FI59306C - Lotterianordning - Google Patents

Description

KUULUTUSJULKAISU ςθ ΤΗ*

Ju a W (11) UTLÄOGNI NCSSKRIPT ^ ' $ U O

C patentti ny^r.netty 13 07 1721 ^ Patent nrJdelat ^ τ ^ (51) K*.ik?/inta.3 G 07 F 11/68 SUOMI —FINLAND (21) Λ*·««ΙΗΑμι»μ· —PKeiitMÄkiili»* 59/72 (22) HtkwnitpChrl — Am6knlnpdag 11.01.72 (23) AJkupUvt—-GlttigheCsdig 11.01.72 (41) Tullut (utklMlcil — Bllvlt effantllg 06.0 5.7 3

Patentti- ja rekisterihallitus Nlht*vtk»lp«non ja kuuL|ullulsun pvm. —

Pafeant· och reflsterstynaisen Anaekan utiagd och uti.ikrifttn puUkarad 31.03.8l (32)(33)(31) ^yy4*t*y oanolkeiie-Begird prtorltat 05.11.71 06.12.71 Ruot s i-Sveri ge(SE) lUl80/71, I561I+ /71 (71) Sveriges Förenade Tryckerier Försäljningsaktiebolag, Örebrogatan 33, S-252 50 Helsingborg, Ruotsi-Sverige(SE) (72) Nils Magnus H&kansson, Helsingborg, Malte Harald Märtensson, Helsingborg, Ruotsi-Sverige(SE) (7I+) Oy Heinänen Ab (5I+) Arpajaislaite - Lotterianordning

Sellaisissa arpajaisissa, joissa arvonta suoritetaan ennen arpojen myyntiä, on itsestään selvänä tinkimättömänä vaatimuksena, että ar-panumeroa ei voida lukea arvasta muuten kuin murtamalla ensin sine-töinti, jota ei voida uudelleen sulkea, jotta se, joka suorittaa arpojen jakelun tai myynnin, ei voi huomaamatta erottaa voittoarpoja muista arvoista. Erilaisia rulla- ja taittoarpoja on ehdotettu tämän vaatimuksen täyttämiseksi.

Keksinnön kohteena on siten arpajaislaite, joka sisältää numeroituja arpoja, jotka on järjestetty yhtenäisestä liuskasta muodostuvaksi rullaksi, jolle liuskalle peräkkäiset arvat on numeroitu epäsäännölliseen järjestykseen ja jolta arvat ovat yksitellen repäistävissä irti, jolloin liuskalla ovat arpanumerot näkyvästi painettuina yksittäisiin arpoihin, mutta liuska on numerosalaisuuden säilyttämiseksi koteloitu säiliöön, josta arvat voidaan ottaa ulos raon kautta ja joka estää jokaisen arvan arpanumsron lukemisen siihen saakka, kunnes arpa on kokonaan säiliön ulkopuolella, ja jolloin säiliöön on järjestetty kahva arpojen syöttämiseksi ulos ja välineet osittain ulosvedetyn arvan palauttamisen estämiseksi takaisin säiliöön.

2 59306

Keksinnön tarkoituksena on automatisoida tällainen arpajaislait niin, että arpojen ulosottaminen saadaan aikaan riippuen yhden tai useiden kolikoiden panemisesta arpajaislaitteeseen. Keksinnölle on tunnusomaista se, että säiliö on järjestetty vaihdettavaksi ja kahva on irroitettavasti kytketty kiertoelimeen, joka mukaanviejälaitteen välityksellä, johon voidaan vaikuttaa kölikkomekanismin avulla tämän sisään pannulla kolikolla, on kytkettävissä yhteen käsin vaikutettavan ohjailuelimen kanssa, jolloin kiertoelin muodostuu kiertomekanis-min kanssa tarttumaan muotoillusta akselitapista ja mukaanviejälaite käsittää ohjailue 1 imen kanssa voimaan sidotusti yhteenkytketyn ja sen välityksellä akselitapin ympäri edestakaisin kääntyvän elimen, johon on laakeroitu toimettomasta asennosta toimivaan asentoon kolik-komekanismin avulla saatettavissa oleva mukaanviejä, joka tarttuu toimivassa asennossa akselitappiin tämän mukaanviemiseksi kääntyvän elimen liikkeeseen.

Keksinnön mukaista arpajaislaitetta kuvataan nyt viittaamalla oheisiin piirustuksiin, joissa kuvio 1 esittää arpaliuskan sisältävää säiliötä, jolloin tiettyjä osia säiliöstä on leikattu pois säiliön sisustan saamiseksi esiin, kuvio 2 esittää kuvion 1 mukaista säiliötä perspektiivikuvana, kuvio 3 esittää katkelmaa arpaliuskasta taso-kuvana, kuvio 4 on perspektiivikuva arpajaisautomaatista, johon on asennettu kaksi keksinnön mukaista arpajaislaitetta, kuvio 5 on perspektiivikuva arpajaislaitteen ohjailumekanismis ta, jossa on siihen kuuluva estomekanismi toimettomassa asennossa, kuvio 6 on vastaava kuva kuin kuvio 5, jolloin estomekanismi on siinä asennossa, jonka se ottaa, kun arpa on syötetty eteenpäin mutta ei vielä erotettu irti, kuvio 7 kuvaa samaa kuin kuvio 5 estomekanismin ollessa asennossa, jossa juuri arpa on erotettu irti, kuvio Θ esittää arpajaislaitetta jonkin verran kaavamaisesti sivulta katsottuna ja toimettomassa asennossa, kuvio 9 on detaljikuva viivaa IX-IX pitkin kuviosta 8 ja esittää arpajaislaitteeseen sisältyvää mukaanviejälaitetta, kuvio 10 kuvaa samaa kuin kuvio 8 ja esittää siinä esitetyn mekanismin olennaisia osia sen jälkeen, kun kolikko on pantu sisään, kuvio 11 kuvaa samaa kuin kuvio Θ osien ollessa asennossa, jolloin 3 59306 arpaa syötetään eteenpäin, kuvio 12 on detaljikuva, pääasiassa pystysuunnassa, kuvion 4 mukaisen arpajaislaitteen vaipan osasta, kuvio 13 on kaavamainen kuva 'tunnustelijalaitteesta asennossa, jolloin on arpaliuska arpajaislaitteessa, ja kuvio 14 on kuvion 13 tapainen kuva, jolloin arpajaislaitteessa ei ole arpaliuskaa.

Piirustuksessa esitetty arpajaislaite käsittää säiliön 10, joka on esimerkiksi muotia ja muodostuu kahdesta samanlaisesta puoliskosta, joissa molemmissa on päätyseinä 11 ja vaippaseinä 12. Jompikumpi tai molemmat puoliskot on muotoiltu tai varustettu kielekkeillä tai muilla ulkonemilla vaippaseinän sisäsivulta, jotka ulkonevat vaippaseinästä sen reunassa mennäkseen ohjaten toiseen puoliskoon sen vaippaseinän sisäpuolella, kun molemmat puoliskot pannaan yhteen. Puoliskot voivat olla hitsatut tai liimatut yhteen, tai voidaan käyttää myös mekaanisia kiinnityselimiä tähän tarkoitukseen. Säiliön puoliskot voivat olla varustetut raudoituksilla tai korvakkeilla sinetöintielimien kiinnittämiseksi, esimerkiksi lyijysinetöinnen muodossa, niin että säiliön sisälle molempien puoliskojen ollessa yhteenpantuina ei voida päästä ulkoa päin muuten kuin murtamalla sinetöinti. Säiliön sisälle on toisen puoliskon päätyseinään sovitettu keskeinen sylinterimäinen tappi 13 paperiliuskan 14’rullan 14 kiertyväksi lääkeroimiseksi. Säiliön toiseen päätyseinään on laakeroitu pyörä 15, jolle on sovitettu mukaanviejätappeja 16, joiden tarkoituksena on tarttua liuskassa oleviin reikiin, kuten kuvataan alempana, tämän syöttämiseksi eteenpäin rullalta 14 kiertämällä pyörää vastapäivään kuvion 1 mukaan. Pyörä on sahalaitainen pitkin piiriään, jolloin hampaat 17 vaikuttavat yhdessä säiliöön laakeroidun lukitus jousen 18 kansaa, jotta estettäisiin pyörän kiertyminen vastakkaiseen suuntaan sen suunnan suhteen, johon pyörää on kierrettävä liuskaan syöttämiseksi ulos säiliöstä. Tällä tavoin estetään liuskan vieminen takaisin säiliöön sen jälkeen, kun se on osittain vedetty ulos tästä. Pyörän 15 ja säiliön sisälle järjestetyn seinän 19 välillä on käytävä liuskaan varten, jolloin seinä estää liuskaa menemästä pois tartuksista tappien 16 kanssa, ja tämä käytävä johtaa ulossyöttöaukkoon 20 säiliön vaippaseinässä säiliön ulkosivulla.

Rullan 14 muodostava liuska muodostuu joukosta yhdessä olevia arpoja, jotka on tarkoitettu yhtenäisellä jaolla erotettavaksi toisistaan viivaa 22 pitkin. Arpaan on painettu arpanumero 23, teksti joka ilmaisee arpajaisten järjestäjän ja sisältää muita tietoja 4 59306 kohdassa 24 sekä numero, joka identifioi rullan ja joka on sama kaikissa arvoissa, kohdassa 25. Arpoja ei ole numeroitu numerojärjestyksessä vaan sattumanvarasissa epäjärjestyksessä, niin että arvan numeron perusteella ei voida päätellä seuraavan arvan numeroa, minkä luonnollisesti ei saa olla mahdollista arpajaisissa, joissa arvonta on toteutettu ennen arvan myyntiä. Liuskaan on stanssattu ympyrämäisiä reikiä 26, pyörän 15 tarttumiseksi arpaliuskaan ulkonemilla 16, samalla kun ulkonemien kehänsuuntainen jako sopii yhteen arpaliuskalla olevien reikien jaon kanssa.

Salpalaitteen 17, 18 ansiosta ei voida arvan niin pitkälle ulos-syöttämisen jälkeen, että numero voidaan lukea siitä, työntää arpaa uudelleen säiliön sisään, kun on todettu, että esiin vedetylle arvalle ei ole sattunut voittoa. Täten estyy sellainen huijausmenette-ly, että ilman voittoa olevat arvat pannaan takaisin säiliöön. Käy siis ilmi, että epäsäännölliseen järjestykseen numeroidut peräkkäiset arvat on hyvin suljettu säiliön 10 sisälle, sen jälkeen kun tämä on sinetöity, jolloin arpanumerot on suojattu asiaankuulumattomien näkyvistä, ja että arvat yksi kerrallaan tai useampia kerralla voidaan syötää ulos säiliöstä ilman mahdollisuutta, että uudelleen työnnetään liuska säiliöön, sen jälkeen kun ulosvedetystä liuskasta on otettu selville esillä oleva arpanumero. Arpanumeroa pidetään siis aivan salaisena aina siihen saakka, kunnes arvat on syötetty ulos, mikä on vaatimus, josta ei voida tinkiä tässä tarkoitettua lajia olevissa arpajaisissa.

Kuvattu arpajaislaite soveltuu hyvin arpajaisissa tarvittaviin var-muustoimenpiteisiin ja myös arpojen jakeluun ja myyntiin.

Arpojen syöttämiseksi kuvatusta säiliöstä 10 siihen voidaan yhdistää kolikkosäätöinen ohjailumekanismi, jota kuvataan nyt lähemmin viittaamalla kuvioihin 4-14. Ohjailumekanismi voi olla yhteinen kahdelle tai useammalle säiliölle, jolloin jokaista säiliötä varten on oma kolikkomekanismi, niin että arpaliuskaa siinä säiliössä tai niissä säiliöissä, johon kuuluvaan kolikkomakanismiin raha on pantu, syöte-tään ulos vaikuttamalla käsin ohjailumekanismiin. Esillä olevassa sovellutusesimerkissä oletetaan kaksi säiliötä olevan sovitettuna ulkoiseen vaippaan 27, johon ulkopuolelle on sovitettu ohjailukahva 28. Tämä väinpä nojaa alaosallaan sokkeliin 29, ja säiliöiden asentamista varten ja ohjailumekanismia varten sovitettu runko, joka tässä 5 59306 tapauksessa on merkitty pistekatkoviivoin 30, on asennettu tämän sokkelin päälle, joka on varustettu lukittavalla kolikkojen keräys-laatikolla 29’, johon kolikkomekanismin läpi menevät kolikot kerääntyvät .

Kukin säiliö 10 voi olla irrotettavasti kiinnitetty runkoon tunnettujen laitteiden välityksellä, esim. kiilajousilla, jotka pitävät säiliötä kiinnitetyssä asemassa rungossa pyörän 15 ollessa irrotettavasti kytketty kiertoelimeen, joka muodostuu liikkumattomalle tapille 31 kiertyvästi laakeri dust a putkimaisesta akselitapista 32, jonka vapaaseen päähän on muodostettu rakoja, jotta ne voisivat irrotettavasti vastaanottaa kahvan 33 (kuvio 2), joka on sovitettu pyörälle 15 ja ulkonee säiliöstä 10 tämän ulkosivulta. Tapilla 31, jota kannattaa runko 30, on myös mukaanviejälaite 34, joka käsittää toisaalta edestakaisin kiertyvän elimen akselitapille 32 kiertyvästi laakeroidun hammaspyörän 35 muodossa, toisaalta jousikuormitetun mukaanviejäiin-kun 36» joka on laakeroitu kääntyvästi hammaspyörälle 35, ja lisäksi hammaspyörän sivulle siihen samankeskisesti kiinnitetyn mukaanviejän 37, joka on kierto jäykästi yhdistetty akselitappiin 32. Mukaanviejä 37 on varustettu kahdella kololla 38, joihin mukaanviejäiinkku 36 on sovitettu tarttumaan. Se saatetaan tällaiseen tartuntaan jousen 36’ vaikutuksen avulla. Irtipitäjä 39, joka on kääntyvä tapilla 39*, on kuitenkin sovitettuna siten, että sitä pitää salpalinkku 40 asennossa, jossa se vuorostaan pitää mukaanviejäiinkkua 36 toimettomassa asemassa sitä kuormitusta vastaan, joka muodostuu irtipitäjän 39 toiselle sivulle sovitetusta vastapainosta 41, Salpalinkku 40 on kääntyvä tapin 40’ ympäri, ja sitä kuormittaa runkoon ankkuroitu vetojousi 40’’ sen tarttumiseksi irtipitäjässä 39 olevaan loveen 39’’.

Sen vapauttaa irtipitäjästä 39 kolikkomekanisraissa 42 oleva kolikko.

Akselitapin 32 suuntaisena kulkee akseli 43, jolle on asetettu hammaspyörän osa 44, joka tarttuu hammaspyörään 35. Akseliin 43 voidaan vaikuttaa hammaspyörävälityksen kautta ohjailukahvalla 28, jolloin tämä hammaspyörävälitys käsittää akselille 43 kiertojäykästi asetetun hammaspyörän 45, joka tarttuu hammaspyörän osaan 46, joka vuorostaan on kiertojäykästi sovitettu akselin 43 suuntaiselle akselille 47, joka kannattaa ohjailukahvaa 28. Ohjailukahvan kääntöliike on vasteen avulla rajoitettu kulma-alueelle, joka aiheuttaa puolen kierroksen kiertymi-sen hammaspyörälle 35·, ja ohjailukahva voi olla jousikuormitettu lepo-asentoon tämän kulma-alueen toisessa päässä. Akselille 43 on myös 6 59306 sovitettu epäkesko 48 irtipitäjän 39 viemiseksi jälleen tartuntaan salpalinkun 40 kanssa. Akselit 43 ja 47 on laakeroitu runkoon 30.

Arpajaislaite käsittää myös sakset 49» 50, jotka sijaitsevat arpojen ulossyöttöradalla säiliöstä 10. Saksiin, jotka käsittävät rungon kannattaman liikkumattoman osan 49 ja runkoon kääntyvästi laakeroidun liikkuvan osan 50, voidaan vaikuttaa ohjailukahvan 28 välityksellä siten, että akselille 43 asetettu varsi 51 on sovitettu vaikuttamaan liikkuvaan osaan 50 arvan leikkaamiseksi irti liikkumatonta osaa 49 vasten.

Laitteeseen kuuluva kolikkomekanismi 42, joka voi olla tavanomaista lajia ja jota sen vuoksi ei ole esitetty yksityiskohtaisesti, käsittää kolikkokuilun, jota on merkitty katkoviivoin 52. Tähän kuiluun työntyy varsi 53, joka on yhdistetty salpalinkun 40 toiseen päähän.

Ennsn kuin ohjailumekanismin muita osia kuvataan, kuvataan lähemmin tähän asti kuvatun ohjailumekanismin osan toimintaa.

Kuvio 8 esittää ohjailumekanismia, kun se on kokonaan toimettomana ja ohjailukahva 28 lepoasennossaan, jolloin lovet 38 sijaitsevat kuvion 8 mukaisissa asennoissa, toinen ylöspäin ja toinen alaspäin. Salpalinkku 40 on salpaavassa asennossaan tartunnassa irtipitäjän 39 y-läosassa olevan uran 39’’ kanssa. Mukaanviejälinkku 36 nojautuu jousen 36’ vaikutuksen alaisena irtipitäjää 39 vasten, joka tarkoittaa sitä, että mukaanviejälinkku 36 kierrettäessä hammaspyörää 34 ohjailukahvaan 28 vaikuttamalla vapautuu viereisestä lovesta 38 ja vasta ohitettuaan

V

tämän tulee kosketuksiin vasten mukaanviejää 37 liukuakseen sen vaippapintaa pitkin ottamatta mukaan mukaanviejää hammaspyörän 34 kiertoliikkeeseen.

Kuvio 10 esittää osaa mekanismiin sisältyvistä yksityiskohdista sen jälkeen, kun kolikko on pantu kolikkomekanismiin 42 ja se on mennyt läpi kolikkokuilun 52. Kolikon panemista varten kolikkomekanismiin vaij paan 27 on sovitettu kolikkoaukko 54, yksi kutakin kolikkomekanismia varten, koska kaksi säiliötä on sovitettu esitettyyn ja kuvattuun laitteeseen. Kolikko vaikuttaa mennessään kuilun 52 läpi salpalinkkuun 40 kuiluun sisään työntyvän varren 53 välityksellä. Kun kolikko iskee tähän varteen, salpalinkku 40 kääntyy kääntötappinaa 40’ ympäri ja vapauttaa irtipitäjän 39, jolloin tämä kääntyy suuntaan, joka on 7 59306 poispäin mukaanviejäiinkusta 36 vastapainon 41 vaikuttaessa, niin että mukaanviejäiinkku nyt jousen 36’ vaikutuksen alaisena ottaa toimivan asentonsa ja tarttuu ylempään loveen 38 mukaanviejässä 37. Kuvio 11 esittää, mitä tapahtuu, kun ohjailuelintä 23 nyt käännetään oikealle kuviossa 5 esitetyn asennon suhteen niin pitkälle, että arpa 21 syötetään esiin mutta ei katkaista saksilla 49» 50.

Samanaikaisesti kuin kahvaa 28 käännetään oikealle kuviossa 5 esitetyn suhteen, kiertyy akseli 43 ja sen mukana varsi 51, hammasratas 44 ja epäkesko 48 vastapäivään kuvioissa 8 ja 11 esitetyn suhteen. Varsi 51 liikkuu tällöin suunnassa, joka on kohti saksien liikkuvaa osaa 50. Hammasrattaan osa 44 kiertää hammaspyörää 35 myötäpäivään kuvioiden 5-7 suhteen ja vastapäivään kuvioiden 8 ja 11 suhteen. Samanaikaisesti kuin hammaspyörä 35 kiertyy, kääntyy mukaanviejäiinkku 36, joka on tartunnassa mukaanviejän 37 kanssa, samaan suuntaan, jolloin myös akselitappiin 32, joka on tartunnassa kahvan 33 kanssa säiliöllä 10, vaikutetaan niin, että kahvaa kierretään ja syötetään esiin arpa 21 arpaliuskalta. Kun akselia 43 kierretään myötäpäivään kuvioiden 8 ja 11 suhteen, kampaelin 48 kiertyy samaan suuntaan ja vaikuttaa irtipitäjän 39 alaosaan, jolloin tämä tulee viedyksi takaisir alkuasentoonsa ja salpalinkku 40 tarttuu irtipitäjään 39. Samanaikaisesti akselin 43 kiertämisen kanssa vaikuttaa kolikkomekanismiin sisältyvään kolikkosalpaan 55 mukaanviejäiinkulle sovitettu tappi (ei esitetty), niin että tämä rahasalpa tulee viedyksi kolikkokui-luun 52 ja estää, että lisäkolikkoja pantaisiin kolikkomekanismiin, ennen kuin edellä oleva arpa on syötetty esiin ja leikattu irti.

Kun kahvaan 28 vaikutetaan edelleen sen jälkeen, kun arpa on syötetty esiin, saksien osaan 50 vaikuttaa akselille 43 sovitettu varsi 51, niin että sakset 49, 50 leikkaavat arvan irti; katso kuviota 7.

Kun kahva 28 viedään takaisin tai se palaa alkuasentoonsa, palaavat kaikki ohjailumekanismiin kuuluvat elementit alkuasentoihinsa ja laitetta voidaan nyt jälleen käyttää uuden kolikon sisäänpanemisen jälkeen.

Jos useita arpoja on syötetty esiin säiliöstä mutta niitä ei leikata irti, voisi olla vaara, että arpaliuska tulee riittävän pitkälle ulos laitteesta, jotta se voitaisiin vetää esiin käsin säiliöstä ilman että laitetaan arpojen lukumäärää vastaava määrä kolikkoja kolikkomekanismiin. On kuitenkin erityinen estolaite sovitettu 8 59306 tämän menettelytavan estämiseksi. Tällainen estolaite on kuvattu kuvioissa 5-7, ja se käsittää akselille 43 tämän toiseen päähän sovitetun, yhdessä akselin kanssa kiertyvän estovarren 56, jossa on vapaassa päässä lovi 57. Akselin 43 alapuolella on kääntyvä esto-linkku 58, joka on laakeroitu kääntyvästi tapille 59, joka ulkonee rungosta 30, jolloin laakerointikohta on sijoitettu niin estolinkkuun, että tämä omasta painostaan pysyy pääasiassa pystysuorassa asennossa toisen pään ollessa ylöspäin. Tämä pää on viistetty huipun 60 muodostamiseksi. Rungolla 30 on estolinkun 58 lähellä vastetappi 61, joka estää estolinkkua kiertymästä koko kierrosta.

Kuvio 5 esittää estolaitetta toimettomassa asennossa, jolloin esto-varsi 56 ja estolinkku 58 eivät ole keskenään tartunnassa, niin että käsikahvaan 28 voidaan estämättä vaikuttaa akselin 43 kiertämiseksi vastapäivään, kuten vaaditaan arvan ulossyöttämiseksi, sen jälkeen kun kolikko on pantu sisään, sen mukaan kuin aikaisemmin on kuvattu. Kuviossa 6 on ohjailukahvaan 28 vaikuttamista jatkettu arvan syöttämiseksi ulos arpasäiliöstä aikaisemmin kuvatulla tavalla, mutta ei riittävän pitkälle arvan leikkaamiseksi irti. Akselia 43 on tällöin hammasvaihteen 45, 46 välityksellä kierretty niin paljon, että varsi 51 on kosketuksissa saksien 49, 50 kanssa, mutta ei ole vielä vaikuttanut niihin. Estovarsi 56 on estolinkun 58 huipun 60 poisviemisen aikane tullut tartuntaan tämän kärjen kanssa lovesta 57. Jos tässä asennossa yritetään viedä takaisin ohjailukahvaa 28 alkuperäiseen asentoon, estyy tämä siten, että estävä tartunta estovarren 56 ja estolinkun 58 välillä estää akselin 43 kiertämisen myötäpäivään. Jatkettu vaikuttaminen ohjailuelimeen on kuitenkin mahdollista, ja tällöin tulee saksien osa 50 viedyksi kohti toista saksiosaa 49, niin että arpa leikataan irti. Estovarsi 56 kääntyy irtileikkaamisen aikana estolinkun 58 ohi, joka menee pois estovarresta ja niin vähitellen vapautuu tästä kääntyäkseen omasta painostaan estovarren takana olevaan asentoon.

Kun ohjailukahvaa nyt viedään takaisin, tulee estovarsi 56 viemään pois estolinkun 58 sen viistetyssä päässä, minkä jälkeen estolaite ottaa toimettoman asentonsa. Uusi operaatio uuden arvan syöttämiseksi esiin voidaan aloittaa kolikon sisäänpanemisen jälkeen.

Kuvion 4 mukaisessa laitteessa on ulossyöttöaukko 27’ arpoja varten sovitettu vaippaan 27 suojakatoksen 62 sisäpuolelle, ja kourunmuo-toinen keruulokero 63 on sijoitettu aukon yhteyteen. Suojakatos 62 muodostuu levystä 64 ylöstyöntyvästä kielekkeestä, joka levy on kiin- 9 59306 riitetty vaippaan 27. Kieleke on niin taivutettu, että se ensin kulkee pääasiassa keruulokeron 63 suuntaisena kourumaisen keruulokeron sivu-seinien välissä ja sen jälkeen vaipan etusivun suuntaisena syvemmäksi * alas keruulokeroon ja päättyy pienelle etäisyydelle tämän pohjasta. Tämä suojakatoksen 62 muotoilu tekee mahdottomaksi saavuttaa arpa-liuskaa, ennen kuin esiin syötetty yksittäinen arpa on leikattu irti aaksilla 49» 50, kun arpa sijaitsee kuvion 6 mukaisessa asennossa.

Arpa sijaitsee nimittäin silloin suojakatoksen 62 alla, josta siihen ei voida päästä käsiksi ulkoapäin. Vasta kun arpa on leikattu irti ja se vierii alas keruulokeroon 63» voidaan se ottaa laitteesta.

Kuvioissa 13 ja 14 esitetään arpajaislaitteeseen kuuluva salpalaite, joka käsittää peräänantavan tunnustelijan 65, joka jousivaikutuksen alaisena nojaa arpaliuskaa 14’ vasten. Se on asennettu kehykseen 66 suoraviivaista siirtymistä varten arpaliuskan reunaa kohti ja siitä poispäin, ja se painataan takaisin jousivaikutusta vastaan. Tunnustelija on kytketty kaksivartiseen, kääntyvästä laakeroituun vipuvarteen 67, joka silloin kun tunnustelijaa 65 pidetään kuviossa 13 esitetyssä asennossa, pidetään toimettomassa asennossa. Vipuvarsi on kuitenkin vietävissä kolikkokuilun 52 sisään, ja kun viimeinen arpa on syötetty esiin säiliöstä 10, jousivaikutus vie jousivaikutteisen tunnustelijan arpaliuskan radan sisään, jolloin se samanaikaisesti vaikuttaa vipuvarteen 67, niin että tämä tulee viedyksi kolikkokui-luun 52 kolikon estämiseksi vierimään alas kolikkokuilun läpi. Vipuvarsi toimii tällöin poisyiejänä, joka tunnetulla tavalla johtaa kolikon paluuradalle. Laitteen vaipassa 27 on kolikkorako 68, katso kuviota 4, jonka kautta kolikko tällöin palautuu.

Vaippa 27voi olla varustettu ohjeilla arpajaislaitteen käytöstä sekä osoitinlaitteilla, jotka osoittavat, milloin arpaliuska säiliössä on lopussa tai milloin on syntynyt jokin vika.

Claims (6)

10 59306

1. Arpajaislaite, joka sisältää numeroituja arpoja, jotka on järjestetty yhtenäisestä liuskasta muodostuvaksi rullaksi, jolle liuskalle peräkkäiset arvat on numeroitu epäsäännölliseen järjestykseen ja jolta arvat ovat yksitellen repäistävissä irti, jolloin liuskalla ovat arpanumerot näkyvästi painettuina yksittäisiin arpoihin, mutta liuska on numerosalaisuuden säilyttämiseksi koteloitu säiliöön, josta arvat voidaan ottaa ulos raon kautta ja joka estää jokaisen arvan arpanumeron lukemisen siihen saakka, kunnes arpa on kokonaan säiliön ulkopuolella, ja jolloin säiliöön on järjestetty kahva arpojen syöttämiseksi ulos ja välineet osittain ulosvedetyn arvan palauttamisen estämiseksi takaisin säiliöön, tunnettu siitä, että säiliö (10] on järjestetty vaihdettavaksi ja kahva (33) on irroitettavasti kytketty kiertoe1imeen (31), joka mukaanviejälaitteen (34) välityksellä, johon voidaan vaikuttaa kölikkomekanismin (42) avulla tämän sisään pannulla kolikolla, on kytkettävissä yhteen käsin vaikutettavan ohjai lue 1 imen kanssa, jolloin kiertoelin muodostuu kahvan kanssa tarttumaan muotoillusta akse1itapista (32), ja mukaanviejä-laite käsittää ohjäiluelimen kanssa voimaan sidotusti yhteenkytketyn ja sen välityksellä akselitapin ympäri edestakaisin kääntyvän elimen (35), johon on laakeroitu toimettomasta asennosta toimivaan asentoon ko1ikkomekanismin avulla saatettavissa oleva mukaanviejä (36), joka tarttuu toimivassa asennossa akselitappiin tämän mukaanviemiseksi kääntyvän elimen liikkeeseen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen arpajaislaite, tunnettu siitä, että mukaanviejä muodostuu kääntyvästä mukaanviejä1inkusta (36), joka on peräänantavasti kuormitettu tartunta-asentoon, ja että kääntyvä irtipitäjä (39) on järjestetty kolikkomekanismin vaikutuksesta pysymään asennossa, jossa se pitää mukaanviejä1inkkua (36) toimettomassa asennossa kuormituksen (41) vaikutusta vastaan.

3. Patenttivaatimuksen 2 mukainen arpaja islaite, tunnettu siitä, että irtipitäjää (39) pitää kolikkomekanismissa olevan rahan vaikuttama salpalinkku (40) mainitussa asennossa, jotta riippuen si-säänpannusta kolikosta kuormituksen (41) vaikutuksen aikana irtipitäjä vapauttaisi mukaanviejälinkun (36), ja että irtipitäjä (39) ohja! luelimen vaikutuksen avulla on palautettavissa salpalinkun (40) sal-paamaan asentoonsa kääntyvän elimen (35) vaikuttaessa ohjailuelimen välityksellä akselitapin (32) kiertämiseksi. 11 59306

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen arpajaislaite, tunnettu siitä, että kääntyvä elin muodostuu akselitappiin (32} kiertyvästi laakeroidusta hammaspyörästä (35) ja että ohjailuelin on kytketty akselitapin kanssa yhdensuuntaiseen akseliin (43), joka tarttuu ham-maselimellä (44) hammaspyörään (35).

5. Patenttivaatimuksen 4 mukainen arpajaislaite, tunnettu siitä, että akseli (43) on varustettu nokkaelimellä (48), joka vaikuttaa irtipitäjään (39).

6. Patenttivaatimuksen 1 mukainen arpajaislaite, tunnettu siitä, että saksiin (49,50) ulossyötetyn arvan (14^) leikkaamiseksi irti voidaan vaikuttaa ohjäi lue 1 imen avulla tämän vaikuttaessa jatkuvasti arvan ulossyöttämisen jälkeen. 59306 1 ? LATLNTKRAV