FI59352B - Krutkraftdriven indrivningsapparat - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU rn^rn M (")0TiAcoNiNc$$KRifT 5 9352 (45) Patentti myönnetty 10 03 1931

Patent meddelat ^ y ^ (51) Kv.ik.Wa.3 b 25 C 1/18 SUOMI —FINLAND (21) —P*«nttn.*kr*inf 2626/lh

(22) Hkk«mt*pllvt—AntOknlnpdti 06.09.7U

(23) AlkwpiM—GlMghttad«g 06.09.?U

(41) Tullut JulklMlcai—Mhrlt effmtllg 28.03.75

Patentti· ja rekisterihallitut NihtMk.ip«on |. kuuLhiH»·™ p*m.-

Patent· och regitterttyrelten AmMcm utiagd oct> Mijkrvmi pubticurad 30. oU. 81 (33)(33)(31) fyrdenjr utue»kuu*—«ugM grlerttet 27.09.73

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(DE) P 23U8693.3 (Tl) Hilti Aktiengesellschaft, 9U9U Schaan, Liechtenstein(LI) (72) Elmar Maier, Feldkirch-Tisis, Itävalta-Österrike(AT) (7U) Leitzinger Oy (5U) Ruutikäyttöinen naulainlaite - Krutkraft driven indrivningsapparat

Keksintö koskee ruutikäyttöistä rungolla varustettua naulaintä,puristamalla työkohdetta vasten aksiaalisesta laukaisuvalmiusasemään työnnettävällä piipulla ja yhdellä tai useammalla piipunsuun alueella sijaitsevalla tuntoelimellä, jotka puristamalla ovat käännettävissä taaksepäin etumaisesta, rungon etumaisen otsapintasivun tason yli yltävästä asemastaan sisäänampumissuunnalle vastakkaiseen taaempaan laukaisuvarmistimen vapauttavaan asemaan.

Ruutivoimakäyttöisiä naulaimia käytetään pulttien ja vastaavan tyyppisten kiinnityselementtien sisäänampumiseen, ensisijaisesti koviin työ-kohdeaineisiin, kuten esim. betoniin, teräkseen jne. Kiinnityselemen-tin sisääntunkeutumisvaiheen aikana työkohdemateriaaliin syrjäytetään sisääntunkeutuvan kiinnitys element in varren tilavuutta vastaava tilavuus työkohdemateriaalia, ensisijaisesti sivusuuntaan. Tällöin syntyy huomattavia säteettäisvoimia, joista seuraa, että liian lähelle, esim. hauraan työkohdemateriaalin reunaa naulattu kiinnityselementti aikaansaa työkohdemäteriaaIin reuna-alueen repeämisen. Mikäli tällainen repeäminen tapahtuu kiinnityselementin sisääntunkeutumisvaiheen aikana niin jättää kiinnityselementti työkohdemateriaalin ohjauksen puuttuessa työkohdemateriaalin yleensä hyvin suurella nopeudella. Tällainen läpi työtilan lentävä kiinnityselementti asettaa erikoisesti naulaimen käyttäjän tai muut lähettyvillä olevat henkilöt vakavaan vaaraan.

2 59352

Vaarallisia ovat erikoisesti kaupan olevat naulaimet, joissa laukaisu-varmistimen vapauttamiseksi on ainoastaan painettava piippua työkappa-letta vasten, niin että on mahdollista asettaa laite siten, että piipun keskiö osoittaa ohi työkohdemateriaalin reunan. Tällöin on olemassa ilmeinen vaara, että pultti tulee ammutuksi täysin vapaaseen tilaan.

Jotta voitaisiin varmistua siitä, että kiinnityselementteja ei voitaisi naulata liian lähelle työkohdemateriaalin yläpinnan reunaa, on eräässä tunnetussa naulaimessa sijoitettu laitteen etuosaan tuntoelimiksi aksiaalisesti työnnettäviä tappeja. Nämä tapit ovat vuorostaan kukin yhteydessä laitteen rungossa aksiaalisesti siirrettäviin työntötankoi-hin. Työntötangot ovat edelleen yhteydessä ampumissuunnassa jousikuor-mitettuihin varmistintappeihin. Nämä varmistintapit ovat laakeroidut laitteen peräsivulle sijoitettuun ja suhteessa laitteen runkoon kierrettävissä olevaan päätyosaan ja yltävät naulainlaitteen lepoasennossa laitteen runkoon laakeroitujen työntötankojen ohjausreikiin.

Mikäli kaikki tuntoelimet, esimerkiksi naulainlaitetta painettaessa työkohdemateriaalia vasten, työntyvät taaksepäin, niin siirtyvät myöskin jokaiseen tuntoelimeen yhdistetyt työntötangot taaksepäin, jotka vuorostaan siirtävät varmistintappeja jousivoimaa vasten saman matkan. Täten pääsevät varmistintapit tartunnasta ohjausreikiin työntötangois-sa, niin että pä:;tyosan kiertäminen on mahdollista. Päätyosan kiertämisen jälkeen on naulainlaite laukaistavissa, mikäli myös piippu on taaimmaisessa asennossaan.

Mikäli naulainlaite asetetaan liian lähelle työkohdemateriaalin reunaa niin osuu ainakin yksi tuntoelin työkohdemateriaalin viereen, eikä tästä syystä löydä vastusta. Tuntoelin ei täten päädy taa immeiseen asentoonsa, joten naulainlaitteen syttyminen ei ole mahdollista.

Tämä moniosainen varmistusmekanismi on rakenteellisesti erittäin monimutkainen ja toiminnoissaan äärimmäisen häiriöaltis. Pitkistä tappioh-jauksistaan ja useammista työnnönylisiirtokohdistaan tunnettu rakenne johtaa vähimmästäkin naulainlaitteen likaantumisesta tuntosormien tai niiden kanssa yhteydessä olevien muiden osien juuttumiseen. Työntötankojen juuttuminen esimerkiksi voi myös tapahtua kovassa rakennustyö-maakäytössä olevan naulainlaitteen pudotessa, koska ainoastaan vähäinenkin laitteen rungon muodonmuutos riittää vahingoittamaan suhteellisen pitkiä työntötanko-ohjauksia.

3 59352

Mikäli työntötangot esimerkiksi juuttuvat niiden puristettuun, ts. taaimmaiseen asemaansa, niin voidaan naulainlaite laukaista sitä puristamatta työkohdemateriaalia vasten.

Tunnetun varmistusmekanismin selvä epäkohta on myös se, että piippu voidaan siirtää riippumatta tuntoelimistä taaimmaiseen asemaansa, ts. laukaisuvalmiusasemaan. Täten on esimerkiksi virheellisesti toimivalla laukaisumekanismi11a mahdollista, että laukaisuvalmiusasemassa oleva panos laukaistaan ilman, että tuntoelimet ovat sisäänpainetut ja että laitteen kaikinpuolinen työkohdemateriaaliin vastaaminen olisi varmistettu .

Naulainlaitteen käsittelyn kannalta katsottuna on tunnetussa varmis-tinmekanismissa edelleen huomattavia epäkohtia: Näin on pakko käyttää tällaista naulainlaitetta molemmin käsin. Toinen käsi hoitaa laitteen puristamisen työkohdemateriaalia vasten, kun taas toista kättä tarvitsee käyttää päätyosan kiertämiseen. Nykyään paljon käytetyissä Trigger-naulainlaitteissa, jotka ovat tarkoitetut yhden käden käytölle, jotta kiinnitettävää kohdetta voitaisiin pitää paikallaan toisella kädellä, ei tällaisia varmistimia tästä syystä voida lainkaan asentaa .

Keksinnön pohjana on tehtävä aikaansaada yksinkertainen ja häiriötön varmistin liian lähelle työkohdemateriaalin reunaa asetetun naulainlaitteen laukaisemisen estämiseksi.

Keksinnön mukaisesti tehtävä tulee ratkaistuksi siten, että tuntoelimet on muotoiltu runkoon laakeroiduiksi kääntövivuiksi, joissa on niiden etuasennossa piipun työntämisen laukaisuvalmisuasemaan estävät, piippua kohden suunnatut varmistinnokat.

Piipun puristaminen on täten riippuvainen jokaisen tuntoelimen puristamisesta alustaa vasten, ts. piippu voi siirtyä laukaisuvalmiusasen-toonsa vain sen jälkeen, kun kaikkia tuntoelimiä on painettu vasten alustaa. Täten aikaansaatu suora toiminnallinen yhteys tuntoelimien ja piipun välillä mahdollistaa vain muutamista rakenneosista koostuvan varmistusmekanismin, mikä myös soveltuu asennettavaksi Trigger-naulainlaitteisiin.

Ensisijaisesti ovat tuntoelimet muotoillut runkoon laakeroiduiksi kak-sivartisiksi vivuiksi, joiden toinen varsi on muotoiltu lähinnä sisään-ampumissuuntaan osoittavaksi tuntosormeksi ja jonka toinen varsi muodostuu oleellisesti piipun keskiön suuntaan osoittavasta varmistinno-kasta. Näillä vivuilla on se etu, että ne voidaan muotoilla yksiosai- 4 59352 sinä» niin että häiriöalttiit muut siirtoelimet kuin myös niiden laakeroinnit voivat jäädä pois.

Tuntosormien pituudet voidaan sen lisäksi valita mielivaltaisiksi, josta syystä tunnistusalueen suuruus on vaihdettavissa. Tällä tavoin on mahdollista varustaa naulainlaite vivuilla, jotka omaavat työkohdemate-riaalin lujuuteen sovitetut tuntosormipituudet. Vivun kevyt toiminta on taattu, jos vivut ovat laakeroidut kääntyvästi rungon hahloihin. Tämä kevytkäyntisyys on seurausta mahdollisimman pienistä laakeripinnois-ta vivuissa.

Seuraava etu, mikä saavutetaan vipujärjestelyjen avulla, syntyy siitä, että vivun puristusmatkan suhde varmistinnokan varmistusmatkaan nähden voidaan valita mielivaltaisesti yksinkertaisella tavalla kääntöpisteen vastaavalla sijoituksella vivussa.

Tarkka piipun puristus-lukitus aikaansaadaan edullisesti sijoittamalla piipun etuosaan ampumissuunnalle vastakkainen olkapää, johon ensisijaisesti särmikkäät varmistinnokat nojaavat. Tämä olkapää on tarkoituksellisesti muotoiltu piipun loppupäässä olevaksi, sitä ympäröiväksi renkaaksi. On myös mahdollista järjestää piipun ulkopinnalle akslaalises-ti kulkevia uria, jolloin kuhunkin näihin uriin kulloinkin tarttuu vivun varmistinnokka. Urien etumainen pää, ts. siirtyminen uran pohjasta piipun ulkopinnalle on tällaisessa tapauksessa muodostettu olakkeeksi.

Jotta piipun puristaminen vivun taaemmassa asennossa tulisi varmistetuksi laukaisuvalmiusasemassa varmistinnokan sitä estämättä, ovat varmistinnokat edullisesti sijoitetut vivun taaempaan asemaan olkapään ulkokehän projektion ulkopuolelle.

Keksinnön seuraavaa ehdotusta vastaten on rungossa vasteet vipujen kääntymisen rajoittamiseksi. Täten taataan piipun esteetön asennus tai vastaavasti irrotus, koska vipujen varmistinnokat voivat painua sisäänpäin piipun keskiön suunnassa ainoastaan rajoitetun matkan.

Jotta vivun puristamattomassa tilassa varmistinnokkien jatkuva kosketus piipun yläpintaa vasten aikaansaataisiin, on sijoitettu vivun taa-immaisesta asemastaan etumaiseen asentoon takaisinkääntävä jousiele-mentti. Näin aikaansaadaan tärinästä riippumaton, välyksetön varmistin.

Tarkoituksenmukainen ratkaisu on aikaansaatu, jos jousielementti mu o- 5 59352 töillään rengasmaisesti suljetuksi vetojouseksi. Tämän vetojousen suojaamiseksi ulkopuoliselta vahingoittumiselta voivat vivut esimerkiksi varmistinnokkien alueella olla varustetut koloilla, joihin vetojousi on asennettu esijännitettynä.

Keksintöä selostetaan nyt sitä esimerkein esittävien piirustusten avulla lähemmin ja näissä esittävät:

Kuva 1 keksinnönmukaisen naula in la it te en lepotilassa olevaa etuosaa osittain etukuvantona, osittain leikattuna esityksenä, kuva 2 kuvantoa keksinnönmukaisesta nau la inla it te estä nähtynä suunnassa II kuvassa 1.

Kuva 1 esittää naulainlaitetta runkoinaan 1, ja siinä aksiaalisesti siirtyvinä piippuineen 2. Painejousi 3 pitää piippua 2 etumaisessa asennossa. Piipun liukumisen rajoittamiseksi on piippu 2 varustettu aksiaalisella uralla 4, johon rungonpuoleinen ruuvipultti 5 tarttuu. Rungon 1 etuosassa ovat esitetyssä rakenteessa esimerkin vuoksi valitut neljä toinen toistensa suhteen suoraan kulmaan sijoitetut, eritoten kuvasta 2 näkyvät hahlot 6 sijoitettuina, joihin neljä kokonaisuudessaan 7:llä merkityt, vivuiksi muotoillut tuntoelimet ovat laakeroidut kääntyvästä kukin nivelakselilleen 8. Vivut 7 omaavat kukin tuntosormen 9. Vipujen 7 kukin varmistinnokka 10 nojaa piipun ulkopintaa vasten ja estää esitetyssä asennossa piipun 2 täydellisen taaksepäin työntämisen laukaisuvalmiusasemaan, koska piippu 2 on varustettu olakkeella 11 suualueellaan. Rengasmainen vetojousi 12 on sijoitettu esijännitettynä koloihin 13 ja painaa varmistinnokkia 10 piipun keskiön suuntaan. Vivun 7 kääntömatka rajoitetaan kunkin vasteen 14 avulla, jotka muodostuvat hahlojen 6 ylemmistä rajoitussivuista.

Mikäli naulainlaitteen piipunsuu painetaan työkohdemateriae lia vasten työntyy piippu 2 ensimmäisessä vaiheessa jousen 3 voimaa vasten taaempaan asentoon. Seuraavassa vaiheessa kääntyy kukin vipu 7, jonka tun-tosormi 9 osuu työkohdemateriaalin yläpintaan vetojousen 12 voimaa vasten nivelakselien 8 ympäri. Tästä syystä nousevat varmistinnokat 10 irti piipun yläpinnasta ja siirtyvät olakkeen 11 tartunnan ulkopuolelle. Vain jos kaikki vivut 7 ovat kääntyneet, voi piippu 2 painettaessa siirtyä edelleen ja saavuttaa laukaisuvalmiusaseman. Mikäli yksi vipu 7 sitä vastoin ei osu työkohdemateriaalin yläpintaan, niin jää tämä kosketuksiin piipun yläpinnan kanssa ja estää varmistinnokan 10 ja olak-

Claims (6)

6 59352 keen 11 yhteisvaikutuksesta piipun 2 sisääntyöntymisen laukai.suval-miusasemaan. Naulainlaitetta ei tässä tapauksessa voida laukaista.

1. Ruutivoimakäyttöinen rungolla varustettu naulainlaite, jossa on aksiaalisesti työkohdemateriaalia vasten puristamalla laukaisuval-miusasemaan työnnettävä piippu ja yksi tai useampi tuntoelin piipun suun alueella, jotka painamlla ovat käännettävissä taaksepäin etumaisesta, rungon etumaisen otsapinnan tason ylittävästä asemastaan ampumissuuntaa vastaan taaempaan, laukaisuvarmistimen vapauttavaan asemaan, tunnettu siitä, että tuntoelimet on muotoiltu runkoon (1) laakeroiduiksi kääntövivuiksi (7), joissa on niiden etu-asennossa piipun (2) työntämisen laukaisuvalmisuasemaan estävät, piippua kohden suunnatut varmistinnokat (10).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että piippu (2) on varustettu etuosastaan ampumissuunnalle vastakkaissuuntaisella olakkeella (11).

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen laite, tunnettu siitä, että varmistinnokat (10) vipujen (7) taaimmaisessa asemassa ovat olakkeen (11) ulkokehän projektion ulkopuolella.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen laite, tunnettu siitä, että runko (1) vipujen (7) kääntymisen rajoittamiseksi on varustettu vasteilla (14).

5. Jonkin patenttivaatimuksen 1-4 mukainen laite, tunnettu siitä, että vivut (7) ovat varustetut ne taaimmaisista asennoistaan etumaiseen asentoon palauttavalla jousielementillä.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, että jousielementti on muotoiltu rengasmaisesti suljetuksi vetojou-seksi (12).