FI59493B - Foerfarande och apparat foer framkallning av en elektrostatisk latent bild - Google Patents

Description

rai ««kuulutusjulkaisu cö>lö7 ^0¾ LB] (11) UTLÄGGN INGSSKMFT 594 9 3 c (4S) Patentti ny?5nr.-?Uy 10 C3 1931 ^ (S1) Kv.ik.Wci.3 G 03 G 13/08, 15/08 SUOMI —FINLAND (21) Fwenttlhekemu· — PatMCmeknlnc 1625/73 (22) HakwnltpUvl — AiwBknlngwtat 18.05.73 (23) AikupUvi — Glkighatadtf 18.05.73 (41) Twlkit JulklMktt —Riivit offantllf 23.11 73

Prtmtti. j» rekisterihallitus NfttMMp·*. μ kuuL|ullui*m p,m. -

Patent· och regletarstyrelsan Anaskan uttafd och utUkrifun pubikond 30.0U. 8l (32)(33)(31) ^«ty •cuotkoii*—»«aird prlorttat 22.05.72 USA(US) 255259 (71) Xerox Corporation, Xerox Square, Rochester, New York, USA(US) (72) James Rollin Davidson, Rochester, New York, USA(US) (71*) Berggren Oy Ab (5M Menetelmä ja laite sähköstaattisen piilevän kuvan kehittämiseksi - Förf sr ande och apparat för framkallning av en elektrostatisk latent bild Tämä keksintö koskee patenttivaatimuksen 1 johdannon mukaista menetelmää sähköstaattisen piilevän kuvan kehittämiseksi sekä laitetta menetelmän suorittamiseksi.

Sähköstatograafisessa prosessissa muodostetaan ja käytetään hyväksi sähköstaattisia piileviä varauskuvioita näiden kuvioiden tallettamiseksi ja monistamiseksi näkyvään muotoon. Sähköstatografi-an ala käsittää sähkövalokuvauksen ja sähkökuvauksen (sähköfotogra-fian ja sähkögrafian). Sähkövalokuvaus on se sähköstatografian laji, jossa käytetään valoherkkää elintä sähköstaattisen piilevän varaus-kuvion muodostamiseen sähkömagneettisen säteilyn avulla. Kserografia, jossa käytetään infrapunaista, näkyvää tai ultraviolettia säteilyä, ja kseroradiografia, jossa käytetään röntgen- tai gammasäteitä, ovat sähkövalokuvauksen alalajeja. Sähkökuvaus on se sähköstatografian laji, jossa käytetään eristävää elintä sähköstaattisen piilevän va-rauskuvion muodostamiseen ilman sähkömagneettisen säteilyn apua. Kseropaino, jossa käytetään eristävää ainetta olevaa kuviota sähköä-johtavalla elimellä sähköstaattisten varauskuvioiden muodostamiseen, ja sähkökuvauksellinen talletus, jossa käytetään varauksen siirtoa useiden elektrodien välillä sähköstaattisten varauskuvioiden muodosta- 2 59493 miseen välittömästi, ovat sähkökuvauksen alalajeja. Kehittämistä, joka on se toimitus, jolla sähköstaattinen kuvio tai kuva muutetaan näkyväksi, käytetään kaikissa edellä mainituissa sähköstatogra-fian lajeissa. Seuraavassa käsiteltävässä, oheisen piirustuksen mukaisessa sovellutusmuodossa käytetään sähkövalokuvausprosessia.

Sähkövalokuvausprosessissa käytetään valoherkkää elintä, jolla on fotokonduktiivinen eristyskerros ja joka on varattu olennaisesti yhdenmukaiseen potentiaaliin sen pinnan herkistämiseksi. Varattu fotokonduktiivinen pinta valotetaan kopioitavan alkuperäisasiakirjan valokuvalla. Valotuksen seurauksena varaus purkautuu selektiivisesti valotetulta alueelta pinnan saavuttaneen valon voimakkuuden mukaisesti, muodostaen täten piilevän sähköstaattisen kuvan foto-konduktiiviselle pinnalle. Fotokonduktiiviselle pinnalle talletetun piilevän sähköstaattisen kuvan kehittäminen suoritetaan saattamalla varattu fotokonduktiivinen pinta kosketukseen kehiteseoksen kanssa. Tyypilliset kehiteseokset, joita käytetään, ovat hyvin tunnettuja, ja yleensä ne ovat värjättyjä tai väritettyjä lämpöplasti-sia jauheita, joita alalla nimitetään sävytehiukkasiksi, ja jotka on sekoitettu karkeampien kannatusrakeiden kuten ferromagneettisten rakeiden kanssa. Sävytehiukkaset ja kannatusrakeet valitaan siten, että sävytehiukkaset saavat asianmukaisen varauksen fotokonduktiiviselle pinnalle talletetun sähköstaattiseen piilevään kuvaan nähden.

Kun kehiteseos saatetaan kosketukseen varatun fotokonduktiivisen pinnan kanssa, tälle talletetun piilevän sähköstaattisen kuvan suurempi vetovoima saattaa sävytehiukkaset siirtymään kantajarakeilta piilevään sähköstaattiseen kuvaan ja tarttumaan siihen. Tämä ajatus julkaistiin alunperin US-patentissa 2 297 691 ja sitä on laajennettu ja selitetty sen jälkeen monissa tämän alan patenteissa.

Kehitetyn kuvan laatuun vaikuttavat monet tekijät, joista merkitsevin on se yhdenmukaisuus, jolla sävytehiukkaset kerrostetaan sille sähköstaattiselle piilevälle kuvalle, joka on talletettuna fotokonduktiiviselle pinnalle. Tähän mennessä kehitysjärjestelmissä on käytetty pyöriviä sekoittamia, turkisharjoja, kauhakuljettimia ja magneettiharjajärjestelmiä tarpeellisen yhdenmukaisuuden saavuttamiseksi sävytteen kerrostamisessa. Magneettiharjajärjestelmällä saavutetaan erittäin hyvä yhdenmukaisuus sävytteen kerrostumisessa, ja sen vuoksi lukuisissa sähköstatograafisissä painokoneissa käytetään tätä kehitysjärjestelmätyyppiä. Magneettiharjajärjestelmiin kuuluu tavallisesti kehitystela, jossa on suunnattu voimaviivakenttä sovitettuna saattamaan magnetoituva kehiteseos kosketukseen varatun foto-konduktiivisen pinnan kanssa. Sähköstaattisessa moniväripainossa 3 55493 joudutaan käyttämään monia käsittelykomponentteja, jotka on sovitettu saamaan abkaan sarja sähköstaattisia piileviä kuvia, joista kukin vastaa originaalin tiettyä väriä. Tällaisessa järjestelmässä on kehitettävä useita perättäisiä osavärikuvia. Kukin osavärikuva kehitetään sävytehiukkasilla, jotka väriltään vastaavat sitä osaväri kuvaa jota on käytetty asianomaisen sähköstaattisen piilevän kuvan muodostamiseen fotokonduktiiviselle pinnalle.

Yleensä magneettiharja-kehitysjärjestelmän kehitystela on kiinnitetty liikkumattomaksi fotokonduktiiviseen pintaan nähden. Tämä asettaa käytännöllisen rajan monivärikopioiden laadulle. Moniväri-kehitysjärjestelmässä käytetään useita kehitysteloja, kukin niistä luovuttamaan asianmukaisen värisiä sävytehiukkasia fotokonduktiiviselle pinnalle. Tähän mennessä liikkumattomasti kiinnitetyt kehitys-telat ovat olleet kiinnitettyinä hyvin lähelle fotokonduktiivista pintaa, niin että toiminnassa oleva kehitystela, so. se kehitystela, johon kehiteseosta on ollut tarttuneena, on voinut kerrostaa sävytehiukkasia fotokonduktiiviselle pinnalle. Kun kehiteseos, jossa on yhdenvärisiä sävytehiukkasia, tulee kosketukseen toisenvärisen sävy-tejauhekuvan kanssa, tapahtuu kuitenkin värien sekoittumista ja mekaanista raapiutumista. Tästä seuraa, että sävytejauhekuva tulee väärän väriseksi, ja sen aikaansaamalta monivärikopiolta puuttuu asianmukainen väritasapaino, so. sen väri ei vastaa kopioitavaa originaalia. Näin ollen on ilmeistä, että edellä mainitun tyyppinen magneettihar-jakehitysjärjestelmä, jossa jokainen kehitystela on asennettu liikkumattomaksi, ei saa aikaan korkealaatuisia monivärikopiolta.

Näin ollen esillä olevan keksinnön päätarkoituksena on saada aikaan parannus sähköstatograafisen moniväripainokoneen kehitysjär-jestelmässä ja poistaa edellä mainitut haitat. Edelleen on tavoitteena aikaansaada suhteellisen yksinkertainen ja luotettava sävyt-teen kerrostuslaitteen kääntölaite, jossa eri asentojen välillä käännettäessä käytetään hyväksi kehitesekoituksen aiheuttamaa vään-tömomenttia.

Keksinnön mukaiselle menetelmälle on tunnusomaista se, mikä on esitetty oheisessa patenttivaatimuksessa 1, kun taas keksinnön mukaisen laitteen tunnusmerkit selviävät vastaavasti patenttivaatimuksesta 6.

4 59493

Keksinnön muut tarkoitukset ja edut ilmenevät seuraavasta yksityiskohtaisesta esityksestä ja oheisesta piirustuksesta, jossa: Kuvio 1 on kaaviollinen perspektiivikuvanto keksinnön mukaisesta sähkövalokuvaus-painokoneesta; kuvio 2 on pysty leikkauskuvanto keksinnön mukaisesta kehitys-järjestelmästä, jota käytetään kuvion 1 mukaisessa painokoneessa; ja kuvio 3 on pysty osaleikkauskuvanto, joka yksityiskohtaisesti esittää yhtä kuvion 2 mukaisista kehitysyksiköistä.

Joskin esillä oleva keksintö seuraavassa selitetään erään sen ensisijaisen sovellutusmuodon ja siihen liittyvän menetelmän yhteydessä, on huomattava, että tarkoituksena ei ole rajoittaa keksintöä tähän sovellutusmuotoon ja menetelmään. Se on päinvastoin tarkoitettu peittämään kaikki vaihtoehdot, modifikaatiot ja ekvivalentit, jotka sopivat keksinnön henkeen ja puitteisiin sellaisena kuin se on määritelty oheisissa patenttivaatimuksissa.

Piirustuksessa esitetyn sähkövalokuvaus-painokoneen, joka voi olla esillä olevan keksinnön mukainen, seuraavassa selityksessä, viitataan piirustukseen, jossa samoja viitenumerolta on kauttaaltaan käytetty tarkoittamaan samoja elimiä. Kuvio 1 esittää kaaviollisesti monivärikopioita värillisestä alkuperäiskappaleesta tuottavan painokoneen eri komponentteja. Niin kuin kaikissa piirustuksen mukaista tyyppiä olevissa sähkövalokuvauskoneissa, valokuva monistettavasta asiakirjasta projisoidaan herkistetylle fotokonduktiiviselle pinnalle sähköstaattisen piilevän kuvan muodostamiseksi sille. Tämä piilevä kuva kehitetään sävytehiukkasilla, niin että fotokonduktiiviselle pinnalle talletetusta piilevästä kuvasta muodostuu jauhekuva. Tämän jälkeen jauhekuva siirretään sähköstaattisesti kannatusainearkille, jolle se voidaan kiinnittää sopivan sulatuslaitteen avulla, jolla jauhekuva saatetaan pysyvästi tarttumaan kannatuspinnalle.

Kuvion 1 mukaisessa painokoneessa käytetään fotokonduktiivis-ta elintä kuten pyöriväksi laakeroitua rumpua 10, jolla on fotokonduk-tiivinen pinta 12. Fotokonduktiivinen pinta 12 on mieluimmin ainetta, jolla on verraten pankromaattinen responssi valkoiseen valoon nähden. Rumpu 10 pyörii nuolen 14 osoittamaan suuntaan, siirtäen fotokonduktiivista pintaa 12 peräkkäin useiden käsittelyasemien kautta .

Ensiksi fotokonduktiivinen pinta 12 kulkee varausaseman A kautta, jonka kohdalle on sijoitettu koronakehityslaite, jota yleisesti on merkitty viitenumerolla 16 ja joka ulottuu poikittain foto-konduktiivisen pinnan 12 yli. Koronakehityslaite 16 varaa rummun 5 59493 pinnan 12 verraten suureen ja olennaisesti yhdenmukaiseen potentiaaliin.

Varattu rummun pinta pyörii seuraavaksi valotusasemalle B, johon kuuluu liikkuva linssijärjestelmä jota yleisesti on merkitty viitenumerolla 18, ja värisuodinmekanismi, joka yleisesti on esitetty kohdassa 20. Alkuperäisasiakirja 22 on liikkumattomana kannatettuna läpinäkyvällä katselulaatalla 24, jossa perättäisiä alkuperäiskappaleen 22 lisäalueita valaistaan liikkuvalla lamppuyhdistelmällä 26. Linssijärjestelmä 18 on sovitettu pyyhkäisemään perättäisiä originaalin 22 laatalla 24 valaistuna olevia alueita ja kohdistamaan valo fotokonduktiiviselle pinnalle 12. Lamppuyhdistelmää 26 ja lins-sijärjestelmää 18 siirretään ajoitetussa suhteessa fotokonduktiivi-sen pinnan 12 kanssa niin, että fotokonduktiiviselle pinnalle 12 syntyy vääristymätön, virtavalokuva originaalista. Valotuksen aikana suodinmekanismi 20 asettaa valittuja värisuotimia linssin 12 optiselle valon tielle. Värisuotimet 20 vaikuttavat linssin 18 läpi kulkevaan valoon niin, että ne tallettavat fotokonduktiiviselle pinnalle 12 sähköstaattisen piilevän kuvan, joka vastaa originaalin vir-tavalokuvan jotakin tiettyä väriä.

Kun sähköstaattinen piilevä kuva on talletettu fotokonduktiiviselle pinnalle 12, rumpu 10 pyöritetään kehitysasemaan C, johon kuuluu kolme erillistä kehitysyksikköä, joita yleisesti on merkitty viitenumeroilla 28, 30 ja 32. Nämä kehitysyksiköt ovat kaikki sitä tyyppiä, jota edellä on nimitetty magneettiharja-kehitysjärjestelmäk-si. Magneettiharja-kehitysjärjestelmästä magnetoituva kehiteseos, jossa on kantajarakeita ja sävytehiukkasia, saatetaan jatkuvasti kulkemaan suunnatun magneettisen voimaviivakentän kautta, jolloin kehite-aineesta muodostuu harja. Kehiteseos liikkuu jatkuvasti, toimittaen uutta kehiteseosta harjaan. Magneettiharja-järjestelmässä harja mieluimmin käsittää magneettisen elimen, johon magneettisen vetovoiman johdosta on tarttuneena massa kehiteseosta. Kehiteseos käsittää kantajarakeita, joihin on tarttuneena sävytehiukkasia hankaus-sähköisen vetovoiman johdosta. Tämä kehiteseoksen ketjumainen järjestys muistuttaa harjan harjaksia. Kehitys saadaan aikaan saattamalla kehiteseosharja kosketukseen fotokonduktiivisen pinnan 12 kanssa.

Kukin kehitysyksikkö 28, 30 ja 32 luovuttaa fotokonduktiiviselle pinnalle 12 sävytehiukkasia, joilla on taipumus absorboida valoa sähkömagneettisen aaltospektrin tietyltä, ennalta valitulta spektrialueelta, joka vastaa suotimen läpi siirtyneen valon aaltopituutta. Esimerkiksi piilevä kuva, joka on muodostettu päästämällä valokuva vihreän suotimen läpi, tallettaa spektrin punaiset ja siniset osat varaus- 6 59493 tiheydeltään verraten korkeiksi alueiksi fotokonduktiiviselle pinnalle 12, kun taas vihreät valonsäteet pääsevät suotimen läpi ja aiheuttavat varaustiheyden pienenemisen fotokonduktiivisella pinnalla 12 potentiaalitasolle jolla kehitystä ei tapahdu. Varatut alueet tehdään sitten näkyviksi luovuttamalla vihreää absorboivia sävytehiukkasia fotokonduktiiviselle pinnalle 12 talletettuun piilevään kuvaan. Samalla tavoin valo, josta sininen on erotettu, kehitetään sinistä absorboivilla (keltaisilla) sävytehiukka-silla ja punaisen erotus kehitetään punaista absorboivilla sävyte-. hiukkasilla.

Kehityksen jälkeen kuva, joka nyt on näkyvä, kulkee siirto-asemalle D, jolla kuva siirretään arkille lopullista kantaja-ainetta 36, kuten esimerkiksi tavalliselle paperille, siirtoelimen, so. siir-totelan, avulla joka yleisesti on esitetty kohdassa 34. Siirtotelan 3*1 pinta on sähköisesti jännitetty potentiaaliin, jonka suuruus ja polariteetti riittävät vetämään sähköstaattisesti sävytinhiukkaset fotokonduktiiviselta pinnalta 12 kannatusarkille 36. Siirtotelalle 34 voidaan irroitettavasti kiinnittää yksi arkki kerrallaan lopullista kannatusainetta 36, liikkumaan kiertävää rataa, ja tela on sovitettu liikkumaan synkronisesti fotokonduktiivisen pinnan 12 kanssa niin, että kannatusaine 36 voi vastaanottaa tarkalleen päällekkäin perättäiset sävytejauhekuvat alkuperäisestä asiakirjasta. Edellä mainitut vaiheet, nimittäin fotokonduktiivisen pinnan varaaminen, fotokonduktiivisen pinnan valottaminen alkuperäiskappaleen virtavalokuvan tietyllä värillä, fotokonduktiiviselle pinnalle talletetun sähköstaattisen piilevän kuvan kehittäminen asianomaista väriä olevilla sävytehiukkasilla, ja sävytejauhekuvan siirtäminen arkille lopullista kantaja-ainetta, esimerkiksi läpinäkyvälle tai läpinäkymättömälle kopioarkille, toistetaan useita kertoja monivärisen kopion muodostamiseksi värillisestä originaalista.

Viimeisen siirtotoimituksen jälkeen kantaja-arkki 36 riisutaan telalta 34 ja kuljetetaan päättömällä hihnalla 50 kiinnitysase-malle F, jossa sulatin, jota yleisesti on merkitty numerolla 38, kiinnittää sävytejauhekuvan kantaja-arkille 36. Tämän jälkeen päättömät hihnat 52 ja 54 kuljettavat arkin 36 kokoojakaukaloon 40 koneen käyttäjän siitä myöhemmin korjattaviksi.

Viimeinen käsittelyasema rummun 10 pyörimissuunnassa, jota nuoli 14 osoittaa, on puhdistusasema E. Pyöriväksi kiinnitetty kuitu-harja 56 on sijoitettu puhdistusasemalle E, kosketukseen pyörivän rummun 10 fotokonduktiivisen pinnan 12 kanssa, tälle jääneiden sävy- 7 59493 tinhiukkasten poistamiseksi kunkin siirtotoimituksen jälkeen.

Kuvio 2 esittää moniväri-kehitysjärjestelmää, jossa kehys 27 kannattaa kolmea sävytteen luovutuslaitosta eli kehitysyksikköä 28, 30 ja 32. Tämä kehitysjärjestelmä on sitä tyyppiä, jota käytetään käsittelyasemalla C. Kehitysyksiköt on esitetty pystynä leik-kauskuvantona, jotta niiden eri komponentit näkyisivät selvemmin.

Vain kehitysyksikkö 28 selitetään yksityiskohtaisesti, koska kehitysyksiköt 30 ja 32 ovat muuten täysin samanlaiset paitsi että niiden sisältämät sävytinhiukkaset ovat eri väriä, ja lukuunottamatta pieniä geometrisiä eroavaisuuksia, jotka johtuvat niiden erilaisesta asemasta rumpuun 10 nähden. Kehitysyksikössä 28 voi olla keltaisia sävytehiukkasia, yksikössä 30 magenta-sävytehiukkasia ja yksikössä 32 syaani-sävytehiukkasia, joskin muunkinlaisia väriyhdistelmiä voidaan käyttää. Seuraavassa selitetään kehitysyksikkö 28 yksityiskohtaisesti.

Kehitysyksikön 28 pääkomponentit ovat kehittimen kotelo 42, kuljetin eli siipipyörä 44, siirtolaite eli -tela 46 ja kehityslaite eli -tela 48. Siipipyörä 44 on sylinterimäinen elin, jonka kehällä on lokerot eli kauhat ja joka on sovitettu pyörimään niin, että se nostaa kehiteseosta 50 kotelon 42 alaosasta sen yläosaan. Kun kehite-seos 50 saapuu kotelon 42 yläosaan, se tulee nostetuksi siipipyörän lokeroista siirtotelalle 46. Siipipyörän joka toisessa kauhassa on pohjassa reiät, niin että näillä alueilla kulkeutuva kehiteseos ei kulkeudu siirtotelalle 46 vaan sen sijaan putoaa takaisin kehittimen kotelon 42 alaosaan. Kun kehiteseos putoaa takaisin kehittimen kotelon 42 alaosaan, se ryöppyää suojuksen 62 yli, joka on putken muotoinen ja jonka alaosassa on aukko 53. Kehiteseosta 50 kierrätetään tällä tavoin niin, että kantajarakeita jatkuvasti hämmennetään niiden sekoittamiseksi tuoreisiin sävytehiukkasiin. Näin kehittyy voimakas hankaussähkövaraus kantajarakeiden ja sävytehiukkasten välille. Kun kehiteseos 50 siipipyörän lokeroissa lähestyy siirtotelaa 46, tämän sisässä olevien liikkumattomien magneettien magneettiset kentät vetävät puoleensa kehiteseosta 50. Siirtotela 46 kuljettaa kehiteseosta 50 ylöspäin telan pinnan ja kehiteseoksen välisen kitkavoiman johdosta. Telalle kerrostuu ylimäärin kehiteseosta 56, ja an-nostuskaavin 58 säätää siirtotelan 46 ylitse kulkeutuvan kehiteseoksen 50 määrän. Liika kehiteseos 50 kaapiutuu siirtotelalta 46 ja putoaa alaspäin siipipyörää 44 kohti. Liian kehiteseoksen laskeutuessa se putoaa siipipyörän 44 reikien läpi alaspäin kehittimen kotelon 42 alaosaan.

8 59493

Annostuskaapimen 58 ohi päässyt kehiteseos kulkeutuu siirto-telan 46 yli kehitystelalle 48 ja fotokonduktiivisen pinnan 12 ja kehitystelan 48 väliseen kehitysvyöhykkeeseen 49. Fotokonduktiivi-selle pinnalle talletettu sähköstaattinen kuva kehittyy kosketuksesta liikkuvan kehiteseoksen 50 kanssa. Fotokonduktiivisen pinnan 12 varautuneet alueet vetävät sähköstaattisesti puoleensa sävytinhiukka-sia kehiteseoksen 50 kantajarakeilta. Kehitysvyöhykkeen 49 poisto-päässä voimakkaat magneettiset kentät, jotka suunnaltaan ovat yleisesti tangentiaaliset kehitystelaan 48 nähden, vielä pysyttävät telassa kiinni käyttämättömän kehiteseoksen ja riisutut kantajarakeet. Tultuaan ulos kehitysvyöhykkeestä käyttämätön kehitinseos ja riisutut kantajarakeet joutuvat alueelle, joka on verraten vapaa magneettisista voimista, ja putoavat kehitystelalta 48 alaspäin, kehittimen kotelon 42 alaosaan. Käyttämättä jääneen kehiteseoksen ja riisuttujen kantajarakeiden laskeutuessa ne kulkevat sekoitusesteen 60 kautta, joka muuttaa niiden virtauksen suunnan päistä kehittimen kotelon 42 keskelle sekoittumisen aikaansaamiseksi tässä suunnassa.

Kun fotokonduktiiviselle pinnalle 12 talletettu piilevä kuva on kokonaan kulkenut kehitysvyöhykkeen 49 läpi»kehitystapahtuma on keskeytettävä ja kehiteseos poistettava kosketuksesta fotokonduktiivisen rummun 10 kanssa jotta se ei vaikuttaisi seuraaviin piileviin kuviin, jotka on kehitettävä toisilla väreillä. Tämän aikaansaamiseksi sopiva käyttömoottori (esittämättä) kytketään irti siipipyöräs-tä 44, siirtotelasta 46 ja kehitystelasta 48, niin että nämä pysähtyvät. Tällöin kehittimen kotelo 28 pääsee jousen 68 voimasta kääntymään lepoasentoonsa, jossa kehitystela 48 on jonkin matkan päässä fotokonduktiiviselle pinnalle 12 talletetusta piilevästä kuvasta.

Sylinterimäisen suojuksen 62 tehtävänä on ohjata käyttämättä jääneen kehiteseoksen ja riisuttujen kantajarakeiden putoamista siten, että ne sekoittuvat sävytehiukkasten kanssa eivätkä vain yksinkertaisesti putoa kehittimen kotelon 42 alaosaan. Lisäksi suojus 62 eristää kehiteseoksesta sisäisen sylinterimäisen tilan, jonka sisässä on sylinterinmuotoinen sävytteen jakaja 64. Sävytteen jakajassa 64 on tuore varasto sävytettä 51 jota pudotetaan suojuksessa olevan aukon 53 läpi kehiteseoksen 50 virtaan. Sävytehiukkasten lisääminen tässä kohdassa varmistaa sen, että se ei voi joutua kehitysvyöhykkeeseen 49 sekoittumatta jossakin määrin kantajarakeisiin. Kehiteseokseen lisätään sävytehiukkasia niiden sävytehiukkasten korvaamiseksi, jotka jo on käytetty jauhekuvien muodostamiseen, pysyttäen siten niiden pitoisuus olennaisesti vakiona ja värikuvien kehityskyky yhdenmukaisena.

9 59493

Kehitysyksikön 28 toiminta selitetään nyt yksityiskohtaisesti kuvion 3 yhteydessä. Kehittimen kotelo 42 niveltyy siipipyörän 44 keskiviivan ympäri ja sitä kannattaa sen ulkopinnan alaosassa telat 88 ja 90, jotka on kiinnitetty pyöriviksi kehykseen 27. Telat 83 ja 90 pyörivät akseleidensa ympäri, niin että kehittimen kotelo 42 pääsee niveltyvästä kääntymään olennaisesti siipipyörän 44 keskiön ympäri. Kun kehitysyksikkö 28 ei ole toiminnassa, jousi 68 kääntää kehittämien kotelon 42 vastetta 66 vasten. Tällöin kehitystela 48 on lepoasennossaan, jonkin matkan päässä erossa fotokonduktiivisesta pinnasta 12. Toiminta alkaa, kun kytkinhammaspyörä 82 lomistuu hammaspyörän 84 kanssa, joka on kiinnitetty siipipyörään 44, saattaen siipipyörän 44 pyörimään myötäpäivään niin kuin nuoli 86 osoittaa.

Kun hammaspyörä 84 ja siipipyörä 44 alkavat pyöriä, kehittimen koteloon 42 kohdistuu reaktiovääntömomentti kehiteseoksen 50, joka täyttää kehittimen kotelon 42, liikevastuksen johdosta. Tämä reaktiovääntömomentti panee kotelon 42 kääntymään myötäpäivään jousen 68 voimaa vastaan, kunnes vaste, joka on esitetty pyöränä 70, koskettaa rumpuun 10. Tällöin kehiteseos ja sisäiset osat liikkuvat kehittimen kotelon 42 sisässä. Telat 46 ja 48 pyörivät yhteydessä siipipyörän 44 kanssa hammaspyörien välityksellä (esittämättä). Kun foto-konduktiivisella rummulla 10 oleva kuva on kokonaan kulkenut kehitys-vyöhykkeen 49 läpi, kehitystoiminta keskeytetään, ja kehiteseos poistetaan kosketuksesta fotokonduktiivisen pinnan 12 kanssa sen estämiseksi vaikuttamasta seuraaviin kuviin, jotka on kehitettävä eri värisillä sävytehiukkasilla. Tämän aikaansaamiseksi käyttömoottori kytketään irti hammaspyörästä 82 irrottamalla kytkin, niin että hammaspyörä 82 jää vapaaksi pyörimään kumpaan suuntaan hyvänsä. Siipipyörä 44, kehitystela 48 ja siirtotela 46 lakkaavat pyörimästä, ja kehittimen kotelo 42 kääntyy vastapäivään jousen 68 vaikutuksesta, kunnes se koskettaa vasteeseen 66 lepoasennossaan. Näin päättyy toimintajakso.

Edellä on kehitysjakso selitetty kehitysyksikön 28 yhteydessä, mutta tämä jakso toistuu kehitysyksiköiden 30 ja 32 yhteydessä. Mo-nivärikopiota muodostettaessa kehitysyksikkö 28 aluksi asettaa kehi-tystelansa 48 toimintayhteyteen fotokonduktiivisen pinnan 12 kanssa tällä pinnalla olevan ensimmäisen osavärisen piilevän sähköstaattisen kuvan kehittämiseksi asianomaisen värisillä sävytehiukkasilla.

Sen jälkeen sävytehiukkaset siirretään kantaja-arkille 36 (kuvio 1), niin että muodostuu sävytejauhekuva yhtä väriä monivärisestä originaalista. Seuraavaksi kehitysyksikkö 32 sovittaa oman kehitystelansa toimintayhteyteen fotokonduktiivisen pinnan 12 kanssa kehittäen 10 59493 seuraavan värikuvan, joka vuorostaan siirretään kannatusarkille 36. Tämän jälkeen kehitysyksikkö 30 asettuu toimintayhteyteen fotokonduk-tiivisen pinnan 12 kanssa kehittäen sitä seuraavan värikuvan. Tämäkin sävytejauhekuva siirretään kannatusarkille 36, jolloin originaalista muodostuu kannatusarkille yhdistetty monivärinen sävytejauhekuva, joka sitten kiinnitetään sulattimessa 38 (kuvio 1).

Kehityslaitteen eli -telan 48 ensisijaisessa sovellutusmuo-dossa, joka parhaiten näkyy kuviossa 3, siihen kuuluu ei-magneettinen putkielin 70, joka mieluimmin on alumiinia, jonka ulkopinta on epäsäännöllinen eli karhennettu. Putkielin 70 on laakeroitu pyöriväksi sopivin keinoin kuten pallolaakerein. Akseli 72, joka mieluimmin on terästä, on kiinnitetty samankeskiseksi putkielimen 70 sisään ja toimii magneettilaitteen 74 kiinteänä kannattimena. Magneettilaite 74 koostuu mieluimmin magneeteista, jotka on tehty bariumferriitistä ren-gasmuotoon ja sovitettu viisinapaiseksi noin 284° kaarelle akselin 72 ympärille.

Niin kuin kuviosta 3 parhaiten näkyy, siirtolaite eli -tela 46 käsittää ei-magneettisen putkielimen 76, joka mieluimmin on tehty alumiinista, jonka ulkopinta on epäsäännöllinen eli karhennettu. Putkielin 76 on laakeroitu pyöriväksi sopivin keinoin, esimerkiksi pallolaakereiden avulla. Akseli 78, joka mieluimmin on terästä, on kiinnitetty samankeskiseksi putkielimen 76 sisään ja toimii kiinteänä kannattimena magneettilaitetta 80 varten. Magneettilaite 80 koostuu mieluimmin bariumferriittimagneeteista, jotka ovat renkaaranuo-toiset ja järjestetty neljäksi navaksi 180° kaarelle akselin 7β ympärille.

Laite jolla kutakin sävytteen kerrostuslaitetta eli kehitysyksikköä 28, 30 ja 32 ohjataan, on ajoituskiekko, joka on kiinnitetty rummun akselin 11 jatkeeseen (kuvio 1),. Ajoituskiekko on läpinäkymätön ja sen kehällä on matkan päässä toisistaan useita rakoja. Ajoituskiekko on sovitettu valonlähteen ja fotosensorin väliin ja kehittää sähkömerkin aina kun kukin rako päästää valonsäteet kiekon läpi. Tämä sähkömerkki, yhdessä sopivan konelogiikka-säätöjärjestelmän kanssa aktivoi asianomaisen kehitysyksikön. Kun kehitysyksikkö aktivoituu, käyttömoottori, joka pyörittää siipipyörää, siirtotelaa ja kehitys-telaa, saa virtaa, ja kehittää reajctiovääntömomentin, joka voittaa jousen pidätysvoiman, niin että kehitystela kääntyy toimintayhteyteen fotokonduktiivisen pinnan kanssa. Kun fotokonduktiivinen pinta on pyörinyt ennaltamäärätyn kulman verran, ajoituskiekossa oleva toinen rako päästää valonlähteestä tulevat valonsäteet kerran vielä vaikuttamaan fotosensoriin, niin että tämä kehittää toisen sähkömerkin, 11 59493 joka yhdessä koneen säätölogiikan kanssa deaktivoi kehitysyksikön sulkemalla virran tulon käyttömoottoriin. Kehitysyksikön deaktivoin-ti aiheuttaa sen, että kehitysyksikkö automaattisesti kääntyy lepo-asentoonsa, jossa kehitystela on hiukan erossa fotokonduktiivisesta pinnasta.

Keksintö on edellä selitetty magneettiharja-kehitysjärjestel-män yhteydessä, mutta alan ammattimiehet käsittävät, että keksintö ei välttämättä rajoitu tähän, vaan että myös karvaharjakehitystä voidaan käyttää. Karvaharjakehityksessä kannatusrakeet on korvattu harjan kuiduilla, ja kun harja on kyllästettynä sävytehiukkasilla, sävytehiukkaset varautuvat hankaussähköllä. Käytetään pehmeätä turkista sylinterimäisen harjan muodossa. Sävytehiukkasia syötetään jatkuvasti harjaan ja kun tämä aktivoituu, se siirtyy lepoasennostaan jonkin matkan päästä fotokonduktiivisesta pinnasta, toiminta-asentoonsa kosketukseen tämän kanssa.

Edellä olevasta selviää, että keksinnön mukainen kehitysjärjestelmä parantaa sähköstaattisella painokoneella valmistettua moni-värikopioita pysyttämällä toiminnassa olemattomat kehitysyksiköt jonkin matkan päässä fotokonduktiivisesta pinnasta. Lisäksi kehitys-järjestelmä on suunniteltu niin, että se siirtää asianomaisen kehitysyksikön toimintayhteyteen fotokonduktiivisen pinnan kanssa luovuttamaan sille asianmukaisen värisiä sävytehiukkasia saattaakseen sille talletetun piilevän sähköstaattisen kuvan näkyväksi.

Näin ollen on ilmeistä, että tämän keksinnön mukaan on saatu aikaan laite ja menetelmä sähköstaattisen piilevän kuvan kehittämiseksi, joka täysin toteuttaa edelläluetellut tarkoitukset, päämäärät ja edut. Joskin keksintö on selitetty sen erityisten sovellutusmuo-tojen yhteydessä, on selvää, että alan ammattimiehen mieleen tulee monia vaihtoehtoja, modifikaatioita ja muunnoksia. Keksintö on tarkoitettu käsittämään kaikki vaihtoehdot, modifikaatiot ja muunnokset, jotka sopivat oheisten patenttivaatimusten henkeen ja laajoihin puitteisiin.

Claims (17)

1. Menetelmä sähköstaattisen piilevän kuvan kehittämiseksi, jossa telan (48) muodossa oleva sävytteen kerrostuslaite siirretään lepoasennosta, jossa se on erillään piilevästä kuvasta, kuvan viereen toiminta-asentoon kuvaan nähden, tunnettu siitä, että sävytteen kerrostuslaite, joka on pyörivästä asennettu koteloon (28), joka on vuorostaan asennettu kerrostuslaitteen ulkopuolella sijaitsevan, sen kanssa yhdensuuntaisen akselin ympäri kääntyväksi, tuodaan lepoasennostaan toiminta-asentoonsa pyörittämällä sekoituslaitetta (44), joka on pyörivästä asennettu kotelon sisään ja ainakin osittain sijoitettu kotelon ala-osassa varastoidun ke-hitesekoituksen sisään, jolloin kotelo saatetaan kääntymään kään-töakselinsa ympäri kehitesekoituksen sekoituslaitteesta (44) koteloon välittämän vääntömomentin avulla, jonka jälkeen kerrostuslaite ja kotelo saatetaan takaisin alkuperäiseen lepoasentoon pysäyttämällä sekoituslaite niin, että jousielimet (68) palauttavat kotelon alkuasentoon.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että siirtäminen mainittuun toiminta^asentoon tapahtuu kun mainittu piilevä kuva on saapunut määrättyyn asemaan.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että se suoritetaan käyttäen useita mainittuja sävytteen kerrostuslaitteita, jotka on sovitettu olemaan selektiivisesti yhteistoiminnassa kuvan kanssa.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että jokainen mainituista sävytteen kerrostuslaitteista on sovitettu luovuttamaan asianmukaisen värisiä sävytehiukkasia mainitulle piilevälle kuvalle asianmukaiseen aikaan.

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitut useat sävytteen kerrostuslaitteet luovuttavat perättäin värillisiä sävytehiukkasia mainitulle piilevälle kuvalle, siirrettäviksi perättäin kannatusaineelle, niin että muodostuu mo-nivärikopio siitä värillisestä originaalista jota mainittu piilevä kuva vastaa.

6. Laite patenttivaatimuksen 1 mukaisen menetelmän soveltamiseksi, joka laite käsittää telan (48) muodossa olevan sävytteen kerrostuslaitteen, joka on siirrettävissä erillään piilevästä kuvasta olevasta lepoasennosta kuvan viereiseen asentoon, jossa se on yhteistoiminnassa kuvan kanssa, tunnettu siitä, että kerros-tustela (48) on pyörivästi asennettu koteloon (28), joka on vuo- 13 59493 rostaan laakeroitu kääntyväksi erillään telasta olevan ja sen kanssa yhdensuuntaisen akselin ympäri, että sävytteen sekoitus Laite (44) on pyörivästi asennettu kotelon sisään sekä ainakin osittain sijoitettu kotelon ala-osassa varastoituun kehitesekoitukseen, jolloin kotelo on saatettu kääntymään kääntymisakselinsa ympäri kehitesekoituksen sekoituslaitteesta (44) koteloon välittämän vääntömomentin avulla, ja että koteloon on lisäksi yhdistetty jousielimet (68), jotka sekoituslaitetta (44) pysäytettäessä palauttavat kotelon kerrostusteloineen (48) takaisin lepoasentoonsa.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu sävytteen kerrostuslaite on sovitettu siirtymään mainittuun toiminta-asentoonsa kun mainittu piilevä kuva on saapunut määrättyyn asemaan.

8. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että sävytteen kerrostuslaitteeseen kuuluu kammio kantaja-rakeista ja sävytehiukkasista koostuvan kehitteen säilyttämiseksi, laite kehitteen siirtämiseksi mainitun kammion sisässä ensimmäiseltä alueelta toiselle alueelle ja pyörivä kehityslaite, joka ottaa vastaan mainitulle toiselle alueelle siirretyn kehitteen, sekä päästää sävytehiukkaset siirtymään siitä piilevälle kuvalle kun sävytteen kerrostuslaite on toiminta-asennossaan.

9. Patenttivaatimuksen 8 mukainen laite, tunnettu siitä, että laitteeseen, jolla kehitettä siirretään ensimmäiseltä alueelta toiselle alueelle, kuuluu kuljetin, joka siirtää kehitettä kammion sisässä mainitulta ensimmäiseltä alueelta välialueelle, ja pyörivä siirtolaite, joka siirtää kehitettä kammion sisässä välialueelta mainitulle toiselle alueelle.

10. Patenttivaatimuksen 9 mukainen laite, tunnettu siitä, että mainittu kuljetin on siipipyörä.

11. Patenttivaatimuksen 9 tai 10 mukainen laite, tunnettu siitä, että pyörivä siirtolaite käsittää ei-magneettisen, pyörivän putken ja tämän sisässä liikkumattomana olevan laitteen, joka kehittää magneettisen kentän tämän pyörivän putken kehän kulkutielle.

12. Jonkin patenttivaatimuksista 8-11 mukainen laite, tunnet-t u siitä, että pyörivä kehityslaite käsittää ei-magneettisen pyörivän putken ja tämän sisässä liikkumattomana olevan laitteen, joka kehittää magneettisen kentän tämän pyörivän putken kehän kulkutielle.

12 59493

13· Jonkin patenttivaatimuksen 8-12 mukainen laite, tunnet- 59493 li» t u siitä, että sävytteen kerrostuslaite käsittää käyttölaitteen, joka käyttää mainittua laitetta, joka siirtää kehitettä kammion sisässä mainitulta ensimmäiseltä alueelta mainitulle toiselle alueelle, joka käyttölaite on sovitettu kehittämään reaktiovääntömo-mentti sävytteen kerrostuslaitteen kääntämiseksi toiminta-asentoonsa .

14. Patenttivaatimuksen 6 tai 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että sävytteen kerrostuslaitteeseen kuuluu pyörivä kehitys-harja ja käyttölaite harjan pyörittämiseksi, joka käyttölaite on sovitettu kehittämään reaktiovääntömomentti sävytteen kerrostuslaitteen kääntämiseksi toiminta-asentoon.

15· Jonkin pantenttivaatimuksista 6-14 mukainen laite, tunnettu siitä, että se käsittää useita sävytteen kerrostuslait-teita, jotka on sovitettu olemaan selektiivisesti toiminnassa.

16. Patenttivaatimuksen 15 mukainen laite, tunnettu siitä, että jokainen sävytteen kerrostuslaitteista on sovitettu toimittamaan asianmukaisen värisiä sävytehiukkasia piilevälle kuvalle asianmukaiseen aikaan.

17· Patenttivaatimuksen 16 mukainen laite, tunnettu siitä, että sävytteen kerrostuslaitteet on sovitettu toimittamaan perättään värillisiä sävytehiukkasia piilevälle kuvalle, siirrettäväksi perättään kannatusalueella monivärikopion muodostamiseksi siitä värillisestä originaalista, jota piilevä kuva vastaa. 15 59493