FI58300C - Skumdispenseringsanordning foer skumningsbar vaetska och luft - Google Patents

Description

RSfF^l M (ID^W^UTUSJULKAISU C O 7 Λ A

JjSflff l J 1} utlAggninosskiuft 3 ° ° υ υ (51) tojrffiKjo} B 65 D 35/36, B 05 B 11/00 SUOMI—FINLAND (11) PtWnttHwkemu»—h£«ntanrtknln| T60669 (22) Hak#ml*ptlvt—Aiw&knfngsdtf 15.03.76 (23) AlloipUvt—Glltlgh«adag 15-03.76 (41) Tullut JulklMk»! — BIMt off«ntll| 0U. 10.76

Pentti. ]« rekisterihallitut (44) Nlhtivlkslpanon kuri.J.llotam p*m—

Patent· och refisterstyrelsen ' AmiMcm utiafd och uti.ikrifun pubUnrad 30.09.80 ^ (32)(33)(31) Pyydetty «tuoikeu*—B**»nl pr<orit«t 03.0U.75 03.OU.75 USA(US) 56U700, 56U701 (71)(72) Hershel Earl Wright, 12 Eighth Drive, Decatur, Illinois 62521, USA(US) (7U) Ruska & Co (5U) Vaahdonjakelulaite vaahdotettavaa nestettä ja ilmaa varten -Skumdispenseringsanordning för skumningsbar vätska och luft Tämä keksintö koskee vaahdonjakelulaitetta vaahdotettavaa nestettä ja ilmaa varten, jossa laitteessa on taipuisa seinä, tyhjennysaukko ja huokoinen elin, joka erottaa tyhjennysaukon alueen säiliön sisäosasta, sekä johto, joka on yhteydessä säiliön sisäosan ja huokoisen elimen kanssa.

Monet tuotteet, kuten puhdistusaineet, kauneuden- ja ihonhoitoaineet " sekä elintarvikkeet soveltuvat tyhjennettäväksi vaahdon muodossa sopivasta käsijakelulaitteesta. Tunnetaan ylipainejakelulaitteita, mutta niissä käytettävästä verraten korkeasta paineesta seuraa toisaalta se, että säiliön tulee olla verraten lujan, jolloin se on kallis ja toisaalta hankaluuksia käyttäjälle säiliön säilyttämisessä ja tyhjentämisessä. Lisäksi tällaisten ylipainejakelulaitteiden epäkohtana on se, että vaahdon muodostukseen ja tyhjentämiseen käytettyä kaasua ei voida täyttää uudelleen, mikä siis rajoittaa jakelulaitteen kestoaikaa.

Tästä syystä on kehitetty joustavia vaahdotuslaitesäiliöitä, jotka toimivat käsin puristamalla tarvittavan paineen aikaansaamiseksi. Tällaiset säiliöt, joita tunnetaan US-patenteista 3 ^22 993 ja 3 i»28 222, voivat kuitenkin toimia ainoastaan yhdessä asennossa, tavallisesti pystyssä. Vaahdotussäiliö, joka voidaan käyttää ylösalaisessa asennossa, on esitetty ja selitetty US-patentissa 3 ^22 993· 2 58300

Vaikka eräät näistä laitteista aikaansaavat hyvää vaahtoa, rajoituksena on se, että pulloa ei saa ravistaa ennen käyttöä tai ettei se kestä toistuvaa käyttöä. Vaahdon jakelijan ravistus tai toistuva käyttö ja sen seurauksena oleva ilman imeminen sisälle muodostaa vaahtoa pulloon, erityisesti poistokohdassa. Tämä aikaansaa keskeytyksen vaahdotusprosessissa ja riittämättömän vaahdon.

Keksinnön tarkoituksena on saada aikaan vaahdotussäiliö, jossa ei ole edellä esitettyjä epäkohtia eli säiliö, jota voidaan käyttää missä asennossa tahansa ja riippumatta juuri tapahtuneesta ravistamisesta tai käytöstä.

Keksinnön mukaiselle säiliölle on tunnusomaista se, että säiliön si- — säosa on yhteydessä ulkoilman kanssa venttiilin kautta, joka sallii ilman virrata vain sisäänpäin säiliöön, ja että johto on muodostettu siten ja venttiili toimii siten, että yhden mainitun aineen virtaus säiliön sisäosasta johdon kautta suunnataan huokoiseen elimeen, kun säiliö saatetaan paineen alaiseksi, samalla kun toisen mainitun aineen virtaus johdetaan suoraan säiliön sisäosasta huokoiseen elimeen.

Tällöin pääsee ilma säiliön ulkopuolelta sisälle säiliöön mainitun venttiilin kautta eikä se joudu kulkemaan huokoisen elimen läpi, joten nesteen vaahdottuminen säiliön sisällä ehkäistään. Kun säiliötä puristetaan, sulkeutuu venttiili sen sijaan automaattisesti, ja sekä vaahdotettavaa nestettä että ilmaa puristetaan huokoisen elimen läpi, jolloin tapahtuu haluttu vaahdon muodostuminen.

Kun säiliötä pidetään puristamisen aikana pystyasennossa, virtaa johdon kautta nestettä, kun taas ilma virtaa suoraan huokoisen elimen läpi. Kun säiliötä pidetään ylösalaisin, virtaavat neste ja ilma päinvastoin, mutta vaahdonmuodostus on yhtä tehokasta.

Keksinnön mukaan on edullista, että johdon suuaukkoa säiliön sisällä ympäröi pussi, joka erottaa mainitut kaksi ainetta toisistaan. Pussi saa aikaan sen, ettei ilman virtaus johdon kautta esty, vaikka säiliötä ra-vistettäisiinkin.

Keksintöä selostetaan lähemmin seuraavassa viitaten oheisiin piirustuksiin, joissa

Kuva 1 esittää pituusleikkausta keksinnön mukaisesta vaahdonjakelusäi-liöstä, kuva 2 esittää kuvan 1 säiliötä puristettaessa sitä pystysuorassa asennossa, kuva 3 esittää kuvan 1 säiliötä puristettaessa sitä ylösalaisin käännetyssä asennossa, kuva 4 esittää pituusleikkausta keksinnön toisen sovellutusmuodon mukaisesta vaahdonjakelusäiliöstä ja 3 , 58300 kuva 5 esittää kuvan 4 säiliötä puristettaessa sitä ylösalaisin käännetyssä asennossa.

Kuva 1 esittää kaaviollisesti joustavaa vaahdotussäiiiötä 12, jossa on huokoinen elin 14 ja putki 16, jonka toinen pää ulottuu vaahdotettavaan liuokseen 18. Putken 16 vastakkainen pää ulottuu huokoisen elimen 14 läpi. Esitetyssä sovellutusmuodossa putki on tehty kahdesta osasta 20 ja 22 valmistuksen yksinkertaistamiseksi, mutta putki voi luonnollisesti olla myös yhtä kappaletta.

Putken 16 se osa, joka ulottuu huokoisen elimen 14 läpi, on varustet-- tu ainakin yhdellä aukolla 26, joka avautuu huokoiseen elimeen 14 ja toisella aukolla 28, joka avautuu säiliön 12 ulossyöttöalueeseen 30 venttiilin 24 kautta. Venttiili on tässä tapauksessa kuula 32, jota kannat-taa ryhmä ulkonemia 34 putken 16 sisäpinnalla. Venttiili säätää väliaineen, joko ilman tai vaahdotettavan liuoksen, virtausta joko aukon 26 tai aukon 28 kautta.

Vaahdotuslaitteen 10 toimintaa havainnollistetaan parhaiten kuvien 2 ja 3 avulla. Kuvassa 1 vaahdotuslaite on esitetty pystysuorassa asennossa, pohja alaspäin. Säiliön 10 saattaminen puristuksen alaiseksi pakottaa vaahdotettavaa nestettä ylös putkea 16 pitkin. Tällöin nousee kuula 32 ylöspäin sulkien aukon 28. Tämän seurauksena vaahdotettavaa liuosta 18 suuntautuu aukon 26 kautta huokoiseen elimeen 14. Samanaikaisesti paine pakottaa säiliössä olevaa ilmaa virtaamaan säiliön yläosasta 36 huokoiseen elimeen 14, missä se sekoittuu aukosta 26 tulevan vaahdotettavan liuoksen 18 kanssa. Tällöin muodostuu vaah-toa 38, joka purkautuu ulossyöttöalueesta 30. Paineen poistamisen, toisin sanoen sormien irrotuksen tai löysäämisen jälkeen, kuula 32 palautuu alas ulkonemia 34 vasten, jolloin ilmaa pääsee virtaamaan säiliöön aukon 28 kautta. Tästä on seurauksena säiliön melko nopea alku-peräiseen muotoon palautuminen.

Kuva 3 esittää vaahdotuslaitetta 10 ylösalaisin käännetyssä asennossa. Johdon 16 pää, joka aikaisemmin ulottui vaahdotettavaan liuokseen 18, ulottuu nyt liuoksen yläpuolella olevaan ilmatilaan. Huokoinen elin 14, joka kuvassa 2 oli kosketuksessa vaahdotettavan liuoksen 18 yläpuolella olevan ilmatilan kanssa, on nyt välittömässä kosketuksessa vaahdotettavan liuoksen kanssa. Säiliön puristaminen pakottaa ilmaa johtoa 16 pitkin. Kuula 32 laskeutuu sulkien aukon 28, mikä aikaansaa sen, että ilma suuntautuu aukon 26 läpi huokoiseen elimeen ja sekoittuu vaahdotettavan liuoksen 18 kanssa, jota pakotetaan huokoiseen elimeen 14. Tällöin syntyy vaahtoa 38, joka virtaa ulos ulossyöttöalueen 30 kautta. Vaikka virtausradat on muutet- 11 58300 tu kääntämällä säiliö 10 ylösalaisin, niin nettotulos on sama, toisin sanoen, ilman ja vaahtoliuoksen seos paineenalaisena huokoisessa elimessä 14 tuottaa tasa-aineista vaahtoa, joka virtaa ulos säiliöstä riippumatta säiliön asennosta käytön aikana.

Tarvittava venttiili on sellainen, että se sulkee johdon aukon 28, joka johtaa säiliön ulostuloon, kun säiliö on saatettu paineenalai-seksi riippumatta säiliön asennosta. Tällöin suuntautuu putkesta väliainetta, joko vaahdotettavaa liuosta tai ilmaa, huokoiseen elimeen huokoisen elimen kohdalla olevan aukon kautta. Lisäksi venttiili-laitteen täytyy toimia siten, että aukko 28 avautuu, jotta ilmaa pääsee säiliöön, kun puristus lopetetaan. Edullinen laite on kuula 32, joka toimii selitetyllä ja kuvissa 1-3 esitetyllä tavalla, mutta on ilmeistä, että mikä tahansa venttiililaite, joka toimii selitetyllä tavalla, kuuluu keksinnön puitteisiin. Kuulan 32 etuna on lisäksi venttiilin sulkeutuminen käännettäessä säiliö ylösalaisin.

Huokoisena aineena voi olla mikä tahansa aine, jossa on lukuisia kie-murtelevia kanavia vaahdotettavan liuoksen ja ilman seoksen muodostamiseksi. Vaikka huokoisen elimen muodostava aine voi olla melko pe-räänantavaa, enemmän tai vähemmän kokoonpuristumaton tai jäykkä aine on edullisempi, jolloin kanavat eivät puristu kiinni. Kokoonpuris-tumattomana huokoisena aineena voi olla huokoinen vulkaaninen lasi-aine, suodattimissa käytettyä tyyppiä oleva sintrattu lasi tai ko-koonpuristamaton muovi, kuten huokoinen polyeteeni, polypropeeni tai vastaavat aineet.

Vaahdonjakelijan parhainta mahdollista toimintaa varten huokoisen elimen 1¾ huokoisuus ja/tai jäykkyys on hyvin tärkeä. Huokoinen elin vastaanottaa ilmaa tai vaahdotettavaa liuosta suoraan säiliöstä riippuen säiliön asennosta puristuksen aikana. Tällöin huokoisuuden täytyy olla sellainen, että joko ilmaa tai nestettä pääsee huokoisen elimen läpi tasaisella ja mahdollisimman hyvällä nopeudella siten, että korkeintaan vähän tai ei minkäänlaista vaahdotettavan liuoksen vuotoa tapahdu ennen puristusta säiliön ollessa ylösalaisen. Jäykät huokoiset aineet toimivat tehokkaammin, koska niillä ei ole mainittavaa kokoonpuristumista, mikä pyrkisi huonontamaan väliaineen ja erityisesti vaahdotettavan liuoksen läpikulkua. Eräissä tapauksissa voi olla haluttua tehdä huokoinen elin siten, että aikaansaadaan mahdollisimman hyvä vaahdon tuotto säiliön tietyssä asennossa. Huokoinen elin voidaan tehdä muodostamaan vaahtoa parhaiten esimerkiksi, 5 58300 kun vaahdotettavaa liuosta pakotetaan huokoisen elimen läpi säiliön ollessa ylösalaisin.

Putki 16 voi olla tehty mistä tahansa sopivasta aineesta, joka kestää vaahdotettavaa liuosta, ja putken poikkileikkausmuoto voi olla minkä muotoinen tahansa. On edullista, että putki ulottuu huokoisen elimen läpi, mutta on selvää, että laite toimii selitetyllä tavalla, vaikka putki ei ulotu täysin huokoisen elimen läpi, kunhan välimatka putken suuaukon, joka johtaa ulossyöttöalueeseen, ja huokoisen elimen yläpinnan välillä ei ole niin suuri, että ilman imeminen säiliöön estyy huomattavasti.

Itse säiliö voi samoin olla tehty mistä tahansa sopivasta aineesta, joka pystyy pitämään sisällään vaahdotettavaa ainetta ja ilmaa. Kun säiliötä puristetaan käsin, edullisimpana pidetään ainetta, joka on taipuisaa ja elastista, kuten useat nykyisin tunnetut muovit.

Kuvat 4 ja 5 esittävät toista sovellutusta, joka muistuttaa muuten kuvissa 1-3 esitettyjä laitteita, paitsi että neste ja ilma on säiliössä erotettu toisistaan pussin 116 avulla. Pussi ympäröi johtoa 114 ja on kiinnitetty siihen.

Tämän vaahdonjakelijan toiminta selviää kuvasta 5, joka esittää säiliötä ylösalaisin käännettynä ja jossa säiliötä puristetaan käsin. Venttiilin kuula 124 on aukkoa 120 vasten, jolloin pussista tuleva ilma 126 suuntautuu aukkojen 118 kautta huokoiseen elimeen 112. Vaahtoa muodostava liuos 128 on välittömässä kosketuksessa huokoisen elimen 112 kanssa. Puristettaessa säiliötä puristuu liuoksen kanssa samanaikaisesti myös ilmaa huokoiseen elimeen. Tällöin syntyy vaahtoa 132.

Kun puristaminen käsin lopetetaan, kuula 124 irtoaa aukosta 120, jolloin ilma imetään pussiin 116. Tämä tapahtuu myös säiliön ollessa ylösalaisin.

Pussi 116 toimii ilman eristämiseksi vaahdotettavasta liuoksesta. Seurauksena tästä putki ei tahriinnu säiliön sisällä syntyvästä vaahdosta. Jos säiliötä ravistetaan ennen käyttöä, se ei estä ilman syöttöä putken läpi. Pullon sisällä olevan nesteen vaahdottumisesta seuraisi tavallisesti epäjatkuva ja heikko vaahdonmuodostus.

Claims (2)

6 58300 Pussin täytyy olla joustava, jotta se sallii täytön ja tyhjennyksen. Mitä tahansa ainetta, joka täyttää tämän vaatimuksen ja sopii yhteen vaahdotettavan liuoksen kanssa, voidaan käyttää pussin aineena. Edullisimpana pidetään sitä, että putki 114 ulottuu pussin sisään. Tämä estää pussiin mahdollisen kondensoituvan nesteen pääsyä pussista putkeen säiliön ollessa ylösalaisin vaahdon muodostuksen aikana. Tällainen neste pyrkisi muuten kerääntymään purkausaukon ympärille, kun pussi tyhjenee. Huomattakoon, että säiliö toimii samalla tavalla, vaikka pussi sisältää vaahdotettavaa nestettä ja ilma on säiliössä pussin ulkopuolella.

1. Vaahdonjakelulaite vaahdotettavaa nestettä ja ilmaa varten, jossa laitteessa on taipuisa seinä, tyhjennysaukko (30, 130) ja huokoinen elin (14, 112), joka erottaa tyhjennysaukon alueen säiliön (12, 110) sisäosasta, sekä johto (16, 114), joka on yhteydessä säiliön sisäosan ja huokoisen elimen kanssa, tunnettu siitä, että säiliön sisäosa on yhteydessä ulkoilman kanssa venttiilin (24) kautta, joka sallii ilman virrata vain sisäänpäin säiliöön, ja että johto (16, 114) on muodostettu siten ja venttiili toimii siten, että yhden mainitun aineen virtaus säiliön sisäosasta johdon kautta suunnataan huokoiseen elimeen, kun säiliö saatetaan paineen alaiseksi, samalla kun toisen mainitun aineen virtaus johdetaan suoraan säiliön sisäosasta huokoiseen elimeen.

2. Patenttivaatimuksen 1 mukainen laite, tunnettu siitä, että johdon (114) suuta säiliön sisäosassa ympäröi pussi (116), joka erottaa mainitut kaksi ainetta toisistaan.