FI58737B - Foerfarande och anordning foer formning av den utvidgade aenden hos ett roerfoerband - Google Patents

Description

I-·-----1 r«l KUULUTUSJULKAISU CO HI

Vgfii [B1 (11) UTUAOONINeSSKRIFT =0 ,ύ ' w C Patentti Työnnetty 10 04 1931

Patent «eddelat ^ y"“-^ (51) Kv.lk?/lnt.CI.3 B 29 C 17/00 SUOMI—FIN LAND (ii) ριμκιι^-ι^μμμ^ι 2k6/ib (22) Haktmltpiivi —Antttknlngadsg 30.01.71* ^ ^ (23) AlkupUvt—Gtltlfh«c*dtg 30.01. Jk (41) Tullut julkis·ksl — Blivtt offantllg 2k. Ob. 75

Patentti- j. rakisterlhallltu· N.htMk.lp«on ,. ku«LJuik*un pvm. -

Patent· och ragistarstyraltan ' Ansoksn utitgd och uti.skrHtm pubiicerad 31.12. do (32)(33)(31) Pyydetty etuoikeu* —Begird prloricet 23.10.73 USA(US) U08771 (71) Johns-Manville Corporation, Greenwood Plaza, Denver, Colorado 80217, USA(US) {J2) Lemuel Hampton Huff, Anaheim, California, Robert Walter Keisler, Littleton, Colorado, Allan Harris, Newport Beach, California, USA(US) (7M Forssen & Salomaa Oy (5I+) Menetelmä ja laite putkiliitoksen laajennetun pään muodostamiseksi -Förfarande och anordning för formning av den utvidgade änden hos ett rörförband

Esilläoleva keksintö kohdistuu menetelmään ja laitteeseen putkiliitoksen naaras-puoliskon muodostamiseksi ja erityisesti avarretun holkkiosan ja nysäosan muodostaman putkiliitoksen avarretun holkkiosan muodostamiseksi.

Eräässä tunnetussa menetelmässä kahden putken liittämiseksi toisiinsa tiivistetysti käytetään avarretun holkkiosan ja nysäosan muodostamaa liitosta, johon kuuluu avarrettu holkkiosa, jossa on muuta putkea suurempi kaulus, johon muodostuu sen sisäkehällä oleva ura. Uraan on sijoitettu tiivisterengas niin, että nysäosa voidaan työntää holkkiosaan, ja niin, että tiiviste tiivistää osat toisiinsa nähden.

Eräässä tunnetussa menetelmässä mainitun avarretun holkkiosan muodostamiseksi lämmön avulla muovattavissa olevan putken päähän käytetään pituussuuntaista sydänkap-paletta, jonka ulkokehällä on sitä ympäröivä tiivistysrengas. Lämmön avulla muovattavan putken pää kuumennetaan termoplastiselle muovattavuusalueelleen ja osia toisiinsa nähden siirtämällä se siirretään sydänkappaleen ja tiivisteen päälle ennalta määrättyyn asentoon. Tämän liikkeen aikana kuumennettu pää muovautuu siten, että se ennalta määrättyyn asentoon päätyessään muodostaa sisäkehällään olevan rengasuran, jossa tiiviste sijaitsee.

Yllä selostettua menetelmää on paljon käytetty tähän mennessä vaihtelevin menestyksin. Sillä on kuitenkin eräs merkittävä varjopuoli, joka on tähän mennessä koettu 2 58737 tätä nimenomaista menetelmää käytettäessä. Lyhyesti sanoen siitä johtuen, että putken kuumennettu osa muotoillaan sydänkappaleen ja tiivisteen tai muun senkaltaisen uranmuodostusvälineen päällä, sisäkehällä olevan rengasuran pituussuuntainen mitta joka kohdassa uran kehällä pyrkii suurenemaan uran ulkokehältä sen sisä-kehälle mentäessä. Tiivisteen vastakkaisilla reunoilla sijaitsevat pinnat, jotka määräävät uran pituussuuntaisen ulottuman, pyrkivät suppenemaan sisäänpäin ja toisistaan poispäin. Tällaiset pinnat vastustavat vain rajoitetussa määrin tiivisteen siirtymistä joko holkki- ja nysäliitosta koottaessa tai silloin, kun avarrettu putken osa otetaan pois mainitun sydänkappaleen päältä, kun avarrettu osa on muodostettu.

Mainitulla haitalla on taipumus esiintyä silloin, kun kuumennettu putkenpää muotoillaan pelkästään tiivisteen ympärille, ja se voidaan poistaa vain käyttämällä tiivistettä yhdessä tiivisteen pidäkeosien kanssa, mikä on sekä epämukavaa että kallista.

Esilläolevan keksinnön tarkoituksena on saada aikaan putkiliitoksen osana toimiva holkkimainen putkenpää, jossa on sellaisen erikoisen muodon omaava sisäkehällä oleva ura, jonka muoto luotettavasti vastustaa urassa olevan renkaanmuotöisen tiivisteen siirtymistä ja joka sopivimmin lukitsee tiivisteen paikoilleen uraan, tehden tiivisteen pidäkerenkaat tarpeettomiksi.

Tämän mukaisesti keksintö kohdistuu menetelmään holkkipään, jossa on sisäkehäura, muodostamiseksi lämmön avulla muovattavaan putkeen, jolloin uralla on määrätty muoto, joka estää siinä olevan tiivisterenkaan siirtymistä, johon menetelmään kuuluu seuraavat vaiheet: tiivisteen asettaminen pitkänomaisen tuurnan ympärille ja tuurnan ulkopinnassa olevaan syvennykseen sekä ennalta määrätyn segmentin toiselle puolelle, mainitun lämmön avulla muovattavan putken ainakin päätä lähinnä olevan osan kuumentaminen termoelastisen muottavuutensa alueelle, tuurnan toisen pään asettaminen putken kuumennetun pään sisälle tuurnan ja pään välisellä suhteellisella liikkeellä, tuurnan ja kuumennetun päänosan siirtäminen toisiinsa nähden siten, että päänosa tulee ympäröimään ainakin osaa tuurnasta tiiviste ja mainittu ennalta määrätty segmentti mukaanluettuina, viimeksimainitun suhteellisen liikkeen aikana ja päänosan lähestyessä tiivistettä ennalta määrättyä segmenttiä myöten päänosan riittävän ulospäin muovautumisen aiheuttaminen tiivisteen yli kulkemista varten ja sen jälkeen sen pitkittäisen osan saattaminen kulkemaan tiivisteen yli, sen jälkeen kun pitkittäinen osa on kulkenut tiivisteen yli ja saavuttanut ennalta määrätyn aseman tiivisteen molemmin puolin sijaitsevan päänosan saattaminen vetäytymään sisäänpäin, niin että syntyy sisäkehäura tiivisteen ympärille tiivisteen 3 58737 jäädessä syvennykseen sekä päänosan lämpötilan laskettua termoelastisen muovatta-vuusalueen alapuolelle tuurnan vetäminen pois päänosasta, jolle on tunnusomaista, että päänosan riittävä ulospäin muovautuminen tiivisteen yli kulkemista varten tapahtuu siirtämällä osaa ylös kartiomaiseksi laajennettua nousupintaa pitkin ja että ennen vaihetta, jossa osa päänosasta saatetaan vetäytymään sisäänpäin tiivisteen ympärille, nousupinta supistetaan lieriömäiseen asentoon, jossa se on olennaisesti tuurnan akselin suuntainen.

Keksintö kohdistuu lisäksi tuurnalaitelmaan holkkipään, jossa on sisäkehäura, muodostamiseksi lämmön avulla muovattavaan putkeen, johon laitelmaan kuuluu pitkänomainen tuurna, jossa on kehäsyvennys, mainitun tuurnan ympärille ja mainittuun syvennykseen sijoitettu tiiviste sekä nousupintajärjestely, jossa on nousupinta, joka ulottuu tuurnan ulkopinnalta kohti tiivistettä, jolle on tunnusomaista, että mainittu nousupintajärjestely voi liikkua yleisesti poikittais-suunnassa tuurnan akseliin nähden ensimmäisen asennon, joka muodostaa nousupin-nan, ja toisen asennon, joka oleellisesti poistaa nousupinnan, välillä.

Keksintöä selitetään yksityiskohtaisemmin viittaamalla oheisten piirustuksien kuvioihin.

Kuvio 1 on edestäpäin katsottu poikkileikkauskuvanio esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti valmistetusta avarretun holkkiosan ja nysäosan muodostaman liitoksen holkkipäästä.

Kuvio 2 on kuvion 1 esittämän holkkipään poikkileikkauskuvanto kuvion 1 viivaa 2-2 myöten leikattuna, mutta tiiviste poistettuna holkkipäästä sen sisäkehällä olevan uran erikoisten yksityiskohtien esittämiseksi, jossa urassa tiiviste sijaitsee.

Kuvio 3 on poikkileikkauskuvanto kuvion 1 holkkipäästä leikattuna ylimalkaan kuvion 1 viivaa 3-3 myöten.

Kuvio 4 on edestä katsottuna esitetty suurennettu osaleikkaus osasta kuvion 1 holk-kipaätä, kuitenkin tiiviste poistettuna sisäkehällä olevan uran esittämiseksi.

Kuvio 5 on osittaisen sivukuvannon ja osittaisen leikkauskuvannon muodostama esitys laitteistosta, joka on rakennettu ja jota käytetään esilläolevan keksinnön mukaisesti kuvion 1 esittämän holkkipään muodostamiseksi.

Kuvio 6 on osakuvanto osasta kuvion 5 mukaista laitteistoa.

4 58737

Kuvio 7 on perspektiivikuvanto kuvion 5 mukaisessa laitteistossa käytetystä uran-muodostusvälineestä.

Kuvio 8 on perspektiivikuvanto eräästä toisesta kuvion 5 mukaisessa laitteistossa käytettävästä uranmuodostusvälineestä.

Kuviot 9-12 ovat edestä katsoen esitettyjä leikkauskuvantoja osasta kuvion 5 mukaista laitteistoa, jotka valaisevat holkkipään muodostamista.

Kuvio 13 on edestä katsoen esitetty poikkileikkauskuvanto esillä olevan keksinnön mukaisesti muodostetusta holkkiosan ja nysäosan muodostaman liitoksen holkkipäästä.

Kuvio 14 on edestä katsottu kuvanto tuurnalaitteistosta, joka on rakennettu esilläolevan keksinnön mukaisesti ja jota käytetään kuvion 13 holkki-nysäliitoksen muodostamiseen.

Kuvio 15 on leikkauskuvanto kuvion 14 viivaa 15-15 myöten.

Kuvio 16 on samankaltainen leikkauskuvanto kuin kuvio 15, mutta se esittää tuur-nalaitteiston eri työskentelyasennossa.

Kuvio 17 on leikkauskuvanto kuvion 14 viivaa 17-17 myöten ja kuviot 18-21 ovat edestä katsoen esitettyjä leikkauskuvantoja osasta tuurnalaitteis-toa ja esittävät, miten holkkipää muodostetaan laitteiston päällä.

Seuraavassa selostetaan lähemmin kuvioita, joissa samoja osia on merkitty samoin viitenumeroin. Esilläolevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti muodostettu holkkipää 10 holkki-nysäliitosta varten näkyy kuviosta 1. Holkkipää 10 on muodostettu putken osan toiseen päähän, joka putki on valmistettu jostakin lämmön avulla muovattavasta aineesta, esim. polyvinyylikloridista, ja siihen kuuluu laajennettu kellomainen kaulus 12, joka suppenee sisäänpäin kohdassa 14 ja sulautuu yhteen muovaamattoman putkenosan 16 kanssa. Kauluksen 12 sisähalkaisija on sopivimmin hieman suurempi kuin muovaamattoman osan 16 ulkohalkaisija, jotta se voi ottaa vastaan nysäputken (ei esitetty), jonka ulkohalkaisija on sama kuin muo-vaamattoman putkenosan. Vaikka tässä esityksessä lämmön avulla muovattava putki ja laajennettu kaulus kuvaillaan ja esitetään ympyräpoikkipintaisina, voidaan myös muita poikkileikkausmuotoja ajatella.

Kuten kuviosta 1 ilmenee, voidaan laajennettu kaulus 12 jakaa kolmeen jaksoon, 5 58737 etumaiseen lieriömäiseen jaksoon 18, takimmaiseen pääasiassa yhtäläiseen lieriömäiseen jaksoon 20, joka on pitkittäissuunnassa välin päässä etumaisesta jaksosta ja sen kanssa samanakselinen, ja keskimmäiseen jaksoon 22, joka liittyy kiinteästi etumaiseen ja takimmaiseen jaksoon. Keskimmäiseen jaksoon 22 muodostuu sen sisäkehälle ura 24, joka on sama-akselinenlaajennetun kauluksen jaksojen 18 ja 20 kanssa. Rengasmainen tiiviste 26, joka on valmistettu esim. kovasta kumista, sijaitsee urassa ja olennaisesti täyttää sen ja ulottuu sisäänpäin merkittävän matkan kauluksen sisäpinnan ohi. Tämä tiiviste takaa luotettavan tiivistyksen holkki-nysäliitoksen nysäputken ja holkkiosan kesken.

Muodostaessaan uran 24 laajennetun kauluksen 12 keskimmäinen jakso 22 käsittää vastakkain välin päässä toisistaan olevat kehäsivuseinämät 28 ja 30, jotka ulottuvat ulospäin jakson 18 vast. 20 viereisestä päästä ja jotka yhdistää kiinteästi toisiinsa ulkokehäseinämä 32. Kuten kuviosta 4 näkyy, sivuseinämien 28 ja 30 sisä-kehäseinämät 34 vast. 36 ulottuvat ulospäin uran 24 sisimmästä kehästä 37 uran uloimpaan kehään, ts. ulkoseinämään 32, ja ne määräävät uran pitkittäissuuntaisen ulottuman.

Keksinnön mukaisesti uralla 24 on muoto, joka rajoittaa vähimmilleen tiivisteen poissiirtymisen siitä joko holkkipäätä 10 ja siihen kuuluvaa nysää toisiinsa asennettaessa tai niitä toisistaan irroitettaessa. Eräässä edullisessa suoritusmuodossa ura 24 on sellainen, että tiiviste 24 lukittuu siihen. Tässä edullisessa suoritusmuodossa sisäpinta 36 on olennaisesti laaka ja ulottuu ulospäin uran sisimmästä kehästä tasossa, joka on pääasiassa kohtisuora jaksojen 18 ja 20 akselia vastaan. Sivuseinämän 28 sisäkehäpintaan 34 kuuluu pintasegmenttejä 42, jotka ulottuvat uraan 24 pitemmälle kuin muu osa pinnasta 34. Nämä segmentit, jotka sopivimmin sijaitsevat uran sisimmässä kehässä 37, ovat sopivimmin uran kehälle välien päähän toisistaan sijoitettuja erillisiä segmenttejä, mutta ne voivat käsittää yhden ainoan yhtenäisen segmentin.

Sisäpinnassa 34 olevien erillisten pintasegmenttien 42 ja pituussuunnassa niiden kanssa kohdakkain pinnassa 36 olevien segmenttien pitkittäissuuntainen väli on pienempi kuin minkään muiden kohdakkain olevien pintojen 34 ja 36 pisteiden väli.

Kuten kuviosta 1 näkyy, osa tiivisteestä 26 sijaitsee urassa 24 pintasegmenttien 42 ulkopuolella, kun taas osa tiivisteestä ulottuu laajennettuun kaulukseen 12 uran sisimmän kehän ohi. Tiivisteen segmenttien 42 ulkopuolella sijaitsevan osan suurin pitkittäissuuntainen ulottuvuus on suurempi kuin pinnan 36 ja segmenttien 42 pitkittäissuuntainen väli. Segmentit 42 estävät tiivisteen helpon poistamisen urasta 24 siten lukiten tiivisteen paikalleen.

6 58737

Useissa tapauksissa sivuseinämän 30 kehäpinnassa 36 ei ole samanlaisia erillisiä pintasegmenttejä kuin pintasegmentit 42 pinnassa 34. Pinta 36 on tiivisteen 26 painepuolella, kun holkkipäätä käytetään osana paineputken liitoksessa. Eräs syy näiden erillisten segmenttien poisjättämiseen pinnasta 36 on, että jokaisen tällaisen segmentin kohdalla seinämänpaksuus pienenee segmentin muodostamisesta johtuen. Jos näihin pisteisiin vaikuttaa suuri paine, se saattaisi kenties aiheuttaa pysyvää vauriota. Silloin kun holkkipäätä ei käytetä paineputkessa vaan paineettomassa putkessa, kuten esim. viemäriputkessa tai puhelinjohtokanavassa, voidaan myös pinnan 36 osaksi sovittaa segmenttien 42 kaltaisia segmenttejä ilman haitallisia tuloksia. Näin voidaan myöskin menetellä, jos holkkipään seinämänpaksuus on riittävä.

Etäisyys, minkä verran segmentit 42 ulkonevat uraan 24 muusta pinnasta 34, riippuu useista tekijöistä, kuten putkenosan seinämänpaksuudesta ennen segmenttien muodostamista ja matkasta, mikä tarvitaan tiivisteen lukitsemiseksi uraan. Etäisyys voidaan vaivatta määrittää esilläolevasta selostuksesta. Segmentit 42 ovat tavallisesti erillisiä, toisistaan välin päässä olevia segmenttejä, mutta voidaan järjestää yksi ainoa yhtäjaksoinen segmentti, mikäli holkkipää pysyy mekaanisesti moitteettomana eikä ole suuria halkeilun tai muun pysyvän vaurion mahdollisuuksia yhtäjaksoista segmenttiä muodostettaessa. Vaikka segmentit 42 on esitetty uran 24 sisimmän kehän myötäisesti sijaitsevina, ne voivat sijaita siitä ulompana eräissä tilanteissa, kuten jälempänä selviää.

Kuviossa 1 tiivisteellä 26 on erikoinen muoto. Tiiviste ei rajoitu tähän muotoon, vaan sillä voi olla useita muita muotoja. Esimerkiksi tiiviste voi olla 0-rengas, kuten kuviossa 13 on esitetty. Joka tapauksessa tiivisteen sen osan suurin pitkittäissuuntainen ulottuvuus, joka osa sijaitsee segmenteistä 42 ulospäin, tulee olla ainakin yhtä suuri kuin ja sopivimmin suurempi kuin segmenttien ja pinnan 36 pitkittäissuuntainen väli. Näin tulee olla riippumatta siitä, sijaitsevatko segmentit uran sisimmässä kehässä, kuten kuvioissa on esitetty, tai siitä ulompana. Lisäksi segmentit 42 voivat ulottua uraan riittävän pitkälle, niin että ne käyvät tiivisteeseen ja muuttavat sen muotoa tiivisteen siirtymistä vastustavan voiman suurentamiseksi.

Kuviossa 5 kohdistetaan huomio laitteistoon 44, joka on valmistettu ja jota edullisimmin käytetään keksinnön mukaisesti holkkipään 10 tai sen kaltaisten holkki-päiden muodostamiseksi tarkoituksella estää tiivisteen siirtyminen paikoiltaan.

Kuten jälempänä yksityiskohtaisemmin selostetaan, laitteistoon 44 kuuluu tuurna-eli sydänkappalelaite 46, jolla on tarkoitus alkuun deformoida lämmön avulla muovattavissa olevan muoviputken kuumennettu päänosa niin, että päänosa saa suurinpiirtein holkkipään 10 muodon, lukuunottamatta sisäkehäuran 24 nimenomaista muotoa.

7 58737

Laitteistoon 44 kuuluu myös uranmuodostuslaitelma 48, joka holkkipään muotouduttua sydänkappalelaitteen ympärille edelleen deformoi holkkipäätä ja nimenomaan uraa 24, sopivimmin jonkin edellä kosketelluista muodoista aikaansaamiseksi.

Tuurnalaitelmaan 46, joka on sopivimmin valmistettu jäykkäpintaisesta aineesta, kuten teräksestä, kuuluu ensimmäinen lierömäinen tuurnanosa 50, joka laajenee ulospäin kohdassa 52 ja sulautuu toiseen suurennettuun lieriömäiseen tuurnanosaan 54. Rengasmaisen laipan muotoinen kehällä oleva pysäytyselin 56 tai muu vastaava voi olla sovitettuna tuurnanosan 54 vapaaseen päähän, joka pysäytyselin ulottuu säteettäisesti ulospäin tuurnanosasta. Lisäksi tuurnanosan 50 vapaa pää voi olla liitetty lisäosaan 58, jossa on viistottu pinta 60, joka suppenee säteettäisesti sisäänpäin ja poispäin tuurnanosasta 50. Tuurnalaitteisto on sopivimmin tuettuna vaakasuunnassa tavanomaisin välinein (ei esitetty).

Kuten parhaiten selviää kuviosta 6, suurennettussa tuurnanosassa 54 on rengasmainen syvennys 62, joka on sovitettu vastaanottamaan tiivisteen 26 säteettäisesti sisäänpäin ulottuva pinta, ja rengasmainen nouseva pinta 64, joka on kalteva ulospäin ja poispäin syvennyksestä 62 tuurnanosan 50 suunnassa. Rengasmainen syvennys pitää tiivistettä 26 paikoillaan ennen holkkipään muodostamista ja sen aikana ja aikaansaa tiivisteen suuremman tiivistyskyvyn sitten, kun se lopullisesti muotoutuu holkkipään urassa 24. Nousupintainen syvennys 64 auttaa tiivisteen poistamista syvennyksestä sen jälkeen, kun holkkipää on muodostettu tuurnanosien ympärille, kuten jälempänä nähdään.

Kuten kuvioista 5 ja 6 näkyy, tuurnanosassa 54 on myös kokoonvedettävä vinopinta-laitelma 66, joka sijaitsee nousupinnan 64 ja kartio-osan 52 välissä (ks. kuvio 5). Vinopintalaitelmaan 66 kuuluu joukko akselinsuuntaisia ja kehän suunnassa tasavälisesi i sijaitsevia avoimia rakoja 67 (ks. kuvio 9 ja 10), jotka ulottuvat nousu-pinnan 64 ja kartio-osan 52 välille. Kuhunkin näistä raoista käy siihen tarkoin sopiva nousutanko 68, joka on nivelletty esim. niveltapilla 70 toisesta päästään lähelle tuurnanosan 54 päätä kartio-osan 52 viereen.

Nousutangot ovat liikutettavissa ensimmäisen kokoonvedetyn asennon, jota kuviot 11 ja 12 esittävät, ja toisen nousuasennon välillä, jota esittävät kuviot 9 ja 10.

Kokoonvedetyssä asennossa ollessaan nousutangot ovat tuurnanosan 54 akselin suuntaiset ja tasoissa sen ulkopinnan kanssa. Sen sijaan nousutankojen ollessa kukin oraassa nousuasennossaan ne ulottuvat ulospäin muodostaen yhtäläiset kulmat tuurnanosan 54 akselin kanssa, niin että syntyy rengasmainen nousupinta, joka johtaa ylöspäin syvennystä 62 kohti. Nousutangot voivat olla esikuormitettuina kokoon- 8 58737 vedettyyn asentoonsa esim. esikuormitusjousien (ei esitetty) avulla tai muilla vastaavilla keinoilla. Kuten parhaiten selviää kuvioista 9-L2, nousutankojen nivelletyt päät ovat sopivimmin pyöristetyt, minkä tarkoituksena on helpottaa lämmön avulla muovattavan putken kuumennetun päänosan siirtymistä ylöspäin nousu-pintaa myöten.

Kuten edellä on mainittu, nousutankoja voidaan esikuormittaa niin, että ne palaavat asianomaisiin kokoonvedettyihin asentoihinsa. Tankojen siirtämiseksi tästä asennosta ulostyönnettyyn asentoonsa voidaan sovittaa mitkä hyvänsä sopivat laitteet, samoinkuin niiden palauttamiseksi sisäänvedettyyn asentoon silloin, kun ei käytetä esikuormitusta. Eräs nimenomainen tapa, millä tämä liike saadaan aikaan, on yksityiskohtaisesti esitetty kuvioissa 14-21. Tässä suoritusmuodossa nousutangot ovat paljaina tuurnanosan sisustaa kohti ja ne voivat suoraan käydä liikkuvaa vinoa pintaa 164 vastaan. Kuvioissa 14-16 tuurnalaitelmaan 126, joka sopivimmin on valmistettu jäykkäpintaisesta aineesta, kuten esim. teräksestä, kuuluu ensimmäinen lieriömäinen tuurnanosa 128 ja akselinsuuntaisen välin päässä oleva suurennettu ja ontto tuurnanosa 130, joiden molempien poikkileikkauksen ulkohalkaisija on sama kuin muovaamattoman putkenosan 16 sisähalkaisija ja vastaavasti suurennetun kauluksen 12 sisähalkaisija. Tuurnalaitelma 126 muodostaa kokoonvedettävissä olevan nousupintalaitelman 144, johon kuuluu välissä oleva ontto lieriömäinen tuurnanosa 146, joka on samanakselinen tuurnanosien 128 ja 130 kanssa, sijaitsee niiden välissä ja yhdistää ne toisiinsa. Tuurnan väliosan 146 ulkohalkaisija on sopivimmin sama kuin laajennetun tuurnanosan 130 ja se liittyy tuurnanosaan 128 sisäänpäin suppenevan osan 147 välityksellä. Lisäksi joukko kehällä tasavälein sijaitsevia avoimia rakoja 148 (kuvio 14) ulottuu miltei koko tuurnanosan pituudelle. Kuhunkin näistä raoista käy tarkoin sopiva nousutanko 150, joka on nivelletty esim. niveltapilla 152 toisesta päästään lähellä tuurnanosan 146 päätä tuurnanosan 128 vierellä. Nousutangot voivat liikkua kuvioissa 14 ja 15 esitetyn ensimmäisen asennon ja kuviossa 16 esitetyn toisen asennon välillä.

Kuten kuvioista 14 ja 16 näkyy, nousutangot 150 ensimmäisessä kokoonvedetyssä asennossaan ollessaan ovat tuurnanosan 146 akselin suuntaisina ja tasoissa sen ulkopinnan kanssa. Sensijaan nousutankojen ollessa toisessa eli nousuasennossaan ne ulottuvat ulospäin muodostaen yhtäläiset kulmat tuurnanosan 146 akselin kanssa, niin että niistä muodostuu rengasmainen nousupinta, joka johtaa tuurnanosasta 128 ylös suurempaan tuurnanosaan 130. Nousutangot voivat olla ensimmäisessä asennossa esikuormitettuina esim. esikuormitusjousilla (ei esitetty), joihin voi myös liittyä laitteet sen estämiseksi, että tangot kääntyvät tuurnanosan 146 sisään. Kuten parhaiten näkyy kuvioista 15 ja 16, tankojen nivelpäät ovat sopivimmin pyöristetyt kohdassa 154 lämmön avulla muovattavan putken kuumennetun pääosan nousupintaa myöten 9 58737 ylöspäin tapahtuvan liikkeen helpottamiseksi.

Nousutangot 150 siirtyvät yhtaikaa ensimmäisistä kokoonvedetyistä asennoistaan toisiin nousuasentoihinsa esim. työntölaitteen 156 vaikutuksesta, johon laitteeseen kuuluu mäntä- ja sylinterilaitelma 158, joka voidaan saattaa toimimaan esim. tavanomaisilla laitteilla, joita ei ole esitetty. Laitelman 158 sylinteri 160 on sopivimmin asennettu lähelle suuremman tuurnanosan 130 vapaata päätä, niin että laitelman mäntä 162 ulottuu tuurnanosan 130 akselia pitkin sen sisään. Kuten kuviossa 15 on esitetty, tuurnanosien 130 ja 146 sisään on aksiaalisesti asetettu olennaisesti kartiomainen nousutankojen siirtoelin 164, joka vastaa pohjallaan männän 162 vapaaseen päähän. Nousutankojen siirtoelin on sopivasti mitoitettu, niin että se siirtää nousutangot niiden akselinsuuntaisesta asennosta nousuasen-toon, kuten jälempänä selviää.

Nousutankojen 150 ollessa ensimmäisessä eli kokoonvedetyssä asennossaan ja männän 162 ollessa taaksevedettynä, kuten kuviossa 15, nousutankojen vapaat sisäkulmat vastaavat kartiomaisen elimen 164 ulkopintaan tai ovat sen lähellä tämän elimen huipun ja pohjan välimailla. Kun mäntä- ja sylinterilaitelma 158 saatetaan toimimaan, mäntä siirtyy taaksevedetystä asennostaan, jota kuvio 15 esittää, kuvion 16 esittämään ulostyönnettyyn asentoon. Tämän vaikutuksesta elin 164 siirtyy akselin suunnassa kohti tuurnanosaa 128 ja tämä liike puolestaan aiheuttaa nousu-tankojen 150 kohoamisen kartiomaisen elimen päälle ja niiden liikkumisen ulospäin asianomaisiin nousuasentoihinsa. Tämänkaltaisen nousutankojen liikkeen aikaansaamiseksi voidaan käyttää mitä hyvänsä muitakin sopivia järjestelyjä.

Kuvioiden 5,6 ja 9-12 esittämässä suoritusmuodossa kuvioiden esittämät nousutangot 68 eivät ole täysin vapaina tuurnanosan 54 sisustaan päin. Liikkuva vino pinta 71 on yhteydessä nousutankoihin sauvojen 73 välityksellä, jotka liikkuvat niille sopivissa kanavissa 75.

Edelläolevan tuurna- eli sydänkappalelaitelman 44 selostuksen jälkeen kohdistetaan nyt huomio edulliseen suoritusmuotoon, jossa käytetään uranmuodostuslaitelmaa 48. Kuten parhaiten näkyy kuviosta 5, tähän laitelmaan kuuluu renkaanmuotoinen kannatin 72, joka on tuettuna samanakselisesti tuurna laitelman 46 ympärille jollakin sopivalla sovitelmalla, esim. kannatuselimillä 74, jotka on sopivalla tavalla yhdistetty kannattimeen ja tuurnalaitelmaan. Kuten parhaiten näkyy kuviosta 6, kan-nattimeen kuuluu suora keskiosa 76, joka samankeskisesti ympäröi tuurnalaitelman tuurnanosaa 54 välittömästi rengassyvennyksen 62 ulkopuolella. Kannattimeen kuuluu myös pääteosat 78 ja 80, jotka on liitetty osan 76 vastakkaisiin päihin sopivimmin yhdeksi kappaleeksi sen kanssa ja jotka ulottuvat sateen suunnassa sisään- 10 58737 päin ja poispäin näistä päistä, sopivimmin noin 45° kulmassa osan 76 akseliin nähden, mutta esilläolevan keksinnön tarkoituksena ei tietenkään ole mitenkään rajoittaa tätä kulmaa.

Kannattimenosa 78 on tarkoitettu kannattamaan useita kehälle välin päähän toisistaan sovitettuja mäntä- ja sylinteriyksikköjä 82, joista yksi on esitetty kuviossa 6. Jokaiseen näistä yksiköistä, jotka on tuettu kannattimeen 78 jollakin sopivalla tavalla, esim. mutterilla 84, kuuluu sylinteri 86, joka sijaitsee kannattimen-osan ulkopuolella, ja mäntä 88, joka sijaitsee kannatimenosan sisäpuolella ja suuntautuu sitä vastaan kohtisuoraan suuntaan. Männän 88 vapaaseen päähän on toisesta päästään sopivalla tavalla liitetty uranmuodostuselin 90, johon, kuten parhaiten näkyy kuviosta 7, sopivimmin kuuluu runko-osa 92 ja tähän verrattuna ohuempi, jonkin verran pyöristetty vapaa pää 94.

Mäntä- ja sylinteriyksiköiden 82 toiminta voidaan saada aikaan tavanomaisella tavalla. Männät 88 ja niiden kunkin uranmuodostuselin 90 voivat liikkua taaksevede-tystä asennosta, joka on esitetty ehjin viivoin kuviossa 6, ulostyönnettyyn asentoon, jota katkoviivat esittävät, ja päinvastoin. Uranmuodostuselinten kunkin ollessa taaksevedetyssä asennossaan niiden päät 94 ovat sopivimmin samalla ympyrällä säteettäisesti tuurnanosaa 54 ulompana sekä rengassyvennyksestä 62 sivussa sen toisella puolella. Uranmuodostuselinten kunkin ollessa ulostyönnetyssä asennossaan niiden päät 94 niinikään sopivimmin ovat samalla ympyrällä säteettäisesti tuurnanosaa 54 ulompana ja sivussa rengassyvennyksestä 62 sen toisella puolella, mutta molempia lähempänä kuin sisäänvedetyssä asennossa. Uranmuodostuselinten liikeradat ovat sopivimmin sellaiset, että ne jatkettuina leikkaisivat tuurnanosan 54 akselin terävässä, esim. 45° kulmassa. Lisäksi mäntä- ja sylinteriyksiköt ovat sopivimmin kehän suunnassa tasavälisesti sijoitettuina kannattimenosan 78 ympärille.

Kannattimenosa 80 kannattaa samoinkuin kannatimenosa 78 useita kehän suunnassa välin päässä toisistaan olevia mäntä- ja sylinteriyksikköitä 96, joista yksi on esitetty kuviossa 6. Kukin yksikkö 96, joka sopivimmin on identtinen mäntä- ja sylin-teriyksikön 82 kanssa, on liitetty kannattimenosaan 80 sopivalla tavalla, esim. mutterilla 98 ja siihen kuuluu ulkopuolella sijaitseva sylinteri 100 ja sisäpuolella sijaitseva mäntä 102, joka suuntautuu kannattimenosaa vastaan kohtisuoraan suuntaan. Kuhunkin yksiköistä 96 kuuluu uranmuodostuselin 104, joka on jollakin sopivalla tavalla liitetty mäntänsä 102 vapaaseen päähän. Kuten parhaiten näkyy kuviosta 8, uranmuodostuselin 104 on sopivimmin poikkileikkaukseltaan samanlainen kuin uranmuodostuselin 90, joten siihen kuuluu runko-osa 106 ja mitoiltaan jonkinverran pienempi, jonkinverran pyöristetty vapaa pää 108. Erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti kuitenkin uranmuodostuselimen 104 muoto on kaareva, n 58737 sopivimmin ympyränkaari. Uranmuodostuselimet 104 voivat samoin kuin uranmuodostus-elimet 90 liikkua sisäänvedetyn asennon, jota kuviossa 6 esittävät ehjät viivat, ja kuviossa katkoviivoilla esitetyn ulostyönnetyn asennon välillä.

Uranmuodostuselinten 104 kunkin ollessa sisäänvedetyssä asennossaan sijaitsevat päät 108 sopivimmin samalla ympyrällä säteettäisesti tuumanosan 54 ulkopuolella ja sivussa rengassyvennyksestä 62 uranmuodostuselimiä 90 vastapäätä. Uranmuodostuselinten 104 kunkin ollessa ulostyönnetyssä asennossaan päät 108 niinikään sopivimmin sijaitsevat samalla ympyrällä lähempänä tuurnanosaa 54 ja syvennystä 62, mutta myöskin välin päässä niistä. Jokainen muodostuselin 104 liikkuu samoin kuin elimet 90 sopivimmin pitkin rataa, joka jatkettuna leikkaisi tuurnanosan 54 akselin terävässä, esim. 45° kulmassa.

Mäntä- ja sylinteriyksiköt 96 ja niihin liittyvät uranmuodostuselimet ovat sopivimmin kehän suunnassa tasavälein sijoitettuina kannattimen 72 kannattimenosan 80 ympärille. Lisäksi näitä yksiköitä on sopivimmin riittävä lukumäärä, niin että uranmuodostuselinten 104 ollessa ulostyönnettyinä ne muodostavat jatkuvan renkaan tuurnanosan 54 ympärille.

Sopivat tavanomaiset laitteet (ei esitetty) on järjestetty mäntä- ja sylinteri-yksiköiden 82 ja 96 saattamiseksi toimimaan, sopivimmin yhtaikaa. Nämä laitteet sopivimmin saattavat yksiköt automaattisesti toimimaan oikeana ajankohtana holkki-pään 10 muodostusprosessin aikana. Lisäksi kannatin 72 voi olla varustettu sopivin ohjaimin, kuten ohjaimin 109, jotka ovat liukukosketuksessa elimiin 90 ja 104 näiden elinten liikkeen aikana. Kuvioissa on esitetty, että uranmuodostuselimet liikkuvat mäntä- ja sylinteriyksiköiden toimesta, mutta elimiä voidaan myös liikuttaa muilla tavoin, kuten esim. mekaanisesti sopivan mekaanisen vivuston avulla.

Olettaen, että laitteisto 44 on rakennettu yllä selostetulla tavalla, huomio kohdistetaan nyt menetelmään holkkipään 10 muodostamiseksi esillä olevan keksinnön erään edullisen suoritusmuodon mukaisesti. Kuten kuviossa 9 on esitetty, asetetaan tiivistysrengas 26 tai muu sopivanmuotoinen tiiviste tuurnanosan 54 ympärille ja rengassyvennykseen 62, niin että osa tiivisteestä ulkonee tuurnanosan ulkopinnasta ja niin että osa ulottuu siitä sisäänpäin. Mikäli halutaan tai on tarpeen, voidaan tuurnanosaa sopivasti voidella ja/tai lämmittää kitkan vähentämiseksi. Nousutangot 68 pidetään asianomaisissa nousuasennoissa.

Kun sopivasti mitoitetun lämmön avulla muovattavan putken päätä lähinnä oleva osa on kuumennettu termoelastisen muovattavuutensa alueelle, mikä voidaan toimittaa millä hyvänsä sopivalla tavalla, kuumennetun putkenosan vapaa pää asetetaan saman- 12 58737 keskisesti tuurnanosan 50 vapaan pään ympärille, sopivimmin osan 58 kartiomaisen osan 60 avulla. Päänosaa siirretään sitten eteenpäin ylös kartiota 52 myöten, nou-sutankojen 68 pyöristettyjen kulmien yli ja ylös tankoja myöten, kuten myöskin on esitetty kuviossa 9. Tämä liike aikaansaa päänosan leviämisen ulospäin ja tiivisteen 26 yli. Kun siirtoliikettä jatketaan, kuumennetun päänosan vapaa pää siirtyy tiivisteen ohi ja muotoutuu sisäänpäin tuurnanosan 54 pintaa vastaan, kunnes se vastaa pysäyttimeen 56, kuten kuva 10 esittää. Nousutangot palautetaan sitten sisäänvedettyyn akselinsuuntaiseen asentoonsa, kuten kuvio 11 osoittaa. Tässä vaiheessa voidaan antaa sisäpuolisen alipaineen ja/tai ulkopuolisen, säteettäisesti sisäänpäin suuntautuvan ilmanpaineen vaikuttaa tuurnanosiin 50 ja 54 tuurnassa olevien reikien, kuten kuviossa 14 näkyvien reikien 166, kautta.

Kuumennetun päänosan painautuessa pysäytintä 56 vasten se muuttaa muotoaan, ja pysäyttimen saavutettuaan se asettuu likeisesti tuurnanosan 50, kartion 52 ja tuurnanosan 54 määräämään muotoon tiivisteen 26 molemmin puolin, muodostaen täten holkkipään osat 14 ja 16 ja laajennetun kauluksen 12 osat 18 ja 20. On kuitenkin huomattava, että laajennetun kauluksen 12 osaa 22 vastaava osa (esimerkkinä osa 22') muotoutuu vain ylimalkaisesti tiivisteen 26 ympärille. Tarkemmin sanoen, kuten parhaiten näkyy kuviosta 11, tämän osan kehäsivuseinät 28’ ja 30' ovat sisäänpäin kaltevat ja erossa tiivisteestä 26 niin, että uralla, jossa tiiviste sijaitsee, on sisäkehällään huomattavasti suurempi pitkittäissuuntainen ulottuvuus kuin mitä itse tiivisteen pitkittäissuuntainen ulottuvuus on. Esillä olevan keksinnön edullisen suoritusmuodon mukaisesti kuvion 11 mukaiset sivuseinämät 28' ja 30' muovataan niiden vielä ollessa lämmön avulla muovattavassa tilassa, niin että sisäkehäuralla tulee olemaan jokin kuvioiden 1-4 yhteydessä esitetyistä muodoista. Tämä saadaan aikaan uranmuodostuslaitteiston 48 avulla, kuten seuraavasta selviää.

Kun kuumennettu päänosa on asetettuna tuurnanosan 54 ja tiivisteen 26 ympärille kuvion 11 esittämällä tavalla, ovat uranmuodostuselimet 90 ja 104 asianomaisissa sisäänvedetyissä asennoissaan erossa alkuun muodostuneista sivuseinämistä 28' ja 30'. Tässä vaiheessa siirretään uranmuodostuselimet, sopivimmin yhtaikaa, asianomaisiin ulostyönnettyihin asentoihinsa. Tämän liikkeen aikana elinten 90 ja 104 päät käyvät sivuseinämiä 28' vast. 30' vastaan aiheuttaen näiden sivuseinämien tai ainakin niiden segmenttien muodonmuutoksen toisiaan kohti. Kun uranmuodostuselimet päätyvät ulostyönnettyyn asentoonsa, mikä näkyy parhaiten kuviosta 12, muodostuvat kuvioiden 1-4 mukaiset sivuseinämät 28 ja 30. Uranmuodostuselinten 90 ja 104 ansiosta muodostuvat varemmin selostetut sivuseinien 28 ja 30 pinnat 34 ja 36 sekä pintasegmentit 42.

Uranmuodostuselinten tulee olla oikealla tavalla kohdistettuina tuurnalaitelmaan π 58737 46 nähden edellä sanotun aikaansaamiseksi. Uranmuodostuselimet voidaan sovittaa ja valita sopivasti, niin että ne aikaansaavat juuri kuvioissa 1-4 esitetyn uran-muodon tai ne voidaan asianmukaisesti asentaa ja valita erilaisten muiden keksinnön puitteisiin kuuluvien muotojen aikaansaamiseksi. Esimerkiksi uranmuodostuselimet 104 voisivat olla yhtäläisiä uranmuodostuselinten 90 kanssa yhtäläisten pintasegmenttien 42 muodostamiseksi tiivisteen molemmin puolin. Tässä suhteessa uranmuodostuselimet voisivat olla pitkittäissuunnassa kohdakkain, niin että tiivisteen molemmin puolin olevat pintasegmentit 42 tulevat olemaan pitkittäissuunnassa kohdakkain, tai uranmuodostuselimet voisivat olla lomittain, niin että pintasegmentit tiivisteen molemmin puolin tulevat olemaan lomittain. Lisäksi uranmuodostuselimet 90 voitaisiin tehdä yhtäläisiksi uranmuodostuselinten 104 kanssa, niin että lopullisesti muodostuva sivuseinämän 28 pinta 34 tulee olemaan yhtäläinen sivuseinämän 30 pinnan 36 kanssa. On kuitenkin muistettava, että uranmuodostus-laitteiston 48 käytön perimmäisenä tarkoituksena on muuttaa sisäkehäuran muotoa niin, että tiivisteen paikoiltaan siirtymistä vastustava voima suurenee ja mieluimmin tiiviste lukittuu uraan. Käytettävien muodostuselinten lukumäärä riippuu siitä, mikä nimenomainen uranmuoto halutaan.

Kun sivuseinämät 28 ja 30 ovat muodostuneet uranmuodostuselinten 90 ja 104 toimesta, uranmuodostuselimet siirretään sisäänvedettyihin asentoihinsa. Vastamuo-dostuneen holkkipään annetaan jäähtyä lämpötilaan, joka on sen termoelastista muovautumisaluetta alhaisempi, esim. antamalla ympäristölämpötilan vaikuttaa siihen pitemmän aikaa tai jäähdyttämällä sitä nesteellä. Muodostuselimet 90 ja 104 pidetään sopivimmin ulostyönnetyssä asennossaan ainakin osan holkkipään jäähty-misajasta. Kun holkkipää 10 on riittävästi jäähtynyt, se erotetaan tuurnalait-teistosta, tiivisteen 26 jäädessä paikoilleen sisäkehäuraan 24. Erottamisen alkuvaiheessa tiiviste liikkuu ylös nousupintaa 64 myöten, muuttaen muotoaan säteet-täisesti ulospäin, minkä ansiosta se nousee helposti ulos syvennyksestä 62. Tiiviste 26 on sopivimmin sama tiiviste, jota lopullisesti tullaan käyttämään juuri muodostetun holkkipään yhteydessä, joten on suotavinta, että se jää uraan 24.

On kuitenkin selvää, että näin ei välttämättä tarvitse olla. Lisäksi voidaan varustaa useampi kuin yksi tiiviste ja tiiviste tai tiivisteet voidaan sovittaa paikoilleen käyttäen niiden yhteydessä yhtä tai useampaa tiivisteen pidäke-elintä, jotka ovat muodoltaan sopivia niin, etteivät ne tee tyhjiksi esilläolevan keksinnön päämääriä.

Lämmön avulla muovattavan putken kuumennettu päänosa voidaan asettaa tuurnalaitteis-ton ympärille ja erottaa siitä holkkipään 10 muodostamisen jälkeen jotakin tavanomaista keinoa käyttäen, kuten esim. laitetta käyttäen, joka on esitetty USA-patentissa n:o 3,520,047 (Muhlner et ai., 14.7.1970). Kun edellä on esitetty, 14 58737 että kuumennettu päänosa siirtyy laitelman 46 tuurnanosien päälle ja yli, on ilmeistä, että päinvastoin voidaan siirtää tuurnanosat kuumennetun päänosan sisään tai että sekä tuurnalaitteistoa että päänosaa voidaan liikuttaa samanaikaisesti.

Eräässä toisessa suoritusmuodossa esilläolevan keksinnön mukaisesti muodostettu holkkipää 110 on esitetty kuviossa 13. Holkkipäähän 110 kuuluu laajennettu holkin-muotoinen kaulus 112, joka suppenee sisäänpäin kohdassa 114 ja sulautuu yhteen putken muovaamattoman osan 116 kanssa. Vaikka selostuksessa esitetään lämmön avulla muottava putken ja siten myös laajennettu kaulus ympyräpoikkipintaisina, on selvää, että muunlaiset poikkileikkausmuodot myös tulevat kysymykseen. Kuten kuviosta 13 käy ilmi, kauluksen 112 sisähalkaisija on hieman suurempi kuin muovaa-mattoman osan 116 ulkohalkaisija. Täten kaulus voi ottaa vastaan holkki-nysälii-toksen nysäosan (ei esitetty) koaksiaalisesti, jonka nysäosan ulkohalkaisija on sama kuin muovaamattoman putkenosan 116. Kauluksen 112 vapaa pää voi olla ulospäin levitetty kohdassa 118 nysän sisäänpanon helpottamiseksi. Lisäksi kaulukseen 112 kuuluu laajennettu rengasmainen vako 120, joka muodostaa sisäkehällä olevan kanavan tai uran 122. Uraan on asetettu rengasmainen, esim. kovasta kumista valmistettu tiiviste 124, joka ulottuu sisäänpäin huomattavan matkan kauluksen sisäpinnan ohi. Tällä tavalla tiiviste aikaansaa tehokkaan tiivistyksen holkki-nysä-liitoksen nysäosan ja holkkiosan kesken.

Vaikka tiiviste 124 on esitetty O-renkaana, jolla on ympyräpoikkileikkaus, käy seuraavasta ilmeiseksi, että esillä oleva keksintö ei ole rajoitettu tällaiseen profiiliin. Eräs keksinnön mukaisen muovausmenetelmän etu on sen soveltuvuus eri profiilit omaavien tiivisteiden yhteydessä.

Sen lisäksi, mitä on selostettu kuvioiden 14-16 yhteydessä, tuurnanosa 130 voi laajeta ulospäin varsin jyrkästi vapaassa päässään muodostaen torvimaisen pinnan 132 ja tuurnan kannatuspinnan 134. Tuurnalaitteisto on sopivimmin järjestetty vaaka-asentoon esim. yhden tai useamman kannatussauvan 136 varaan, jotka on liitetty kannatuspinnan 134 vastakkaisiin päihin sekä kiinteisiin tukiin (ei esitetty). Kuten jälempänä selviää, torvimaista pintaa 132 käytetään hyväksi holkkipään 110 laajennetun pään 118 muodostamisessa.

Laajennettuun tuurnanosaan 130 kuuluu myös rengasmainen syvennys 140, joka on sopiva vastaanottamaan tiivisteen 124 säteettäisesti sisäänpäin osoittavan pinnan, ja rengasmainen nousupinta 142, joka on ulospäin ja syvennyksestä 140 poispäin kalteva tuurnanosan 128 suuntaan. Nousupinta 142 auttaa tiivisteen poistamista syvennyksestä, kun holkkipää 10 on muodostettu valmiiksi tuurnanosien ympärillä.

15 58737

Jokin tavanomainen imulaite (ei esitetty) voidaan järjestää vaikuttamaan tuurnan-osan 130 vapaaseen avoimeen päähän alipaineen aikaansaamiseksi tuurnanosien 130 ja 146 sisälle, joissa voi olla joukko kehän suunnassa ja pitkittäissuunnassa välin päässä toisistaan olevia ilmakanavia 166. Tällöin syntyy sisäänpäin suuntautuvia imuvoimia tuurnanosien ympärille, jotka auttavat holkkipään 110 muovautumista tuurnanosien ja tiivisteen ympärille. Lisäksi imu voi olla sen suuruinen, että se siirtää nousutangot 150 sisäänvedettyihin asentoihinsa ilman että tarvitaan käyttää edellä mainittuja esijännityselimiä. Tätä silmälläpitäen voidaan sovittaa tuurnanosien ympärille tavanomaisia tiivistyselimiä, kuten O-renkaita, sopivasti sijoitettuina, jotta imuvoimat saataisiin aikaan.

Ajatellen tuurnalaitteiston 126 olevan edellä selostetun rakenteen mukainen kohdistetaan nyt huomio keksinnön tämän suoritusmuodon mukaiseen holkkipään 110 muodos-tamismenetelmään. Kuten kuviossa 18 on esitetty, on tiivisterengas, esim. O-rengas, 124 asetettu tuurnanosan 130 ympärille rengassyvennykseen 140. Jos halutaan tai on tarpeen, voidaan tuurnanosat sopivasti voidella ja/tai lämmittää kitkan vähentämiseksi. Nousutangot 150 ovat asianomaisissa toisissa eli nousuasennoissaan.

Kun sopivasti mitoitetun lämmön avulla muovattavan putken päätä lähinnä oleva osa on kuumennettu termoelastisen muovautumisensa alueelle, se sijoitetaan keskeisesti tuurnanosan 128 vapaan pään ympärille. Kuumennettua päänosaa siirretään sitten eteenpäin ja ylös kaltevaa osaa 147 myöten, nousutankojen 150 pyöristettyjen kulmien 154 yli ja näitä tankoja myöten ylös, kuten kuviosta 19 selviää.

Tämä aiheuttaa luonnollisesti pään laajenemisen ulospäin ja 0-renkaan 124 yli. Liikettä eteenpäin jatkettaessa kuumennetun päänosan vapaa pää siirtyy 0-renkaan ohi ja muovautuu sisäpinnaltaan tuurnanosan 130 torvimaisen osan 132 mukaiseksi, kuten kuviosta 20 selviää. Tällä hetkellä voidaan sisäpuolinen imu ja/tai ulkopuolelta kohdistettu ja säteettäisesti sisäänpäin suuntautuva paine järjestää vaikuttamaan tuurnanosiin 130 ja 146. Samanaikaisesti sylinteri 162 ja kartio-mainen elin 164 siirretään poisvedettyihin asentoihinsa, jotta ne sallivat nousu-tankojen palaamisen sisäänvedettyihin akselinsuuntaisiin asentoihinsa. Esimerkiksi kuumennetun päänosan sijoittamiseksi tuurnanosien päälle varustettu laitteisto (ei esitetty) voi olla toiminnallisesti liitetty jollakin tavanomaisella tavalla (ei esitetty) saattamaan sylinterin 160 toimimaan, kun kuumennetun putken-osan vapaa pää saavuttaa ennalta määrätyn kohdan tuurnanosan 130 torvimaisella osalla 132.

Kuumennettu päänosa mukautuu muodoltaan tarkoin kolmeen tuurnanosaan 128,130 ja 146, nousutankoihin 150 ja O-renkaaseen 124, kuten kuviosta 21 näkyy, muodostaen

Claims (4)

16 5 8 7 3 7 holkkipään 110. Nousutankojen pyöristetyt kulmat 154 ja kalteva pinta 147 saavat aikaan osan 110 kartiomaisen osan 114, ja tuurnanosan 130 torviosa 132 muodostaa laajennetun pään 118. Tämän jälkeen vastamuodostettu holkki jäähdytetään ja erotetaan tuurnalaitteistosta tavanomaiseen tapaan, jättäen 0-rengas 124 paikoilleen sisäkehäuraan 122.

1. Menetelmä holkkipään (10,110), jossa on sisäkehäura (24,122), muodostamiseksi lämmön avulla muovattavaan putkeen, jolloin uralla (24,122) on määrätty muoto, joka estää siinä olevan tiivisterenkaan (26,124) siirtymistä, johon menetelmään kuuluu seuraavat vaiheet: tiivisteen (26,124) asettaminen pitkänomaisen tuurnan (46.146) ympärille ja tuurnan (46,146) ulkopinnassa olevaan syvennykseen (62,140) sekä ennalta määrätyn segmentin toiselle puolelle; mainitun lämmön avulla muovattavan putken ainakin päätä lähinnä olevan osan kuumentaminen termoelastisen muovattavuutensa alueelle; tuurnan (46,146) toisen pään asettaminen putken kuumennetun pään sisälle tuurnan ja pään välisellä suhteellisella liikkeellä; tuurnan (46.146) ja kuumennetun päänosan siirtäminen toisiinsa nähden siten, että päänosa tulee ympäröimään ainakin osaa tuurnasta tiiviste (26,124) ja mainittu ennalta määrätty segmentti mukaanluettuina; viimeksimainitun suhteellisen liikkeen aikana ja päänosan lähestyessä tiivistettä (26,124) ennalta määrättyä segmenttiä myöten päänosan riittävän ulospäin muovautumisen aiheuttaminen tiivisteen (26,124) yli kulkemista varten ja sen jälkeen sen pitkittäisen osan saattaminen kulkemaan tiivisteen (26,124) yli; sen jälkeen kun pitkittäinen osa on kulkenut tiivisteen yli ja saavuttanut ennalta määrätyn aseman tiivisteen molemmin puolin sijaitsevan päänosan saattaminen vetäytymään sisäänpäin niin, että syntyy sisäkehäura tiivisteen (26,124) ympärille tiivisteen jäädessä syvennykseen (62,140); sekä päänosan lämpötilan laskettua termoelastisen muovattavuusalueen alapuolelle tuurnan vetäminen pois päänosasta, tunnettu siitä, että päänosan riittävä ulospäin muovautuminen tiivisteen yli kulkemista varten tapahtuu siirtämällä osaa ylös kartiomaiseksi laajennettua nousupintaa (66,144) pitkin ja että ennen vaihetta, jossa osa päänosasta saatetaan vetäytymään sisäänpäin tiivisteen ympärille, nou-supinta (66,144) supistetaan lieriömäiseen asentoon, jossa se on olennaisesti tuurnan akselin suuntainen. 1 Patenttivaatimuksen 1 mukainen menetelmä, tunnet tu siitä, että vai- 17 58737 heeseen, jossa päänosa saatetaan muovautumaan ulospäin, sisältyy päänosan siirtäminen ylös kehän suunnassa toisistaan välin päässä olevia liikkuvia nousupintoja (68,150) pitkin.

3. Tuurnalaitelma (44,126) holkkipään (10,110), jossa on sisäkehäura (24,122), muodostamiseksi lämmön avulla muovattavaan putkeen patenttivaatimuksen 1 tai 2 mukaisen menetelmän mukaisesti, johon laitelmaan kuuluu pitkänomainen tuurna (46), jossa on kehäsyvennys (62,140), mainitun tuurnan ympärille ja mainittuun syvennykseen (62,140) sijoitettu tiiviste (26,124) sekä nousupintajärjestely (66,144), jossa on nousupinta, joka ulottuu tuuman ulkopinnalta kohti tiivistettä (26,124), tunnettu siitä, että nousupintajärjestely (66,144) voi liikkua olennaisesti poikittaissuunnassa tuurnan akseliin nähden ensimmäisen asennon, joka muodostaa nousupinnan, ja toisen asennon, joka oleellisesti poistaa nousupinnan, välillä.

4. Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että liikkuvaan nousupintaan (66,144) kuuluu joukko pitkänomaisia välin päässä toisistaan tuurnan akselin ympärillä sijaitsevia elimiä (68,150), joiden jokaisen toinen pää on kiinnitetty kääntyvästi elimen (68,150) kääntyvää liikettä varten ensimmäisen asennon ja toisen asennon välillä. 1 Patenttivaatimuksen 3 mukainen laitelma, tunnettu siitä, että mainittuun syvennykseen (62,140) kuuluu rengasmainen nousupinta, joka muodostaa mainitun syvennyksen toisen rengasmaisen reunan, joka ulottuu ulospäin ja pituussuunnassa mainitun nousupinnan (66,144) suuntaan. 18 5 8 737