FI59237C - Foerfarande och anordning foer boejning av parvis mot varandra lagda glasskivor - Google Patents

Description

I5SSF· ΓΒ1 (11)KUULUTUSJULKAISU r g ? ? ?

IjB lJ 'ΊΊ^ UTL ACG N I N GSSKRI FT 0 J Δθ / C ^Patir.tfci Ό 07 1981 ^ ^ (S1) K».ik.3/int.a.3 Cl 03 B 23/023 SUOMI—FINLAND <*> Ptt«nttlhtk«mui— PttmUm6knlng 750637 (22) HakamltplM — Amöknlngtdag 05.03.75 (23) Alkuptivt—GUtighattdag 05.03.75 (41) Tullut Julklsuksl — Bllvlt offantlig 08.09.75 B ' (44) Nihavlkilpanon )· kuuLJullultun pvm. — n

Patent· och regicteratyrelaen ' ' Antekut utlagd och uti.ikrtft*n publicerad 31.03.81 (32)(33)(31) Pyyd·**/ «uolkeu*—BaglH prlorltat 07.03.7^

Saksan Liittotasavalta-Förbundsrepubliken

Tyskland(DE) 2^10907-7 (71) Saint-Gobain Industries, 62, Bd Victor-Hugo, F-92209» Neuilly sur Seine, Ranska-Frankrike(FR) (72) Werner Nuding, Aachen, Hubert Simons, Wuerselen-Bardenberg, Ulrich Lobsch, Aachen-Haaren, Manfred Gillner, Aachen-Brand, Saksan Liitto-tasavalta-Förbundsrepubliken Tyskland(DE) (7*0 Berggren Oy Ab (5*0 Menetelmä ja laite pareittain toisiaan vasten asetettujen lasilevyjen taivuttamiseksi - Förfarande och anordning för böjning av parvis mot varandra· lagda glasskivor Tämä keksintö koskee menetelmää pareittain toisiaan vasten asetettujen lasilevyjen taivuttamiseksi, jossa menetelmässä pestyt tasomaiset lasilevyt varustetaan ainakin toiselta puoleltaan päästöai-neella, lasilevyt asetetaan toisiaan vasten, saatetaan lasin peh-menemislämpötilaan ja taivutetaan sekä vapautetaan sen jälkeen pesemällä päästöaineesta.

Tällaisia lasilevyjä, jotka on tehty kuperiksi taivuttamalla pareittain, käytetään valmistettaessa laminoituja varmuuslaseja; eropääs-töaineen levittäminen ainakin toiselle näistä päällekkäin asetetuista lasilevyjen pinnoista on välttämätöntä sen vuoksi, että levyt eivät näin pääse tarttumaan toisiinsa, mistä lasilevyjen heikentyneen liukumiskyvyn johdosta voisi olla seurauksena kuumennuksen ja taivutuksen aikana näiden molempien lasilevyjen muodon eroavaisuuksia ja pintavikoja tai mikä vaikeuttaisi lasilevyjen erottamista •toisistaan ennen jatkokäsittelyä.

Tunnetaan jo kokonainen sarja aineita, joita voidaan käyttää päästö- aineina ja joita voidaan levittää pinnalle mitä erilaisimpien mene telmien avulla.

2 59237

Ensimmäisessä menetelmässä suihkutetaan lasin pinnalle liuosta, joka sisältää vesiliukoista suolaa, varsinkin natriumsulfaattia, kalium-sulfaattia ja natriumbikarbonaattia. Tämän menetelmän edullisuus on siinä, että liuos voidaan levittää tavallisten sumuttimien avulla, mutta ennen kaikkea siinä, että päästöaine, sen jälkeen kun lasilevyt on taivutettu kuperiksi, voidaan poistaa yksinkertaisesti huuhtomalla vedellä, siis ilman mekaanista käsittelyä kuten esimerkiksi harjausta.

Eräässä toisessa menetelmässä pannaan lasin pinnalle hyvin hienojakoisia aineita kuten kalsiumkarbonaattia, piimaata, talkkia, kiille-jauhetta ym. Näitä aineita voidaan levittää sirottelemalla kuivina, mutta myös dispersion muodossa. Koska ne eivät liukene veteen, niitä ei voida poistaa muuten kuin mekaanisen pesun avulla käyttäen harjoja tai muita sen kaltaisia välineitä; siinä on tämän menetelmän päähankaluus.

Koska vesiliukoisia aineita, kuten natriumsulfaattia, on helpompi poistaa pesemällä, on käytännössä melkein aina pidetty edellistä menetelmää parempana. On kuitenkin esiintynyt vaikeuksia, sillä joskus on havaittu useammasta levystä tehdyn valmiin lasin reunoilla optisten ominaisuuksien muutoksia ja taipumusta kuplien muodostukseen; näitä vikoja ei ilmesty siinä tapauksessa että käytetään hienojakoisia päästöaineita, jotka ovat veteen liukenemattomia, ja tästä voidaan päätellä, että ne aiheutuvat liukenevista päästöaineista.

Tämä voi epäilemättä selittyä siten, että jauheilla, kuten talkilla, on parempi voitelukyky kuin esimerkiksi natriumsulfaattikerroksilla ja ne helpottavat näin molempien lasipintojen liukumista toisiinsa nähden taivutuksen kestäessä. Liukenevasta suolasta tehdyn kerroksen käyttäminen ei helpota siinä määrin pintojen suhteellista liikkumista, mikä on luonnollisesti maksimaalinen lasin reunaosissa, mikä johtaa hyvin pieniin deformaatioihin näissä osissa ja siten edellä mainittuihin vikoihin.

Tämän keksinnön tarkoituksena on saada aikaan menetelmä päästöaineen levittämiseksi ja tällöin valita sopivat aineet, jotka toisaalta voidaan poistaa huuhtomalla taivutuksen jälkeen käyttämättä mekaanisia välineitä ja jotka toisaalta eivät aiheuta optisia muutoksia kuplien muodostumista valmiissa lasilaminaatissa.

3 59237

Menetelmä on tunnettu siitä, että päästöaineeksi lasin pinnalle levitetään yhdistetty kerros levittämällä ensin veteen liukenevan suolan liuos ja levittämällä kuivaamisen jälkeen veteen liukenematon jauhemainen päästöaine kuivana kuivatulle suolakerrokselle. Voidaan edullisesti käyttää natriumsulfaattia veteen liukenevana suolana ja talkkia veteen liukenemattomana jauhemaisena päästöaineeria. Keksinnön mukaisen menetelmän ansiosta ei enää esiinny edellä mainittuja vikoja lasilaminaatin reuna-alueilla.

On erittäin yllättävää, että keksinnön mukaisesti kahdesta erilaisesta aineesta koostuva päästöaine voidaan poistaa vain yksinkertaisesti huuhtomalla vedellä ilman että olisi turvauduttava mekaanisiin välineisiin kuten pyöriviin harjoihin. Päästöaineen levittäminen kahdessa vaiheessa voidaan toteuttaa pienin kustannuksin ja se seikka, ettei ole pakko turvautua pestäessä mekaanisiin välineisiin, merkitsee menetelmän suurta yksinkertaistamista.

Eräässä keksinnön erikoisessa toteutustavassa pannaan lasilevyjen siihen osaan, missä tapahtuu taivuttamisen aikana eniten kahden levyn suhteellista liikahtamista, enemmän hienoksi jauhettua päästö-ainetta kuin muihin osiin; yleensä ovat tällöin kyseessä suojalasin reuna-alueet.

Pinnan, johon sumutetaan suolaliuos, kuivaus tapahtuu edullisesti runsaan kuuman ilmavirran avulla siten, että lasipinta voi kuivua hyvin lyhyessä ajassa. Tällä tavoin vältetään suurien kiteiden muodostuminen suolaliuoksesta, sillä nämä suuret kiteet voisivat myöhemmin tehdä pieniä painanteita lasin pintaan taivutuksen aikana.

Samasta syystä suunnataan, sen jälkeen kun jauhemainen päästöaine on pantu pinnalle, ilmavirta jauhekerroksen päälle, jotta voitaisiin poistaa lasin pinnalta liian suuret hiukkaset.

Keksintö koskee myös laitetta menetelmän soveltamiseksi. Tämä laite käsittää taivutuslaitteen ja laitteen päästöaineen levittämiseksi ainakin toiselle lasilevyjen toisiaan vasten asetetuista sivuista, ja laite on tunnettu siitä, että laitteen päästöaineen levittämiseksi muodostavat elin suolan vesiliuoksen suihkuttamiseksi lasin pinnalle, yksi tai useampi suutin lämpimän ilman puhaltamiseksi lasin pinnalle ja elin veteen liukenemattoman jauhemaisen päästöaineen 59237 levittämiseksi kuivana lasin pinnalle, jotka elimet on sijoitettu mainittuun järjestykseen lasilevyjen vaakasuuntaisen kuljettimen yläpuolelle. Elimen jauhemaisen päästöaineen levittämiseksi muodostavat edullisesti jauheen levitin,pyörivä harja, joka jakaa levitetyn jauheen lasin pinnalle, ja lasilevyn poikki ulottuva suutin ilman puhaltamiseksi.

Jauheen levittimen muodostaa edullisesti säiliö, joka ulottuu levyn koko leveydelle ja on varustettu pohjassa olevilla rei'illä ja jonka sisäpuolella on liikkuva harja, jonka harjakset ulottuvat ainakin reikien välittömään läheisyyteen.

Oheisissa piirustuksissa on esitetty erikoisen edullisen keksinnön mukaisen laitteen toteutusesimerkki.

Näissä piirustuksissa esittää kuvio 1 sivukuvaa laitteesta, jossa näkyvät eri työpisteet, kuvio 2 esittää yksityiskohtaisemmin jauheen syöttösäiliön.

Kun lasilevyt ovat olleet pesukoneessa, ne siirtyvät kuljettimen liikkuvien rullien 1 päällä vaakasuorassa asennossa nuolen "F" suuntaan. Kuljettimen yläpuolelle lasilevyjen kulkusuunnassa on asetettu järjestyksessä seuraavat työpisteet: sumutuslaite A, kuivaus laite B ja jauheen varastopaikka C, ja lasilevyt 2a, 2b ja 2c kulkevat peräkkäin näiden eri työpisteiden alitse.

Sumutuslaitteessa A on rivissä peräkkäin joukko suuttimia 3 poi-kittaissuunnassa lasilevyn kulkemaan matkaan nähden, ja näistä lähtee suihkuna 10-prosenttista natriumsulfaatin vesiliuosta.

Tämä liuos säilytetään säiliössä 4, josta se johdetaan putkea 5 myöten sumutussuuttimiin. Jotta estettäisiin suolakiteiden muodostuminen, joista voisi aiheutua haittaa, pidetään säiliössä 4 lämpötila ja konsentraatio sellaisina, ettei liuos missään tapauksessa pääse kyllästysrajan yli. Sumutuksen onnistumisen varmistamiseksi tuodaan paineilmaa sumutussuuttimiin päin lisä-kappaleeseen 6 liitetyn johdon kautta. Säiliö 7, joka on asennettu sumutussuuttimien alle, kerää ylimääräisen liuoksen, 5 59237 joka poistetaan imuputken 8 avulla; liuoksesta muodostuva sumu, sikäli kuin se ei satu lasilevyyn, imeytyy tähän putkeen, niin että se ei pääse saastuttamaan ympäröivää ilmaa.

Seuraavassa pisteessä B suoritetaan lasilevyn 2b kuivaus. Tätä tarkoitusta varten on kaksi suutinta, jotka puhaltavat kuumaa ilmaa, 11 ja 12, jotka ovat koko lasilevyn leveydeltä ulottuvia rakoja; rakojen asemesta voidaan käyttää myös useita yksittäisiä puhallusreikiä, jotka ovat poikittain rivissä lasilevyyn nähden. Molemmat puhallussuuttimet on asennettu tukien 13 ja 14 päälle, jotka ulottuvat myös lasilevyn yli poikittain. Puhaltimien 11 ja 12 yläpuolella ovat kuumennuselemen-tit 15 ja 16, jotka kuumentavat sisäänimetyn ilman. Tämä ilma pumpu-taan tuulettimien 17 ja 18 avulla putkien 19 ja 20 läpi pääimuputkeen 21 ja se painetaan johtoihin 22, 23 ja 24, 25 aina puhallussuuttimiin 11 ja 12 asti. Kun liuos on kuivattu pisteessä B, on lasin pinta hienon valkean natriumsulfaattikerroksen peittämä, joka on hyvin tasaisesti jakautunut.

Sen jälkeen lasilevyt tulevat pisteeseen C. Tämän etuosassa on jauheen syöttövarasto 29, joka on tuen 28 varassa. Tämä säiliö on V:n muotoinen ja se sisältää tomumaista talkkia 30. Sen pohjassa on hyvin pieniä reikiä yhdessä tai useammassa rivissä 31· Sisäpuolella on harja 32, joka ulottuu yli koko säiliön pituuden ja jonka harjakset koskettavat pohjaa; harjasten päät voivat jopa tunkeutua reikiin 31. Harja 32 kiinnittyy tukeen 33, joka on värähtelevässä liikkeessä epäkeskon 34 avulla, jota käyttää moottori 35 siten, että harjakset hankaavat säiliön 29 pohjaa. Moottoria 35 käyttää kytkin (ei näy kuviossa) siten, että harja käynnistyy kun lasilevyn 2c etureuna ja silloin kun sen takareuna kulkevat säiliön alta. Täten saadaan näille alueille, jotka ulottuvat taivutuksen aikana liukumaan suhteellisesti eniten, suurempi kerros jauhetta kuin lasilevyn keskiosaan.

Säiliön 29 jälkeen on asennettu pyörivä harja 38, joka ulottuu koko lasilevyn leveydeltä. Tämän harjan tehtävänä on jaella tasaisesti lasilevylle pantu jauhe ja se pyörii, kuten nuoli osoittaa, päinvastaiseen suuntaan kuin lasi etenee. Lopuksi työpisteen C päässä on pu-hallusrako 40 koko lasilevyn leveydeltä, jota syöttävät palkeet 4l. Ilmasuihku lähtee raosta 40a ja sen tarkoituksena on poistaa suuret talkkihiukkaset, jotka myöhemmin taivutusvaiheessa voisivat aiheuttaa lasilevyissä p!ntavikoja.

Claims (5)

6 59237 Syöttösäiliön 29 ja harjan 38 alapuolella on laatikko *J3, jonka tehtävänä on ottaa talteen jauhe, joka putoaa levyn 2c ulkopuolelle, ja joka voidaan täten ottaa uudelleen mukaan kiertoon.

1. Förfarande för böjning av parvis mot varandra lagda glas-skivor, vid vilket tvättade plana glasskivor pä ätminstone den ena av de mot varandra lagda sidorna förses med ett släppmedel, samman-läggs, bringas tili glasets mjukningstemperatur och böjs samt därpä befrias frän släppmedel genom tvättning, kännetecknat av att man som släppmedel pä glasytan anbringar ett sammansatt skikt genom att först päföra en lösning av ett vattenlösligt sait och efter torkning päföra ett vattenolösligt pulverformigt släppmedel i torr form pä det torkade saltskiktet.

1. Menetelmä pareittain toisiaan vasten asetettujen lasilevyjen taivuttamiseksi, jossa menetelmässä pestyt tasomaiset lasilevyt ainakin toiselta puoleltaan varustetaan päästöaineella, lasilevyt asetetaan toisiaan vasten, saatetaan lasin pehmenemislämpötilaan ja taivutetaan sekä vapautetaan sen jälkeen pesemällä päästöaineesta, tunnettu siitä, että päästöaineeksi lasin pinnalle levitetään yhdistetty kerros levittämällä ensin veteen liukenevan suolan liuos ja levittämällä kuivaamisen jälkeen veteen liukenematon jauhemainen päästöaine kuivana kuivatulle suolakerrokselle.

2. Förfarande enligt patentkravet 1,kännetecknat av att man i de omräden av glasytan, som skall undergä en större rela-tiv glidrörelse, anbringar en större mängd pulverformigt medel. 3. · Förfarande enligt patentkravet 1 eller 2, kännetecknat av att släppmedlet anbringas pä var och en av de bäda glas-ytor, som skall läggas mot varandra.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasin pinnan niille alueille, jotka joutuvat suurempaan suhteelliseen liukumisliikkeeseen, levitetään suurempi määrä jauhemaista ainetta.

3. Patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukainen menetelmä, tunnet-t u siitä, että päästöainetta levitetään kummallekin toisiaan vasten asetettavista lasin pinnoista.

4. Förfarande enligt nägot av patentkraven 1-3, kännetecknat av att glasytan torkas intensivt efter anbringandet av salt-lösningen.

4. Jonkin patenttivaatimuksen 1-3 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että lasin pinta kuivataan voimakkaasti suolaliuoksen levittämisen jälkeen.

5. Laite pareittain toisiaan vasten asetettujen lasilevyjen taivuttamiseksi, käsittäen taivutuslaitteen ja laitteen päästöaineen levittämiseksi ainakin toiselle lasilevyjen toisiaan vasten asetettavista sivuista, tunnettu siitä, että laitteen päästöaineen levittämiseksi muodostavat elin (A) suolan vesiliuoksen suih-kuttamiseksi lasin pinnalle, yksi tai useampi suutin (B) lämminil-man puhaltamiseksi lasin pinnalle ja elin (C) veteen liukenemattoman jauhemaisen päästöaineen levittämiseksi kuivana lasin pinnalle, jotka elimet on sijoitettu mainittuun järjestykseen lasilevyjen vaakasuuntaisen kuljettimen (1) yläpuolelle.

6. Patenttivaatimuksen 5 mukainen laite, tunnettu siitä, , » . 7 59237 että elimen (C) jauhemaisen päästöaineen levittämiseksi muodostavat jauheen levitin (29-35), pyörivä harja (38), joka jakaa levitetyn jauheen lasin pinnalle (2c), ja lasilevyn poikki ulottuva suutin (40) ilman puhaltamiseksi.

7. Patenttivaatimuksen 6 mukainen laite, tunnettu siitä, että jauheen levittimen muodostaa säiliö (29), joka ulottuu levyn koko leveydelle ja on varustettu pohjassa olevilla rei'illä (31) ja jonka sisäpuolella on liikkuva harja (32), jonka harjakset ulottuvat ainakin reikien (31) välittömään läheisyyteen.

8. Patenttivaatimuksen 7 mukainen laite, tunnettu siitä, että harjaa (32) käyttää epäkesko (34), joka on kytketty moottoriin (35), joka käynnistyy kosketinelimen vaikutuksesta, joka laukeaa lasilevyn kulkiessa ohi.

5. Apparat för böjning av parvis mot varandra lagda glasskivor,