FI58740B - Foerfarande foer maetning och reglering av maengden av tryckfaerg avsedd att tryckas pao ett tryckningsunderlag vid flattrycksfoerfarandet - Google Patents

Description

R3SS71 Γκΐ KUULUTUSJULKAISU r 07/1-1 VHV M <"> UTLÄCGNINCSSKMFT 58'4 0 (4S) Patentti myönnetty 10 04 1981

Patent aeddelat ^ v ^ (51) Kv.ik?/int.ci.3 B 41 F 31/00 S ^ Q |tf |__p| Q (21) Pu«nttihtk*mu« — P»t*nUn«eknlnf 761537 (22) Hakamisptlvl — Aniöknlnjtdtg 01.06.76 ^ ^ (23) Alkuptlv*—Glltighettdig Ol.O6.76 (41) Tullut Julkiseksi — Bllvlt offentllg 02.12.77

Patentti· ja rekisterihallitus .... ...... , t , . (44) Nlhtlvikslpanon ja kuul.Julkalsun pvm. — „

Patent- och register Styrelsen ' Ansölon utlagd eeh utl.ikrlfMn publlcerad 31.12.80 (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeui—Begird prloritet (71)(72) Tapio Juhani Lehtonen, Oikotie 2 as. C, 02270 Espoo 27, Suomi -Finland(Fl) (5M Menetelmä painoalustalle painettavan painovärin määrän mittaamiseksi ja säätämiseksi laakapainomenetelmässä - Förfarande för mätning och regiering av mängden av tryckfärg avsedd att tryckas pa ett tryckningsunderlag vid flattrycksförfarandet

Laakapainomenetelmälle on ominaista, että painolevy on pinnaltaan vailla syvennyksiä tai kohoutumia ja painolevyn painamattomat osat pidetään puhtaina väristä pintaenergeettisin keinoin levittämällä näille alueille vettä ns. vesilaitteen avulla. Painoväri levitetään sitten levyn painaville osille ns. telavärilaitteen avulla.

Painoalustalle painettavan painovärin kerrospaksuuden säätö laakapaino-koneissa tapahtuu tällä hetkellä yksinomaan manuaalisesti perustuen joko painetuista näytteistä suoritettuun visuaaliseen tarkasteluun tai siitä käsin suoritettuihin tummuusmittauksiin. Edellinen tapa on yleisempi .

Värin määrän hallinnan automatisoimiseksi on eri yhteyksissä ehdotettu erilaisia ratkaisuja. Olennainen seikka värin määrän (käytännössä mitataan värikerroksen paksuutta) mittaamisessa on anturin sijoituspaikka värilaitteessa. Esitetyissä ratkaisuissa on anturin sijoituspaikaksi ehdotettu jotakin telavärilaitteen telaa, yleensä värilaitteen loppupäässä. Esimerkkejä näistä nykyisistä sijoituspaikoista on kuvissa 1 ja 2, joissa anturi 1 on sijoitettu mittaamaan telalta 9.

~2' 58740 Tästä anturin sijoittelusta aiheutuu kuitenkin seuraavanlaisia mittausteknisiä vaikeuksia: 1° Mitattavat kerrospaksuudet loppupään teloilla ovat suuruusluokassa 4...8 pm, joten mittarilta vaaditaan erittäin suurta absoluuttista tarkkuutta.

2° Mittaus tapahtuu aina telojen kosketuskohdassa tapahtuneen värin halkeamisen jälkeen. Laakapainossa käytettävät painovärit ovat suuri-viskoottisia ja tahmeita, josta seuraa, että värikerrosten pinta halkeamisen jälkeen on hyvin karhea. Tämä pinnan sktruktuuri ei ole vakio, vaan se riippuu mm. painovärin virtausominaisuuksista ja paina-misoloista painokoneessa. Pinnan struktuurin vaihtelu aiheuttaa häiriöitä mittarin kalibrointiin.

3° Erityisesti laakapainomenetelmässä on kuitenkin suurimpana ja olen-naisimmin mittausta häiritsevänä tekijänä kostutusvesi, jota joudutaan aluksi kuvatusta syystä prosessissa käyttämään. Painatuksen kuluessa emulgoituu painoväriin vettä 10...40 %. Emulgoituminen tapahtuu värilaitteessa sinne kulkeutuneen veden sekoittuessa painoväriin. Värilaitteeseen syntyy ns. väri-vesi-tasapaino vesipitoisuusgradien-tin muodossa siten, että vesipitoisuus alenee siirryttäessä värilait-teen alkupäätä kohti. Tämä väri-vesi-tasapaino on herkkä prosessissa esiintyville vaihteluille ja vaihtelun hallinta on vaikeata, koska painojäljen laadun suhteen on tasapainolla toleranssialue, jonka sisällä tapahtuvaa tasapainon vaihtelua ei voida painojäljestä herkästi havaita. Väriin emulgoitunut vesi lisää teloilla olevaa kokonais-kerrospaksuutta tasapainoa vastaavasti. Kaikki nykyisin käytössä olevat anturityypit mittaavat värin ja veden muodostaman kokonaiskerros-paksuuden vaihteluita. Näinollen kaikki väri-vesi-tasapainossa esiintyvät vaihtelut näkyvät häiriöinä mittarien signaaleissa.

Pyrittäessä automatisoimaan värinsyöttö edellä kuvatunlaisiin mittareihin perustuen, esiintyy myös vaikeuksia:

Telavärilaitteissa on telojen lukumäärä yleensä 10...20 telaa. Suuresta lukumäärästä johtuu, että kerrospaksuuksien tahalliset tai tahatto- '3~ 58740 mat muutokset tapahtuvat suhteellisen hitaasti vaatien noin 100...200 painokoneen sylinterikierrosta loppuun mennäkseen. Värilaitteen siirtofunktion aikavakiot ovat niin suuria, että säätöpiirin sulkeminen teloilta suoritettuun mittaukseen perustuen on yksinkertaisin menetelmin hankalaa. Väri-vesi-tasapainon uudestaansyntyminen on vielä hitaampaa .

Uuden tässä puheena olevan mittaus- ja säätömenetelmän, jolle on tunnusomaisina piirteinä patenttivaatimuksissa mainitut ratkaisut, toimintaperiaate selviää kuvasta 3. Mittauspaikaksi (kohta 1 kuvassa 3) on siis valittu vastoin aikaisempia periaatteita väritelaston sijasta tela 8, joka on osa värin syöttölaitetta ns. duktoria. Mittaus voi tapahtua millä tahansa kerrospaksuutta mittaavalla laitteella, joka toimii koskettamatta painoväriä (esim. kapasitanssi-, 0-sironta- tai optinen anturi). Paikka on normaalisti ahdas ja eräiden lisälaitteiden vuoksi vaikeasti luoksepäästävä. Kuitenkin pienillä muutoksilla voidaan tilaa järjestää niin, että nykyaikaiset pienet anturityypit voidaan siihen sijoittaa. Mittaus suoritetaan siis välittömästi duktori-telalle tapahtuneen värin annostelun jälkeen ennen ensimmäistä kahden telan kosketuskohtaa, joten painovärin pinta on vielä sileä ja muuttumaton. Näin suoritettu värinsyötön mittaus 4 takaisinkytketään väriä annostelevalle toimilaitteelle 2 (esimerkiksi duktoriterä tai väri-pumppu) yksinkertaisen säätöpiirin 5 avulla. Tämän säätöpiirin jälkeen tapahtuvat värinsiirron vaihtelut kontrolloidaan erillisellä säätäjällä 7, jonka anturina on painetusta radasta tai arkista painojäljen tummuutta (painojäljen tummuus on verrannollinen kerrospaksuuteen) mittaa-va suodinfotometri, ns. densitometri 3. Tämä pitkän säätökierron säätäjä 7 ohjaa ensinmainitun värin syöttöä säätävän säätölaitteen 5 ase-tusarvoa tai esim. duktoritelan pyörimisnopeutta.

Lyhyesti sanottuna voidaan tämän mittausperiaatteen havaita eliminoivan kaikki edellä luetellut vanhoja mittausmenetelmiä häirinneet tekijät: 1° Painovärin kerrospaksuus duktoritelalla mittauskohdassa on suuruusluokkaa 20...60 pm, joten absoluuttinen mittaustarkkuus saa olla de-kadia huonompi kuin mitattaessa lähellä painolevyä, jos halutaan mit-

Claims (3)

1. Förfarande att mätä ooh reglera skikttjockleken hos tryckfärgen, som skall tryckas pä tryckunderlag i en flattryckmaskin, k ä n -netecknad därav, att färgmängden mäts omedelbart pä den vals (8), dit den anordning som matar färgen (2) först breder ut den, pä ett ställe (1), som är beläget före beröringspunkten, nypet, mellan det omedelbart följande och första av färganord-ningens tvä valsar eller tryckfärgen pä dessa.

1. Menetelmä painoalustalle painettavan painovärin kerrospaksuuden mittaamiseksi ja säätämiseksi laakapainokoneessa, tunnettu -5- 58740 siitä, että värimäärä mitataan välittömästi telalta (8), jolle painoväriä syöttävä laite (2) painovärin aluksi levittää, kohdasta (1), joka on ennen välittömästi seuraavaa värilaitteen kahden telan tai niiden pinnalla olevan painovärin kosketuskohtaa, nippiä.

2. Förfarande enligt patentkravet 1, kännetecknad därav, att mätresultatet av nämnda mätmetod används som äterkopplings-signal i en regleranordning (5), vars funktionsorgan är en färg-matande anläggning (2).

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnettu siitä, että mainitun mittausmenetelmän antamaa mittaustulosta käytetään takaisinkytkentäsignaalina säätäjällä (5), jonka toimilaitteena on väriä syöttävä laite (2).

3. Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, jossa painovärin syötön säätömenetelmä on kaksivaiheinen, jolloin ensimmäisenä säätäjänä toimii säätäjä (5), tunnettu siitä, että toisena säätöpiirinä on säätäjä (7), jonka anturina (3) on painojäljestä tummuutta mittaava fotometri ja joka säätää säätäjän (5) asetusarvoa tai toimilaitetta.

3. Förfarande enligt patentkravet 1, varvid regleringsförfarandet för tryckfärgens matning är indelat i tvä steg, varvid som en första reglerare fungerar regleranordningen (5) , kännetecknad därav, att en andra reglerkrets utgörs av en regler-