveltyvästä kiinnitetty alustarakenteeseen 1 ja männänvarsi 31a on kierteillä yhdistetty haarukkaan 41, joka puolestaan on niveltyvästi kiinnitetty kantaosaan 42. Kantaosa 42 on toisesta päästään 43 niveltyvästi kiinnitetty alustarakenteeseen 1 ja sen vastakkainen pää 44 kannattaa rullaa 45» joka on asennettu vapaasti pyöriväksi kantaosan 42 pinnassa olevaan loveen 46. Nokkapyörä 33 on profiloitu siten, että sen kaikki neljä lohkoa ovat samanmuotoiset ja ovat sijoitetut tasavälein nokkapyörän kehää pitkin.

Ketjupyörää 38 pyörittää ketju 50 ketjupyörän 51 avulla, joka on sijoitettu akselille 51a, joka on myös sovitettu kannattamaan sama-akselisesti kulmavipua 36, jossa on säppimekanismi (ei esitetty). Ketjupyörä 51 ja vipu 36 ovat asennetut sa -ma-akselisesti alustarakenteelle 1 sallien sekä elimen 36 että pyörän 51 tietyn kiertymisen. Säpin vapaapyörämekanismi on sovitettu sellaiseksi, että vipu 36 voi kiertää pyörää 51 vain yhteen suuntaan eli myötäpäivään kuviossa 3· Alustarakenteeseen 1 on kiinnitetty säädettävä kiristyslaite 52, joka on kosketuksessa ketjun 50 kanssa. Kulmavivun 36 se pää, joka on pyörästä 51 poispäin, on kiinnitetty niveltyvästi haarukkaan 53» joka on kierretty mäntäsylinterilaitteen männänvarteen 35a, jonka sylinterin halkaisija on hoin 38 mm ja joka toisesta päästään 54 on niveltyvästi kiinnitetty kannatusrakenteeseen 1.

Käytössä vaihemekanismi toimii seuraavalla tavalla:

Kun mäntäsylinterilaite 35 on pneumaattisesti aktivoitu, pyörittää kulmavipu 36 ketjupyörää 51 ja siten myös suurta ketjupyörää 38 ketjun 50 kautta. Männän-varren 35a iskua on rajoitettu siten, että suuri ketjupyörä 38 kiertyy n. 15° ja on riittävä siirtämään lohkon 56 maksimikohdan 55 pois kantaosassa 42 olevan rullan 45 kohdalta. Halkaisijaltaan 75 mm:n mäntäsylinterilaite 31 on sovitettu olemaan aktivoidussa tilassa siten, että rulla 45 on kosketuksessa nokkapyörän 33 lohkon 56 kaltevan sivun kanssa. Nokkapyörän 33 pyöriessä pakottaa männän-varren 31a aiheuttaman voiman komponentti rullan alaspäin lohkon 56 kaltevaa sivua pitkin ja pakottaa siten nokkapyörän 33 ja akselin 34 pyörimään. Rulla 45 jatkaa nokkapyörän ja akselin 34 pyörittämistä kunnes rulla saavuttaa kohdan 57, jonka gradientti on nolla lohkon 56 ja viereisen lohkon 60 välillä. Kun rulla 45 on tässä asennossa on akseli 34 ja nokkapyörä 33 pyörinyt 45°· Akselissa 34 ja rungossa 2 oleva hitausvoima jatkaa akselin pyörittämistä ja pakottaa rullan nousemaan viereisen lohkon 60 kaltevaa sivua pitkin ylöspäin ja pakottaa siten männänvarren 31a kantae1;imen 42 ja nivelen 41 kautta takaisin sylinteriin 31.

Suuren ketjupyörän 38 pyörimisliikkeen aikana ketju 50 pyörittää ketjupyörää 51 ja säppimekanismi sallii pyörän 51 pyörivän vapaasti laakerointipisteensä ympäri, eikä vaikuta tällöin kulma, vipuun 36, jonka sylinteri 35 palaa alkuasentoonsa ό 59749 heti sen jälkeen kun se on saavuttanut iskunsa päätekohdan. Mäntäsylinterilaitteiden 35 ja 31 aikaansaama vaikutus ketjupyörään 38 ja nokkapyörään 33 pitäisi ihanne-tapauksessa olla riittävä jotta nokkapyörä 33 ja akseli 34 pyörisi 90°, mutta johtuen eri mekaanisissa osissa esiintyvistä kitkavoimista, ei 100$ hyötysuhde ole mahdollinen ja tästä syystä rulla 45 pysähtyy jossain kohdassa lohkon 60 kaltevalla pinnalla, jolloin akseli on kiertynyt n. 75°:een kulman verran, 90°:een kulman saavuttamiseksi aktivoidaan pienempi mäntäsylinterilaite 35 uudestaan, jolloin kul-mavipu 36 pakotetaan pyörittämään pyörää 51 ja siten suurempaa ketjupyörää 38, jotta rulla 45 suorittaisi loppuun liikkeensä ylöspäin lohkon 60 kaltevaa pintaa pitkin, Kim akseli on kääntynyt n. 88° liikkeestään aktivoituu rajakatkaisi ja, joka tyhjentää mäntäsylinterilaitteen 35 ja sallii nokkapyörän 33 ja akselin 34 tulemaan lepoasentoon n. 2-3° ennen tai jälkeen 90°:een määräämän kohdan. Rungon lopulliseksi sijoittamiseksi ja varmistamaan sen, että akseli ja runko on kiertynyt täsmälleen 90°:een kohdalle, on halkaisijaltaan 75 mm: n mäntäsylinterilai te toiminnal lisesti yhdistetty varteen 62 (kuvio 1), joka on sovitettu ulottumaan kannatusra-kenteen 1 läpi. Varsi on yhdistetty rullaan 63, joka on sovitettu sijoittumaan V-muotoiseen kappaleeseen (ei esitetty), joka on kiinnitetty rungon yhden varren alapintaan. Mäntäsylinterilaitteen aktivointi pakottaa rullan kappaleen V^muotoiseen loveen kunnes rulla joutuu V:n kärkeen, jolloin se varmistaa sen että runko 2 on lopullisesti halutussa asennossa.

Käyttömekanismin 20 ja hiomalaitteen 21 aktivointilaite on samanlainen kummassakin hioma-asmassa ja tästä syystä esitetään vain yksi tällainen asema viitaten kuvioihin 3, 4 ja 5. Käyttömekanismi 20 käsittää kannatuselimen 70, jossa on teräs-rumpua 72 käyttävä sähkömoottori 71. Rummun ja käyttömekanismin yksityiskohdat esitetään jälempänä.

Kuten kuviossa 1 on esitetty, käsittää alustarakenne 1 suljetun teräskotelon, jonka ylä- ja alapinta muodostavat yläpuolisen vaakasuoran asennuslevyn 80 ja poh-jalevyn 81. Käyttömekanismin kannatusrunko 70 on kiinnitetty alustarakenteeseen 1 pystysuoran akselin 74 avulla (katso kuviota 4)» joka on sovitettu kahdessa kiinni-tyslaipassa 77 ja 78 oleviin aukkoihin 75 Ja 7$ , jotka kiinnityslaipat on pultein kiinnitetty rakenteen 1 yläpuoliseen asennuslevyyn 80 vast, pohjalevyyn 81. Kannatusrunko 70 on varustettu ylä- ja alalaipoilla 82 ja 83, joiden läpi akseli 74 menee ja joie» akseli on kannatettu kuulalaakerien 84 ja 85 avulla, jotka on kiinnitetty paikalleen päätylevyjen 86 ja 87 avulla, jotka vuorostaan on pultein kiinnitetty kannatusrungon laippoihin 82 vast. 83. Kannatusrungon 70 päät on varustettu välikekappaleilla 88 ja 88a varmistamaan sen ettei kannatusrunko 70 vahingoita kannatuslaippoja 77 ja 78. Edellä mainitulla tavalla kannatettuna voi kannatusrunko 70 pyöriä vapaasti akselin 74 ympäri ja sitä voidaan siirtää siten, että käyttö-mekanismi voi tulla kosketukseen renkaan ja pyörän yhdistelmän kulutuspinnan kanssa.

7 59749

Kuten kuviosta 3 ilmenee voidaan kannatusrunkoa 70 siirtää pneumaattisen mäntäsylinterilaitteen 90, 91 avulla kulmavarren 92 välityksellä, joka varsi 92 on hitsattu kiinni karinatusrunkoon 70 suurin piirtein rungon 70 ylä- ja alaosan välillä (kuv. 4). Varsi 92 on yhdistetty männänvarteen 90 haarukan 93 kautta, joka on tapilla kiinnitetty varteen 92 toisesta päästään ja on toisesta päästään kierretty männänvarren ulkopuolisilla kierteillä varustetun osan 95 päälle. Sylinterin 91 suljettu pää 9& on niveltyvästä kiinnitetty asennuslaippaan 97, joka on hitsattu kiinni alustarakenteeseen 1.

Edellä selitetty kannatuselimen 70 nivelmekanismi ja pneumaattisen männän ja sylinterin muodostama aktivointilaite käyttömekanismia varten ensimmäisessä hioma-asemassa or oleellisesti sama kuin kannatus- ja aktivointimekanismi hiomapyörää varten samassa asemassa. Lisäksi kannattaa sekä käyttömekanismia että hiomalaitetta toisessa asemassa (kuvion 3 vasemmalla puolella) laitteet, jotka ovat olellisesti samanlaiset kuin edellä esitetty mekanismi. Kannatuselimen nivelmekanismin eri osilla ja hiomalaitteen pneumaattisen sylinterin ja männän muodostamalla aktivointi-laitteella on samat viitenumerot kuin käyttömekanismin samoilla osilla sillä poikkeuksella että liitettä b käytetään hiomalaitteen osia varten.

Kuvion 3 oikealla puolella esitetyssä asemassa on hiomalaite 21 ja käyttömeka-nismi 20 esitetty siinä asennossa kun mäntäsylinterilaitteet 91 ja 91b ovat täysin kokoontyönnetyssä tilassa, jolloin hiamapyörä ja käyttömekanismi eivät ole toiminnassa, so. erillään renkaan ja pyörän yhdistelmästä (ei esitetty). Saman kuvion vasemmalla puolella esitetään mäntäsylinterilaitteet niiden ollessa täysin ulos-vedetyssä tilassa ja käyttömekanismi ja hi anal ai te on esitetty siinä asennossa, jolloin ne ovat kosketuksessa renkaan ja pyörän yhdistelmän (ei esitetty) kulutus-pinnan kanssa.

Rajakatkaisija 98 on sovitettu tulemaan kosketukseen kummankin varren 92 kanssa nivel elimen 99 kautta ja se on sovitettu toimimaan salpana rungon (ei esitetty) pyörimisen estämiseksi ennenkuin kannatuselin 70 on siirtynyt eroon renkaan ja pyörän yhdistelmästä.

Kuten kuviossa 4 on esitetty, on käyttömekanismin 20 yläpää sylinterinmuotoisen kotelon 100 kannattama, joka on hitsattu kiinni kannatuslaippaan 101, joka puolestaan on kiinnitetty käyttömekanismin kannatusrunkoon 70 neljän pultin 102 avulla. Käyttömekanismin pää käsittää teräsrummun 72, joka on sama-akseklsesti kiinnitetty akselille 104, joka akseli menee sama-akselisesti kotelon 100 läpi ja on kannatettu sama-akselisesti sijoitetuissa kuulalaakereis3a 105, 106. Renkaanmuotoinen öljytiiviste 107 on sijoitettu kotelon 100 kumpaankin päätyyn ja kuulalaakerit 105 ja 10ό pysytetään aksiaalisuunnassa erillään toisistaan sylinterimuotoisen vä-likekappaleen 108 avulla. Teräsrumpu 72 on asennettu käyttölaipalle 110, joka on kiilattu akselille 104 ja varustettu kuudella tasavälein jakoympyrän kehää pitkin 8 59749 sijoitetulla pultilla 111. Pultit on sovitetut menemään kuuteen teräsrummun 72 asennuslaipassa 113 olevaan vastaavaan reikään 112. Teräsrumpu on kiinnitetty käyt-tölaippaan 110 kuuden mutterin 115 avulla, jotka on kierretty pulteille 111. Käyttö-laipan 110 aksiaalista siirtymistä estää kruunumutteri 116, joka on kieretty akselin 104 kierteitettyyn päähän 117 ja lukittu sokan 118 avulla.

Käyttöakseli 104 on kytkimen 120 kautta liitetty välityssuhteeltaan 60:1 olevan kierä ja ratas-alennusvaihteen 122 ulosottoakseliin 121. Vaihde 122 on kiinnitetty käyttömekanismin kannatusrunkoon 70 ja sitä käyttää hihnapyörä 123, jota puolestaan käyttää sähkömoottorin 71 hihnapyörä 124 hihnan 125 avulla.

Kuvio 5 vastaa kuviota 4, mutta esittää hiomalaitteen kannatusmekanismia käyt-tömekanisroin asemasta. Hiomapään kannatusmekanismi on olellisesti sama kuin käyttölaitteen kannatusmekanismi, eikä sitä tästä syystä selosteta uudelleen.

Ruohittua vrolframkarbidia oleva hicmapyörä 130, jonka hiomapinta on hieman kovera ja vastaa kulutuspinnan profiilia, on asennettu käyttöakselille 131 kuuden ohjauspultin 133 ja mutterin 134 avulla, jolloin pultit läpäisevät käyttölaipan 135» joka on kiilattu akselille 131 ja lukittu siihen kruunumutterin ja asennuslai-pan 130 avulla, joka on samaa kappaletta kuin hicmapyörä 130. Akseli 131 on sama-akselinen kotelon 137 kanssa ja aksiaalisuunnassa kuulalaakerien 138 ja 139 kannattama. Kotelon rakenne ja käyttöpään yksityiskohdat ovat oleellisesti samat kuin edellä selitetyssä teräksisen vetorummun käyttöpäässä.

Käyttöakseli 131 on yhdistetty sähkömoottorin 140 ulosottoakseliin 132 kytkimellä 141 ja sähkömoottori 140 on kiinnitetty hiomalaitteen kannatusrunkoon 143. Sähkömoottorin teho on 25 hv. ja kierrosluku 3000 k/min.

Hiomapyörää ympäröi suojus 150, joka on pultein kiinnitetty sylinterinmuotoiseen hoikkiin 154, joka on sama-akselinen kotelon 137 kanssa ja on asennettu pyörivästä sen ympäri. Kaksi karaan 152 kiinnitettyä rullaa 151 on asennettu suojuksen 150 kuminallekin puolelle ja ne on sovitettu tulemaan kosketukseen renkaan kulutus-pinnan kanssa siten, että kun halkaisijaltaan erilaiset renkaan ja pyörän yhdistelmät asetetaan koneeseen, suojuksen toisella puolella olevat rullat tulevat koskettamaan renkaan kulutuspintaa ja pakottavat suojuksen 150 kiertymään hoikin 154 ympäri varmistaen siten, että suojus ei vahingoita rengasta. Suojus 150 on kytketty puhalti-meen (ei esitetty), joka poistaa renkaasta poishiotut kumihiukkaset.

Kuten edellä on selitetty on hiomalaite sovitettu kiertymään akselin 74b ympäri asennosta, jossa se ei ole kosketuksessa renkaan ja pyörän yhdistelmän kanssa, asentoon jossa hiomapyörän pinta koskettaa renkaan ja pyörän yhdistelmän kulutuspin-taosaa. Kuten kuviossa 3 on esitetty aktivoi mäntäsylinterilaite hiomalaitteen varren 92b kautta. Hiomapyörän ja renkaan kulutuspinnan välisen asennon täsmälliseksi määrittämiseksi ja varsinkin sen halkaisijan määrittämiseksi, johon rengas hiotaan, käytetään vastetta 160, joka on asennettu hicmapään karmatuslaipalle l6l ja on so- u s r -r y 9 vitettu tulemaan kosketukseen toisen vasteen kanssa, joka sijaitsee runkoelimen 2 vastaavassa varressa.

Kuten kuviossa 3 on esitetty käsittää vaste 160 onton sylinterinmuotoisen akselin 162, joka on kiinnitetty hiomapään kannatuslaippaan 161 pultin 163 avulla. Akseli 162 on sovitettu kiertymään pultin 163 akselin ympäri ja on varustettu sal-pamekanismilla, joka käsittää pultin 164, joka sijaitsee akselin 102 toisessa päässä 166 olevassa kaarevassa urassa 165, ja on kierretty kannatuslaippaan loi siten, että akselia 162 voidaan siirtää pultin 164 ympäri u>~aa 165 pitkin. Akselin 162 toinen pää 167 on sovitettu kannattamaan pientä iskunvaimenninta 16Ö, jonka mäntä on sovitettu toimimaan vasteen 100 ensimmäisenä vaste-elimenä I69. Kun hiamapyörä ' käytössä on saatettu kosketukseen renkaan kanssa tulee vasteen 160 vaste-elin 169 kosketukseen vastaavan säädettävän olakkeen kanssa, joka on rungon 2 vastaavalla varrella, ja vaste-elin 109 painuu akselin pään 167 sisään kunnes vaimennin on täysin kokoonpainunut. Vaimenninta käytetään sen varmentamiseksi ettei mitään isku-vahinkoja aiheudu rajoitusvasteiden osuessa toisiinsa. Kuvion 3 esittämässä yhdistelmässä suoritetaan vasteiden säätö siinä vasteessa (ei esitetty), jota rungon vastaava varsi kannattaa. Tällä yhdistelmällä on se epäkohta, että jokaisella neljällä varrella oleva vaste on säädettävä, jotta varmistuttaisiin siitä, että liioma-pyörä asettuu samaan asentoon rungon jokaisen varren kohdalla. Ja lisäksi joka kerta kun hiomapyörän ja renkaan suhteellinen asento vaatii muuttamista, on jokaisella neljällä varrella oleva vaste säädettävä. Tästä syystä voidaan käyttää parannettua säädettävää vastetta, joka ei ole esitetty piirustuksessa, mutta joka käsittää katkaistun kartion muotoisen ulkokappaleen, joka on sovitettu kiertymään ulkopuolisilla kierteillä varustetun tapin päälle, jolloin tappi on kiinteästi kiinnitetty hiomapään kannatuslaippaan. Katkaistun kartion muotoiseen kappaleeseen on asennettu kalibrointilaite ja vaste on säädettävissä kiertämällä katkaistun kartion muotoinen kappale tapille; laitteen salpaamiseksi käytetään salpalaitetta kun tarvittavat säädöt on suoritettu. Katkaistun kartion muotoisen ulkokappaleen sisään on myös sijoitettu pieni iskunvaimennin edellä mainituista syistä.

' Kuten kuviossa 3 on esitetty käytetään taipuisia johtoja 180 ja 181 syöttä mään sähkövoimaa käyttömekanismin ja hiamalaitteen vastaaville sähkömoottoreille.

Kuvio 6 esittää nelivartisen rungon 2 yhtä vartta ja kiinnitys! s tukka 12 on esitetty yksityiskohtaisesti ja selventää pyörän sijaintia kiinnityslaitteella. Varsi 7 on kiinnitetty keskitornille 11 neljän pultti- ja mutteriisitteen avulla.

Torni 11 on kiilan avulla kiinnitetty pystysuoraan keskiakseliin 34, jota kannattaa kaksi aksiaalisuuntaan sijoitettua kuulalaakeria 183a.

Varsi 7 ulkonee tornista 11 kiinnitysistukan 12 kannattamiseksi, joka puolestaan kannattaa pyörää 15. Kiinnitysistukka 12 käsittää ulkokotelon 183, joka sama-akselisesti kannattaa pyörivää kiinnitys!s tukan runkoa 185, joka runko 185 on so- 10 5 9 7 4 9 vitettu kannattamaan pystysuoraa keskitysakselia 184. Ullcokotelo 183 on varustettu asennuslaipaila 186, joka pulteilla on kiinnitetty varteen 7. Kiertyvä kiinnitysis-tukan runko 185 on kiertyvästä kannatettu ulkokotelon 183 sisällä kahden aksiaali -suunnassa erillään olevan kuulalaakerin 188 ja 189 avulla. Kiinnitys!stukan rungon 185 toinen pää on sovitettu muodostamaan renkaanmuotoisen asennuslaipan 191» jonka päälle on pulteilla kiinnitetty teräsrengas 192, joka kannattaa siihen liittyvän pyörän 15 levyä 14.

Kiinnitys!stukan runko 185 on varustettu aksiaalisuuntaisella porrastetulla läpikulkukanavalla 194» johon kanavaan keskitysakseli 184 on sijoitettu siten, että keskitysakseli on siirrettävissä aksiaalisuunnassa kiinnitysistukan rungon 185 suhteen, mutta ei pysty liikkumaan säteensuunnassa, so. keskitysakseli ei pysty liikkumaan vaakasuunnassa mutta sitä voidaan siirtää pystysuunnassa kuten kuviossa o on esitetty. Keskitysakselin 184 poikkipinta on ympyränmuotoinen ja sen poikkipinta-ala vaihtelee sen pituutta pitkin seuraavasti:

Keskitysakseli 184 käsittää katkaistun kartion muotoisen päätyosan 200, jonka kärki 201 on pyöristetty. Katkaistun kartion muotoisen päätyosan 200 suurin halkaisija on valittu 3iten, että se on hieman pienempi kuin pyörän levyn 14 keskipisteessä olevan reiän halkaisija, jotta päätyosa 200 voitaisiin työntää pyöränlevyn 14 läpi. Päätyosa 200 liittyy katkaistun kartion muotoiseen osaan 202, joka on poikkileikkaukseltaan kiilanmuotoinen kuviossa 6 katsottuna ja kiilan kaltevat sivut 202a ja 202b ovat kaltevat sisäänpäin koneen alustaa kohti. Osa 202 liittyy sylinterinmuotoiseen osaan 203, ja tämä puolestaan poikkileikkaukseltaan pienennettyyn osaan 204. Poikkileikkaukseltaan pienimmän osan 204 pää 205 on varustettu kierteite-tyllä aksiaalisuuntaisella porauksella 206, pulttia 207 varten, joka pultti kiinnittää päätykannen 208 keski tysakselin 184 päähän 205. Kannen 208 poikkileikkaus on ympyränmuotoinen ja sen halkaisija on hieman pienempi kuin aksiaali suuntai sen läpi-kulkukanavan 209 halkaisija, joka kanava sijaitsee ulkokotelon 183 toisessa päässä. Ympyränmuotoinen laakerikansi 210, jonka halkaisija on sama kuin päätykannen 208 halkaisija, on asennettu sama-akselisesti keskitysakselin 184 halkaisij ai taan pienemmän osan 204 ympäri. Holkkilaakeri 211 on sijoitettu keskitysakselin 184 ja laakeri-kannen 210 väliin, jotta akseli 184 voisi siirtyä aksiaalisuunnassa laakerikannen suli teen.

Päätykansi 208 ja laakerikansi 210 pysyvät aksiaalisuunnassa välimatkan päässä toisistaan kolmen puristusjousen 225 avulla, jotka on sijoitettu ohjaustankojen 220 väliin, jolloin jokainen tanko on toisaalta sijoitettu yhteen kolmesta aksiaalipo-rauksesta 240, jotka sijaitsevat tasavälein päätykannen 208 ympäri ja toisaalta yhteen kolmesta aksiaalisuuntaisesta kiertetetystä läpikulkureiästä 241, jotka ovat samalla tavalla sijoitetut laakerikanteen 210. Päätykannen 208 ja laakerikannen 210 asennus on sellainen, että päätykannen 208 siirtäminen aksiaalisuunnassa laakerikant-ta 210 kohti puristaa puristusjouset 225 kokoon ja koska päätykansi 208 on pultilla kiinnitetty keski akselin 184 kantaan, siirtää päätykannen 208 liike pystysuunnassa H 59749 keskiakselia 184 aksiaalisuunnassa kiinnitysistukan rungon 185 suhteen.

Keskitys akseli 184 on kiinteästi sijoitettu pyörän levyn 14 tappireikään 13 sylinterinmuotoisen halkaistun painejousiteräsholkin 220 avulla, joka on leiinnitetty kiinnitysistukan läpikulkukanavan 194 sisään ja kosketuliseen keskitysakselin 184 katkaistun kartion muotoisen osan 202 kehän kanssa, HolkkL 220 käsittää rengasmaisen alustalevyn 222, johon on muodostettu kahdeksan aksiaalisuuntaista, samaa kappaletta olevaa kaarevaa sormea 221. Renkaanmuotoinen alusta 222 on sovitettu kiinnitysistukan läpikulkukanavaan 194 kiinnitysistukan rungon 185 määrittämää olaketta 223 vastaan ja se pysyy paikallaan kanavassa 194 aksiaalisuuntaisen sylinterinmuotoisen laipan 224 avulla, joka on samaa kappaletta kuin levyn kannatusrengas 192.

Aksiaalisuuntaiset sormet 221 muodostavat sylinterin, jonka halkaisija on pienempi kuin pyörän levyn 14 tappireiän 13 halkaisija. Kun pyörä asennetaan kiinnitys-istukkaan 12 menevät sormet 221 väljästi tappireiän 13 läpi. Kuten kuviossa 6 on esitetty, on jokaisen sormen sisäpinta 226 samalla tavalla kalteva kuin keskitysakselin 184 osan 202 kalteva sivu siten, että kun jouset siirtävät akselia 184 aksiaalisuunnassa koneen alustaa kohti (pystysuunnassa alaspäin) levittää akselin osan 202 kiilamuoto sormia 221 ulospäin ja tarttumaan lujasti kiinni pyörän levyn tappireikään 13.

Kiinnitysistukan ollessa kuvion 6 esittämässä asennossa, puristusjouset 225 ovat täydessä pituudessaan ja päätykansi 208 on siirtynyt aksiaalisuunnassa poispäin laakerikannesta 210. Keskitysakselin 184 kiilanmuotoinen osa 202 on pakottanut hoikin 220 sormet 221 kosketukseen pyörän levyn 14 tappireiän 13 kanssa ja näin kiristänyt pyörän kiinni keskitysakseliin 184. Lisäohjausta aikaansaadaan levyn 14 pinnan ja levyn kannatusrenkaan 192 ulkopinnan välisen kosketuksen avulla. Pyörän irroittamiseksi kLinnitysistukasta on keskitysakselia 184 siirrettävä aksiaalisuunnassa kiinnitysistukan rungon 185 suhteen painamalla päätykännen 208 ulkopintaa jousien 225 puristamiseksi kokoon ja keskitysakselin 184 siirtämiseksi edelleen pyörän levyn 14 tappireiän 13 läpi. Kun keski tysakseli. 184 on siirtynyt tappireiän 13 läpi, pienenee katkaistun kartion muotoisen osan 202 halkaisija ja hoikin 220 sormet 222 palautuvat alkuperäiseen sylinterinmuotoiseen jännittämättömään asentoonsa, eivätkä siten enää ole kosketuksessa pyörän levyn tappireiän 13 kanssa. Kun sonnet 221 on irroitettu voidaan pyörä nostaa pois keskitysakselilta 184.

Sekä asennus- ja poistoasemassa 3 ja 6 (kuv. 2) aikaansaandaan tarvittava voima keskitysakselin 184 siirtämiseksi kiinnitysistukan rungon 185 suhteen pneumaattisen mäntäsylinterilaitteen 270 avulla (esitetty kuviossa 1). Näissä asennus- ja poistoasemissa on mäntäsylinterilaite 270 kiinnitetty koneen alustarakenteeseen 1 pystysuoraan kiinni tysi s tukan 12 alapuolelle kun runkoa 2 on siirretty. Märmänvarsi 271 ulottuu pystysuoraan ylöspäin kiinnitysistukkaa 12 kohti ja on kytketty ympyränmuotoiseen painelevyyn 2?2, joka mäntäsylinterilaitteen aktivoituessa joutuu koske- ia 5 974 9 tukseen kiinnitysistukan 12 päätykannen 208 kannan kanssa ja siirtää tätä kantta 20o ja keskitysakselia 184 pystysuunnassa puristusjousien 215 vaikutusta vastaan ja irroittaa siten pyörän, kuten edellä esitettiin.

Kuvio 6 esittää myös menetelmää, jonka avulla varmistetaan se että kun varsi 7 on siirretty haluttuun asentoon, on varren liikkuminen sen akselin suhteen estetty hicmds toiminnan aikana.

Pystysuoraan varren 7 alapuolelle on kiinteästi kiinnitetty lovella 251 varustettu teräskappale 250. Pneumaattinen mäntäsylinterilaite 200 on kiinnitetty alusta-rakenteen 1 ylälaippaan 80 ja se on varustettu ulokkeella 253» johon kiristyskappa-le 254 on kiinnitetty pulteilla. Kiristyskappale 254 on varustettu ulkonevalla laippa-osalla 255» joka sijaitsee samassa tasossa kuin kiertyvän varren 7 alapuolella olevassa kappaleessa 250 oleva lovi 251. Mäntäsylinterilaite ja kiristyskappale 254 sijaitsevat suoraan kiertyvään varteen 7 kiinnitetyn kappaleen 250 alapinnan alapuolella. Laippa 255 on mitoitettu siten, että kun varsi 7 kiertyy mäntäsylinteri-iaitteen 260 ohi lovi 251 siirtyy kiinteän laipan 255 yli. Kun varsi 7 on siirtynyt yhteen liioma-asemaansa, on laippa 255 kappaleen 250 loven 251 sisässä. Kuormituksen aikaan saava päätykansi 262 on kierretty mäntäsylinterilaitteen 260 männänvarren 261 päälle ja kun sylinteri aktivoidaan, joutuu kuormituksen siirtokansi 202 kosketukseen kappaleen 250 alapinnan kanssa. Mäntävarren 261 aiheuttama isku siirtää kappaleen 250 ja kiinnityslaitteen ja renkaan ja pyörän yhdistelmää pystysuoraan ylöspäin kunnes loven 251 kanta 263 tulee kosketukseen laipan 255 vastaavan pinnan kanssa. Tämän seurauksena kiinnityslaitteen ja varren koko yhdistelmä nousee hieman keskiakselin 34 suhteen. (Laakerit 183a ovat asennetut pienellä aksiaalisuuntaisella välyksellä). Kiinnittämällä varsi 7 paljon lähemmäksi kiinnitysistukkaa 12 kuin koneen keskiakselia 34, pienenee hiomapyörän ja käyttömekanismin kosketuksesta renkaan ja pyörän yhdistelmän kanssa syntyvä jäännösmomentti ja siten pienenee myös varren 7 pyrkimys kiertyä koneen keskiakselin ympäri hiomisen aikana.

Edellämainitunlaisia kiristyslaitteita käytetään rungon 2 jokaisessa varressa.

Pneumaattisten ja sähköisten piirien yksityiskohtia ei esitetä, koska nämä voivat olla tyypiltään tavanomaisia tämän tapaisten koneiden ohjaamiseksi. On riittävää todeta että useita rajakatkaisijoita käytetään laitteiston eri kohteissa varokejär-jesteidän aikaansaamiseksi, joka varmistaa ettei laitteisto vahingoidu jos jokin komponentti ei toimi. Sähköpiiri on kytketty käsinohjattuun ohjauspöytään, joka sijaitsee koneen vieressä.

Koska laite käsittää neljä eri vaihetta on olemassa useita toimintamenetelmiä, joita voidaan käyttää renkaan ja pyörän yhdistelmän hiomiseksi. Toisaalta on mahdollista hioa sama rengas kahdesti, so. kerran ensimmäisellä hioma-asemalla ja toisen kerran toisella hioma-asemalla, tai kaksi rengasta voidaan hioa kerran, jolloin nämä kaksi rengasta hiotaan samanaikaisesti kumpikin eri asemassa. Siinä tapauksessa että i3 59749 yhtä hioma-asemaa ei käytetä, voidaan yksi rengas hioa siinä asemassa, joka on toiminnassa. Lisäksi rengas voidaan hioa tiettyyn halkaisijaan toisessa asemassa ja tämän jälkeen pienempään halkaisijaan toisessa asemassa, tai vaihtoehtoisesti voidaan ensimmäisessä asemassa käyttää karkeata hiomapyörää ja toisessa asemassa hienoa viimeistelyhiomapyörää.

Seuraavassa selitetään koneen eräs toimintatapa, jossa samaa rengasta hiotaan kahteen eri otteeseen, jolloin kulutuspinnan poistettu määrä eri asemissa on erilainen.

Normaaliin käyttöpaineeseen paineistettu renkaan ja pyörän yhdistelmä on löysästi asennettu nelivaiherungon 2 varren kiinnitysistukalle 12, joka on asennus-asemassa 3. Poistoasemassa oleva kiinnitysistukan irroitussylinteri 270 aktivoidaan ja kiinnitysistukan 12 keskitysakselia 184 siirretään pystysuoraan ylöspäin kiinni-tysistukan rungon 185 suhteen, jolloin keskitysakseli voi sijoittua pyöränlevyn tappireikään 13.

Tämän jälkeen paine poistetaan mäntäsylinterilaitteesta 270 ja renkaan ja pyörän yhdistelmä on lujasti kiinni kiinnitysistukassa 12 edellä selitetyn mekanismin avulla. Tämän jälkeen aktivoidaan siirtome kanismi joka kiertää runkoelintä 90° siten, että renkaan ja pyörän yhdistelmä kiertyy ensimmäisen hioma-aseman kohdalle. Kuten edellä selitettiin lukittuu runko 2 paikalleen kun se on kiertynyt 90°. Kun runko 2 on lukittuna tässä asennossa siirretään käyttömekanismi 20 ja hiomalaite 21 niiden vastaavien mäntäsylinterilaitteiden avulla ja ne kiertyvät kannatusakse-liensa ympäri kunnes käyttömekanismin rumpu tulee kosketukseen renkaan kulutuspinnan kanssa renkaan ja pyörän yhdistelmän toisella puolella ja hicmapyörän pinta tulee kosketukseen renkaan kulutspinnan kanssa renkaan ja pyörän yhdistelmän vastakkaisella puolella. Edellämainitussa tapahtumassa on tärkeätä että käyttörumpu tulee kosketukseen renkaan kanssa ennen hiomapyörää ja irtoaa hicmapyörän irtoamisen jälkeen, koska muussa tapauksessa olisi todennäköistä että hicmapyörä pyörittäisi renkaan ja pyörän yhdistelmää. Ennen hionnan aloittamista säädetään hicmalaitteen päässä olevaa säädettävää vastetta siten, että hicmapyörä hioo haluttuun halkaisijaan, esimerkiksi poistaa 0,3 ran renkaan nominaalisäteestä. Toisen hioma-aseman 5 vaste voidaan säätää siten, että hiomapyörä poistaa vielä 0,2 mm nominaalisäteestä. Poistettavan kulutuspinta-syvyyden valinta riippuu seuraavista seikoista: (a) renkaan epätasaisuudesta ja kulutuspinnan korkeiden ja matalien kohtien vaihtelusta, ja (b) riippuen halutusta tasaisuudesta on poistettavan kulutuspintamäärän oltava riittävä jotta varmistuttaisiin renkaan ja pyörän yhdistelmän tasaisuudesta ilman että renkaan käyttöikää oleellisesti lyhennetään.

Hicmalaitteen ja käyttömekanismin ollessa kosketuksessa renkaan kulutuspinnan kanssa ensimmäisessä hioma-asemassa pyörittää käyttömekanismin sähkömoottori teräs-käyttörumpua alennusvaihteen kautta renkaan ja pyörän yhdistelmän pyörittämiseksi myötäpäivään kuviossa 2 nopeudella n. 4.5 kierrosta minuutissa. Hicmapyörän saliko- i4 59749 moottori aktivoidaan ja hiomapyörä saatetaan kosketukseen renkaan kulutuspinnan kanssa renkaan pyöriessä n. 4 kierrosta. (Hiomapyörä pyörii myötäpäivään kuviossa 2). Kun ensimmäinen hiamavaihe on suoritettu loppuun, kääntyvät käyttömekanismi ja hio-malaite poispäin renkaan ja pyörän yhdiste]jäästä niiden vastaavien mäntäsylinteri-laitteiden avulla ja kun tämä on suoritettu, kiertyy runko 2 edelleen 90°. 1’oinen siirtoliike kiertää renkaan ja pyörän yhdistelmän ensimmäisestä hioma-asemasta toiseen hioma-asemaan samanaikaisesti kun toinen renkaan ja pyörän yhdistelmä on asennettu rungon 2 viereiselle varrelle ja siirretty ensimmäiseen hioma-asemaan. Kolmas ja neljäs renkaan ja pyörän yhdistelmä sijoitetaan tämän jälkeen kahdelle muulle varrelle kun ne saavuttavat asennusaseman. Tällä tavalla voidaan asentaa samanaikaisesti neljä renkaan ja pyörän yhdistelmää rungolle 2 ja toiminta voi olla jatkuva, jolloin jokaisen siirtoliikkeen jälkeen yksi renkaan ja pyörän yhdistelmä asennetaan laitteen varaan ja toinen jo hiottu renkaan ja pyörän yhdistelmä poistetaan poistoase-masta. Renkaan ja pyörän yhdistelmien asentaminen ja poistaminen voidaan suorittaa käsin, vaikkakin haluttaessa voidaan käyttää automaattista järjestelmää, joka automaattisesti asettaa renkaan ja pyörän yhdistelmän kiinnitysistukan päälle asennuase-massa ja poistaa valmiin yhdistelmän poistoasemalla.

Toimintavaiheet jatkuvat seuraavasti: kun ensimmäinen renkaan ja pyörän yhdistelmä saavuttaa toisen hioma-aseman 5 ja lukitaan tähän asentoon, käännetään käyttä-mekanismi ja hiomalaite kosketukseen renkaan kulutuspinnan kanssa, kuten edellä selitettiin ja toinen hicmavaihe suoritetaan. Toisessa hioma-asemassa on käyttömekanismi sovitettu pyörittämään renkaan ja pyörän yhdistelmää vastapäivään kuviossa 2 ja hiomapyörä on sovitettu pyörimään vastapäivään, so. sekä käyttöpyörä että hiomapyörä pyörivät vastakkaiseen suuntaan verrattuna niiden pyörimissuuntaan ensimmäisessä asemassa. Tämän suunnan vaihtaminen merkitsee, että rengasta hiotaan toisessa asemassa vastakkaiseen suuntaan verrattuna ensimmäiseen hiomasuuntaan, jolloin varmistetaan se, että renkaan hionta tapahtuu paljon tasaisemmin kuin mitä tapahtuisi jos rengasta hiottaisiin vain yhteen suuntaan. Rengaskumin joustavien ominaisuuksien takia vain yhteen suuntaan suoritettu hiominen aikaansaisi vääristyneen kulutuspintakuvion ja aiheuttaisi kulutuspinnan korokkeiden hilseilemisen hi omasuunnas s a, kun sitävastoin vastakkainen hiominen tasaa tätä kulutuspintakuvion hilseilemistä eikä hiotun renkaan kulutspinnan kuvio muutu liikaa. Vaihtoehtoisesti voidaan muuttaa vain jommankumman, joko hicmapyörän tai käyttöpyörän pyörimissuunta. Koska toisen vaiheen hiamapyö-rä on sovitettu poistamaan väljemmän kulutuspintaa kuin ensimmäisen vaiheen hiomapyörä, voidaan käyttää hienorakeisemnaa liiomapyörää tasaisemman viimeistelyn aikaansaamiseksi.

Toisen hiomavaiheen suorittamisen jälkeen toisessa liiama-asemassa siirretään käyttömekanismi ja hiomalaite pois päin renkaan ja pyörän yhdistelmästä ja runkoa 2 kierretään edelleen 90° renkaan ja pyörän yhdistelmän siirtämiseksi poistoasemaan. Poistoasemalla kiinnitysistukan irroittava mäntäsylinterilaite 270 aktivoidaan siir- is 59749 tämään kiinnitysi3tukan keskitysakselia pystysuunnassa ja siten irroittamaan renkaan ja pyörän yhdistelmän. Lopullisessa tilassaan olevan renkaan ja pyörän yhdistelmän korkeat kohdat on hiottu pois ja rengas on oleellisesti tasainen, jolloin tasaisuusaste riippuu poishiotun kulutuspinnan määrästä.

Rakenteeltaan edellämainitunlaisella koneella, joka on nelivaiheinen hiomakone ja jossa käytetään vaihdettavaa hiomasuuntaa, on se etu tavanomaisempiin hiomakoneisiin verrattuna, että koneen toimintanopeus on paljon suurempi. Yksivaiheisissa hiomakoneissa hukataan aikaa renkaan ja pyörän yhdistelmien asentamisessa ja poistamisessa ja pyörän pyörimissuunnan muuttamisessa vastakkaisen hionnan suorittamiseksi. Koska käyttö- ja hiomamekanismit toimivat sähkömoottoreilla hukataan tavanomaisissa koneissa aikaa ensiksi pysäyttämällä moottori ja tämän jälkeen muuttamalla moottorin pyöriini s suunta ja kiihdyttämällä moottorit normaaleihin työnopeuksiin. Edelläeeitetyssä koneessa aikaa ei hukata asennus-ja poistotoimenpiteissä koska nämä voidaan suorittaa samanaikaisesti kun kaksi muuta renkaan ja pyörän yhdistelmää hiotaan ensimmäisessä vast, toisessa vaiheessa. Koska vastakkaisella pyörimissuunnalla suoritettu hiominen suoritetaan erillisessä asemassa ei myöskään ole mitään tarvetta pysäyttää käyttö- ja hioma-moottoreita niiden ja renkaan ja pyörän yhdistelmän pyörimissuunnan muuttamiseksi. Jos asennus- ja poistamistoiminnat ovat automatisoidut, tarvitaan vain yksi henkilö sen varmistamiseksi, että paikalla on riittävä varasto renkaan ja pyörän yhdistelmiä, jotka vaativat hiomista ja että hiotut renkaan ja pyörän yhdistelmät kuljetetaan pois koneesta.

Toinen etu on siinä että jos konetta tarvitaan paljon eikä ole aikaa huoltaa hioma-asemia, voidaan toinen asema poistaa toiminnasta ja renkaan Ja pyörän yhdistelmät hioa vain toisessa hioma-asemassa. Vaikkakin tällöin renkaan ja pyörän yhdistelmää ei voida hioa vastakkaiseen suuntaan, on kone silti osittain käytössä.

Eräässä toisessa toimintatavassa, jos tarvitaan vain yksi ainoa hiomavaihe, voidaan renkaan ja pyörän yhdistelmä asentaa asennus- ja poistamisasemaan ja runkoa 2 tämän jälkeen kääntää 180° siten, että asennusasemassa oleva renkaan ja pyörän yhdistelmä kierretään toiseen hioma-asemaan ja poistamisasemassa oleva renkaan ja pyörän yhdistelmä kierretään ensimmäiseen hioma-asemaan. Kummatkin hioma-asemat säädetään poistamaan saman määrän kulutuspintaa renkaasta siten, että hiomisen kuluessa kaksi renkaan ja pyörän yhdistelmää hiotaan yhden ainoan kerran ja runkoa 2 kierrettäessä edelleen 180° renkaan ja pyörän yhdistelmät palaavat poistamis- ja asennusasemiin, joista ne voidaan poistaa. Tämän toimenpiteen avulla aikaansaadaan hyvin nopea hiominen, mutta renkaan ja pyörän yhdistelmät hiotaan tietenkin vain yhteen suuntaan.

Claims (7)

16 59749

1. Menetelmä pneumaattisen renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän tasaisuuden parantamiseksi, joka käsittää renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän asettamisen kiertyvälle asennus-laitteelle, renkaan pyörittämisen samalla kun renkaan kulutuspin-ta on kosketuksessa ensimmäisen pyörivän hiomapyörän kanssa, kiertyvän asennuslaitteen siirtämisen renkaan kulutuspinnan saattamiseksi kosketukseen toisen pyörivän hiomapyörän kanssa ja renkaan pyörittämisen, tunnettu siitä, että toista hiomapyörää ja/ tai rengasta sen ollessa kosketuksessa toisen hiomapyörän kanssa pyöritetään vastakkaiseen tai vastakkaisiin suuntiin verrattuna ensimmäisen hiomapyörän ja renkaan pyörimissuuntiin renkaan ollessa kosketuksessa ensimmäisen hiomapyörän kanssa.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että rengasta pyöritetään vastakkaiseen suuntaan verrattuna ensimmäisen hiomapyörän pyörimissuuntaan, että renkaan pyörimissuuntaa sen ollessa kosketuksessa toisen hiomapyörän kanssa, muutetaan ja että toista hiomapyörää pyöritetään vastakkaiseen suuntaan ensimmäisen hiomapyörän pyörimissuunnan suhteen.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että rengasta pyöritetään ensimmäistä pyörivää hioma-pyörää vastaan ja hiotaan ensimmäiseen halkaisijaan ja pyöritetään tämän jälkeen toista pyörivää hiomapyörää vastaan ja hiotaan toiseen halkaisijaan.

4. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän soveltamiseksi, joka käsittää ainakin yhden kannatusvarren (7, 8, 9, 10), joka kannattaa laitetta (12) renkaan tai renkaan ja vanteen yhdistelmän asentamiseksi vapaasti pyöriväksi akselinsa ympäri, jota kannatusvartta voidaan siirtää ja sijoittaa useaan eri asentoon, jolloin kahdessa eri asennossa on laite (72), joka on saatettavissa kosketukseen renkaan kanssa tämän pyörittämiseksi ja jolloin kannatuselin (70b) kannattaa hiomapyörää kummassakin eri asennossa, joka hiomapyörän kannatuselin on siirrettävissä ja jolloin säädettävä mittauslaite (160) on sovitettu renkaan kulutuspinnan ja hiomapyörän pinnan välisen kosketusasteen säätämiseksi, tunnet- t u siitä, että toisen hiomapyörän (130) pyörimissuunta tai ren- 59749 17 kaan pyörimissuunta sen ollessa kosketuksessa toisen hiomapyörän kanssa tai kummatkin pyörimissuunnat ovat vastakkaiset verrattuna ensimmäisen hiomapyörän ja renkaan pyörimissuuntiin renkaan ollessa kosketuksessa ensimmäisen hiomapyörän kanssa.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että laite renkaan pyörittämiseksi käsittää sähköllä toimivan rummun (72), jonka kehä on sovitettavissa kosketukseen renkaan kanssa, joka rumpu on asennettu rummun kannatuselimelle (70), joka on siirrettävissä ensimmäisestä asennosta, jossa rumpu on kosketuksessa renkaan kanssa, toiseen asentoon, jossa rumpu ja rummun kan-natuselin ovat erillään renkaasta tämän ollessa asennettuna varrelle, jotta varsi pystyisi pyörimään.

6. Patenttivaatimuksen 4 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen hiomapyörä (130) on sähkökäyttöinen ja asennettu hiomapyörän kannatuslaitteelle (70b), joka on siirrettävissä ensimmäisestä asennosta, jossa hiomapyörä on kosketuksessa renkaan kulutuspinnan kanssa, toiseen asentoon, jossa hiomapyörä ja hioma-pyörän kannatuslaite ovat erillään renkaasta tämän ollessa asennettuna varrelle, jotta varsi pystyisi pyörimään.

7. Patenttivaatimuksen 5 ja 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että kummatkin kannatuselimet (70, 70b) ovat käännettävissä kiinteässä kannatuslaitteessa olevan nivelpisteen (74, 74b) ympäri, jolloin kannatuselimet ovat siirrettävissä ensimmäiseen ja toiseen asentoon ja niistä pois väliainekäyttöisten laitteiden (91, 91b) avulla.