FI59332B - Faestanordning med tvao laosdelar - Google Patents

Description

M KUULUTUSJULKAISU CQ770 Vb3T£ ra (11) UTLÄGCNINCSSKRIFT 5 90 02 C {4S> ‘° °° W;il ^ ' (51) K*.ik?/inc.ci.3 a 44 B 21/00 SUOMI —FINLAND (21) P»wnttlh*k*mu« — P»t«fwan*6knlng 3478/69 (22) Haktmlspihrl—AiMökninpd(| 02.12.69 (Fl) (23) Alkupllv»—GIMthMdag 02.12.69

(41) Tullut |υΙΙιΐΜΐ(·Ι — Mvlt effuntli| 25.07. JO

Patentti· j· rtkl*terih»llltu· /44) NMnMblpum ja kuuLjulkatein pvm. — Pätene· och registerstyrelsen Amekan utia|d och utUkrtftun puMfctnd 30.04.81 (32)(33)(31) *vn«ty «tuotlniN-atftrd prlorltat 24.01.69 i3.lO.69 Be1gia-Belgien(BE) PV. 48739, PV. 49599 (71) Elversele Naamloze Vennootschap, Dorpstraat 19, 9l6l Elversele, Belgia-Belgien(BE) (72) Jean Leon Philemon Isidoor Pierre De Brahander, Hamme, Belgia-Belgien(BE) (74) Leitzinger Oy (54) Kiinnitin kahdella lukitusosalla - Fästanordning med tva lasdelar Tämän keksinnön kohteena on kiinnitin, jossa on kaksi lukituspuo-liskoa kantavalla alustalla, joka muodostuu loimilangoista ja kude-langoista, jolloin toisessa alustassa on lukituselementit ei-elas-tisista silmukkalangoista, jolloin toisessa alustassa on koukkueli-met leikattujen silmukkalankojen muodossa, jolloin silmukkalangat, joko ehjinä tai leikattuina, ovat järjestetyt ylimäärin loimeen.

Jo useita vuosia on tunnettu koukkuliitoselimiä, joihin kuuluu kaksi joustavaa osaa, jotka ovat varustetut koukkuliitoselimillä ja jotka puristetaan toinen toistaan vastaan.

Esimerkiksi sveitsiläisessä patenttijulkaisussa n:o 339 155 on selostettu tällainen laite, jossa toisen osan koukkuliitoselimet ovat silmukoita ja toisen osan koukkuliitoselimet ovat koukkuja. Myös sellaiset koukkuliitoselimet ovat tunnettuja, jotka käsittävät kaksi samanlaista osaa, jolloin molemmissa osissa on monta maton muodostavaa silmukkaa, joiden paksuus on tietty sekä monta koukkua. Silmukka- ja koukkuelimet valmistetaan yleensä kutomalla. Niillä on tietyssä määrin käyttöä varsinkin vaatetusteollisuudessa (vaatteiden sulkemiseksi), huonekaluteollisuudessa (istuimien päällysteeet, mattojen kiinnittäminen), lääketieteessä (siteiden päättäminen) ja sen tapaisissa.

2 59332

Tunnetaan myös sellaisia koukkuliitoselimiä eli ripustuselimiä, joihin kuuluu kaksi osaa, jotka tunkeutuvat toistensa lomiin ja jotka ovat tehdyt muovista tä. metallista. Tätä tarkoitusta varten on aikaisemmin ehdotettu sellaista koukkuliitoselintä eli ripustuselintä, jonka alusta on synteettistä ainetta ja jonka pinnassa on hyvin suuri määrä lähellä toisiaan olevia ulokkeita, jotka ovat tarkoitetut tarttumaan kiinni toisen samanlaisen elimen ulokkeisiin. Nämä ulokkeet voivat olla sienimäisiä tai koukkuja, jotka ovat tehdyt samasta aine«ta kuin alusta, ja elimet voidaan muodostaa esimerkiksi ruiskuttamalla synteettistä ainetta muottiin.

On ehdotettu myöskin metallisia koukkuliitoselimiä eli ripustuselimiä, joita on kutsuttu myös pinne-koukkuliitoselimiksi. Tällaiseen elimeen kuuluu kaksi osaa, joista toisessa on hyvin suuri määrä metallisia koukkuja ja toisessa on monta metallista silmukkaa, jolloin koukut ja silmukat ovat kiinnitetyt muoviainetta oleviin liuskoihin.

Näillä muovista tai metallista tehdyillä elimillä on hyvä tartuntalu-juus, mutta ne ovat yleensä vähemmän joustavia kuin ne elimet, jotka on valmistettu kutomalla tai neulomalla ja niitä käytetään tämän johdosta muita tarkoituksia varten, esimerkiksi koristepanelien kiinnittämiseksi paikoilleen.tai esineiden kiinnittämiseksi erilaisiin aj oneuvoihin.

Kaikilla näillä ehdotetuilla tai käytetyillä elimillä on se yleinen ominaisuus, että niiden muotoa ei voida joustavasti muuttaa erilaisissa mahdollisissa olosuhteissa, vaikkakin ne ovat usein erittäin taipuisia. Monia käyttötarkoituksia varten ei nykyisin tällainen kimmoisa muovattavuus ole ainoastaan toivottava vaan myöskin usein välttämätön, koska muussa tapauksessa voivat tällaiset koukkuliitoselimet eli ripustuselimet olla käyttökelvottomia. Esimerkitei vaatetusteollisuudessa käsitellään usein venyviä tekstiilejä ja jos tällaisia tunnettuja koukkuliitoselimiä eli ripustuselimiä käytetään niiden sulkemiseksi, se kudoksen kohta, johon koukkuliitoseiin eli ripustuselin on kiinnitetty, kadottaa usein kimmoisan ominaisuutensa. Tämä on syy· siihen, miksi tällaisia koukkuliitoselimiä eli ripustuselimiä on käytetty .

suhteellisen vähän nimittäin alusvaatteissa, korseteissa, erilaisissa lääketieteellisissä sovellutuksissa ja sen tapaisissa.

Eräs tämän keksinnön kohteita on koukkuliitoelaite eli sulkul^tfc, joka 3 59332 voidaan ilman koukkuliitosten irtoamista saattaa myös huomattavan suurten elstisten muodonmuutosten alaiseksi ja varsinkin pituussuuntaisten vetojännitysten alaiseksi.

Tätä tarkoitusta varten on esillä olevan keksinnön mukaiselle kiin-nittimelle tunnusomaista se, että lukituselementtien alustoissa on elastisia loimilankoja ja että molemmissa alustoissa elastisten loimilan-kojen lisäksi on ei-elastisia loimilankoja, jolloin ei-elastiset loimilangat toivotun venyvyyden suhteen on järjestetty ylimäärin, siis sik-sak-muotoisesti, alustaan siten, että ne voidaan oikaista ja pituutta lisätä venytyssuunnassa kun nauhaa pidennetään.

Ilman, että koukkuliitosvaikutukseen olisi mitään huonoa vaikutusta voi tällaisessa joustavassa elimessä olla mahdollista antaa sille sellainen vetojännitys, joka on seuraus laitteen vastaavasta venymästä. Vetojännityksiä kahteen eri suuntaan voidaan antaa joko kahdelle päällekkäin sijoitetulle ja toisiinsa koukkuliitoksilla kiinnitetylle alustalle tai myös siten, että toiseen alustaan vaikuttaa veto erääseen suuntaan ja toiseen vastakkaiseen suuntaan. Kun kummankin alustan joustavuusominaisuudet ovat keskenään samanlaiset, venyy jälkimmäinen saman verran, kun siihen kohdistetaan vetojännitys, ja koukkuliitoselimet, jotka ovat tarttuneet toisiinsa kiinni, eivät saa toinen toisiinsa nähden mitään mahdollista siirtymää. Kaikissa tällaisissa tapauksissa säilyy koukkuliitos täydellisesti.

Kun tämän keksinnön mukaistakoukkuliitoslaitetta käytetään kahden joustavan kudoksen toisiinsa kiinnittämiseksi, on mahdollista kudoksen ollessa saatettuna vetojännityksen alaiseksi, venyttää kouk-kuliitoselintä samanaikaisesti kudoksen kanssa. Tällä tavoin aikaansaadaan joustava vaatekappaleen liittäminen toiseen vaatteeseen tai sulkeminen. Jos sitä vastoin molemmilla alustoilla ovat erilaiset joustamisominaisuudet, on deviaatio aina valittava siten, että kouk-kuliitoslaitteen eli sulkulaitteen keskimääräinen kimmoisuus on riittävä ottamaan vastaan jännitykset, jotka siihen kohdistuvat tällaisissa erikoistapauksissa.

Tämän keksinnön mukaisen koukkuliitoslaitteen eräitä suoritusmuotoja on esitetty seuraavissa esimerkeissä ja oheisissa piirustuksissa.

Kuvio 1 esittää leikkausta koukkuliitoselimen eli sulkemiseiimen koukuilla varustetusta alustasta pituussuunnassa, j^llöin 59332 koukkuiiitosJaito 011 tehty kutomalla.

“Uvio 2 esittää leikkausta, joka on otettu koukkuliitoslaitteen eli sulkemislaitteen silmukoilla varustetusta alustasta. Molemmat alustat ovat siten suunnitellut, että ne ovat tarkoitetut toisiaan vastaan puristettavaksi, jolloin ne tarttuvat toisiinsa kiinni.

.\uvio 3 esittää tämän keksinnön mukaista koukkuliitoslaitetta eli ripustuslaitetta ja sulkemislaitetta perspektiivikuvana .

kuvio 4 esittää tämän keksinnön mukaista koukkuliitoslaitetta eli ripustus laitetta j a sulkemislaitetta pitkittäisleikkauksena jolloin molemmat laitteet ovat kiinnitetyt toisiinsa mutta eivät saatetut minkään vetojäänityksen alaiseksi.

avau 5 on 3ur.anlai..er. kuin kuvio H, mutta sekä koukkuiin'tos3 aite eli ripustuslaite ja sulkeroislaite ovat venyneet niissä tapahtuneen kimmoisan muodonmuutoksen takia.

..avio 6 esittää erään toisenlaisen koukkuliitoselimen loimileikkaus-t·- eli leikkausta kuteen suunnassa.

-.avio 7 ..asittä" ka-avumaisesti kuvion 6 mukaisen koukkuliitoselimen oannattimen asetuksesta.

kuvio 8 esittää tämän koukkuliitoselimen asetusta vastaavaa pistepape-ria.

kuvio 9 esittää erästä toisenlaista koukkuliitoksella liitettyä elintä loimileikkauksena eli kuteensuuntaisena leikkauksena.

Kuvio 10 esittää kuvion 9 mukaisen koukkuliitoksella liitetyn elimen alustan asetusta kaavamaisesti.

Kuvio 11 esittää tämän koukkuliitoksella liitetyn elimen asetusta vastaavaa pistepaperia.

5 59332

ESIMERKKI I

a) Xoukkuliitoselin eli ripustuselin (kuvio 1) Tässä suoritusmuodossa valmistetaan koukun muodostava liuska tekemällä. alusta, jonka loimi on monikuituista nailonlankaa 1-12 ja jonka kude on monikuituista nailonlankaa 13 sekä luonnossa saatua tai keinotekoista joustavaa ainetta olevia lankoja 1U. Kudelangat 2-3, 5-6, 3-9 ja 11-12 ovat sijoitetut kaksittain pää]lekkäin ja joustava lanka 1h on järjestetty kulkemaan näiden kudelankaparien ja lankojen 1, 4, 7 ja 10 välitse. Tionikuituiset nailoniu olevat loimilangat 13 on järjestetty kulkemaan mutkitellen kudelankojen 1, 2> *+, 5, 7, 9, 10 ja 11 välitse jne. Koukut 15, 16, 17 ja 18 on valmistettu loimessa vielä olevien yksikuituisten lankojen.19 avulla, jotka ovat lii-toslankoja.Ensimmäinen tällainen lisäliitoslanka 19 muodostaa katkaistun silmukan avulla koukun 15 ja kulkee sen jälkeen kahden kudelanaan 2 ja 3 alle ja sen jälkeen kudelangan 4 päälle, jolloin muodostuu- jälleen katkaistun silmukan avulla koukku 17, kun se on johdettu kahden kudelangan 5 ja 6 alitse. Muodostettuaan koukun ?.7 ku.lj.ee yksikuituinen lanka 19 kudelankojen 8 ja 9 alitse, kudelangan 10 päällitse ja muodostaa tämän jälkeen jälleen koukun (ei esitetty kuviossa),kun se on kulkenut kudelankojen 11 ja' 12 alitse. Toinen yk-3 .lilU i tU ill‘Jll Id-iUvci 1. u a kulkee kudelangan 1 päällitse tämän jälkeen kahden kudelangan 2 ja 3 alitse ja muodostaa koukun 15. Tämän jälkeen se kulkee kahden kudelangan 5 ja 6 alitse, kudelangan 7 päällitse ja muodostaa koukun 18, kun se on kulkenut kudelankojen 8 ja 9 alitse.

Kutomisen jälkeen suoritetaan koukkuliuskoille lämpökäsittely, jotta alusta ja yksikuituiset langat 19 täydellisesti kiinnittyisivät toisiinsa, joista tulee leikkaamisen jälkeen koukut 16, 16, 17, 18... Tässä käsittelyssä käytettävä lämpötila ja käsittelyaika riippuvat käytetystä langasta. Käytettäessä tätä käsittelyä on yleensä välttämätöntä tiivistää liuskaa ilman, että sitä kuitenkaan venytettäisiin siten, että se tulisi täysin sileäksi. Hyvän joustavuuden säilyttämiseksi ja liuskarungon parantamiseksi ja lujaksi kiinnittämiseksi alus-kudokseen silmukat, joista on leikkaamisen jälkeen tullut koukkuja 15-10, liuska viimeistellään päällystämällä se päällysteellä, jonka joustavuus on oysyvä, esimerkiksi lateksilla.

6 59332

Viimeisteltäessa liuska venytetään tietyllä voimalla, jonka täytyy olla sellainen, etä se ei veny päällystys- ja kuivaustyövaiheiden aikana. Viimeistelykerros, joka on lähes täydellisesti kovettunut tässä käsittelyssä, muodostaa riittävän lujan liitoksen yksikuitui-sille koukuille ja sallivat liuskan venymisen ja ennalleen palautumisen ilman, että koukut tai kudos muuttaisivat muotoa. Yksikuituis-ten silmukoiden 19 leikkaamista varten, jolloin niistä muodostuu koukkuja, liuska kiristetään, siten, että silmukat voidaan leikata vaikeuksitta.

Kuviossa 1 esitettyä koukkuliuskaa voidaan venyttää 100%, joten sen pituus kaksinkertaistuu tällä tavoin. Tutkittaessa kuviota 1 havaitaan, että liuskaa venytettäessä venyy joustava lanka 14. Kuitenkin pohjalangat 13 ja lisäksi yksikuituiset langat 19, jotka eivät ole joustavia eivätkä tämän johdosta venyviä, sijaitsevat mutkitellen alustan kudelankojen 1-12 välissä sillä tavalla, että liuskaa venytettäessä niiden kulkurata voi tasoittua pituuden kasvaessa venytyksen suunnassa, so. myös koukkuliitoselimen eli ripustuselimen tai sulkemiselimen muodon muutoksen suunnassa.

b) Koukkuliitoksella liitettävä elin (kuvio 2)

Silmukkaelimen alusta on kudottu samalla tavalla kuin kuvion 1 mukainen koukkuliitoselimen eli ripustuselimen alusta. Silmukkaliuska valmistetaan tekemällä alusta, johon kuuluu monikuituisia nailonia olevia kudelankoja 20-28 ja kudelankoja, jotka käsittävät monikuituisia nailonlankoja 29, 29a ja 29b, sekä luonnosta saaduista tai keinotekoisista aineista tehtyjä joustavia lankoja 30.

Joustavat langat 30 kulkevat kudelangan 20 alitse, kudelangan 21 ylitse, seuraavien kudelankojen 22 ja 23, jotka sijaitsevat lähellä toisiaan, alitse, kudelangan 24 ylitse jne. Alustan loimilangat 29 ja 29a sijaitsevat mutkitellen siten, että ne kulkevat kudelankojen 20-28 vieritse, jolloin alustaan kuuluva lanka 29b sijaitsee myös mutkitellen kudelankojen 20-28 läheisyydessä mutta kulkee aina siten, että se kulkee kahden lähekkäisen kudelangan 22, 23, 24, 25 jne ohitse. Silmukat 31-36 on muodostettu lisäloimilangoilla 37, 37a ja 37b, jotka ovat katkokuitulankoja ja sijoitetut mutkitellen loimi-lankojen 20-28 ja kiristyvien joustavien lankojen 30 väliin.

7 59332

Samoin kuin koukkuliuskaa viimeisteltäessä suoritetaan myös tälle liuskalle lämpökäsittely, jolloin silmukat 31-36, jotka ovat muodostuneet yksikuituisista langoista 37, 37a, 37b, sekä alusta, joka on muodostunut loimilangoista 20-28 ja kudelangoista 29, 29a, 29b ja 30, viimeistellään levittämällä joustava viimeistelykerros alustan takapinnalle samoin kuin koukkuliitoselimön eli ripustuselimen alustan takapinnalle, ndellä selostetun silmukka-alustan joustavuusomi-naisuuo.et voivat olla samanlaiset tai erilaiset kuin koukkuliitos-ulit ei eli ripustuselimen alustan ominaisuudet, jotka <-vat selostetut ;,uvior, 1 yhteydessä. Koska joustava lanka pystyy venymään ja s k. α 1 .;i...il an^at sijaitsevat mutkitellen, voi silmukkaliitoselimen alusta veny" myös 100¾ samoista syistä kuin kouikiliitoselimen eli ri p u s t u s e 1 iii. e n alusta. Kun koukkuelinten alusta ja silmukkaelinten alusta ovat toinen toisensa lomassa ja joutuvat tällöin jännityksen alaisiksi, kun niihin kohdistetaan vetojännitys, ne venyvät niihin kohdistuvan vetojännityksen mukaisesti ja toinen toistensa lomassa oleva silmukat ja koukut pysyvät olennaisesti samoissa asennoissa toistensa suhteen ilman, että niihin kohdistuisi mitään haitallisia vaikutuksia. Täten ne pysyvät luotettavasti liittyinein" toisiinsa» 1.- · r -r Τ' ·-. O a. j Li_ji\ivi\X li

Tsimerkissä I selostetuilla rakenteilla on joustavat ominaisuudet ainoastaan yhteen suuntaan, so. loimen suuntaan, mikä on täysin riittävä tavallisia tarkoituksia varten. Kuiiffikin on alan ammattimiehille mahdollista suorittaa kutominen yhtä hyvin siten, että käytetään joustavia kudelankoja tai kudelankoja, jotka kulkevat mutkitellen loimilankojen ohitse, millä tavoin aikaansaadaan joustavat ominaisuudet kahteen suuntaan. Tällainen suoritusmuoto on kaavamaisesti esitetty kuvbissa 3, 4 ja 5, joissa nuolet F tarkoittavat pituussuuntaisia vetojännityksiä, kun taas nuolet tarkoittavat poikittaisia vetoj ännityksiä.

Tähän suoritusmuotoon kuuluu samoin alusta 38, jossa on sopivia koukuilla liitettäviä elimiä eli silmukoita 39 ja alusta 40, jossa on sopivia koukkuelimiä 41.

Samalla tavoin voidaan valmistaa myös sellaisia koukkuliitoslaitteita -eli ripustuslaitteita ja sulkulaitteita, joilla on joustavat ominaisuudet useaan eri suuntaan.

59332

ESIMERKKI III

Tass·", esimerkissä selostetaan koukkuliitoselimen eli ripustuselimen sellainen suoritusmuoto, jonka liuskan leveys on 30 mm ja jonka pituussuuntainen joustavuus on hyvä.

a) Koukuilla liitettävä elin: (kuviot 6, 7 ja 8) Tässä suoritusmuodossa kuuluu kaksinkertaiseen loimipohjaan ensimmäinen loimi, jossa on 160 monikuituista polyamidilankaa, joiden vahvuus en 140 aenieriM, 600 T/Z - 400 T/S, ja toinen loimi, johon kuuluu 37 synteettistä kumilankaa, 2300 m/kg.

Liitoslankaloimeen kuuluu 3 5 yksisäikeistä polyamidilankaa, joiden paksuus on 0.18 mm. Kudelanka on monikuituista polyamidilankaa, jonka vahvuus on 200 denieriä, 200 T/Z normaali. Tässä suoritusmuodossa on koko liuskan loimijärjestelmä seuraava:

Vasa", reunus fl synteettinen kumilanka UO polyamidilankaa, 140 denieriä (2 polyamidilankaa 140 denieriä 1 synteettinen kumilanka

Keskusta 35X , , ... Ί 1 polyamidia oleva liitoslanka 0 = 0,18 mm k2 polyamidilankaa 140 denieriä

Oikea reunus JlO polyamidilankaa 140 denieriä W1 synteettinen kumilanka

Kuviossa 1 esitettyä kaaviota tarkasteltaessa havaitaan, että laa-oultaan tyydyttävän tuotteen aikaansaamiseksi sitä venytettäessä, on välttämätöntä muodostaa silmukat yksikuituisesta langasta sillä tavalla, että ne sijoitetaan alustan kudoksessa ainakin kahteen polyamidia olevaan aluskudokseen, joustavan langan ja tilapäisen kannattimen osallistuessa muodostamaan silmukat.

Kylmiä, johon kuuluu neljä polyamidia olevaa alustanlankaa, 140 denieriä, joustava lanka ja liitoslanka, jonka halksiäga on 0,18 mm, vedetään tälDin aina silmukkakaiteen samasta aukosta. Tällaisissa olosuhteissa tul e e niisi varren niisitys olemaan seuraava. ^ 3 59332 ij.iisivursi n: υ il joustava lanka 10 j-j, fl alustan lanka 11

reunus L V- alustan lanka ID

^ fl alustan lanka 1 1 alustan lank<_. 8 1 joustava lanka 5 1 alustan lanka 7 1 liitoslänka 11 (verkko) 1 alustan lanka 6

Keskustrar 17X ^ 1 alustan lanka 9 1 alustan lanka 8 \ 1 joustava lanka 5 1 alustan lanka 7 1 liitoslanka 1 (verkko) l 1 joustava lanka 6

V ^ V- J

r Cl alustan lanka 11 ^ Il alustan lanka 10 o i k e a reanus 1 joustava lanka 11 V»

Mitä tulee kudoksen kudonnan pistepaperimalliin, on huomattava, että alustan lankojen, joustavien lankojen ja lϋtosiankojen sijoittelu toistensa suhteen on järjestetty nimen omaan siten, että syntyy liuska, jonka joustavuus on paras mahdollinen, so. tällöin tehdään kompromissi toisaalta riittävän joustavuuden kesken ja toisaalta sen välttämyyden kesken,että yksikuituisesta langasta tehdyt silmukat pysyvät muodoltaan ja asennostaan oikeina. Tässä liuskassa tulee täten olemaan hyvin auenneita silmukoita, jotka sijaitsevat saman suuntaisesti alustakudoksen kanssa, so. kohtisuorasta tai mahdollisesti vinosti liuskan pituusakseliin nähden.

Tämä järjestely tekee mahdolliseksi tämän jälkeen suoritettavan silmukoiden käsittelyn joko lämmön avulla, mekaanisesti tai jollain sen tapaisella taval.la niiden muuttamiseksi elimiksi, joihin koukut voivat tarttua.

Liitosiankojen kulun mallin toistuminen tapahtuu aina kuuden is-kun kuluttua, millä tavalla aikaansaadaan sen erittäin luja?liittyminen 10 59332 alustakudokseen. Tämä W-sidonta antaa samalla kudokselle erittäin suuren joustavuuden, so. mahdollisuuden siihen, että se menettää alkuperäisen muotonsa ja kokonsa ja saa tämän jälkeen sen takaisin heti ja täydellisesti.

kalastetussa esimerkissä on kutomisen jälkeen saavutettu joustavuus pares ? unen.

kuviossa 6 en esitetty loimen suuntainen leikkaus- liuskasta, jossa or. inonikuituisia, polyamidia «leviä aluslankoja 42, joustavia lankoja 43, yksikuituisia polyamidia olevia liitoslankoja 44 ja inonikuituisia polyamidia olevia kudelankoja 45.

Tässä kuviossa 6 on viittausnumeroilla 46 esitetty silmukoiden aukot, jotka muodostavat ne elimet, joihin koukut tarttuvat.

b) Llimet, joihin koukut tarttuvat (kuviot 9, 10 ja 11) kaksinkertaisen alustan loimeen kuuluu ensimmäinen loimi, jossa on 160 monikuitua ata polyumiailankaa, joiden vahvuus on 140 denieri", 00 C T/Z - 400 T/S, ja toinen loimi, j olion kuuluu 34 synti ett:! rtä kurniiankaa, 2030 m/k^. Liitosl^nkaloimeen kuuluu 34 luiaNUc.. joiden vahvuus on 90 denieriä, 200 T/Z. Samoin kuir. konkkaliitoselimessä eli ripustuselirnessä käsittävät ku-aelär.^ät : onikuituisia polyamidilankoja, joiden vahvuus on Ιόϋ uenieri”, 200 T/S normaali.

Tässä suoritusmuodossa on täydellisen liuskan loimisarja seuraava: X* , e

Vasen , 1 synteettinen kurniianka reunus 16 polyamidilankaa, 140 denieriä

P

1 polyamidilanka 140 denieriä 1 polyamidia oleva liitoslanka,

Keskus 32X J 90 d“nieri” A 1 polyamidilanka, 140 denieriä 1 synteettinen kumilanka 1 polyamidilanka, 140 denieriä 1 polyamidia oleva liitoslanka, 90 denieriä'- Λ 1 polyamidilanka, 140 denieriä· 11 59332 fr-

Oikea 16 polyamidilenkaa, 140 denieriä - reunus 1 synteettinen kumilanka Päinvastoin kuin koukkuliitosliuskan niisitysjärjestelmässä ei alustaan kuuluvaa lankaa sijoiteta kulkemaan niisien nousevien osier* väliin. Tällä tavoin tämän liuskan silmukat kiristävät paikallisesti ainoastaan vastaavia tilapäisiä kannattimia.

Ryhmä, johon kuuluu neljä alustan tenkaa, joustava lanka, kaksi liitoslankaa ja kaksi vastaavaa tilapäistä kannatinta, johde taan kulkemaan kaiteen samasta aukosta.

Tässä suoritusmuodossa tulee niisivarren niisitys olemaan seuraava:

Niisivarsi n:o il joustava lanka 13 8X Jl alustan lanka 12 |1 alustan lanka 13 fl alustan lanka 8 1 liitoslanka I-verkko 1 alustan lanka 9 1 joustava lanka 7 1 alustan lanka 10 1 liitoslanka II-verkko

Keskus +1X \1 alustan lanka H

1 alustan lanka 8 1 liitoslanka Ill-verkko 1 alustan lanka 9 1 1 joustava lanka 7 10X 1 alustan lanka 10 1 liitoslanka I-verkko 1_ alustan lanka 11 1 alustan lanka 8 1 liitoslanka II-verkko 1 alustan lanka 9 1 joustava lanka 7 1 alustan lanka 10 1 liitoslanka Ill-verkko 1 alustan lanka 12 59332

Oikea I Γΐ alustan lanka 12 reunus "\8X |1 alustan lanka 13 1 1 joustava lanka 12

Mitä kudoksen kudonnan pistepaperi malliin tulee, havaitaan, että alustan lankojen, joustavien lankojen ja liitoslankojen sijoittelu on suoritettu nimenomaan sillä tavoin, että aikaansaadaan liuska, jonka joustavuus on paras mahdollinen, kuten koukkuliitos-elimen eli ripustuselimen yhteydessä on selostettu.

Sen tarkoituksena on muodostaa yhtenäinen ja poimuinen pinta, jonka tartuntakyky koukkuliitoselimen eli ripustuselimen suhteen on erittäin suuri. Liitoslankojen mallin toistuminen on neljä ja viisi iskua niiden silmukoiden välillä, jotka sama lanka muodostaa siten, että 'liitoslangan ja alustan kesken syntyy aina M-sidos.

Koska liitoslangat ovat erittäin hyvin liitetyt kudokseen ja koska ne myöskin liittyvät alustan kudelankoihin, ei ^iitos-lankojen sijoitustapa vaikuta siihen joustavuuteen ja helppouteen, jolla liuska voidaan venyttää ja jolla se sen jälkeen jälleen täydellisesti palautuu ennalleen.

Liuskan loimiensuuntaisesta leikkauksesta (kuvio 9) näkyy selvästi kudoksen rakenne ja loimilankojen kulku sekä venyttämättömän liuskan yksityiskohtainen rakenne.

Samoin kuin piirustuksissa, jotka koskevat koukkuliitoselintä eli ripustuselintä, tarkoittavat viittausnumerot 42-^5 alustan lankoja, joustavia lankoja, liitoslankoja ja vastaavasti kudelankoja.

On huomattava, että se suhde, joka vallitsee loimen joustaviin lankoihin kohdistuvien vetojännitysten kesken sekä loimia kiristettäessä että vastaavasti kudontaa suoritettaessa, on erittäin suurimer-kityksellinen kysymyksen ollessa sekä koukkuliitoselimestä eli ripus-tuselimestä että elimenä »joka liitetään koukkuliitoksella.

Eräässä tietyssä esimerkissä näihin suhteisiin vaikuttavat olosuh- i Λ ,s> teet ovat seuraavat: Periaatteeksi asetetaan ensin se, että^oustava lanka, nimittäin synteettinen kumilanka, on jännitettynä telalle i3 59332 siten, että siinen yksityisesti vaikuttava jännitys esitetään sym-oolisesti luvulla 1. Samalla edellytetään, että joustava lanka on kelärtu ilman venymää eli toisin sanoen siten että kelatun joustavan lanaan venymä on merkityksetpä, so. olematon.

Joustavan loimen luominen saöEfctetfcani nimittäin kiristämällä suhteessa 2,8:1, so. siten, että telalla syntyy venymäkerroin 2,3. Joustavaa loimea, joka on luotu käyttämällä tällaista venymää, käsitellään sen jälkeen kutomakoneessa siten, että todellinen kiristys-suncie on 1,15:1, mikä vastaa sitä, että telalta pois kelattua loimen yhtä metriä kohti on loimen pituus kudottaessa 1,15 m.

Luonnollisesti on tarpeen mukaan mahdollista muuttaa tätä jännitystä eli veuymäsuhdetta ottamalla huomioon että toisaalta näin v;J mistctun kudoksen joustavuuteen vaikuttaa myös olennaisesti i •--•kuj er. valittu lukumäärä.

On selvää, että kudottuihin tuotteisiin, jotka ovat valmistetut tin.ttyjä olosuhteita ja tarkoituksia varten, voidaan saattoa tämän jälkeen sellaiseen viimeistely ja loppukäsittelyyn, jotka ovat sinänsä tunnettuja tekstiiliteollisuudessa.

udella olevien yksityiskohtaisten esimerkkien tarkoituksena on lähemmin selostaa koukkuliitoselimen eli ripustuselimen ominaisuuksia suoritettujen tutkimusten ja niistä saatujen tulosten valossa.

Koukkuliuskan sijasta on toisaalta mahdollista käyttää alustana kumia tai synteettistä ainetta, joka on valmistettu puristamalla ja jossa on joukko ulokkeita, jotka ovat luonnoltaan esimerkiksi sienimäisiä ja jotka voidaan liittää koukkuliitoksen tavoin kuvion 2 yhteydessä selostetun astrakaniliuskan silmukoihin.

Toisaalta silmukkaliuska voidaan valmistaa kumia tai synteettistä ainetta olevasta alustasta, joka on identtinen sen kanssa, johon on muodostettu ulokkeet, jolloin silmukat ovat joko upotetut tai liimatut niihin. Siinä tapauksessa, että silmukat ja koukut tai sienen muotoiset ulokkeet ovat tehdyt metallista, on mahdollista valmistaa liuskat puristamalla tai lyömällä, so. metallia olevat \\ ‘ ’ 14 59332 koukut ja silmukat kiinnitetään alustaan esim. magneettisella menetelmällä. On myös mahdollista käyttää tuftifcg-menetelmää, joka on samanlainen, jota käytetään valmistettaessa mattoja, jolloin silmukat ja koukut neulotaan kudottuun joustavaan alustaan 1ai kumia tai synteettistä ainetta olevaan verkkoon.

Liitoselimet, jotka ovat valmistetut käyttämällä alustana kumia tai synteettistä ainetta ja metallisia koukkuelimiä, voidaan luonnollisesti saattaa paljon suurempien rasitusten alaisiksi kuin sellaiset liitoslaitteet, jotka on valmistettu kutomalla. Ensiksi-mainitut ovat tarkoitetut esimerkiksi kuljetinhihnojen sitomiseksi tai kuorman suojuspeitteiden kiinnittämiseksi ajoneuvoihin. Koukkuliitoslaitteen eli ripustuslaitteen osat voidaan tällöin kiinnittää toisiinsa liitettävin osin joko niittaamalla tai ruuveilla taikka jdlain muulla sopivalla tavalla.

Edellä selostetut suoritusmuodot ovat esitetyt ainoastaan eräinä mahdollisina suoritusesimerkkeinä. On selvää, että ns. koiraspuo-lisia ja/tai ns. naaraspuolisia koukkuliitoselimen eli ripustus-elimen alustoja voidaan valmistaa monilla eri tavoilla edellytettynä, että alustalla, joka on tehty jostakin sopivasta aineesta, on riittävä joustavuus ja että ainakin yhdessä sen pinnoista on sellaiset koukkuliitoselimet eli ripustuselimet ja/tai elimet, joihin koukut tarttuvat, että kaksi tällaista päällekkäin sijoituttua ja toisiinsa vastaan vastaan puristettua alustaa tulevat lujasti toisiinsa liitetyiksi, jolloin ne säilyttävät hyvän ja joustavan muotojen muutosmahdollisuuden ainakin yhdessä suunnus- Tällaisia alustoja voidaan valmistaa ei ainoastaan kutomalla vaan Gb JVIl"* 1 Sΐdn.cL 11a, valssaamalla, uuttamalla, ruiskuttamalla, projisoimalla, ompelemella, neulomalla, nukuttamalla ja sen tapaisilla tavoilla. On myös mahdollista käyttää mitä tahansa sopivaa luonnosta peräisin olevaa tai synteettistä ainetta.

kaikissa näissä tapauksissa suunta tai suunnat, jossa tapahtuu joustava muodonmuutos tai venymä, on toisiinsa kiinnitettyjen alustojen käyttäytyminen sellainen kuin mitä kaavamaisesti on esitetty xuviossa 4 ja 5, jolloin ensimmäinen tarkoittaa alkuasemaa ja 59332 toinen asemaa jännityksen alaisena. Käytännössä välimatka P, joka on kahden vierekkäisen koukkuliitoselimen eli ripustuselimen välimatka (kuvio i+) tulee matkaksi joka on suurempi kuin P sen jälkeen, kun joustava muodonmuutos on tapahtunut. On selvää, että kun vetojännitys lakkaa, tulee viimeksimainittu välimatka jälleen automaattisesti arvoon P. Tästä on se seuraus, että koukkuelimien ja koukuilla liitettävien elimien suhteelliset asennot toisiinsa nähden molemmilla alustoilla, jotka liittyvät kysymyksessä olevaan joustavaan koukkuliitoselimeen eli ripustuselimeen ja sulkuelimeen, pysyvät olennaisesti vakioina ja kaikissa tapauksissa hyväksyttävissä olevissa muodonmuutosrajoissa, so. koukkuelimien koukkulii-toslujuus ei vähene haitallisesti tai ei vähene lainkaan.

Tämän keksinnön suojapiiriin kuuluvat myös kaikki tällaisten kouk-kuliitoslaitteiden eli ripustuslaitteiden eli sulkulaitteiden sovellutukset .